31.5.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 146/1

(1)

Syrjinnän torjuminen on yksi Euroopan unionin perusperiaatteista. Tämä periaate olisi otettava huomioon kaikissa Euroopan unionin politiikoissa.

(2)

Neuvosto on antanut perustamissopimuksen 13 artiklan perusteella 29 päivänä kesäkuuta 2000 direktiivin 2000/43/EY (4), joka koskee rodusta tai etnisestä alkuperästä riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanoa muun muassa työllisyyden, ammatillisen ja yleissivistävän koulutuksen, tavaroiden ja palvelujen saatavuuden ja tarjonnan sekä sosiaalisen suojelun alalla, 27 päivänä marraskuuta 2000 direktiivin 2000/78/EY (5), jolla luodaan yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevat yleiset puitteet ja kielletään uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään taikka sukupuoliseen suuntautumiseen perustuva syrjintä, ja 13 päivänä joulukuuta 2004 direktiivin 2004/113/EY (6), jolla pannaan täytäntöön miesten ja naisten yhdenvertaisen kohtelun periaate tavaroiden ja palvelujen saatavuuden ja tarjonnan alalla.

(3)

Perustamissopimuksen 2 artiklassa todetaan, että miesten ja naisten välisen tasa-arvon edistäminen on yksi yhteisön tärkeimmistä tehtävistä. Perustamissopimuksen 3 artiklan 2 kohdassa edellytetään myös, että yhteisö pyrkii poistamaan eriarvoisuutta ja edistämään miesten ja naisten välistä tasa-arvoa kaikessa toiminnassaan.

(4)

Euroopan unionin perusoikeuskirjan 21 artiklassa kielletään kaikenlainen syrjintä, kun taas 23 artiklassa puolestaan vaaditaan miesten ja naisten välisen tasa-arvon toteutumista kaikilla aloilla.

(5)

Yhdenvertaista kohtelua ja syrjimättömyyttä koskeva yhteisön lainsäädäntö kattaa kaikki henkilöt Euroopan unionissa.

(6)

Lissabonin strategiaa täydentävällä ja tukevalla sosiaalipoliittisella ohjelmalla (2005–2010) on keskeinen tehtävä talouskasvun sosiaalisen ulottuvuuden edistämisessä. Yksi sosiaalipoliittisen ohjelman (2005–2010) ensisijaisista tavoitteista on edistää kaikkien yhdenvertaisia mahdollisuuksia ja luoda tällä tavoin sosiaalisesti osallistavampi yhteiskunta.

(7)

Vuonna 2007 vietetään Euroopan rasisminvastaisen teemavuoden 10-vuotispäivää; tänä aikana on edistytty huimasti rotuun perustuvan syrjinnän torjumisessa.

(8)

Yhteisön lainsäädännöllä on merkittävästi kohotettu taattua yhdenvertaisuuden tasoa ja suojaa eriarvoisuutta ja syrjintää vastaan kaikkialla Euroopan unionissa, ja se on antanut pontta yhdenvertaisuutta ja syrjinnän torjuntaa koskevan johdonmukaisemman ja oikeuksiin perustuvan lähestymistavan kehittämiselle. Tästä huolimatta ihmiset kärsivät yhä Euroopan unionissa jokapäiväisessä elämässään syrjinnästä ja epätasa-arvoisesta kohtelusta.

(9)

Euroopan yhdenvertaisten mahdollisuuksien teemavuoden, jäljempänä ’Euroopan teemavuosi’, kautta olisi tuettava jäsenvaltioiden ponnisteluja niiden pyrkiessä panemaan täytäntöön tasa-arvoa ja syrjimättömyyttä koskevaa yhteisön lainsäädäntöä.

(10)

On hyvin tärkeää, että rotuun tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen liittyvissä toimissa otetaan täysin huomioon sukupuolten väliset eroavaisuudet.

