EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 32005R2166

Neuvoston asetus (EY) N:o 2166/2005, annettu 20 päivänä joulukuuta 2005 , etelänkummeliturska- ja keisarihummerikantojen elvytystoimenpiteistä Cantabrian merellä ja Iberian niemimaan länsipuolella sekä kalavarojen säilyttämisestä nuorten meren eliöiden suojelemiseksi toteutettavien teknisten toimenpiteiden avulla annetun asetuksen (EY) N:o 850/98 muuttamisesta

OJ L 345, 28.12.2005, p. 5–10 (ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, NL, PL, PT, SK, SL, FI, SV)
OJ L 175M, 29.6.2006, p. 299–304 (MT)
Special edition in Bulgarian: Chapter 04 Volume 008 P. 125 - 130
Special edition in Romanian: Chapter 04 Volume 008 P. 125 - 130
Special edition in Croatian: Chapter 04 Volume 010 P. 44 - 49

Legal status of the document No longer in force, Date of end of validity: 25/03/2019; Kumoaja 32019R0472

ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2005/2166/oj

28.12.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 345/5


NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 2166/2005,

annettu 20 päivänä joulukuuta 2005,

etelänkummeliturska- ja keisarihummerikantojen elvytystoimenpiteistä Cantabrian merellä ja Iberian niemimaan länsipuolella sekä kalavarojen säilyttämisestä nuorten meren eliöiden suojelemiseksi toteutettavien teknisten toimenpiteiden avulla annetun asetuksen (EY) N:o 850/98 muuttamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 37 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon (1),

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Kansainväliseltä merentutkimusneuvostolta (ICES) äskettäin saadun tieteellisen lausunnon mukaan ICES-alueiden VIII c ja IX a etelänkummeliturskakannan ja keisarihummerikantojen korkea kalastuskuolevuus on johtanut siihen, että meressä elävien sukukypsien yksilöiden määrät ovat vähentyneet siinä määrin, että kannat eivät ehkä pysty täydentymään lisääntymällä, ja että ne ovat tästä syystä vaarassa romahtaa.

(2)

Näiden kantojen monivuotisten elvytyssuunnitelmien laatimiseksi olisi toteutettava toimenpiteitä 20 päivänä joulukuuta 2002 elollisten vesiluonnonvarojen säilyttämisestä ja kestävästä hyödyntämisestä yhteisessä kalastuspolitiikassa annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2371/2002 (2) 5 artiklan mukaisesti.

(3)

Suunnitelmien tavoitteena olisi oltava näiden kantojen elvyttäminen turvallisiin biologisiin rajoihin kymmenessä vuodessa.

(4)

Tavoite olisi katsottava saavutetuksi, kun tieteellis-teknis-taloudellinen kalatalouskomitea (STECF) arvioi ICESin tuoreimman lausunnon perusteella kyseisten kantojen olevan turvallisten biologisten rajojen sisällä.

(5)

Tavoitteen saavuttamiseksi kalastuskuolevuuden tasoa olisi valvottava siten, että kuolevuutta voidaan alentaa vuosittain.

(6)

Tällainen kalastuskuolevuuden valvonta voidaan saavuttaa luomalla asianmukainen menettely kyseisten kalakantojen suurimpien sallittujen saaliiden (TAC) vahvistamiseksi ja ottamalla käyttöön kalastuskieltoalueita ja kilowattipäivärajoituksia sisältävä järjestelmä, jolla näihin kalakantoihin kohdistuva pyyntiponnistus rajoitetaan tasoille, joilla TACeja ei voida ylittää.

(7)

Kun kannat ovat elpyneet, neuvoston olisi komission aloitteesta päätettävä seurantatoimenpiteistä asetuksen (EY) N:o 2371/2002 6 artiklan mukaisesti.

(8)

Yhteiseen kalastuspolitiikkaan sovellettavasta valvontajärjestelmästä 12 päivänä lokakuuta 1993 annetussa neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 2847/93 (3) säädettyjen lisäksi olisi otettava käyttöön myös muita valvontatoimenpiteitä tässä asetuksessa säädettyjen toimenpiteiden noudattamisen varmistamiseksi.

