EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 32005R1290

Neuvoston asetus (EY) N:o 1290/2005, annettu 21 päivänä kesäkuuta 2005, yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta

OJ L 209, 11.8.2005, p. 1–25 (ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, NL, PL, PT, SK, SL, FI, SV)
OJ L 286M, 4.11.2010, p. 1–25 (MT)
Special edition in Bulgarian: Chapter 14 Volume 001 P. 193 - 217
Special edition in Romanian: Chapter 14 Volume 001 P. 193 - 217
Special edition in Croatian: Chapter 14 Volume 001 P. 44 - 68

Legal status of the document No longer in force, Date of end of validity: 31/12/2013; Kumoaja 32013R1306

ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2005/1290/oj

11.8.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 209/1


NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 1290/2005,

annettu 21 päivänä kesäkuuta 2005,

yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 37 artiklan 2 kohdan kolmannen alakohdan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon (1),

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Yhteinen maatalouspolitiikka käsittää joukon toimenpiteitä, myös maaseudun kehittämistoimenpiteitä. On tarpeen varmistaa niiden rahoitus, jotta voidaan edistää yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteiden saavuttamista. Koska nämä toimenpiteet ovat tietyiltä osin samanlaisia mutta eroavat toisistaan useilta osin, niiden rahoituksesta olisi säädettävä oikeudellisella kehyksellä, joka mahdollistaa tarvittaessa erilaisen käsittelyn. Näiden erojen huomioon ottamiseksi on syytä perustaa kaksi Euroopan maatalousrahastoa: Euroopan maatalouden tukirahasto, jäljempänä ”maataloustukirahasto”, josta rahoitetaan markkinatoimenpiteitä ja muita toimenpiteitä, ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto, jäljempänä ”maaseuturahasto”, josta rahoitetaan maaseudun kehittämisohjelmia.

(2)

Yhteisen maatalouspolitiikan menot, joihin kuuluvat myös maaseudun kehittämiseen liittyvät menot, olisi rahoitettava yhteisön talousarviosta edellä mainittujen rahastojen kautta joko keskitetysti tai jäsenvaltioiden ja yhteisön välisellä yhteistyöllä Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 (2) 53 artiklan mukaisesti. Olisi määriteltävä tyhjentävästi toimenpiteet, joita mainituista rahastoista voidaan rahoittaa.

(3)

Komissio ei voi määritellä kohtuullisessa ajassa Euroopan maatalousrahastoihin otettavien menojen kokonaismäärää, jos sillä ei ole tilien tarkastamisen ja hyväksymisen yhteydessä riittävää varmuutta siitä, että kansalliset tarkastukset ovat asianmukaisia ja avoimia ja että maksajavirastot tarkistavat niiden ilmoitettujen menojen lainmukaisuuden ja hyväksyttävyyden, joihin liittyvät maksut ne suorittavat. Sen vuoksi olisi annettava säännökset, jotka koskevat jäsenvaltioiden maksajavirastojen hyväksymistä, maksajavirastojen käyttöön ottamia menettelyjä tarvittavien tarkastuslausumien saamiseksi, hallinto- ja valvontajärjestelmien varmentamista sekä riippumattomien tarkastuselinten tekemää tilinpäätösten todentamista.

(4)

Jotta hyväksymistä koskevat säännöt olisivat yhdenmukaiset kaikissa jäsenvaltioissa, komission olisi annettava sovellettavia perusteita koskevat ohjeet. Kansallisten tarkastusten avoimuuden varmistamiseksi erityisesti lupa-, validointi- ja maksumenettelyjen osalta olisi kunkin jäsenvaltion perustuslain säännökset huomioon ottaen tarvittaessa rajoitettava niiden viranomaisten ja virastojen lukumäärää, joille nämä tehtävät siirretään.

(5)

Jos jäsenvaltio hyväksyy useamman kuin yhden maksajaviraston, sen on nimettävä yksi yhteensovittamisesta vastaava viranomainen, joka vastaa rahastojen hallinnon johdonmukaisuudesta, luo yhteydet komission ja hyväksyttyjen maksajavirastojen välille sekä varmistaa, että eri maksajavirastojen toimintaa koskevat komission pyytämät tiedot toimitetaan sille nopeasti.

(6)

Jotta komission ja jäsenvaltioiden välisen yhteistyön juohevuus yhteisen maatalouspolitiikan menojen rahoittamisen alalla voitaisiin varmistaa ja erityisesti jotta komissio voisi seurata tarkasti jäsenvaltioiden toteuttamaa varainhoitoa sekä tarkastaa ja hyväksyä hyväksyttyjen maksajavirastojen tilit, jäsenvaltioiden on tarpeen toimittaa tietyt tiedot komissiolle tai säilyttää ne komission saatavilla. Tässä tarkoituksessa olisi hyödynnettävä tietotekniikan tarjoamia mahdollisuuksia mahdollisimman hyvin.

(7)

Olisi vahvistettava tietojen toimittamista ja toimitustapaa koskevat edellytykset ja määräajat sen varmistamiseksi, että komissiolle toimitettavat tiedot kerätään ja että komissio saa välittömästi käyttöönsä kaikki menoja koskevat tiedot sekä paperiversiona että sähköisessä muodossa.

(8)

Yhteisen maatalouspolitiikan edellyttämät toimenpiteet rahoitetaan osittain komission ja jäsenvaltioiden yhteistyöllä tapahtuvalla hallinnoinnilla. Varmistaakseen yhteisön varojen moitteettoman hoidon komissio olisi toteutettava toimia, joiden tarkoituksena on valvoa maksujen suorittamisesta vastaavien jäsenvaltioiden viranomaisten toteuttaman rahastojen hallinnoinnin moitteettomuutta. Olisi määriteltävä komission tekemien tarkastusten luonne ja vahvistettava edellytykset, joilla komissio voi kantaa talousarvion toteuttamiseen liittyvän vastuunsa, sekä selkiytettävä jäsenvaltioita koskevat yhteistyövelvoitteet.

(9)

Ainoastaan jäsenvaltioiden hyväksymät maksajavirastot antavat riittävän varmuuden siitä, että tarvittavat tarkastukset on tehty ennen yhteisön tuen myöntämistä tuensaajille. Sen vuoksi olisi säädettävä, että ainoastaan hyväksyttyjen maksajavirastojen toteuttamat menot voidaan korvata yhteisön talousarviosta.

(10)

Komission on annettava hyväksyttyjen maksajavirastojen maataloustukirahaston osalta toteuttamien menojen kattamiseksi tarvittavat määrärahat jäsenvaltioiden käyttöön maksajavirastojen toteuttamia menoja koskevan kirjanpidon perusteella suoritettavina korvauksina. Siihen asti kun korvauksia aletaan maksaa kuukausittain, jäsenvaltioiden olisi annettava tarvittavat varat käyttöön hyväksyttyjen maksajavirastojensa tarpeiden mukaan. Jäsenvaltiot ja tuensaajat vastaavat itse yhteisen maatalouspolitiikan toteuttamisesta aiheutuvista henkilöstö- ja hallintokustannuksistaan.

(11)

Yhteisön tuki tuensaajille on maksettava ajoissa, jotta nämä voivat käyttää sen tehokkaasti. Jos jäsenvaltiot eivät noudata yhteisön lainsäädännössä vahvistettuja maksumääräaikoja, tuensaajalle saattaa aiheutua vakavia ongelmia ja yhteisön talousarvion vuotuisuus voi vaarantua. Sen vuoksi yhteisön rahoituksen ulkopuolelle olisi jätettävä menot, jotka on toteutettu määräaikoja noudattamatta. Oikeasuhteisuuden periaatteen noudattamiseksi komission olisi voitava säätää tästä yleissäännöstä poikkeuksia.

(12)

On tarpeen säätää hallinnollisesta menettelystä, jotta komissio voi päättää kuukausimaksujen vähentämisestä ja niiden maksamisen keskeyttämisestä, jos se ei voi jäsenvaltioiden sille toimittamien tietojen perusteella saada varmuutta sovellettavien yhteisön sääntöjen noudattamisesta ja jos kyseiset tiedot osoittavat selvästi yhteisön varoja käytetyn väärin. Joissakin tarkoin määritellyissä tapauksissa olisi voitava tehdä vähennyksiä maksuihin tai keskeyttää niiden maksaminen myös ilman tämän menettelyn soveltamista. Kummassakin tapauksessa komission olisi annettava asiasta tiedon asianomaiselle jäsenvaltiolle ja ilmoitettava, että kuukausimaksujen vähentämistä tai niiden maksamisen keskeyttämistä koskeva päätös ei rajoita tilien tarkastamisen ja hyväksymisen yhteydessä tehtävien päätösten soveltamista.

(13)

Budjettikurin vuoksi on maataloustukirahastosta rahoitettaville menoille vahvistettava vuotuinen enimmäismäärä siten, että otetaan huomioon tälle rahastolle rahoitusnäkymissä vahvistetut enimmäismäärät, komission yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä 29 päivänä syyskuuta 2003 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1782/2003 (3) 10 artiklan 2 kohdan mukaisesti vahvistamat määrät sekä mainitun asetuksen 143 artiklan d ja e kohdassa vahvistetut määrät.

(14)

Budjettikuri edellyttää myös, että maataloustukirahastosta rahoitettavien menojen vuotuista enimmäismäärää noudatetaan kaikissa olosuhteissa ja kaikissa talousarviomenettelyn ja talousarvion toteuttamisen vaiheissa. Tässä tarkoituksessa suorien tukien enimmäismääränä olisi jäsenvaltion osalta pidettävä sen maksamien suorien tukien kansallista enimmäismäärää, jota oikaistaan asetuksen (EY) N:o 1782/2003 10 artiklan mukaisesti, ja näiden tukien korvaukset eivät saisi ylittää mainittua enimmäismäärää. Budjettikuri edellyttää lisäksi, että mikään komission ehdottamista taikka neuvoston tai komission hyväksymistä lainsäädäntötoimenpiteistä, jotka liittyvät yhteiseen maatalouspolitiikkaan ja maataloustukirahaston talousarvioon, ei ylitä tästä rahastosta rahoitettaville menoille vahvistettua vuotuista enimmäismäärää. Komissio olisi myös valtuutettava vahvistamaan asetuksen (EY) N:o 1782/2003 11 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut mukautukset, jollei neuvosto vahvista niitä ennen sen kalenterivuoden kesäkuun 30 päivää, johon mukautuksia sovelletaan.

(15)

Määrärahojen enimmäismäärien laskemiseen liittyvät toimenpiteet, jotka toteutetaan maataloustukirahaston ja maaseuturahaston rahoitusosuuksien määrittämiseksi, eivät vaikuta perustamissopimuksessa nimetyn budjettivallan käyttäjän toimivaltaan. Näiden toimenpiteiden on sen vuoksi perustuttava talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja talousarviomenettelyn parantamisesta 6 päivänä toukokuuta 1999 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen (4), jäljempänä ”toimielinten välinen sopimus”, mukaisesti vahvistettuihin viitemääriin ja mainitun sopimuksen liitteessä I esitettyihin rahoitusnäkymiin.

(16)

Budjettikuri edellyttää myös, että budjettitilannetta seurataan jatkuvasti keskipitkällä aikavälillä. Sen vuoksi komission on tietyn vuoden alustavan talousarvioesityksen kanssa toimitettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle ennusteensa ja analyysinsä sekä tarvittaessa ehdotettava neuvostolle asiaankuuluvia toimenpiteitä. Lisäksi komission olisi käytettävä täysimääräisesti ja milloin tahansa hallintovaltaansa vuotuisen enimmäismäärän noudattamisen varmistamiseksi ja ehdotettava tarvittaessa neuvostolle asiaankuuluvia toimenpiteitä budjettitilanteen korjaamiseksi. Jos vuotuista enimmäismäärää ei voida varainhoitovuoden lopussa noudattaa jäsenvaltioiden esittämien korvauspyyntöjen vuoksi, komission olisi voitava säätää toimenpiteistä, joilla varmistetaan, että käytettävissä olevat määrärahat jaetaan väliaikaisesti jäsenvaltioiden kesken suhteessa niiden maksamatta oleviin korvauspyyntöihin ja että kyseiselle vuodelle vahvistettua enimmäismäärää noudatetaan. Asianomaisen vuoden maksut olisi suoritettava seuraavana varainhoitovuonna ja vahvistettava lopullisesti yhteisön rahoituksen kokonaismäärä jäsenvaltioittain sekä jäsenvaltioiden väliset tasoituskorvaukset vahvistetun määrän noudattamiseksi.

(17)

Talousarviota toteuttaessaan komission olisi otettava käyttöön maatalousmenojen kuukausittainen varo- ja seurantajärjestelmä voidakseen reagoida mahdollisimman nopeasti vuotuisen enimmäismäärän ylittymisriskin ilmaantuessa, toteuttaa asiaankuuluvat toimenpiteet sille siirretyn hallintovallan puitteissa ja, tällaisten toimenpiteiden osoittautuessa riittämättömiksi, ehdottaa neuvostolle muita, mahdollisimman pian toteutettavia toimenpiteitä. Jotta tällainen järjestelmä olisi tehokas, sillä olisi voitava verrata keskenään todellisia menoja ja aiempien vuosien menojen perusteella laadittuja menoarvioita. Komission olisi toimitettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle kuukausittain kertomus, jossa verrataan kertomuksen laadintahetkeen mennessä toteutuneiden menojen kehitystä menoarvioihin ja esitetään arvio menojen ennakoidusta toteutumisesta varainhoitovuoden jäljellä olevana aikana.