(11)

Kuulemisessa, jonka komissio järjesti 28 päivänä toukokuuta 2004 esittämänsä vihreän kirjan ”Tasa-arvo ja syrjimättömyys laajentuneessa Euroopan unionissa” pohjalta, ilmeni, että useimmat haastatellut katsoivat, että Euroopan unionin olisi tehostettava toimiaan torjuakseen sukupuoleen, rotuun, etniseen alkuperään, uskontoon, vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintää.

(12)

Romanien tilanteesta Euroopan unionissa 28 päivänä huhtikuuta 2005 antamassaan päätöslauselmassa (7) Euroopan parlamentti kiinnitti huomiota siihen, kuinka yleistä mustalaisvastaisuus on ja kuinka se vaikuttaa syrjivästi Euroopan unionin huonoimmassa asemassa olevan etnisen vähemmistöryhmän mahdollisuuksiin saada työtä, koulutusta ja sosiaalipalveluja.

(13)

Yhteisön syrjinnän vastaisen lainsäädännön suotuisa vaikutus riippuu ennen kaikkea kansalaisten tarjoaman tuen laajuudesta ja todellisesta poliittisesta tahdosta. Myös työmarkkinaosapuolilla, alueellisilla ja paikallisilla viranomaisilla sekä kansalaisjärjestöillä on tässä suhteessa suuri merkitys. Teemavuoden olisi edistettävä tietoisuuden lisäämistä ja toiminnan käyntiin saamista. Sen avulla olisi kohdennettava poliittinen huomio asiaan kaikissa jäsenvaltioissa ja saatava kaikki asiaan liittyvät tahot mukaan toimintaan, jotta vietäisiin Euroopan unionin uutta yhdenvertaisia mahdollisuuksia koskevaa syrjinnän vastaista puitestrategiaa eteenpäin vuoden 2007 jälkeenkin.

(14)

Euroopan teemavuoden avulla pyritään puuttumaan myös moniperusteiseen syrjintään eli syrjintään, joka perustuu kahteen tai useampaan perustamissopimuksen 13 artiklassa lueteltuun syyhyn, sekä edistämään siinä lueteltujen syrjintäperusteiden tasapainoista käsittelyä.

(15)

Kansallisella tasolla saavutettu eri tasoinen edistys edellyttää sitä, että sekä Euroopan unionin että jäsenvaltioiden tasolla toteutetaan välittömästi toimia tasa-arvon edistämiseksi ja syrjinnän torjumiseksi. Toissijaisuusperiaatteen mukaisesti Euroopan teemavuoden toiminta olisi hajautettava kansallisella tasolla.

(16)

Euroopan teemavuoteen voisivat osallistua jäsenvaltiot, maat, joiden kanssa Euroopan unioni on tehnyt liittymissopimuksen, ehdokasmaat, joita varten on laadittu liittymistä valmisteleva strategia, Euroopan vapaakauppaliittoon (EFTA) kuuluvat valtiot, jotka ovat Euroopan talousalueen (ETA) jäseniä ETA-sopimuksen määräysten mukaisesti, Länsi-Balkanin maat niitä koskevien sopimusten määräysten mukaisesti sekä Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvat maat toukokuussa 2004 hyväksytyn strategia-asiakirjan ja maakohtaisten toimintasuunnitelmien mukaisesti.

(17)

Toimien on oltava johdonmukaisia yhteisön muiden toimien kanssa ja täydennettävä niitä erityisesti syrjinnän ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseksi ja perusoikeuksia, koulutusta, kulttuuria ja kulttuurien välistä vuoropuhelua, nuorisoa, kansalaisuutta, maahanmuuttoa ja turvapaikkaa sekä sukupuolten välistä tasa-arvoa koskevien toimien edistämiseksi.

(18)

Tässä päätöksessä vahvistetaan ohjelman koko keston ajaksi rahoituspuitteet, joita budjettivallan käyttäjä pitää talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja talousarviomenettelyn parantamisesta 6 päivänä toukokuuta 1999 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen (8) 33 kohdan mukaisesti ensisijaisena ohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä.

(19)

Tämän päätöksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY (9) mukaisesti.