(9)

Keisarihummerikantojen elpyminen edellyttää, että lajin tiettyjä lisääntymisalueita suojellaan kalastukselta. Sen vuoksi olisi asetus (EY) N:o 850/98 (4) olisi muutettava tämän mukaisesti,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

I   LUKU

KOHDE JA TAVOITE

1 artikla

Kohde

Tällä asetuksella vahvistetaan elvytyssuunnitelma seuraaville kannoille, jäljempänä ’kyseessä olevat kannat’:

a)

kansainvälisen merentutkimusneuvoston (ICES) rajaamilla alueilla VIII c ja IX a elävä etelänkummeliturskakanta;

b)

ICES-alueella VIII c elävä keisarihummerikanta;

c)

ICES-alueella IX a elävä keisarihummerikanta.

2 artikla

Elvytyssuunnitelman tavoite

Elvytyssuunnitelman tavoitteena on elvyttää kyseessä olevat kannat turvallisten biologisten rajojen sisälle ICESiltä saatavien tietojen mukaisesti. Tämä tarkoittaa seuraavaa:

a)

edellä 1 artiklan a alakohdassa tarkoitetun kannan osalta on tarkoitus saavuttaa 35 000 tonnin kutevan kannan biomassa kahtena peräkkäisenä vuotena käytettävissä olevien tieteellisten raporttien mukaisesti, tai lisätä sukukypsien yksilöiden määriä kymmenen vuoden aikana niin, että päästään vähintään 35 000 tonnin arvoihin. Lukua on mukautettava tieteellis-teknis-taloudelliselta kalatalouskomitealta (STECF) saatavien uusien tieteellisten tietojen pohjalta;

b)

edellä 1 artiklan b ja c alakohdassa tarkoitettujen kantojen osalta on tarkoitus elvyttää kannat kymmenessä vuodessa turvallisten biologisten rajojen sisälle.

3 artikla

Elvytystoimenpiteiden arviointi

1.   Komissio arvioi ICESin ja STECF:n lausunnon perusteella elvytystoimenpiteiden vaikutuksia kyseessä oleviin kantoihin ja näiden kantojen kalastukseen tämän asetuksen toisena soveltamisvuotena ja jokaisena sitä seuraavana vuotena.

2.   Jos komissio toteaa vuosittaisen arvioinnin perusteella, että jokin kyseessä olevista kannoista on saavuttanut 2 artiklassa asetetun tavoitteen, neuvosto päättää määräenemmistöllä komission ehdotuksesta korvata tässä asetuksessa säädetyn elvytyssuunnitelman tämän kannan osalta hoitosuunnitelmalla asetuksen (EY) N:o 2371/2002 6 artiklan mukaisesti.

3.   Jos komissio toteaa vuosittaisen arvioinnin perusteella, että jokin kyseessä olevista kannoista ei osoita kunnollisia toipumisen merkkejä, neuvosto päättää määräenemmistöllä komission ehdotuksesta lisätoimenpiteistä ja/tai vaihtoehtoisista toimenpiteistä kyseessä olevan kannan elpymisen turvaamiseksi.

II   LUKU

SUURIMMAT SALLITUT SAALIIT

4 artikla

Suurimpien sallittujen saaliiden (TAC) vahvistaminen

1.   Neuvosto päättää vuosittain määräenemmistöllä komission ehdotuksesta seuraavan vuoden TACin kyseessä oleville kannoille.

2.   Edellä 1 artiklan a alakohdassa tarkoitetun kannan TAC vahvistetaan 5 artiklan mukaisesti.

3.   Edellä 1 artiklan b ja c alakohdassa tarkoitetut TACit vahvistetaan 6 artiklan mukaisesti.

5 artikla

Etelänkummeliturskakannan TACin vahvistamismenettely

1.   Jos STECF on arvioinut 1 artiklan a alakohdassa tarkoitetun kannan kalastuskuolevuuden olevan ICESin tuoreimman raportin perusteella yli 0,3 vuodessa, TAC ei saa ylittää saalistasoa, jolla se ICESin tuoreimpaan raporttiin perustuvan STECF:n tieteellisen arvion mukaan johtaa kalastuskuolevuuden vähentymiseen TACin soveltamisvuonna 10 prosenttia verrattuna arvioituun edellisen vuoden kalastuskuolevuuteen.