(18)

Vaihtokurssi, jota komissio käyttää neuvostolle toimittamiensa budjettiasiakirjojen laatimisessa, on oltava uusimpien käytettävissä olevien tietojen mukainen, ottaen huomioon komission toteuttaman asiakirjojen laadinnan ja niiden toimittamisen välinen aika.

(19)

Maaseudun kehittämisohjelmiin myönnetään yhteisön talousarviosta rahoitusta vuosittaisina erinä sitoumusten perusteella. Jäsenvaltioilla olisi oltava säädetyt yhteisön varat käytössään maaseudun kehittämisohjelmien täytäntöönpanon alkaessa. Sen vuoksi on tarpeen säätää ennakkorahoituksesta, jolla pyritään varmistamaan varojen maksamisen säännöllisyys, jolloin tuet voidaan maksaa tuensaajille asianmukaisesti, sekä tällaista toimenpidettä koskevien rajojen vahvistamisesta.

(20)

Komission hyväksytyille maksajavirastoille suorittamat maksut olisi ennakkorahoituksen lisäksi jaoteltava välimaksuihin ja loppumaksuun sekä vahvistettava niiden suorittamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt.

(21)

Yhteisön taloudellisten etujen suojaamiseksi komission on voitava keskeyttää välimaksujen maksaminen tai vähentää niitä, jos menot eivät ole sääntöjenmukaisia. Olisi otettava käyttöön menettely, jolla jäsenvaltiot voivat perustella maksunsa.

(22)

Ohjelmien täytäntöönpanoa olisi vauhditettava ja moitteetonta varainhoitoa tehostettava soveltamalla sääntöä, jonka mukaan maksusitoumuksia vapautetaan ilman eri toimenpiteitä.

(23)

Jotta hyväksyttyjen maksajavirastojen ja yhteisön talousarvion välille syntyisi taloudellinen yhteys, komission olisi tarkastettava ja hyväksyttävä maksajavirastojen tilit vuosittain. Tilien tarkastamista ja hyväksymistä koskevan päätöksen olisi koskettava toimitettujen tilinpäätösten täydellisyyttä, täsmällisyyttä ja todenperäisyyttä, muttei menojen yhdenmukaisuutta yhteisön lainsäädännön kanssa.

(24)

Koska komissio on perustamissopimuksen 211 artiklan mukaisesti vastuussa yhteisön lainsäädännön moitteettomasta soveltamisesta, sen on päätettävä, ovatko jäsenvaltioiden toteuttamat menot yhteisön lainsäädännön mukaiset. Jäsenvaltioille on annettava oikeus perustella maksupäätöksensä ja käyttää sovittelumenettelyä, jos ne ja komissio eivät pääse yhteisymmärrykseen. Jotta jäsenvaltioilla olisi aiemmin toteutuneita menoja koskevat oikeudelliset ja taloudelliset takeet, olisi vahvistettava enimmäisaika, jonka kuluessa komissio voi päättää, että sääntöjen noudattamatta jättämisestä aiheutuu taloudellisia seurauksia.

(25)

Jäsenvaltioiden olisi yhteisön taloudellisten etujen suojaamiseksi toteutettava toimenpiteitä varmistuakseen siitä, että kyseisistä rahastoista rahoitetut toimet pannaan asianmukaisesti täytäntöön. Jäsenvaltioiden on myös estettävä tuensaajien tekemät väärinkäytökset ja käsiteltävä ne tehokkaasti.

(26)

Jos maataloustukirahastosta maksettuja määriä peritään takaisin, takaisin perityt määrät olisi palautettava tukirahastolle kun kyse on yhteisön lainsäädännön vastaisista menoista, joihin ei ole oikeutta. Olisi säädettävä taloudellisen vastuun järjestelmästä, jota sovelletaan silloin kun väärinkäytöksiä on tehty eikä määriä ole peritty takaisin kokonaisuudessaan. Tätä varten olisi otettava käyttöön menettely, jonka avulla komissio voi suojata yhteisön talousarvioon liittyviä etuja ja päättää periä jäsenvaltiolta osan väärinkäytösten vuoksi menetetyistä määristä, joita ei ole peritty takaisin kohtuullisessa määräajassa. Eräissä jäsenvaltion suorittamaa laiminlyöntiä koskevissa tapauksissa koko määrä olisi perittävä asianomaiselta jäsenvaltiolta. Taloudellinen taakka olisi kuitenkin voitava jakaa tasapuolisesti yhteisön ja jäsenvaltion kesken, sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäsenvaltioille niiden sisäisistä menettelyistä johtuvien velvollisuuksien noudattamista.

(27)

Jäsenvaltioiden käyttöön ottamat takaisinperintämenettelyt voivat myöhästyttää takaisinperintää usealla vuodella ilman takeita sen onnistumisesta. Näistä menettelyistä johtuvat kustannukset voivat lisäksi olla suhteettomat toteutettuihin tai toteutettavissa oleviin takaisinperimisiin verrattuina. Sen vuoksi olisi eräissä tapauksissa sallittava, että jäsenvaltiot keskeyttävät takaisinperintää koskevan menettelyn.

(28)

Maaseuturahaston osalta olisi säädettävä, että väärinkäytösten vuoksi takaisin perityt tai peruutetut määrät voidaan käyttää asianomaisen jäsenvaltion hyväksymiin maaseudun kehittämisohjelmiin, koska varat on myönnetty tuolle jäsenvaltiolle. Yhteisön talousarvion taloudellisten etujen suojaamiseksi olisi vahvistettava asiaankuuluvat säännökset niitä tapauksia varten, joissa väärinkäytöksiä havainnut jäsenvaltio ei toteuta tarvittavia toimenpiteitä.

(29)

Jotta maataloustukirahaston ja maaseuturahaston varat voitaisiin käyttää uudelleen, olisi vahvistettava säännöt, jotka koskevat jäsenvaltioiden sääntöjenmukaisuutta koskevan tarkastuksen sekä todettuja väärinkäytöksiä ja laiminlyöntejä koskevien menettelyjen yhteydessä takaisin perimien varojen sekä maito- ja maitotuotealan lisämaksujen käyttöä.

(30)

Jotta komissio voisi noudattaa velvollisuuttaan varmistautua yhteisön menoja koskevien jäsenvaltioiden hallinto- ja valvontajärjestelmien olemassaolosta ja moitteettomasta toiminnasta, olisi jäsenvaltioiden suorittamia tarkastuksia rajoittamatta aiheellista säätää, että komission valtuuttamat henkilöt voivat tehdä tarkastuksia, ja näiden mahdollisuudesta pyytää jäsenvaltioiden apua.

(31)

Komissiolle toimitettavien tietojen tuottamisessa on käytettävä tietotekniikkaa niin suuressa määrin kuin mahdollista. Komissiolla olisi tarkastuksia tehdessään oltava välittömästi käytössään kaikki menoja koskevat tiedot sekä paperiversiona että sähköisessä muodossa.

(32)

Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston, jäljempänä ”EMOTR” tukiosastosta rahoitettavien vuosiksi 2000—2006 hyväksyttyjen maaseudun kehittämisohjelmien viimeisille maksuille olisi vahvistettava määräpäivä. Jotta jäsenvaltiot voisivat saada korvauksen tämän määräpäivän jälkeen suoritetuista maksuista, olisi säädettävä erityisistä siirtymävaiheen toimenpiteistä. Näihin toimenpiteisiin olisi kuuluttava myös säännökset, jotka koskevat komission yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta 17 päivänä toukokuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1258/1999 (5) 5 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan perusteella maksamien ennakoiden takaisinperintää ja määriä, joihin on sovellettu yhteisen maatalouspolitiikan mukaisia suoran tuen järjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä 17 päivänä toukokuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1259/1999 (6) 4 ja 5 artiklassa tarkoitettua vapaaehtoista mukauttamista.

(33)

Olisi vahvistettava päivämäärä, josta alkaen komissio voi vapauttaa ilman eri toimenpiteitä määrät, jotka on sidottu mutta joita ei ole käytetty EMOTR: n tukiosastosta rahoitettavien maaseudun kehittämisohjelmien yhteydessä, jos ohjelmien päättämiseksi tarvittavia asiakirjoja ei ole toimitettu komissiolle kyseiseen päivämäärään mennessä. Olisi määriteltävä asiakirjat, jotka komissio tarvitsee vahvistaakseen, että ohjelmat on päätetty.

(34)

Komissio vastaa rahastojen hallinnoinnista, ja jäsenvaltioiden ja komission on tehtävä tiivistä yhteistyötä maatalousrahastojen komiteassa.

(35)

Yhteisön rahoituksen suuruuden vuoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle on toimitettava säännöllisin väliajoin tietoja rahoituskertomusten muodossa.

(36)

Koska kansallisia valvontajärjestelmiä ja sääntöjenmukaisuutta koskevia tarkastuksia sovellettaessa saatetaan toimittaa henkilötietoja tai liikesalaisuuksia, jäsenvaltioiden ja komission olisi varmistettava näissä yhteyksissä saatujen tietojen luottamuksellisuus.

(37)

Yhteisön talousarvion moitteettoman varainhoidon varmistamiseksi on vahvistettava euron käyttöä koskevat säännöt noudattaen oikeudenmukaisuuden periaatteita sekä jäsenvaltioiden että viljelijöiden tasolla.

(38)

Yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta annettu neuvoston asetus N:o 25 (7), jäsenvaltioiden toimintaohjelmien toteuttamisesta EMOTR: n tukiosaston menojen valvonnan osalta 22 päivänä huhtikuuta 1997 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 723/97 (8) ja asetus (EY) N:o 1258/1999 olisi kumottava. Yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksen yhteydessä aiheettomasti maksettuja määriä koskevista sääntöjenvastaisuuksista ja näiden määrien takaisinperimisestä sekä tiedotusjärjestelmän luomisesta tällä alalla 4 päivänä maaliskuuta 1991 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 595/91 (9) eräät artiklat olisi myös kumottava, koska tässä asetuksessa annetaan niitä vastaavat säännökset.

(39)

Tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY (10) mukaisesti, ja hallintokomiteamenettelyn piiriin kuuluvat toimenpiteet olisi pidettävä erillään neuvoa-antavan komiteamenettelyn piiriin kuuluvista toimenpiteistä, koska neuvoa-antava komiteamenettely on tietyissä tapauksissa ja suurempaan tehokkuuteen pääsemiseksi asianmukaisin.

(40)

Tämän asetuksen säännöksillä kumottujen asetusten säännösten korvaaminen saattaa aiheuttaa joitakin käytännön ongelmia ja erityisiä ongelmia, ennen muuta sellaisia, jotka liittyvät siihen, että siirrytään soveltamaan uusia yksityiskohtaisia sääntöjä, ja joita tässä asetuksessa ei käsitellä. Tällaisen mahdollisuuden varalta komission olisi voitava toteuttaa tarvittavat asianmukaisesti perustellut toimenpiteet. Tällaisilla toimenpiteillä olisi voitava poiketa tämän asetuksen säännöksistä, mutta ainoastaan siinä määrin ja niin kauan kuin on ehdottomasti tarpeen.

(41)

Koska tämän asetuksen nojalla rahoitettavien maaseudun kehittämisohjelmien ohjelmakausi alkaa 1 päivänä tammikuuta 2007, tätä asetusta olisi sovellettava mainitusta päivästä alkaen. Eräitä säännöksiä on kuitenkin sovellettava aiemmin.

(42)

Tilintarkastustuomioistuin on antanut lausunnon. (11)

(43)

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea on antanut lausunnon, (12)

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

I OSASTO

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Kohde ja soveltamisala

Tässä asetuksessa vahvistetaan edellytykset ja erityissäännöt, joita sovelletaan yhteisen maatalouspolitiikan menojen, myös maaseudun kehittämismenojen, rahoittamiseen.

2 artikla

Maatalousmenojen rahoittamiseen tarkoitetut rahastot

1.   Perustamissopimuksessa määriteltyjen yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteiden saavuttamiseksi ja yhteiseen maatalouspolitiikkaan liittyvien toimenpiteiden, maaseudun kehittäminen mukaan lukien, rahoituksen varmistamiseksi perustetaan

a)

Euroopan maatalouden tukirahasto, jäljempänä ”maataloustukirahasto”;

b)

Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto, jäljempänä ”maaseuturahasto”.

2.   Maataloustukirahasto ja maaseuturahasto kuuluvat Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon.

3 artikla

Maataloustukirahaston menot

1.   Maataloustukirahastosta rahoitetaan jäsenvaltioiden ja yhteisön välisellä yhteistyöllä seuraavat yhteisön lainsäädännön mukaisesti toteutuneet menot:

a)

kolmansiin maihin vietävien maataloustuotteiden vientituet;

b)

maatalousmarkkinoiden sääntelemiseksi tehtävät interventiot;

c)

maanviljelijöille yhteisen maatalouspolitiikan mukaisesti maksettavat suorat tuet;

d)

yhteisön rahoitusosuus jäsenvaltioiden välityksellä yhteisön sisämarkkinoilla ja kolmansissa maissa toteutettaviin, komission valitsemiin ohjelmiin, 4 artiklassa tarkoitettuja ohjelmia lukuun ottamatta, perustuviin maataloustuotteita koskeviin tiedotus- ja menekinedistämistoimiin.