(20)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla toteuttaa tämän päätöksen tavoitteita esimerkiksi vaaditun monenkeskisen yhteistyökumppanuuden, kansainvälisen tiedonvaihdon ja yhteisön laajuisen hyvien toimintatapojen levittämisen vuoksi, vaan se voidaan toiminnan laajuuden vuoksi saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, joten yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä päätöksessä ei ylitetä sitä, mikä on näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeen,

a)

Oikeudet — Lisätään tietoa yhdenvertaisuuteen ja syrjimättömyyteen liittyvistä oikeuksista sekä moniperusteiseen syrjintään liittyvistä ongelmista — Euroopan teemavuodella tuodaan esiin, että kaikilla ihmisillä on oikeus yhdenvertaiseen kohteluun sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään taikka sukupuoliseen suuntautumiseen katsomatta. Euroopan teemavuoden avulla voidaan parantaa syrjinnän kohteeksi joutuneiden henkilöiden tietoisuutta oikeuksistaan ja syrjinnän vastaisesta yhteisön lainsäädännöstä.

b)

Edustus — Käynnistetään keskustelu siitä, miten voitaisiin lisätä syrjinnän kohteeksi joutuneiden ryhmien osallistumista yhteiskunnan toimintaan sekä miesten ja naisten tasapuolista yhteiskunnallista osallistumista — Euroopan teemavuodella kannustetaan pohtimaan ja keskustelemaan siitä, että näiden ryhmien osallistumista yhteiskunnan toimintaan ja syrjinnän vastaisiin toimiin kaikilla sektoreilla ja tasoilla olisi lisättävä.

c)

Tunnustaminen — Monimuotoisuuden ja yhdenvertaisuuden arvostaminen ja helpottaminen — Euroopan teemavuodella korostetaan myönteistä panosta, jonka ihmiset sukupuolesta, rodusta tai etnisestä alkuperästä, uskonnosta tai vakaumuksesta, vammaisuudesta, iästä tai sukupuolisesta suuntautumisesta riippumatta voivat antaa koko yhteiskunnalle, erityisesti korostamalla monimuotoisuuden etuja.

d)

Kunnioitus — Yhteenkuuluvuuden lisääminen yhteiskunnassa — Euroopan teemavuodella lisätään tietoa siitä, miten tärkeää on poistaa stereotyyppisiä käsityksiä, ennakkoluuloja ja väkivaltaa, edistää kaikkien yhteiskunnan jäsenten välisiä hyviä suhteita, etenkin nuorten keskuudessa, ja edistää ja levittää syrjinnän torjumisen perustana olevia arvoja.

a)

kokoukset ja tapahtumat;

b)

tiedotus-, edistämis- ja koulutuskampanjat;

c)

yhteisön tai maan laajuiset selvitykset ja tutkimukset.

a)

maat, joiden kanssa Euroopan unioni on tehnyt liittymissopimuksen;

b)

ehdokasmaat, joita varten on laadittu liittymistä valmisteleva strategia, kunkin maan osalta puitesopimuksessa ja assosiaationeuvostojen päätöksissä vahvistettujen yhteisön ohjelmiin osallistumista koskevien yleisten periaatteiden sekä yleisten ehtojen mukaisesti;

c)

EFTA-valtiot, jotka ovat ETA:n jäseniä, ETA-sopimuksen määräysten mukaisesti;

d)

Länsi-Balkanin maat puitesopimuksissa näiden maiden kanssa vahvistettavien yhteisön ohjelmiin osallistumista koskevien yleisten periaatteiden mukaisesti;

e)

Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvat maat toukokuussa 2004 hyväksytyssä strategia-asiakirjassa ja maakohtaisissa toimintasuunnitelmissa vahvistettujen yhteisön ohjelmiin osallistumista koskevien yleisten periaatteiden ja yleisten ehtojen mukaisesti. Yhteisön taloudellinen tuki Euroopan naapuruuspolitiikan kumppanimaiden toimintaan katetaan Euroopan naapuruuspolitiikan rahoitusvälineestä näiden maiden kanssa vahvistettujen yleistä yhteistyötä koskevien prioriteettien ja menettelyiden mukaisesti.