2.   Jos STECF on arvioinut 1 artiklan a alakohdassa kannan kalastuskuolevuuden olevan ICESin tuoreimman raportin perusteella enintään 0,3 vuodessa, TAC vahvistetaan sellaiselle saalistasolle, jolla se ICESin tuoreimpaan raporttiin perustuvan STECF:n tieteellisen arvion mukaan johtaa kalastuskuolevuuteen 0,27 vuodessa TACin soveltamisvuonna.

3.   Jos STECF voi ICESin tuoreimman raportin perusteella laskea 1 ja 2 kohdassa määriteltyä kalastuskuolevuutta vastaavan saalistason vain osalta ICES-alueita VIII c ja IX a, TAC vahvistetaan tasolle, joka on yhteensopiva

a)

tieteellisen lausunnon kattamalla alueella yksilöityä kalastuskuolevuutta vastaavan saalistason kanssa; ja

b)

joka säilyttää saaliiden suhteen vakiona tieteellisen lausunnon kattaman alueen ja koko alueiden VIII c ja IX a välillä. Suhde lasketaan päätöksen tekemisvuotta edeltävien kolmen vuoden aikana pyydettyjen saaliiden perusteella.

Laskentamenetelmänä käytetään tämän asetuksen liitteessä säädettyä menetelmää.

6 artikla

Keisarihummerikantojen TACien vahvistamismenettely

STECF:n tuoreimpaan tieteelliseen arviointiin perustuen 1 artiklan b ja c alakohdassa tarkoitetut TACit vahvistetaan tasolle, joka johtaa samanlaiseen kalastuskuolevuuden suhteelliseen muutokseen kuin se, joka 1 artiklan a alakohdassa tarkoitetun kalastuskuolevuuden osalta saavutetaan soveltamalla 5 artiklaa.

7 artikla

TACien vaihtelua koskevat rajoitukset

Seuraavia sääntöjä sovelletaan tämän asetuksen ensimmäisestä soveltamisvuodesta alkaen:

a)

jos 5 tai 6 artiklan soveltaminen johtaisi siihen, että TAC ylittää edellisen vuoden TACin yli 15 prosentilla, neuvosto vahvistaa TACin, joka on enintään 15 prosenttia suurempi kuin kyseisen edellisen vuoden TAC;

b)

jos 5 tai 6 artiklan soveltaminen johtaisi siihen, että TAC alittaa edeltävän vuoden TACin yli 15 prosentilla, neuvosto vahvistaa TACin, joka on enintään 15 prosenttia pienempi kuin kyseisen edeltävän vuoden TAC.

III   LUKU

PYYNTIPONNISTUKSEN RAJOITTAMINEN

8 artikla

Pyyntiponnistuksen rajoittaminen

1.   Edellä II luvussa tarkoitettuja TACeja on täydennettävä pyyntiponnistuksen rajoittamisjärjestelmällä, joka perustuu maantieteellisiin alueisiin ja pyydysten luokitukseen sekä näiden kalastusmahdollisuuksien käyttöön liittyviin edellytyksiin, jotka on määritelty yhteisön vesialueilla ja yhteisön aluksiin sellaisilla muilla vesialueilla, joilla pyyntirajoitukset ovat tarpeen, sovellettavien eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien kalastusmahdollisuuksien ja niihin liittyvien edellytysten vahvistamisesta vuodeksi 2005 22 päivänä joulukuuta 2004 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 27/2005 liitteessä IV b (5).

2.   Neuvosto päättää joka vuosi määräenemmistöllä komission ehdotuksesta 1 kohdassa tarkoitetun pyyntiponnistuksen rajoittamisjärjestelmän piiriin kuuluvien alusten käytettävissä olevien kalastuspäivien enimmäismäärän mukauttamisesta. Mukautuksen on oltava samassa suhteessa kalastuskuolevuuden vuotuisiin mukautuksiin, joiden ICES ja STECF katsovat vastaavan 5 artiklassa selostetun menetelmän mukaisesti vahvistetun kalastuskuolevuuden soveltamista.