2.   Maataloustukirahastosta rahoitetaan keskitetysti seuraavat yhteisön lainsäädännön mukaisesti toteutuneet menot:

a)

yhteisön rahoitusosuus eläinlääkintäalan erityistoimiin, eläinlääkintäalan, elintarvikealan ja rehualan tarkastustoimenpiteisiin, eläintautien hävittämistä ja seurantaa koskeviin ohjelmiin (eläinlääkintätoimenpiteet) sekä kasvien terveyttä koskeviin toimiin;

b)

komission suoraan tai kansainvälisten organisaatioiden välityksellä toteuttamat maataloustuotteiden menekinedistämistoimet;

c)

yhteisön lainsäädännön mukaiset toimenpiteet maatalouden geenivarojen säilyttämiseksi, kuvaamiseksi, keräämiseksi ja käyttämiseksi;

d)

maatalouden kirjanpidon tietojärjestelmien käyttöönotto ja ylläpitäminen;

e)

maatalouden tiedonkeruujärjestelmät, joihin kuuluu myös maatilarakenteita koskeva tiedonkeruu;

f)

kalastusmarkkinoihin liittyvät menot.

4 artikla

Maaseuturahaston menot

Maaseuturahastosta rahoitetaan jäsenvaltioiden ja yhteisön yhteistyöllä yhteisön rahoitusosuus maaseuturahaston tuella tapahtuvaa maaseudun kehittämistä koskevan yhteisön lainsäädännön mukaisesti toteutettuihin maaseudun kehittämisohjelmiin.

5 artikla

Muu rahoitus tekninen apu mukaan lukien

Maataloustukirahastosta ja maaseuturahastosta voidaan rahoittaa keskitetysti komission aloitteesta ja/tai komission lukuun yhteisen maatalouspolitiikan, maaseudun kehittäminen mukaan luettuna, täytäntöönpanemiseksi tarvittavia valmistelu- ja seurantatoimia, hallinnollista ja teknistä apua koskevia sekä arviointi-, tarkastus- ja valvontatoimia. Näihin toimiin kuuluvat

a)

yhteisen maatalouspolitiikan analysoimiseksi, hallinnoimiseksi, seuraamiseksi ja toteuttamiseksi sekä sitä koskevien tietojen vaihtamiseksi tarvittavat toimet sekä ne, jotka liittyvät valvontajärjestelmien sekä teknisen ja hallinnollisen avun täytäntöönpanoon;

b)

yhteisen maatalouspolitiikan rahoittamiseen käytettyjen rahastojen varainhoitoa koskevien tiedottamiseen, yhteenliitettävyyteen, seurantaan ja valvontaan liittyvien menetelmien ja teknisten välineiden ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi tarvittavat toimet;

c)

komission aloitteesta toteutettava yhteistä maatalouspolitiikkaa koskeva tiedotus;

d)

yhteistä maatalouspolitiikkaa koskevat tutkimukset sekä maataloustukirahastosta ja maaseuturahastosta rahoitettujen toimenpiteiden arviointi, myös alan käytäntöjä koskevien arviointimenetelmien ja tiedonvaihdon parantaminen;

e)

tarvittaessa tiettyjä yhteisön ohjelmien hallinnointitehtäviä hoitavien toimeenpanovirastojen asemasta 19 päivänä joulukuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 58/2003 (13) mukaisesti perustettavat toimeenpanovirastot, jotka toimivat yhteisen maatalouspolitiikan alalla;

f)

yhteisön tasolla tapahtuvan yhteistyön ja tietojenvaihdon edistämiseen ja sitä koskevaan tiedotukseen liittyvät toimet, jotka toteutetaan maaseudun kehittämisen yhteydessä, mukaan luettuna asianomaisten toimijoiden verkkoutuminen.

6 artikla

Maksajavirastojen ja yhteensovittamisesta vastaavien viranomaisten hyväksyminen ja hyväksynnän peruuttaminen

1.   Maksajavirastot ovat jäsenvaltioiden viranomaisia tai elimiä, jotka antavat suorittamiensa maksujen sekä tiedon toimittamisen ja säilyttämisen osalta riittävät takeet siitä, että

a)

hakemusten tukikelpoisuus sekä maaseudun kehittämisen yhteydessä suoritettavan tuen jakamismenettelyt ja niiden yhdenmukaisuus yhteisön sääntöjen kanssa tarkastetaan ennen kuin tuki määrätään maksettavaksi;

b)

suoritetut maksut kirjataan kirjanpitoon tarkasti ja yksityiskohtaisesti;

c)

yhteisön lainsäädännön mukaiset tarkastukset on tehty;

d)

vaaditut asiakirjat esitetään yhteisön sääntöjen mukaisissa määräajoissa ja muodossa;

e)

asiakirjat ovat saatavilla ja että ne säilytetään tavalla, joka takaa niiden täydellisyyden, moitteettomuuden ja luettavuuden pitkällä aikavälillä, myös yhteisön säännöissä tarkoitettujen sähköisten asiakirjojen osalta.

Yhteisön tukien maksamista lukuun ottamatta näiden tehtävien täytäntöönpano voidaan siirtää toiselle.

2.   Jäsenvaltiot hyväksyvät maksajavirastoiksi viranomaiset tai elimet, jotka täyttävät 1 kohdassa säädetyt edellytykset.

Kunkin jäsenvaltioiden on perustuslakinsa säännökset ja hallinnolliset rakenteensa huomioon ottaen rajoitettava hyväksyttyjen maksajavirastojen lukumäärä pienimpään mahdolliseen, joka mahdollistaa 3 artiklan 1 kohdassa ja 4 artiklassa tarkoitettujen menojen maksamisen hyvää hallintoa ja moitteetonta kirjanpitoa koskevia edellytyksiä noudattaen.

3.   Jos maksajavirastoja hyväksytään enemmän kuin yksi, jäsenvaltion on annettava komissiolle tiedoksi sen viranomaisen tai elimen yhteystiedot, jolle se antaa seuraavat tehtävät:

a)

komission saataville annettavien tietojen keruu ja niiden toimittaminen komissiolle;

b)

yhteisön sääntöjen yhdenmukaisen soveltamisen edistäminen.

Jäsenvaltion on annettava tälle viranomaiselle tai elimelle, jäljempänä ”yhteensovittamisesta vastaava viranomainen”, erityishyväksyntä, joka koskee a alakohdan soveltamisalaan kuuluvien taloudellisten tietojen käsittelyä.

4.   Jos hyväksytty maksajavirasto ei täytä yhtä tai useampaa 1 kohdassa säädettyä edellytystä, jäsenvaltion on peruutettava hyväksyminen, jollei maksajavirasto ole tehnyt tarvittavia mukautuksia määräajassa, joka vahvistetaan ongelman merkittävyyden mukaan.

7 artikla

Todentamisviranomaiset

Todentamisviranomainen on jäsenvaltion nimeämä julkis- tai yksityisoikeudellinen yksikkö, joka vastaa hyväksyttyjen maksajavirastojen tilien tarkastamisesta niiden todenperäisyyden, täydellisyyden ja täsmällisyyden osalta sekä ottaen huomioon käyttöön otetut hallinto- ja valvontajärjestelmät.

8 artikla

Tietojen toimittaminen ja oikeus tutustua asiakirjoihin

1.   Sen lisäksi, mitä alakohtaisissa asetuksissa säädetään, jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle seuraavat tiedot, ilmoitukset ja asiakirjat:

a)

hyväksyttyjen maksajavirastojen ja yhteensovittamisesta vastaavien viranomaisten osalta

i)

hyväksymisasiakirja,

ii)

tehtävä (hyväksytty maksajavirasto vai hyväksytty yhteensovittamisesta vastaava viranomainen),

iii)

mahdollinen hyväksynnän peruuttaminen;

b)

todentamisviranomaisten osalta

i)

tunnistetiedot,

ii)

yhteystiedot;

c)

maataloustukirahastosta ja maaseuturahastosta rahoitettuihin toimiin liittyvien yksittäisten toimien osalta

i)

maksupyyntöä vastaavat hyväksytyn maksajaviraston tai yhteensovittamisesta vastaavan viranomaisen allekirjoittamat menoilmoitukset, jotka ovat samalla katsotaan maksupyynnöiksi, vaadittuine tietoineen,

ii)

maataloustukirahaston osalta rahoitustarpeita koskevat ennusteet ja maaseuturahaston osalta vuoden aikana tehtäviä menoilmoituksia koskevien ennusteet ajantasaistettuina ja seuraavaa varainhoitovuotta koskevien menoilmoitusten ennakkoarviot,

iii)

hyväksyttyjen maksajavirastojen vuotuiset tilinpäätökset, joiden mukana on hyväksytyn maksajaviraston vastuuhenkilön allekirjoittama tarkastuslausuma, niiden tarkastamista ja hyväksymistä varten tarvittavat tiedot sekä 7 artiklassa tarkoitetun todentamisviranomaisen laatima todentamista koskeva selvitys.

Maaseuturahaston menoja koskevat hyväksyttyjen maksajavirastojen vuotuiset tilinpäätökset on toimitettava kunkin ohjelman osalta erikseen.

2.   Hyväksyttyjen maksajavirastojen on säilytettävä suoritettuja maksuja koskevat tositteet ja yhteisön lainsäädännössä säädettyjen hallinnollisten ja fyysisten tarkastusten tekemiseen liittyvät asiakirjat sekä annettava nämä asiakirjat ja tiedot komission käyttöön.

Jos asiakirjat ovat menojen hyväksymisestä vastaavan, maksajaviraston valtuutuksella toimivan viranomaisen hallussa, kyseisen viranomaisen on toimitettava hyväksytylle maksajavirastolle kertomukset tehtyjen tarkastusten lukumäärästä ja sisällöstä sekä niiden tulosten perusteella toteutetuista toimenpiteistä.

9 artikla

Yhteisön taloudellisten etujen suojaaminen ja yhteisön rahastojen hallinnointiin liittyvät varmistukset

1.   Jäsenvaltioiden on

a)

annettava yhteisen maatalouspolitiikan yhteydessä kaikki tarvittavat lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset sekä toteutettava muut tarvittavat toimenpiteet yhteisön taloudellisten etujen tehokkaan suojan varmistamiseksi ja erityisesti

i)

maataloustukirahastosta ja maaseuturahastosta rahoitettavien toimien tosiasiallisen toteuttamisen ja niiden säännönmukaisuuden varmistamiseksi,

ii)

väärinkäytösten ehkäisemiseksi ja käsittelemiseksi,

iii)

väärinkäytösten tai laiminlyöntien vuoksi menetettyjen varojen takaisin perimiseksi;

b)

otettava käyttöön tehokas hallinnointi- ja valvontajärjestelmä, johon sisältyvät tilintarkastukset ja hyväksytyn maksajaviraston vastuuhenkilön allekirjoittama tarkastuslausuma.

2.   Komissio valvoo, että jäsenvaltiot varmistavat 3 artiklan 1 kohdassa ja 4 artiklassa tarkoitettujen menojen lainmukaisuuden ja säännönmukaisuuden sekä hyvän varainhoidon periaatteiden noudattamisen, ja toteuttaa tältä osin seuraavat toimet ja tarkastukset:

a)

se varmistaa, että jäsenvaltioiden hallinnointi- ja valvontajärjestelmät ovat olemassa ja toimivat moitteettomasti;

b)

se tekee kaikkiin välimaksuihin tai osaan niistä vähennyksiä tai keskeyttää niiden maksamisen ja soveltaa aiheellisia rahoitusoikaisuja erityisesti hallinnointi- ja valvontajärjestelmissä esiintyvien puutteiden vuoksi;

c)

se varmistaa ennakkomaksujen takaisinperinnän ja vapauttaa tarvittaessa maksusitoumuksia ilman eri toimenpiteitä.

3.   Jäsenvaltioiden on yhteisön taloudellisten etujen suojaamiseksi annettava komissiolle tiedoksi 1 kohdan nojalla annetut säännökset ja toteutetut toimenpiteet sekä maaseudun kehittämisohjelmien osalta hallintoa ja valvontaa varten maaseuturahaston tuella tapahtuvaa maaseudun kehittämistä koskevan yhteisön lainsäädännön mukaisesti toteutetut toimenpiteet.

10 artikla

Maksajavirastojen suorittamien maksujen hyväksyttävyys

Edellä 3 artiklan 1 kohdassa ja 4 artiklassa tarkoitettuihin menoihin voidaan myöntää yhteisön rahoitusta vain, jos jäsenvaltion nimeämä hyväksytty maksajavirasto on ne toteuttanut.

11 artikla

Tuen maksaminen kokonaisuudessaan tuensaajille

Tässä asetuksessa säädettyyn rahoitukseen liittyvät maksut tai maaseudun kehittämisohjelmien julkiseen rahoitukseen liittyvät määrät maksetaan kokonaisuudessaan tuensaajille, jollei yhteisön lainsäädännöstä muuta johdu.

II OSASTO

MAATALOUSTUKIRAHASTO

1 LUKU

Yhteisön rahoitus

12 artikla

Talousarvion enimmäismäärä

1.   Maataloustukirahaston menojen enimmäismäärä muodostuu maataloustukirahastolle toimielinten välisessä sopimuksessa määrätyssä monivuotisessa rahoituskehyksessä vahvistetuista enimmäismääristä, joista vähennetään 2 kohdassa tarkoitetut määrät.

2.   Komissio vahvistaa määrät, jotka ovat asetuksen (EY) N:o 1782/2003 10 artiklan 2 kohdan sekä 143d ja 143e artiklan mukaisesti maaseuturahaston käytettävissä.

3.   Komissio vahvistaa 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen tietojen perusteella maataloustukirahaston menoihin käytettävissä olevan nettomäärän.

13 artikla

Hallinto- ja henkilöstökustannukset

Jäsenvaltioille ja maataloustukirahaston tukea saaville tuensaajille hallinto- ja henkilöstökustannuksista aiheutuvia menoja ei rahoiteta maataloustukirahastosta.

14 artikla

Kuukausimaksut

1.   Komissio antaa 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen menojen rahoittamiseksi tarvittavat määrärahat jäsenvaltioiden käyttöön kuukausittaisina korvauksina, jäljempänä ”kuukausimaksut”, hyväksyttyjen maksajavirastojen viitekuukautena toteuttamien menojen perusteella.

2.   Siihen asti kun komissio alkaa maksaa kuukausimaksuja, jäsenvaltioiden on annettava käyttöön menoja varten tarvittavat varat hyväksyttyjen maksajavirastojensa tarpeiden mukaan.

15 artikla

Kuukausimaksujen maksamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt

1.   Komissio maksaa kuukausimaksut jäsenvaltioiden hyväksyttyjen maksajavirastojen viitekuukautena toteuttamien menojen osalta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 30 ja 31 artiklassa tarkoitettujen päätösten soveltamista.

2.   Komissio tekee 41 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen päätöksen suorittamistaan kuukausimaksuista jäsenvaltioiden tekemien menoilmoitusten ja niiden 8 artiklan 1 kohdan mukaisesti toimittamien tietojen perusteella sekä ottaen huomioon 17 artiklan mukaisesti sovellettavat maksujen vähentämiset tai keskeyttämiset.

3.   Kuukausimaksut maksetaan jäsenvaltioille viimeistään menojen toteuttamiskuukautta seuraavan toisen kuukauden kolmantena työpäivänä.

4.   Jäsenvaltioiden lokakuun 1 päivän ja 15 päivän välisenä aikana toteuttamat menot luetaan kuuluviksi lokakuuhun. Menot, jotka toteutetaan lokakuun 16 ja 31 päivän välisenä aikana, luetaan kuuluviksi marraskuuhun.

5.   Komissio voi päättää lisämaksuista tai vähennyksistä. Tällöin maatalousrahastojen komitealle ilmoitetaan asiasta sen seuraavassa kokouksessa.

16 artikla

Maksumääräaikojen noudattaminen

Kun yhteisön lainsäädännössä säädetään maksumääräajoista eikä maksajavirasto noudata niitä, maksut eivät voi saada yhteisön rahoitusta, lukuun ottamatta oikeasuhteisuuden periaatetta noudattaen vahvistettuja tapauksia, edellytyksiä ja rajoja.

17 artikla

Kuukausimaksujen vähentäminen ja keskeyttäminen

1.   Jollei komissio voi 15 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuista jäsenvaltion tekemistä menoilmoituksista tai toimittamista tiedoista todeta, että varat on sidottu yhteisössä sovellettavien sääntöjen mukaisesti, komissio pyytää kyseistä jäsenvaltiota toimittamaan lisätiedot komission ongelman merkittävyyden mukaan vahvistamassa määräajassa, joka ei yleensä voi olla alle 30 päivää.

Jos jäsenvaltio ei vastaa ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuun komission pyyntöön tai jos vastausta pidetään epätyydyttävänä tai jos sen perusteella voidaan todeta, että sovellettavia yhteisön sääntöjä on jätetty noudattamatta tai että yhteisön varoja on käytetty väärin, komissio voi väliaikaisesti vähentää jäsenvaltiolle maksettavia kuukausimaksuja tai keskeyttää niiden maksamisen. Se ilmoittaa tästä jäsenvaltiolle ja mainitsee, että kyseiset maksujen vähentämiset tai keskeyttämiset on tehty.

2.   Jos komissio voi 15 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen ilmoitusten tai tietojen perusteella todeta, että yhteisön lainsäädännössä vahvistettu määrärahojen enimmäismäärä on ylitetty tai että sovellettavia yhteisön sääntöjä on selvästi jätetty noudattamatta, se voi soveltaa tämän artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettuja maksujen vähentämisiä tai keskeyttämisiä annettuaan ensin jäsenvaltiolle mahdollisuuden esittää huomautuksensa.

3.   Maksujen vähentämisiä ja keskeyttämisiä sovelletaan 15 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen kuukausimaksuja koskevien päätösten yhteydessä oikeasuhteisuuden periaatetta noudattaen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 30 ja 31 artiklassa tarkoitettujen päätösten soveltamista.

2 LUKU

Budjettikuri

18 artikla

Enimmäismäärien noudattaminen

1.   Maataloustukirahaston menoihin liittyvät määrärahat eivät saa milloinkaan talousarviomenettelyn tai talousarvion toteuttamisen aikana ylittää 12 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua nettomäärää.

Kaikissa komission ehdottamissa taikka neuvoston tai komission antamissa maataloustukirahaston talousarvioon vaikuttavissa säädöksissä on noudatettava 12 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua nettomäärää.

2.   Kun jäsenvaltion maatalousmenojen enimmäismäärä on vahvistettu yhteisön lainsäädännössä euroina, siihen liittyvät menot korvataan tämän euroina vahvistetun enimmäismäärän rajoissa mukautettuna tarvittaessa asetuksen (EY) N:o 1782/2003 11 artiklan mahdollisesta soveltamisesta aiheutuvilla seurauksilla.

3.   Euroina vahvistettuina määrärahojen enimmäismäärinä pidetään yhteisön lainsäädännössä suorille tuille vahvistettuja kansallisia enimmäismääriä, joihin kuuluvat myös asetuksen (EY) N:o 1782/2003 41 artiklan 1 kohdassa ja 71c artiklassa vahvistetut enimmäismäärät oikaistuina kyseisen asetuksen 10 artiklan 1 kohdassa ja 11 artiklan 1 kohdassa säädetyillä prosenttimäärillä ja mukautuksilla.

4.   Jollei neuvosto ole jonkin vuoden kesäkuun 30 päivään mennessä vahvistanut asetuksen (EY) N:o 1782/2003 11 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja mukautuksia, komissio vahvistaa nämä mukautukset tämän asetuksen 41 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen ja ilmoittaa asiasta välittömästi neuvostolle.

5.   Neuvosto voi komission sen käytettävissään olevien uusien seikkojen perusteella tekemästä ehdotuksesta viimeistään joulukuun 1 päivänä mukauttaa asetuksen (EY) N:o 1782/2003 11 artiklan mukaisesti vahvistettua suorien tukien mukautusastetta.

19 artikla

Budjettikurimenettely

1.   Komissio esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle varainhoitovuoden n alustavan talousarvioesityksen kanssa myös varainhoitovuosia n — 1, n ja n + 1 koskevat ennusteet. Se esittää samanaikaisesti analyysin varainhoitovuosia n — 2 ja n — 3 koskevien ennusteiden ja tosiasiallisesti toteutuneiden menojen välisistä eroista.

2.   Jos varainhoitovuoden n alustavaa talousarvioesitystä laadittaessa ilmenee, että 12 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu nettomäärä, ottaen huomioon asetuksen (EY) N:o 1782/2003 11 artiklassa säädetyn marginaalin, uhkaa ylittyä varainhoitovuonna n, komissio ehdottaa neuvostolle tarvittavia toimenpiteitä ja erityisesti niitä, joita tarvitaan asetuksen (EY) N:o 1782/2003 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

3.   Jos komissio milloin tahansa katsoo, että 12 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu nettomäärä uhkaa ylittyä, eikä sen ole mahdollista toteuttaa riittäviä toimenpiteitä tilanteen korjaamiseksi oman hallintovaltansa puitteissa, se ehdottaa neuvostolle muita toimenpiteitä nettomäärän noudattamisen varmistamiseksi.

Neuvosto tekee kyseisiä toimenpiteitä koskevan päätöksensä perustamissopimuksen 37 artiklassa määrättyä menettelyä noudattaen kahden kuukauden kuluessa komission ehdotuksen saamisesta. Euroopan parlamentti antaa lausuntonsa mahdollisimman nopeasti, jotta neuvosto voi ottaa sen huomioon ja tehdä ratkaisunsa annetussa määräajassa.

4.   Jos jäsenvaltioiden korvauspyynnöt varainhoitovuoden n lopussa ylittävät tai uhkaavat ylittää 12 artiklan 3 kohdan mukaisesti vahvistetun nettomäärän, komissio

a)

ottaa pyynnöt huomioon suhteessa jäsenvaltioiden esittämiin pyyntöihin ja käytettävissä olevien määrärahojen rajoissa sekä vahvistaa maksujen määrän väliaikaisesti kyseiselle kuukaudelle;

b)

vahvistaa viimeistään seuraavan vuoden helmikuun 28 päivänä kaikkien jäsenvaltioiden tilanteen edellisen varainhoitovuoden yhteisön rahoituksen osalta;

c)

vahvistaa 41 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen yhteisön rahoituksen kokonaismäärän jäsenvaltioittain yhteisön yhtenäisen rahoitusosuuden perusteella sekä kuukausimaksuja varten käytettävissä olleiden määrärahojen rajoissa;

d)

maksaa mahdolliset jäsenvaltioiden väliset tasoituskorvaukset viimeistään vuoden n + 1 maaliskuun osalta suoritettavien kuukausimaksujen yhteydessä.

20 artikla

Varojärjestelmä

Komissio ottaa käyttöön maataloustukirahaston menojen kuukausittaisen varo- ja seurantajärjestelmän varmistaakseen, että määrärahojen enimmäismäärä ei ylity.

Komissio vahvistaa ennen kunkin varainhoitovuoden alkua kuukausimenoprofiilit tarvittaessa edellisten kolmen vuoden kuukausimenojen keskiarvon perusteella.

Komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kuukausittain kertomuksen, jossa se tarkastelee toteutuneiden menojen kehitystä suhteessa profiileihin ja esittää ennakkoarvion kuluvan varainhoitovuoden menojen toteutumisesta.

21 artikla

Viitekurssi

1.   Maatalousmenoja koskevan alustavan talousarvioesityksen tai sellaiseen alustavaan talousarvioesitykseen liittyvän oikaisukirjelmän hyväksyessään komissio käyttää maataloustukirahaston talousarviota koskevien arvioiden tekemiseksi euron ja Yhdysvaltojen dollarin välistä keskimääräistä valuuttakurssia, joka on todettu markkinoilla viimeisimmän vähintään 20 päivää ennen komission budjettiasiakirjan hyväksymisajankohtaa päättyneen neljännesvuoden aikana.

2.   Hyväksyessään alustavan esityksen korjaavaksi ja täydentäväksi talousarvioksi tai sen oikaisukirjelmän, siltä osin kuin nämä asiakirjat koskevat 3 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitettuihin toimiin liittyviä määrärahoja, komissio käyttää

a)

toisaalta euron ja Yhdysvaltojen dollarin välistä keskimääräistä valuuttakurssia, joka on todettu markkinoilla edellisen varainhoitovuoden elokuun 1 päivän ja viimeisimmän vähintään 20 päivää ennen komission budjettiasiakirjan hyväksymisajankohtaa päättyneen neljännesvuoden päättymispäivän välisenä aikana mutta kuitenkin viimeistään kuluvan varainhoitovuoden heinäkuun 31 päivänä;

b)

toisaalta varainhoitovuoden jäljellä olevaa osaa koskevaa arviota varten mainittua keskimääräistä valuuttakurssia, joka on todettu viimeisimmän vähintään 20 päivää ennen komission budjettiasiakirjan hyväksymisajankohtaa päättyneen neljännesvuoden aikana.

III OSASTO

MAASEUTURAHASTO

1 LUKU

Rahoitusmenetelmä

22 artikla

Maaseuturahastosta myönnettävä rahoitusosuus

Kullekin ohjelmalle maaseuturahastosta maaseudun kehittämisohjelmien menoihin myönnettävä rahoitusosuus vahvistetaan kunkin ohjelman osalta maaseuturahaston tuella tapahtuvaa maaseudun kehittämistä koskevassa yhteisön lainsäädännössä vahvistetuissa rajoissa, ja rahoitusosuuteen lisätään komission tämän asetuksen 12 artiklan 2 kohdan mukaisesti vahvistamat määrät.

Tämän asetuksen mukaisesti rahoitettuihin menoihin ei voida myöntää muuta rahoitusta yhteisön talousarviosta.

23 artikla

Maksusitoumukset

Maaseudun kehittämisohjelmiin liittyvät yhteisön maksusitoumukset, jäljempänä ”maksusitoumukset”, toteutetaan vuosittaisina erinä 1 päivän tammikuuta 2007 ja 31 päivän joulukuuta 2013 välisenä aikana.