3.   Edellä 1 ja 2 kohdasta poiketen kukin asianomainen jäsenvaltio voi soveltaa erilaista pyyntiponnistuksen hallinnointimenettelyä sillä alueen IX a osalla, joka on itäpuolella 7°23′48″ läntistä pituutta standardin WGS84 mukaisesti mitattuna. Tällaisessa menettelyssä määritetään pyyntiponnistuksen viitetaso, joka vastaa vuonna 2005 käytettyä pyyntiponnistusta. Vuotta 2006 ja sen jälkeisiä vuosia varten pyyntiponnistusta mukautetaan neuvoston määräenemmistöllä komission ehdotuksesta päättämällä määrällä. Tätä mukautusta ehdotetaan sen jälkeen, kun on tarkasteltu STECF:n tuoreinta lausuntoa, ja ottamalla huomioon ICESin tuorein raportti. Jos neuvosto ei tee asiasta päätöstä, asianomaisten jäsenvaltioiden on varmistettava, että pyyntiponnistus ei ylitä viitetasoa.

4.   Komissio voi pyytää kutakin 3 kohdassa tarkoitettua poikkeusta soveltavaa jäsenvaltiota toimittamaan raportin mahdollisen erilaisen pyyntiponnistuksen hallinnointimenetelmän soveltamisesta. Komissio toimittaa raportin muille jäsenvaltioille.

5.   Edellä 3 kohdassa tarkoitettu pyyntiponnistus lasketaan kaikkien asiaan kuuluvien alusten kilowatteina ilmaistun asennetun konetehon ja niiden alueella viettämien kalastuspäivien lukumäärän tulon summana tiettynä kalenterivuonna.

IV   LUKU

SEURANTA, TARKASTUS JA VALVONTA

9 artikla

Sallittu poikkeama

1.   Poiketen siitä, mitä jäsenvaltioiden kalansaalistietojen kirjaamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 22 päivänä syyskuuta 1983 annetun komission asetuksen (ETY) N:o 2807/83 (6) 5 artiklan 2 kohdassa säädetään, kyseessä olevien kantojen aluksella pidetyt arvioidut määrät kilogrammoina saavat poiketa enintään 8 prosenttia kalastuspäiväkirjaan merkitystä luvusta. Jos yhteisön lainsäädännössä ei ole vahvistettu minkäänlaista mukautuskerrointa, sovelletaan sen jäsenvaltion vahvistamaa mukautuskerrointa, jonka lipun alla alus purjehtii.

2.   Edellä 1 kohtaa ei sovelleta, jos kyseessä olevien kantojen määrä aluksella on alle 50 kilogrammaa.

10 artikla

Purettujen saaliiden punnitseminen

Jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on varmistettava, että kaikki jollakin 1 artiklassa tarkoitetulla alueella pyydetyt yli 300 kilogramman suuruiset 1 artiklan a alakohdassa tarkoitetun kannan määrät ja/tai yli 150 kilogramman suuruiset 1 artiklan b ja/tai c alakohdassa tarkoitettujen kantojen määrät punnitaan kalahuutokaupan vaa’oilla ennen myyntiä.

11 artikla

Ennakkoilmoitus

Edellä 1 artiklassa tarkoitetuilla alueilla toimineen yhteisön kalastusaluksen päällikön, joka haluaa jälleenlaivata minkä tahansa määrän aluksella pidettyjä kyseessä olevia kantoja tai purkaa sen kolmannen maan satamassa tai purkamispaikassa, on toimitettava lippujäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille vähintään 24 tuntia ennen kolmannessa maassa tapahtuvaa jälleenlaivausta tai purkamista seuraavat tiedot:

sataman tai purkamispaikan nimi,

arvioitu saapumisaika kyseiseen satamaan tai purkamispaikkaan,

määrät kilogrammoina elopainoa niiden lajien osalta, joita pidetään aluksella yli 50 kilogrammaa.

Tämän ilmoituksen voi tehdä myös kalastusaluksen päällikön edustaja.