Komission tekemää päätöstä jäsenvaltion esittämän maaseudun kehittämisohjelman hyväksymisestä pidetään asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 75 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuna rahoituspäätöksenä, joka on viimeksi mainitun asetuksen mukainen oikeudellinen sitoumus sen jälkeen, kun se on annettu tiedoksi asianomaiselle jäsenvaltiolle.

Kunkin ohjelman osalta tehdään ensimmäistä erää koskeva talousarviositoumus sen jälkeen kun komissio on hyväksynyt ohjelman. Komissio tekee myöhempiä eriä koskevat talousarviositoumukset toisessa kohdassa tarkoitetun päätöksen perusteella ennen kunkin vuoden toukokuun 1 päivää.

2 LUKU

Rahoitushallinto

24 artikla

Maksuja koskevat yhteiset säännökset

1.   Komissio maksaa rahoitusosuuden maaseuturahastosta talousarviositoumusten mukaisesti.

2.   Komissio antaa 4 artiklassa tarkoitettujen menojen kattamiseksi tarvittavat määrärahat jäsenvaltioiden käytettäviksi ennakkomaksuina, välimaksuina ja loppumaksuina. Määrärahat maksetaan 25, 26, 27 ja28 artiklassa säädetyin edellytyksin.

3.   Maksut osoitetaan vanhimpaan avoimeen talousarviositoumukseen.

4.   Ennakko- ja välimaksujen yhteenlaskettu määrä kullekin maaseudun kehittämisohjelmalle on enintään 95 prosenttia maaseuturahaston rahoitusosuudesta.

25 artikla

Ennakkomaksujen suorittaminen

1.   Kun komissio on hyväksynyt maaseudun kehittämisohjelman, se suorittaa jäsenvaltiolle kertaennakkomaksun kyseistä ohjelmaa varten. Ennakkomaksu on seitsemän prosenttia maaseuturahastosta asianomaiselle ohjelmalle myönnettävästä rahoituksesta. Se voidaan jakaa kahdelle varainhoitovuodelle käytettävissä olevien talousarviomäärärahojen mukaan.

2.   Ennakkomaksuna suoritettu kokonaismäärä on palautettava komissiolle, jos 24 kuukauden kuluessa ennakkomaksun ensimmäisen erän maksamisesta ei ole esitetty yhtään kyseiseen maaseudun kehittämisohjelmaan liittyvää menoilmoitusta.

3.   Ennakkomaksuista saatavat korot kohdistetaan asianomaiseen maaseudun kehittämisohjelmaan, ja ne vähennetään lopullisessa menoilmoituksessa olevien julkisten menojen määrästä.

4.   Ennakkomaksuna maksettu määrä tarkastetaan ja hyväksytään maaseudun kehittämisohjelman päättämisen yhteydessä.

26 artikla

Välimaksujen suorittaminen

1.   Kullekin maaseudun kehittämisohjelmalle suoritetaan välimaksuja. Ne lasketaan soveltamalla kunkin toimintalinjan yhteisrahoitusosuutta kyseisen toimintalinjan osalta todennettuihin julkisiin menoihin.

2.   Komissio suorittaa välimaksut käytettävissä olevien talousarviomäärärahojen rajoissa korvauksena hyväksyttyjen maksajavirastojen ohjelmien toteuttamiseksi suorittamista menoista.

3.   Komissio suorittaa välimaksut, jos seuraavat vaatimukset täyttyvät:

a)

komissiolle toimitetaan hyväksytyn maksajaviraston allekirjoittama menoilmoitus 8 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti;

b)

kullekin toimintalinjalle maaseuturahastosta myönnettävän rahoituksen kokonaismäärää noudatetaan koko kyseisen ohjelman kattaman ajan;

c)

komissiolle toimitetaan maaseudun kehittämisohjelman täytäntöönpanoa koskeva viimeinen vuosikertomus.

4.   Komissio ilmoittaa hyväksytylle maksajavirastolle ja yhteensovittamisesta vastaavalle viranomaiselle, jos se on nimetty, mahdollisimman pian, jos jokin tämän artiklan 3 kohdassa säädetyistä edellytyksistä ei täyty ja menoilmoitusta ei siten voida hyväksyä.

5.   Komissio toteuttaa välimaksun 45 päivän kuluessa tämän artiklan 3 kohdassa säädetyt edellytykset täyttävän menoilmoituksen rekisteröimisestä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 30 ja 31 artiklassa tarkoitettujen päätösten soveltamista.

6.   Hyväksytyt maksajavirastot laativat ja toimittavat komissiolle yhteensovittamisesta vastaavan viraston välityksellä tai suoraan, jos mainittua virastoa ei ole nimetty, maaseudun kehittämisohjelmiin liittyvät välimaksuja koskevat menoilmoitukset komission vahvistamin määräajoin. Nämä menoilmoitukset koskevat hyväksytyn maksajaviraston kunkin tällaisen jakson aikana toteuttamia menoja.

Välimaksuja koskevat menoilmoitukset, jotka koskevat lokakuun 16 päivästä alkaen toteutuneita menoja, otetaan seuraavan vuoden talousarvioon.

27 artikla

Välimaksujen keskeyttäminen ja vähentäminen

1.   Välimaksut suoritetaan asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 81 artiklassa säädetyin edellytyksin jäsenvaltioiden toimittamien menoilmoitusten ja rahoitusta koskevien tietojen perusteella.

2.   Jollei jäsenvaltion toimittamista menoilmoituksista tai tiedoista voida todeta, että menoilmoitus on sovellettavien yhteisön sääntöjen mukainen, kyseistä jäsenvaltiota pyydetään toimittamaan lisätiedot ongelman merkittävyyden mukaan vahvistetussa määräajassa, joka ei yleensä voi olla alle 30 päivää.

3.   Jos jäsenvaltio ei vastaa 2 kohdassa tarkoitettuun pyyntöön tai jos vastausta pidetään epätyydyttävänä tai jos sen perusteella voidaan todeta, että lainsäädäntöä on jätetty noudattamatta tai että yhteisön varoja on käytetty väärin, komissio voi väliaikaisesti vähentää jäsenvaltiolle maksettavia välimaksuja tai keskeyttää niiden maksamisen. Se ilmoittaa tästä jäsenvaltiolle.

4.   Kun 26 artiklassa tarkoitettujen välimaksujen maksaminen keskeytetään tai kun niihin sovelletaan vähennyksiä, noudatetaan oikeasuhteisuuden periaatetta ja nämä toimenpiteet toteutetaan rajoittamatta 30 ja 31 artiklassa tarkoitettujen päätösten soveltamista.

28 artikla

Loppumaksun suorittaminen ja ohjelman päättäminen

1.   Komissio suorittaa loppumaksun käytettävissä olevien määrärahojen rajoissa maaseudun kehittämisohjelman täytäntöönpanoa koskevan viimeisen vuosikertomuksen saatuaan toimintalinjan rahoitusosuuden, asianomaisen maaseudun kehittämisohjelman viimeisen täytäntöönpanovuoden tilinpäätöksen sekä vastaavan tilien tarkastamista ja hyväksymistä koskevan päätöksen perusteella. Tilinpäätös on toimitettava komissiolle viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2016, ja sen on koskettava hyväksytyn maksajaviraston 31 päivään joulukuuta 2015 asti toteuttamia menoja.

2.   Loppumaksu suoritetaan kuuden kuukauden kuluessa tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen tietojen ja asiakirjojen vastaanottamisesta. Komissio vapauttaa loppumaksun maksamisen jälkeen jäljellä olevat maksusitoumukset kuuden kuukauden kuluessa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 29 artiklan 6 kohdan säännösten soveltamista.

3.   Jos komissiolle ei toimiteta viimeistä vuotuista täytäntöönpanoa koskevaa loppukertomusta sekä ohjelman viimeisen täytäntöönpanovuoden tilien tarkastamiseksi ja hyväksymiseksi tarvittavia asiakirjoja 30 päivään kesäkuuta 2016 mennessä, loppumäärää koskeva maksusitoumus vapautetaan ilman eri toimenpiteitä 29 artiklan mukaisesti.

29 artikla

Maksusitoumusten vapauttaminen ilman eri toimenpiteitä

1.   Komissio vapauttaa ilman eri toimenpiteitä maaseudun kehittämisohjelmaan liittyvän maksusitoumuksen osan, jota ei ole käytetty ennakko- eikä välimaksuihin tai josta ei ole jätetty komissiolle 26 artiklan 3 kohdassa säädetyt edellytykset täyttävää menoilmoitusta talousarviositoumuksen tekemistä seuraavan toisen vuoden joulukuun 31 päivään mennessä.

2.   Maksusitoumuksen osa, joka on avoimena 31 päivänä joulukuuta 2015 ja josta ei ole tehty menoilmoitusta 30 päivään kesäkuuta 2016 mennessä, vapautetaan ilman eri toimenpiteitä.

3.   Jos komission on tarpeen tehdä maaseudun kehittämisohjelman hyväksymistä koskevan päätöksen jälkeen päätös tuen tai tukijärjestelmän sallimisesta, määräaika maksusitoumuksen ilman eri toimenpiteitä tapahtuvalle vapauttamiselle alkaa mainitun myöhemmän päätöksen tekemispäivästä. Tämän poikkeuksen soveltamisalaan kuuluvat määrät vahvistetaan jäsenvaltion toimittaman aikataulun perusteella.

4.   Edellä 1 tai 2 kohdassa tarkoitetun määräajan, jonka päätyttyä ilman eri toimenpiteitä tapahtuva vapauttaminen tapahtuu, kuluminen keskeytyy kyseessä oleviin toimiin liittyvän määrän osalta sellaisen oikeudellisen menettelyn tai hallinnollisen muutoksenhaun ajaksi, jolla on lykkäävä vaikutus, edellyttäen, että komissio on saanut asiasta asianomaisen jäsenvaltion antaman perustellun ilmoituksen viimeistään 31 päivänä joulukuuta vuonna n + 2.

5.   Ilman eri toimenpiteitä vapautettavien maksusitoumusmäärien laskemisessa ei oteta huomioon

a)

maksusitoumuksen osaa, josta on jätetty menoilmoitus, mutta johon liittyvään korvaukseen komissio on tehnyt vähennyksen tai keskeyttänyt sen maksamisen 31 päivänä joulukuuta vuonna n + 2;

b)

maksusitoumuksen osaa, jota maksajavirasto ei ole voinut maksaa ylivoimaisen esteen vuoksi ja jolla on vakavia maaseudun kehittämisohjelman täytäntöönpanoa koskevia seurauksia. Ylivoimaiseen esteeseen vetoavien kansallisten viranomaisten on voitava osoittaa nämä välittömät seuraukset koko ohjelman tai ohjelman osan täytäntöönpanolle.

6.   Komissio ilmoittaa hyvissä ajoin asianomaisille jäsenvaltiolle ja viranomaisille, jos uhkana on soveltaa maksusitoumusten vapauttamista ilman eri toimenpiteitä. Komissio ilmoittaa asianomaisille jäsenvaltiolle ja viranomaisille ilman eri toimenpiteitä vapautettavien maksusitoumusten määrän, jonka se on laskenut hallussaan olevien tietojen perusteella. Jäsenvaltio voi kahden kuukauden kuluessa tämän tiedonannon saamisesta hyväksyä määrän tai esittää huomautuksensa. Komissio suorittaa maksusitoumusten vapauttamisen ilman eri toimenpiteitä yhdeksän kuukauden kuluessa 1—4 kohdassa säädettyjen määräaikojen päättymisestä.

7.   Jos maksusitoumuksia vapautetaan ilman eri toimenpiteitä, kyseiselle maaseudun kehittämisohjelmalle myönnettävästä maaseuturahaston rahoitusosuudesta vähennetään asianomaisena vuonna ilman eri toimenpiteitä suoritetusta vapauttamisesta johtuva määrä. Jäsenvaltion on laadittava oikaistu rahoitussuunnitelma rahoituksen vähentyneen määrän jakamiseksi toimintalinjoille. Muussa tapauksessa komissio suorittaa vähennyksen suhteessa kullekin toimintalinjalle myönnettyihin määriin.

8.   Jos tämä asetus tulee voimaan 1 päivän tammikuuta 2007 jälkeen, 1 kohdassa tarkoitettua määräaikaa, jonka päätyttyä maksusitoumuksia voidaan vapauttaa ilman eri toimenpiteitä, pidennetään ensimmäisen maksusitoumuksen osalta 1 päivän tammikuuta 2007 ja sen päivän, jona komissio hyväksyy vastaavan maaseudun kehittämisohjelman, välisten kuukausien lukumäärällä.

IV OSASTO

KOMISSION SUORITTAMA TILIEN TARKASTAMINEN JA HYVÄKSYMINEN SEKÄ SEURANTA

1 LUKU

Tilien tarkastaminen ja hyväksyminen

30 artikla

Tilien tarkastaminen ja hyväksyminen

1.   Komissio päättää hyväksyttyjen maksajavirastojen tilien tarkastamisesta ja hyväksymisestä ennen asianomaista varainhoitovuotta seuraavan vuoden huhtikuun 30 päivää 41 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen sekä 8 artiklan 1 kohdan c alakohdan iii alakohdan mukaisesti toimitettujen tietojen perusteella.