12 artikla

Etelänkummeliturskan ja keisarihummerin erillissäilytys

1.   Jos 1 artiklan a alakohdassa tarkoitettuja kantoja säilytetään aluksella 50 kilogrammaa ylittäviä määriä, yhteisön kalastusaluksella on kiellettyä pitää samassa säilytystilassa minkäänlaista määrää 1 artiklassa tarkoitettuja kantoja sekaisin muiden mereneliölajien kanssa.

2.   Yhteisön kalastusalusten päälliköiden on avustettava jäsenvaltioiden tarkastajia siten, että kyseessä olevien kantojen kalastuspäiväkirjassa ilmoitetut määrät ja aluksella pidetyt saaliit voidaan tarkastaa ristiin.

13 artikla

Etelänkummeliturskan ja keisarihummerin kuljetus

1.   Jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset voivat vaatia, että kaikki jollakin 1 artiklassa tarkoitetulla alueella pyydetyt 1 artiklan a alakohdassa tarkoitetun kannan 300 kilogrammaa ylittävät määrät tai 1 artiklan b ja/tai c alakohdassa tarkoitettujen kantojen 150 kilogrammaa ylittävät määrät, jotka on ensin purettu kyseisessä jäsenvaltiossa, punnitaan ennen niiden kuljettamista ensimmäisestä purkamissatamasta muualle.

2.   Poiketen siitä, mitä asetuksen (ETY) N:o 2847/93 13 artiklassa säädetään, 1 artiklan a alakohdassa tarkoitetun kannan 300 kilogrammaa ylittävien määrien, jotka kuljetetaan johonkin muuhun paikkaan kuin missä ne on purettu tai mihin ne on tuotu, mukana on oltava jäljennös asetuksen (ETY) N:o 2847/93 8 artiklan 1 kohdassa säädetystä ilmoituksesta, joka koskee näiden lajien kuljetettuja määriä. Asetuksen (ETY) N:o 2847/93 13 artiklan 4 kohdan b alakohdassa säädettyä poikkeusta ei sovelleta.

14 artikla

Erityinen seurantaohjelma

Poiketen siitä, mitä asetuksen (ETY) N:o 2847/93 34 c artiklan 1 kohdassa säädetään, kyseisten kantojen erityinen seurantaohjelma voi kestää kauemmin kuin kahden vuoden ajan ohjelman voimaantulosta.

V   LUKU

ASETUKSEN (EY) N:o 850/98 MUUTOKSET

15 artikla

Keisarihummerin pyyntiä koskevat rajoitukset

Lisätään asetukseen (EY) N:o 850/98 artikla seuraavasti:

”29 b artikla

Keisarihummerin pyyntiä koskevat rajoitukset

1.   Jäljempänä säädettyinä ajanjaksoina kalastaminen

i)

pohjatrooleilla tai niiden kaltaisilla vedettävillä verkkopyydyksillä, joilla kalastetaan merenpohjaa pitkin, ja

ii)

hummerimerroilla on kiellettyä maantieteellisillä alueilla, joita rajoittavat seuraavien sijaintipisteiden kautta kulkevat loksodromit standardilla WGS84 mitattuna:

a)

1 päivästä kesäkuuta 31 päivään elokuuta, mainitut päivät mukaan lukien:

 

42°23′ pohjoista leveyttä, 08°57′ läntistä pituutta

 

42°00′ pohjoista leveyttä, 08°57′ läntistä pituutta

 

42°00′ pohjoista leveyttä, 09°14′ läntistä pituutta

 

42°04′ pohjoista leveyttä, 09°14′ läntistä pituutta

 

42°09′ pohjoista leveyttä, 09°09′ läntistä pituutta

 

42°12′ pohjoista leveyttä, 09°09′ läntistä pituutta

 

42°23′ pohjoista leveyttä, 09°15′ läntistä pituutta

 

42°23′ pohjoista leveyttä, 08°57′ läntistä pituutta;

b)

1 päivästä toukokuuta 31 päivään elokuuta mainitut päivät mukaan lukien:

 

37°45′ pohjoista leveyttä, 009°00′ läntistä pituutta

 

38°10′ pohjoista leveyttä, 009°00′ läntistä pituutta

 

38°10′ pohjoista leveyttä, 009°15′ läntistä pituutta

 

37°45′ pohjoista leveyttä, 009°20′ läntistä pituutta.