2.   Tilien tarkastamista ja hyväksymistä koskeva päätös koskee toimitettujen tilinpäätösten täydellisyyttä, täsmällisyyttä ja todenperäisyyttä. Päätös ei rajoita 31 artiklan nojalla myöhemmin tehtävien päätösten soveltamista.

31 artikla

Sääntöjenmukaisuuden tarkastaminen

1.   Jos komissio toteaa, että 3 artiklan 1 kohdassa ja 4 artiklassa tarkoitettuja menoja ei ole toteutettu yhteisön sääntöjen mukaisesti, se päättää yhteisön rahoituksen ulkopuolelle jätettävistä määristä 41 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

2.   Komissio arvioi rahoituksen ulkopuolelle jätettävät menot ottaen huomioon erityisesti todetun sääntöjenvastaisuuden merkittävyyden. Komissio ottaa tällöin huomioon rikkomuksen laadun ja vakavuuden sekä yhteisölle aiheutuneen taloudellisen vahingon.

3.   Ennen rahoituksen epäämistä koskevan päätöksen tekemistä komission tarkastuksen tulokset ja asianomaisen jäsenvaltion antamat vastaukset annetaan tiedoksi kirjallisina, minkä jälkeen molemmat osapuolet pyrkivät sopimukseen toteutettavista toimenpiteistä.

Jollei sopimukseen päästä, jäsenvaltio voi pyytää sellaisen menettelyn aloittamista, jolla pyritään sovittamaan yhteen molempien osapuolten kannat neljän kuukauden kuluessa. Menettelyn tuloksista toimitetaan komissiolle kertomus, jonka se tutkii ennen mahdollisen rahoituksen epäämistä koskevan päätöksen tekemistä.

4.   Rahoitusta ei voi evätä, kun on kyse

a)

3 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista menoista, jotka on toteutettu yli 24 kuukautta ennen komission asianomaiselle jäsenvaltiolle toimittamaa tarkastusten tuloksia koskevaa kirjallista tiedoksiantoa;

b)

monivuotisiin toimenpiteisiin liittyvistä, 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin menoihin tai 4 artiklassa viitattuihin ohjelmiin tarkoitettuihin menoihin sisältyvistä menoista, joita koskeva tuensaajan viimeinen velvollisuus on päättynyt yli 24 kuukautta ennen komission asianomaiselle jäsenvaltiolle toimittamaa tarkastusten tuloksia koskevaa kirjallista tiedoksiantoa;

c)

4 artiklassa tarkoitettuihin ohjelmiin kuuluviin, muihin kuin b alakohdassa tarkoitettuihin toimenpiteisiin liittyvistä menoista, joiden osalta maksajavirasto on suorittanut maksun tai tapauksesta riippuen loppumaksun yli 24 kuukautta ennen komission asianomaiselle jäsenvaltiolle toimittamaa tarkastusten tuloksia koskevaa kirjallista tiedoksiantoa.

5.   Edellä olevaa 4 kohtaa ei sovelleta rahoituksellisiin seurauksiin, jotka liittyvät

a)

32 ja 33 artiklassa tarkoitettuihin väärinkäytöksiin;

b)

kansallisiin tukiin tai rikkomuksiin, joiden osalta on aloitettu perustamissopimuksen 88 tai 226 artiklassa tarkoitettu menettely.

2 LUKU

Väärinkäytökset

32 artikla

Maataloustukirahastoa koskevat erityiset säännökset

1.   Väärinkäytösten tai laiminlyöntien vuoksi takaisin perityt määrät on suoritettava korkoineen maksajavirastoille, jotka palauttavat ne maataloustukirahastolle sidottuina tuloina merkiten määrät sille kuukaudelle, jona ne tosiasiallisesti saadaan perittyä takaisin.

2.   Jäsenvaltio voi edellä mainittuja määriä yhteisön talousarvioon palauttaessaan pidättää niistä 20 prosenttia kiinteänä korvauksena takaisinperintäkustannuksista lukuun ottamatta määriä, joihin liittyvät väärinkäytökset tai laiminlyönnit johtuvat kyseisen jäsenvaltion viranomaisista tai muista elimistä.

3.   Jäsenvaltioiden on 8 artiklan 1 kohdan c alakohdan iii alakohdassa säädetyn tilinpäätöksen toimittamisen yhteydessä toimitettava komissiolle yhteenveto väärinkäytösten vuoksi aloitetuista takaisinperintämenettelyistä ja eriteltävä vielä takaisin perimättä olevat määrät hallinnollisen ja/tai oikeudellisen menettelyn mukaan sekä väärinkäytöstä koskevan ensimmäisen hallinnollisen tai oikeudellisen päätöksen tekovuoden mukaan.

Jäsenvaltioiden on pidettävä komission saatavilla yksityiskohtainen selvitys kustakin takaisinperintämenettelystä ja vielä perimättä olevista määristä.

4.   Komissio voi 31 artiklan 3 kohdassa säädettyä menettelyä noudatettuaan päättää vaatia vielä takaisin perimättä olevat määrät jäsenvaltiolta, jos

a)

jäsenvaltio ei ole ensimmäisen asteen hallinnollisen tai oikeudellisen päätöksen tekovuotta seuraavan vuoden kuluessa aloittanut kaikkia kansallisessa ja yhteisön lainsäädännössä säädettyjä hallinnollisia tai oikeudellisia menettelyjä määrien takaisin perimiseksi;

b)

ensimmäisen asteen hallinnollista tai oikeudellista päätöstä ei ole tehty tai se on tehty niin myöhään, että takaisinperintä saattaa vaarantua, tai jos väärinkäytöstä ei ole sisällytetty tämän artiklan 3 kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädettyyn yhteenvetoon ensimmäisen asteen hallinnollisen tai oikeudellisen päätöksen tekovuotta seuraavan vuoden kuluessa.

5.   Jos takaisinperintää ei toteuteta neljän vuoden kuluessa ensimmäisen asteen hallinnollisen tai oikeudellisen päätöksen tekemisestä tai kahdeksan vuoden kuluessa, jos takaisinperintää käsitellään kansallisessa tuomioistuimessa, takaisinperinnän toteuttamatta jättämisestä aiheutuvista taloudellisista seurauksista vastaavat 50-prosenttisesti kyseinen jäsenvaltio ja 50-prosenttisesti yhteisön talousarvio.

Asianomaisen jäsenvaltion on ilmoitettava 3 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetussa yhteenvedossa erikseen määrät, joita ei ole peritty takaisin tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetyssä määräajassa.

Takaisinperinnän toteuttamatta jättämisestä johtuvan taloudellisen taakan jakautuminen ensimmäisen alakohdan mukaisesti ei rajoita asianomaisen jäsenvaltion velvollisuutta jatkaa takaisinperintämenettelyä tämän asetuksen 9 artiklan 1 kohdan soveltamiseksi. Näin takaisin perityistä määristä palautetaan maataloustukirahastolle 50 prosenttia tämän artiklan 2 kohdassa säädetyn pidätyksen soveltamisen jälkeen.

Jos takaisinperintämenettelyssä todetaan lopullisella hallinnollisella tai oikeudellisella päätöksellä, että väärinkäytöstä ei ole tapahtunut, asianomainen jäsenvaltio ilmoittaa sille ensimmäisen alakohdan mukaisesti aiheutuneen taloudellisen taakan maataloustukirahastolle menona.

Jos takaisinperintää ei asianomaisesta jäsenvaltiosta riippumattomista syistä ole voitu toteuttaa ensimmäisen alakohdan mukaisessa määräajassa ja jos takaisin perittävä määrä on yli 1 miljoona euroa, komissio voi jäsenvaltion pyynnöstä kuitenkin jatkaa alkuperäistä määräaikaa enintään 50 prosentilla.

6.   Jäsenvaltiot voivat asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa jättää takaisinperinnän suorittamatta. Tällainen päätös voidaan tehdä vain jos

a)

takaisinperinnästä aiheutuneet ja ennakoitavat kustannukset ovat yhteensä suuremmat kuin takaisin perittävä määrä;

b)

takaisinperintä osoittautuu mahdottomaksi velallisen tai väärinkäytöksestä oikeudellisesti vastuussa olevien henkilöiden maksukyvyttömyyden vuoksi, joka on todettu ja hyväksytty asianomaisen jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

Asianomaisen jäsenvaltion on merkittävä 3 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuun yhteenvetoon erikseen määrät, jotka se on päättänyt olla perimättä takaisin, sekä tällaisen päätöksen perustelut.

7.   Jäsenvaltion on merkittävä 5 kohdan soveltamisesta aiheutuneet sen vastattavina olevat taloudelliset seuraukset vuotuiseen tilinpäätökseen, joka on toimitettava komissiolle 8 artiklan 1 kohdan c alakohdan iii alakohdan mukaisesti. Komissio tarkistaa, että soveltaminen on ollut moitteetonta, ja tekee tarvittavat mukautukset 30 artiklan 1 kohdassa säädettyä päätöstä tehdessään.

8.   Komissio voi 31 artiklan 3 kohdassa säädettyä menettelyä noudatettuaan päättää jättää yhteisön rahoituksen ulkopuolelle yhteisön talousarviosta vastattaviksi aiheutuneet määrät, jos

a)

se katsoo tämän artiklan 5 ja 6 kohdan nojalla, että väärinkäytökset ja takaisinperinnän toteuttamatta jättäminen johtuvat jäsenvaltion hallinnon, viranomaisen tai elimen tekemistä väärinkäytöksistä tai laiminlyönneistä;

b)

se katsoo tämän artiklan 6 kohdan nojalla, että takaisinperintämenettelyn lopettamista koskevaan päätökseen liittyvät jäsenvaltion perustelut eivät ole riittävät.

33 artikla

Maaseuturahastoa koskevat erityiset säännökset

1.   Jäsenvaltioiden on tehtävä maaseudun kehittämistoimissa tai ‐ohjelmissa havaituista väärinkäytöksistä tai laiminlyönneistä johtuvia rahoitusoikaisuja peruuttamalla asianomainen yhteisön rahoitus kokonaan tai osittain. Jäsenvaltioiden on otettava huomioon todettujen väärinkäytösten laatu ja vakavuus sekä maaseuturahaston taloudellisen menetyksen suuruus.

2.   Jos tuensaajalle on jo maksettu yhteisön varoja, hyväksytyn maksajaviraston on perittävä ne takaisin omia takaisinperintämenettelyjään noudattaen ja käytettävä ne uudelleen 3 kohdan c alakohdan mukaisesti.

3.   Jäsenvaltion on tehtävä rahoitusoikaisut ja käytettävä varat uudelleen seuraavia edellytyksiä noudattaen:

a)

jos todetaan väärinkäytöksiä, jäsenvaltioiden on laajennettava tutkimuksiaan kaikkiin toimiin, joihin nämä väärinkäytökset saattavat vaikuttaa;

b)

jäsenvaltioiden on ilmoitettava vastaavista rahoitusoikaisuista komissiolle;

c)

yhteisön rahoituksen peruutetut määrät, takaisinperityt määrät ja niihin liittyvät korot osoitetaan uudelleen asianomaiseen ohjelmaan. Jäsenvaltio voi kuitenkin käyttää yhteisön rahoituksen peruutetut tai takaisinperityt määrät uudelleen vain samaan maaseudun kehittämisohjelmaan kuuluvaan toimeen sekä edellyttäen, että näitä määriä ei käytetä uudelleen toimiin, joihin on sovellettu rahoitusoikaisua.

4.   Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle 8 artiklan 1 kohdan c alakohdan iii alakohdassa säädetyn vuotuisen tilinpäätöksen kanssa yhteenveto väärinkäytösten vuoksi aloitetuista takaisinperintämenettelyistä ja eriteltävä vielä takaisin perimättä olevat määrät hallinnollisen ja/tai oikeudellisen menettelyn mukaan sekä väärinkäytöstä koskevan ensimmäisen asteen hallinnollisen tai oikeudellisen päätöksen tekovuoden mukaan.

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle, miten ne ovat päättäneet tai aikovat käyttää peruutetut varat uudelleen, ja tarvittaessa muutettava asianomaisen maaseudun kehittämisohjelman rahoitussuunnitelmaa.

5.   Komissio voi 31 artiklan 3 kohdassa säädettyä menettelyä noudatettuaan päättää veloittaa vielä takaisin perimättä olevat määrät jäsenvaltiolta, jos

a)

jäsenvaltio ei ole ensimmäisen asteen hallinnollisen tai oikeudellisen päätöksen tekovuotta seuraavan vuoden kuluessa aloittanut kaikkia kansallisessa ja yhteisön lainsäädännössä säädettyjä hallinnollisia tai oikeudellisia menettelyjä tuensaajille maksettujen varojen takaisin perimiseksi;

b)

jäsenvaltio ei ole noudattanut tämän artiklan 3 kohdan a ja c alakohdan mukaisia velvollisuuksiaan.

6.   Jos 2 kohdassa tarkoitettu takaisinperintä on voitu tehdä maaseudun kehittämisohjelman päättämisen jälkeen, jäsenvaltion on palautettava takaisin perityt määrät yhteisön talousarvioon.