2.   Poiketen 1 kohdassa säädetystä kiellosta on kalastaminen pohjatrooleilla ja niiden kaltaisilla vedettävillä verkkopyydyksillä, joilla kalastetaan merenpohjaa pitkin, sallittua 1 kohdan b alakohdassa säädetyllä maantieteellisellä alueella ja siinä säädettyinä ajanjaksoina edellyttäen, että keisarihummerin sivusaalis ei ylitä kahta prosenttia saaliin kokonaispainosta.

3.   Poiketen 1 kohdassa säädetystä kiellosta on kalastaminen hummerimerroilla, joilla ei voi pyytää keisarihummeria, sallittua 1 kohdan b alakohdassa säädetyllä maantieteellisellä alueella ja siinä säädettyinä ajanjaksoina.

4.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetuilla maantieteellisillä alueilla ja muina kuin siinä tarkoitettuina ajanjaksoina eivät keisarihummerin sivusaaliit saa ylittää 5 prosenttia saaliin kokonaispainosta.

5.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetuilla alueilla on jäsenvaltioiden muina kuin siinä tarkoitettuina ajanjaksoina varmistettava, että sellaisten alusten pyyntiponnistuksen taso, jotka kalastavat pohjatrooleilla tai niiden kaltaisilla vedettävillä verkkopyydyksillä, joilla kalastetaan merenpohjaa pitkin, ei ylitä kyseisen jäsenvaltion kalastusalusten pyyntiponnistuksen tasoa vastaavina aikoina ja samoilla maantieteellisillä alueilla vuonna 2004.

6.   Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle ne toimenpiteensä, joilla ne täyttävät 5 kohdassa säädetyn velvoitteensa. Jos komissio toteaa, etteivät jäsenvaltion toimenpiteet täytä velvoitetta, se voi ehdottaa muutoksia toimenpiteisiin. Jolleivät komissio ja aisanomainen jäsenvaltio pääse yksimielisyyteen toimenpiteistä, komissio voi hyväksyä toimenpiteitä asetuksen (EY) N:o 2371/2002 (7) 30 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

16 artikla

Elvytyssuunnitelmaa koskeva kertomus

Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen, jossa esitetään kyseessä olevien kantojen elvytyssuunnitelman soveltamista koskevat päätelmät ja suunnitelmaan liittyvät saatavilla olevat sosioekonomiset tiedot. Kertomus annetaan viimeistään 17 päivänä tammikuuta 2010.

VI   LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

17 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 20 päivänä joulukuuta 2005.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

M. BECKETT


(1)  Lausunto annettu 14. huhtikuuta 2005 (Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(2)  EYVL L 358, 31.12.2002, s. 59.

(3)  EYVL L 261, 20.10.1993, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 768/2005 (EUVL L 128, 21.5.2005, s. 1).

(4)  EYVL L 125, 27.4.1998, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1568/2005 (EUVL L 252, 28.9.2005, s. 2).

(5)  EUVL L 12, 14.1.2005, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1936/2005 (EUVL L 311, 26.11.2005, s. 1).

(6)  EYVL L 276, 10.10.1983, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1804/2005 (EUVL L 290, 4.11.2005, s. 10).


LIITE

Menetelmä etelänkummeliturskan TACin laskemiseksi alueille VIII c ja IX a, jos tieteellinen saalisennuste on saatavilla vain osalta aluetta

Jos 5 artiklassa määritettyä kalastuskuolevuutta vastaavia alueiden VIII c ja IX a sisällä olevalta suuralueelta pyydettyjä saaliita koskeva tieteellinen lausunto on x tonnia, keskimääräinen pyynti samalta suuralueelta kolmena edellisenä vuotena on y tonnia ja keskimääräinen pyynti kaikilta alueilta VIII c ja IX a kolmena edellisenä vuotena on z tonnia, TAC lasketaan zx/y tonnina.


Top