7.   Jäsenvaltio voi päättää lopettaa takaisinperintämenettelyn maaseudun kehittämisohjelman päättämisen jälkeen 32 artiklan 6 kohdassa säädetyin edellytyksin.

8.   Jos takaisinperintää ei ole toteutettu ennen maaseudun kehittämisohjelman päättämistä, takaisinperinnän toteuttamatta jättämisestä aiheutuvista taloudellisista seurauksista vastaavat 50-prosenttisesti kyseinen jäsenvaltio ja 50 prosenttisesti yhteisön talousarvio, ja ne otetaan huomioon joko neljän vuoden kuluttua ensimmäisen asteen hallinnollisen tai oikeudellisen päätöksen tekemisestä tai kahdeksan vuoden kuluttua, jos takaisinperintä on oikeudellisen menettelyn kohteena kansallisissa tuomioistuimissa, taikka ohjelmaa päätettäessä, jos edellä mainitut määräajat kuluvat loppuun ennen ohjelman päättämistä.

Jos takaisinperintää ei asianomaisesta jäsenvaltiosta riippumattomista syistä ole voitu toteuttaa ensimmäisen alakohdan mukaisessa määräajassa ja jos takaisin perittävä määrä on yli 1 miljoona euroa, komissio voi jäsenvaltion pyynnöstä kuitenkin jatkaa alkuperäistä määräaikaa enintään 50 prosentilla.

9.   Edellä 8 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa jäsenvaltion on suoritettava vastattavanaan olevaan 50 prosentin osuuteen kuuluvat määrät yhteisön talousarvioon.

10.   Jos komissio tekee rahoitusoikaisun, se ei vaikuta jäsenvaltion velvollisuuteen periä takaisin jäsenvaltion omana rahoitusosuutena maksettuja määriä Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 93 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 22 päivänä maaliskuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 659/1999 (14) 14 artiklan nojalla.

34 artikla

Jäsenvaltioista saatujen tulojen sitominen

1.   Asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 18 artiklassa tarkoitettuina käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina pidetään seuraavia:

a)

määrät, jotka on tämän asetuksen 31, 32 ja 33 artiklan mukaisesti maksettava korkoineen yhteisön talousarvioon;

b)

määrät, jotka peritään tai peritään takaisin maito- ja maitotuotealan maksun vahvistamisesta 29 päivänä syyskuuta 2003 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1788/2003 (15) mukaisesti.

2.   Edellä 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitetut määrät suoritetaan yhteisön talousarvioon, ja jos ne käytetään uudelleen, ne on käytettävä yksinomaan maataloustukirahaston tai maaseuturahaston menojen rahoittamiseen.

35 artikla

Hallinnollisen ja oikeudellisen päätöksen määritelmä

Tämän jakson soveltamiseksi ensimmäisen asteen hallinnollisella tai oikeudellisella päätöksellä tarkoitetaan toimivaltaisen hallinnollisen tai oikeudellisen viranomaisen ensimmäistä kirjallista arviointia, jonka perusteella konkreettisten tietojen avulla todetaan väärinkäytös, sanotun kuitenkaan rajoittamatta mahdollisuutta tarkistaa tai kumota tämä toteama hallinnollisessa tai oikeudellisessa menettelyssä.

3 LUKU

Komission toteuttama valvonta

36 artikla

Tietojen saatavuus

1.   Jäsenvaltioiden on annettava komission käyttöön kaikki maataloustukirahaston ja maaseuturahaston moitteettoman toiminnan kannalta tarvittavat tiedot ja toteutettava kaikki toimenpiteet, jotka saattavat helpottaa tarkastuksia, joiden komissio arvioi olevan tarpeen yhteisörahoituksen hoidossa, paikalla tehtävät tarkastukset mukaan luettuina.

2.   Jäsenvaltioiden on annettava komissiolle tämän pyynnöstä tiedoksi lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset, jotka ne ovat antaneet yhteiseen maatalouspolitiikkaan liittyvien yhteisön säädösten soveltamiseksi, siltä osin kuin kyseisillä säädöksillä on rahoituksellisia vaikutuksia maataloustukirahastoon ja maaseuturahastoon.

3.   Jäsenvaltioiden on annettava komission käyttöön kaikki todettuja väärinkäytöksiä koskevat tiedot 32 ja 33 artiklan mukaisesti, sekä tiedot, jotka liittyvät näiden väärinkäytösten vuoksi aiheettomasti maksettujen määrien takaisinperimiseksi toteutettuihin toimiin.

37 artikla

Paikalla tehtävät tarkastukset

1.   Rajoittamatta jäsenvaltioiden kansallisten lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten mukaisesti toteuttamien tarkastusten tekemistä, perustamissopimuksen 248 artiklan määräysten soveltamista ja perustamissopimuksen 279 artiklan perusteella toteutettavien tarkastusten tekemistä komissio voi järjestää paikalla tehtäviä tarkastuksia erityisesti seuraavien seikkojen tarkistamiseksi:

a)

hallinnollisten käytänteiden yhdenmukaisuus yhteisön sääntöjen kanssa;

b)

tarvittavien tositteiden olemassaolo ja niiden vastaavuus maataloustukirahastosta tai maaseuturahastosta rahoitettujen toimien kanssa;

c)

edellytykset, joilla maataloustukirahastosta tai maaseuturahastosta rahoitetut toimet toteutetaan ja tarkastetaan.

Tilikirjojen ja kaikkien muiden maataloustukirahastosta tai maaseuturahastosta rahoitettaviin menoihin liittyvien asiakirjojen, myös asiakirjojen ja niiden metatietojen, jotka on laadittu tai jotka on saatu tai joita säilytetään sähköisessä muodossa, on oltava niiden henkilöiden saatavilla, jotka komissio on valtuuttanut tekemään tarkastuksia paikalla tai niiden komission virkamiesten saatavilla, jotka toimivat heille annettujen valtuuksien puitteissa.

Edellä tarkoitetut tarkastusten suorittamista koskevat valtuudet eivät vaikuta sellaisten kansallisten määräysten soveltamiseen, joilla varataan tiettyjen toimien suorittaminen kansallisessa lainsäädännössä erityisesti nimetyille viranomaisille. Komission valtuuttamat henkilöt eivät osallistu erityisesti kansallisen lainsäädännön puitteissa suoritettaviin kotietsintöihin eivätkä henkilöiden muodollisiin kuulusteluihin. Heillä on kuitenkin oikeus saada tällä tavoin saadut tiedot käyttöönsä.

2.   Komissio ilmoittaa tarkastuksesta hyvissä ajoin etukäteen jäsenvaltiolle, jota tarkastus koskee tai jonka alueella tarkastus tehdään. Asianomaisen jäsenvaltion virkamiehet voivat osallistua näihin tarkastuksiin.

Jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on tehtävä tässä asetuksessa tarkoitettuihin toimiin liittyvät lisätarkastukset ja selvitykset komission pyynnöstä ja asianomaisen jäsenvaltion suostumuksella. Komission virkamiehet tai sen valtuuttamat henkilöt voivat osallistua näihin lisätarkastuksiin ja selvityksiin.

Tarkastusmahdollisuuksien parantamiseksi komissio voi asianomaisen jäsenvaltion suostumuksella järjestää jäsenvaltion hallintoviranomaisille mahdollisuuden osallistua tiettyihin tarkastuksiin tai selvityksiin.

V OSASTO

SIIRTYMÄ- JA LOPPUSÄÄNNÖKSET

38 artikla

EMOTR: n tukiosaston menot maaseudun kehittämiseen liittyviä menoja lukuun ottamatta

1.   Jäsenvaltioiden asetuksen (EY) N:o 1258/1999 2 artiklan sekä 3 artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisesti toteuttamat menot rahoitetaan Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston (EMOTR) tukiosastosta 15 päivään lokakuuta 2006.

2.   Jäsenvaltioiden 16 päivästä lokakuuta 2006 alkaen toteuttamiin menoihin sovelletaan tässä asetuksessa vahvistettuja sääntöjä.

39 artikla

EMOTR: n tukiosaston maaseudun kehittämiseen liittyvät menot

1.   Euroopan unionin jäseninä ennen 1 päivää toukokuuta 2004 olleiden jäsenvaltioiden vuosien 2000—2006 maaseudun kehittämisohjelmiin, jotka rahoitetaan EMOTR: n tukiosastosta, sovelletaan asetuksen (EY) N:o 1258/1999 3 artiklan 1 kohdan mukaisesti seuraavia sääntöjä:

a)

tuensaajille maksettavien maksujen on lakattava viimeistään 15 päivänä lokakuuta 2006, ja komissio korvaa niihin liittyvät jäsenvaltioiden menot vuoden 2006 lokakuun menoja vastaavan ilmoituksen perusteella. Komissio voi kuitenkin perustelluissa tapauksissa ja 41 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen sallia maksujen suorittamisen 31 päivään joulukuuta 2006 asti edellyttäen, että EMOTR: lle korvataan samat määrät ennakoista, joita jäsenvaltioille on myönnetty ohjelmien toteuttamisaikana asetuksen (EY) N:o 1258/1999 5 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan mukaisesti;

b)

jäsenvaltiot vähentävät niille ohjelmien toteuttamisaikana asetuksen (EY) N:o 1258/1999 5 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan mukaisesti myönnetyt ennakot EMOTR: n rahoittamista menoista viimeistään vuoden 2006 joulukuun menoilmoituksessa;

c)

hyväksytyille maksajavirastoille 16 päivän lokakuuta ja 31 päivän joulukuuta 2006 välisenä aikana aiheutuneet menot, lukuun ottamatta a alakohdan toisen virkkeen mukaisesti hyväksyttyjä menoja, rahoitetaan jäsenvaltioiden pyynnöstä maaseuturahaston talousarviosta vuosien 2007—2013 maaseudun kehittämisen ohjelmatyön perusteella;

d)

jäsenvaltion käytettävissä sen jälkeen, kun se on asetuksen (EY) N:o 1259/1999 3, 4 ja 5 artiklan mukaisesti vapaaehtoisesti tai osana seuraamuksia vähentänyt tai peruuttanut suorittamiaan määriä vapaaehtoisesti, 1 päivänä tammikuuta 2007 olevat määrärahat käytetään tämän jäsenvaltion toimesta tämän asetuksen 4 artiklassa tarkoitettujen maaseudun kehittämistoimenpiteiden rahoittamiseen;

e)

jos jäsenvaltiot eivät käytä d alakohdassa tarkoitettuja määrärahoja 41 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen vahvistettavassa määräajassa, kyseiset määrät on palautettava maataloustukirahaston talousarvioon.

2.   Jäsenvaltioiden, jotka liittyivät Euroopan unioniin 1 päivänä toukokuuta 2004, osalta komissio vapauttaa ilman eri toimenpiteitä viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2010 määrärahat, jotka on sidottu maaseudun kehittämistoimien rahoittamiseen 3 artiklan 1 kohdan mukaisesti ja joista komissio päättää 1 päivän tammikuuta 2004 ja 31 päivän joulukuuta 2006 välisenä aikana ja joiden osalta komissiolle ei ole toimitettu tukitoimien päättämiseksi tarvittavia asiakirjoja loppukertomuksen toimittamiselle vahvistetun määräajan kuluessa. Jäsenvaltioiden on palautettava aiheettomasti suoritetut määrät.

3.   Edellä 1 ja 2 kohdassa säädettyä ilman eri toimenpiteitä vapautettavien maksusitoutusten määrää laskettaessa ei oteta huomioon sellaisiin toimiin tai ohjelmiin liittyviä määriä, jotka ovat sellaisen oikeudellisen menettelyn tai hallinnollisen muutoksenhaun kohteena, jolla on kansallisen lainsäädännön mukaisesti lykkäävä vaikutus.

40 artikla

EMOTR: n ohjausosaston menot

1.   Komissio vapauttaa ilman eri toimenpiteitä viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2010 määrärahat, jotka on sidottu EMOTR: n ohjausosastoon maaseudun kehittämistoimien rahoittamiseksi 1 päivän tammikuuta 2000 ja 31 päivän joulukuuta 2006 välisenä aikana tehdyllä komission päätöksellä ja joiden osalta komissiolle ei ole toimitettu tukitoimien päättämiseksi tarvittavia asiakirjoja loppukertomuksen toimittamiselle vahvistetun määräajan kuluessa. Jäsenvaltioiden on palautettava aiheettomasti suoritetut määrät. Tukitoimien päättämiseksi tarvittavat asiakirjat ovat loppumäärää koskeva menoilmoitus, täytäntöönpanoa koskeva loppukertomus ja rakennerahastoja koskevista yhteisistä säännöksistä 21 päivänä kesäkuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1260/1999 (16) 38 artiklan 1 kohdan f alakohdassa tarkoitettu lausuma.

2.   Edellä 1 kohdassa säädettyä ilman eri toimenpiteitä vapautettavien maksusitoumusten määrää laskettaessa ei oteta huomioon sellaisiin toimiin tai ohjelmiin liittyviä määriä, jotka ovat sellaisen oikeudellisen menettelyn tai hallinnollisen muutoksenhaun kohteena, jolla on kansallisen lainsäädännön mukaisesti lykkäävä vaikutus.

41 artikla

Maatalousrahastojen komitea

1.   Komissiota avustaa maatalousrahastojen komitea, jäljempänä ”komitea”.

2.   Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 4 ja 7 artiklassa säädettyä menettelyä.

Päätöksen 1999/468/EY 4 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu määräaika vahvistetaan yhdeksi kuukaudeksi.

3.   Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 3 ja 7 artiklassa säädettyä menettelyä.

4.   Komitea vahvistaa työjärjestyksensä.

42 artikla

Soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt

Komissio vahvistaa tämän asetuksen soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt 41 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen. Komissio vahvistaa tämän asetuksen ja erityisesti sen 6, 7, 8, 9, 16, 26, 28, 31, 32, 33, 34, 37 ja 48 artiklan mukaisesti

1.

ehdot, jotka koskevat maksajavirastojen ja todentamisviranomaisten hyväksymistä sekä yhteensovittamisesta vastaavien viranomaisten erityishyväksyntää, viranomaisten tehtäviä, vaadittavia tietoja ja niiden käyttöön saattamista tai niiden toimittamista komissiolle;

2.

ehdot, joiden mukaisesti maksajavirastojen tehtävien siirtäminen voidaan toteuttaa;

3.

hyväksyttävät todistusten myöntämisstandardit sekä todistusten luonne, ulottuvuus ja niiden myöntämisen määräajat;

4.

maksusitoumusten ilman eri toimenpiteitä tapahtuvaa vapauttamista, tilien tarkastamista ja hyväksymistä sekä sääntöjenmukaisuuden tarkastusta koskevien menettelyjen täytäntöönpanoa koskevat yksityiskohtaiset säännöt;

5.

jäsenvaltioista saatujen tulojen huomioon ottamista ja käyttöä koskevat yksityiskohtaiset säännöt;

6.

paikalla tehtäviin tarkastuksiin sovellettavat yleiset säännöt;

7.

muoto, sisältö, aikataulut, määräajat ja yksityiskohtaiset säännöt, jotka koskevat seuraavien asiakirjojen toimittamista komissiolle tai komission käyttöön saattamista:

menoilmoitukset ja menoennusteet sekä niiden ajantasaistaminen,

maksajavirastojen tarkastuslausuma ja vuotuiset tilinpäätökset,

tilien todentamiskertomukset,

hyväksyttyjen maksajavirastojen, hyväksyttyjen yhteensovittamisesta vastaavien viranomaisten ja todentamisviranomaisten tunnistetiedot,

maataloustukirahastosta ja maaseuturahastosta rahoitettavien menojen huomioon ottamista ja maksamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt,

ilmoitukset rahoitusoikaisuista, joita jäsenvaltiot ovat suorittaneet maaseudun kehittämistoimien tai ‐ohjelmien puitteissa sekä yhteenvedot jäsenvaltioiden väärinkäytösten vuoksi aloittamista takaisinperintämenettelyistä,

tiedot 9 artiklan mukaisesti toteutetuista toimenpiteistä;

8.

asiakirjojen ja tietojen säilyttämistä koskevat säännöt;

9.

tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavat siirtymätoimenpiteet.

43 artikla

Vuotuinen rahoituskertomus

Komissio laatii kutakin varainhoitovuotta seuraavan vuoden syyskuun 1 päivään mennessä rahoituskertomuksen maataloustukirahaston ja maaseuturahaston hallinnosta kuluneena varainhoitovuonna sekä toimittaa sen Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

44 artikla

Luottamuksellisuus

Jäsenvaltiot ja komissio toteuttavat kaikki tarvittavat toimenpiteet tämän asetuksen mukaisesti toteutettujen valvontatoimien ja tilien tarkastamista ja hyväksymistä varten toimitettujen tai vastaanotettujen tietojen luottamuksellisuuden varmistamiseksi.

Näihin tietoihin sovelletaan komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi 11 päivänä marraskuuta 1996 annetun neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 (17) 8 artiklassa tarkoitettuja periaatteita.

45 artikla

Euron käyttäminen

1.   Maaseudun kehittämisohjelmien hyväksymistä koskevissa komission päätöksissä olevat määrät, komission sitoumusten ja maksujen määrät sekä jäsenvaltioiden todistamien tai todentamien menojen sekä menoilmoitusten määrät ilmaistaan ja maksetaan euroina.

2.   Jos asetuksessa (EY) N:o 1782/2003 tarkoitettu suora maksu suoritetaan tuensaajalle muussa rahassa kuin euroina, jäsenvaltioiden on muunnettava euroina ilmaistu avustuksen määrä kansalliseksi rahaksi Euroopan keskuspankin ennen sen vuoden, jonka osalta avustus suoritetaan, lokakuun 1 päivää vahvistaman viimeisimmän vaihtokurssin mukaisesti.

3.   Edellä 2 kohtaa sovellettaessa komissio toteuttaa tuensaajille suoritettujen määrien jäsenvaltioille korvaamisen jäsenvaltioiden tekemien menoja koskevien ilmoitusten perusteella. Menoja koskevien ilmoituksia laatiessaan jäsenvaltioiden on sovellettava samaa muuntokurssia kuin tuensaajalle suoritetun maksun yhteydessä.

46 artikla

Asetuksen (ETY) N:o 595/91 muuttaminen

Muutetaan asetus (ETY) N:o 595/91 seuraavasti:

1)

poistetaan 5 artiklan 2 kohta;

2)

poistetaan 7 artiklan 1 kohta.

47 artikla

Kumoaminen

1.   Kumotaan asetukset N:o 25, (EY) N:o 723/97 ja (EY) N:o 1258/1999.

Asetusta (EY) N:o 1258/1999 sovelletaan kuitenkin edelleen 15 päivään lokakuuta 2006 jäsenvaltioiden toteuttamien menojen osalta sekä 31 päivään joulukuuta 2006 komission toteuttaminen menojen osalta.

2.   Viittauksia kumottuihin asetuksiin pidetään viittauksina tähän asetukseen liitteessä olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.

48 artikla

Siirtymätoimenpiteet

Komissio hyväksyy tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavat asianmukaisesti perustellut toimenpiteet, jotka ovat kiireellisissä tapauksissa tarpeen, jotta voidaan ratkaista käytännössä ilmenevät ja erityiset ongelmat ja erityisesti ne, jotka liittyvät siirtymiseen asetusten N:o 25, (EY) N:o 723/97 ja (EY) N:o 1258/1999 säännösten soveltamisesta tämän asetuksen säännösten soveltamiseen. Tällaiset toimenpiteet voivat poiketa tämän asetuksen tietyistä osista, mutta ainoastaan siinä määrin ja niin kauan kuin on ehdottomasti tarpeen.

49 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2007, lukuun ottamatta 18 artiklan 4 kohtaa, jota sovelletaan voimaantulostaan alkaen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 47 artiklan soveltamista.

Seuraavia säännöksiä sovelletaan kuitenkin 16 päivästä lokakuuta 2006:

30 ja 31 artiklaa 16 päivästä lokakuuta 2006 alkaen aiheutuneisiin menoihin,

32 artiklaa asetuksen (ETY) N:o 595/91 3 artiklan mukaisesti tiedoksiannettuihin tapauksiin, joissa määriä ei ole saatu perittyä takaisin kokonaisuudessaan 16 päivänä lokakuuta 2006,

38, 39, 41, 44 ja 45 artiklaa varainhoitovuoden 2007 osalta vuonna 2006 ilmoitettuihin menoihin.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Luxemburgissa 21 päivänä kesäkuuta 2005.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

F. BODEN


(1)  Lausunto annettu 26. toukokuuta 2005 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(2)  EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.

(3)  EUVL L 270, 21.10.2003, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 118/2005 (EUVL L 24, 27.1.2005, s. 15).

(4)  EYVL C 172, 18.6.1999, s. 1, toimielinten välinen sopimus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä 2003/429/EY (EUVL L 147, 14.6.2003, s. 25).

(5)  EYVL L 160, 26.6.1999, s. 103.

(6)  EYVL L 160, 26.6.1999, s. 113.

(7)  EYVL 30, 20.4.1962, s. 991, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (ETY) N:o 728/70 (EYVL L 94, 28.4.1970, s. 9).

(8)  EYVL L 108, 25.4.1997, s. 6, asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 2136/2001 (EYVL L 288, 1.11.2001, s. 1).

(9)  EYVL L 67, 14.3.1991, s. 11.

(10)  EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.

(11)  EUVL C 121, 20.5.2005, s. 1.

(12)  Lausunto annettu 9. helmikuuta 2005 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(13)  EYVL L 11, 16.1.2003, s. 1.

(14)  EYVL L 83, 27.3.1999, s. 1, asetus sellaisena kuin se on muutettuna vuoden 2003 liittymisasiakirjalla.

(15)  EUVL L 270, 21.10.2003, s. 123, asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 2217/2004 (EUVL L 375, 23.12.2004, s. 1).

(16)  EYVL L 161, 26.6.1999, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 173/2005 (EUVL L 29, 2.2.2005, s. 3).

(17)  EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2.


LIITE

Vastaavuustaulukko

Asetus N:o 25

Tämä asetus

1 artikla

2 artiklan 2 kohta

2—8 artikla

Asetus (ETY) N:o 595/91

Tämä asetus

5 artiklan 2 kohta

32 artiklan 3 kohta

8 artikla

7 artiklan 1 kohta

32 artiklan 2 kohta

Asetus (EY) N:o 723/97

Tämä asetus

1—3 artikla

4 artiklan 1 ja 2 kohta

4 artiklan 3 kohta

5 artiklan 1 kohdan b alakohta

5—9 artikla

Asetus (EY) N:o 1258/1999

Tämä asetus

1 artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta

2 artiklan 2 kohta

1 artiklan 2 kohdan a alakohta

3 artiklan 1 kohdan a alakohta

1 artiklan 2 kohdan b alakohta

3 artiklan 1 kohdan b alakohta

1 artiklan 2 kohdan c alakohta

4 artikla

1 artiklan 2 kohdan d alakohta

3 artiklan 2 kohdan a alakohta

1 artiklan 2 kohdan e alakohta

3 artiklan 1 kohdan d alakohta

5 artiklan 1 kohdan c alakohta

5 artiklan 1 kohdan d alakohta

1 artiklan 3 kohta

4 artikla

1 artiklan 4 kohta

13 artikla

2 artiklan 1 ja 2 kohta

3 artikla

2 artiklan 3 kohta

42 artikla

3 artiklan 1 kohta

4 artikla

3 artiklan 2 kohta

3 artiklan 2 kohdan a alakohta

3 artiklan 3 kohta

5 artikla

3 artiklan 4 kohta

42 artikla

4 artiklan 1 kohdan a alakohta

8 artiklan 1 kohdan a alakohta

8 artiklan 1 kohdan b alakohta

4 artiklan 2 kohta

6 artiklan 1 kohta

4 artiklan 3 kohta

8 artiklan 2 kohta

4 artiklan 4 kohta

10 artikla

4 artiklan 5 kohta

6 artiklan 2 kohta

4 artiklan 6 kohta

8 artiklan 1 kohdan a alakohta

4 artiklan 7 kohta

6 artiklan 3 kohta

4 artiklan 8 kohta

42 artikla

5 artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta

14 artiklan 1 kohta

5 artiklan 1 kohdan toinen alakohta

25 artiklan 1 kohta

5 artiklan 2 kohta

14 artiklan 2 kohta

5 artiklan 3 kohta

42 artikla

6 artiklan 1 kohta

8 artiklan 1 kohdan c alakohta

6 artiklan 2 kohta

42 artikla

7 artiklan 1 kohta

15 artiklan 2 kohta

7 artiklan 2 kohdan ensimmäinen alakohta

15 artiklan 2 kohta

7 artiklan 2 kohdan toinen alakohta

15 artiklan 3 ja 4 kohta

7 artiklan 2 kohdan kolmas alakohta

15 artiklan 5 kohta

7 artiklan 3 kohdan ensimmäinen alakohta

30 artiklan 1 kohta

7 artiklan 3 kohdan toinen alakohta

30 artiklan 2 kohta

7 artiklan 4 kohdan ensimmäinen alakohta

31 artiklan 1 kohta

7 artiklan 4 kohdan toinen alakohta

31 artiklan 3 kohdan ensimmäinen alakohta

7 artiklan 4 kohdan kolmas alakohta

31 artiklan 3 kohdan toinen alakohta

7 artiklan 4 kohdan neljäs alakohta

31 artiklan 2 kohta

7 artiklan 4 kohdan viides alakohta

31 artiklan 4 kohta

7 artiklan 4 kohdan kuudes alakohta

31 artiklan 5 kohta

7 artiklan 5 kohta

42 artikla

8 artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta

9 artiklan 1 kohta

8 artiklan 1 kohdan toinen alakohta

9 artiklan 3 kohta

8 artiklan 2 kohta

32 artiklan 1 ja 8 kohta

8 artiklan 3 kohta

42 artikla

9 artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta

36 artiklan 1 kohta

9 artiklan 1 kohdan toinen alakohta

36 artiklan 2 kohta

9 artiklan 2 kohta

37 artiklan 1 kohta

9 artiklan 3 kohta

42 artikla

10 artikla

43 artikla

11—15 artikla

41 artikla

16 artikla

41 artikla

17 artikla

18 artikla

48 artikla

19 artikla

20 artikla

49 artikla


Top