LIITE I

TILASTO-OMINAISUUKSIEN KATTAVUUS

1.   TERÄS- JA RAUTAROMUTASETTA KOSKEVAT VUOSITILASTOT

Alustavat huomautukset

Jäsenvaltioiden odotetaan keräävän nämä tiedot kaikista tehtaista, jotka tuottavat rautaa, terästä tai NACE Rev. 1.1:n kolminumerotasona 27.1 määriteltyjä tuotteita ja jotka kuluttavat ja/tai tuottavat romua. Komissio hyväksyy ensimmäisen viitevuoden 2003 osalta, että katettu kohderyhmä vastaa NACE Rev. 1:n kolminumerotasoa 27.1. Kustakin tehtaasta on täytettävä erillinen lomake, vaikka useat niistä muodostavat saman yhtiön osan. Kun tehtaalla on paikallisesti integroitu teräsvalimo, sitä olisi pidettävä olennaisesti tehtaaseen kuuluvana. Paikallisesti integroidut tehtaat toimivat saman johdon alaisena samassa paikassa. Lomake koskee myös valssaamoita, jotka suoraan uudelleenvalssaavat käytettyjä tuotteita, joita ei yleensä katsota romuksi. Kaikkien rauta- ja terästehtaiden, joilla ei ole omia resursseja ja jotka siis joutuvat ostamaan käyttämänsä romun muilta tehtailta, on täytettävä tämä tilastokysely samoin kuin tuottajien. Koska paikallisesti integroituja tai muita rautavalimoita tai paikallisesti integroimattomia teräsvalimoita ei ole luokiteltu NACE Rev. 1.1:n kolminumerotasolle 27.1, ne eivät kuulu kyselyn piiriin.

Romuksi katsotaan:

—	raudan ja teräksen tuotannon tai jalostuksen aikana syntynyt tai vanhoista rauta- tai terästavaroista saatu rauta- tai teräsromu, joka soveltuu uudelleensulatettavaksi (mukaan luettuna ostettu romu, joka ei sisällä poltettuja kalsinoituja valanteita tai hapolla käsiteltyjä valanteita),

—	valutapit ja muut teräksen valujätteet (normaali tai nouseva valu), mukaan luettuna tunnelit ja suppilot, jäte poistoputkista loppuvalussa jne., sekä hylky- ja vialliset valanteet, joita ei ole luettu tuotantoon,

—	senkkaromu (paitsi hiekkavalussa syntynyt).

Toisaalta rautajätettä, johon on merkittävissä määrin sekoittunut muita kuin epämetallisia aineita ja joka syntyy sulatuksen tai lämpökäsittelyn tai mekaanisen käsittelyn aikana, ei pidä lukea romuksi, esimerkkeinä:

—	masuunin laskukourut,

—	valukourut, roiskeet ja muu raudan valusta syntyvä jäte, valukuoppajäte,

—	terästehtaiden kuona,

—	kuumennusuuneista, valssaamisesta ja taonnasta syntyvä hehkuhilse,

—	konverttereiden roiskeet,

—	savuhormikollat ja kaatonokkakollat, hiekkavalusta syntyvät kollat ja muut jäännökset.

Erittelyt

Tunnus:

1010

Nimike: Varastot vuoden ensimmäisenä päivänä

Koko tehtaan varastot, mukaan luettuna paikallisesti integroidut toiminnot, olisi sisällytettävä näihin kohtiin (myös teräsvalimot), lukuun ottamatta rautavalimoiden varastoja.

Tunnus:

1020

Nimike: Tehtaalla syntyvä romu

Kohtaan sisältyvät:

terästehtaiden ja integroitujen teräsvalimoiden valutapit ja muu valuromu: valukanavat, teräsvalanteiden lämpöhatut, myös vialliset ja hylkyvalanteet, joita ei lueta tuotantoon,

prosessiromu syntyy välituotteiden ja valssattujen tuotteiden valmistuksesta, mukaan luettuna vuokratyö, myös valannejäte ja vialliset valanteet sekä teräsvalu, jotka todetaan viallisiksi sen jälkeen kun ne ovat lähteneet sulatolta tai valimolta (eli sen jälkeen kun ne on luettu raaka- tai valuraudan tuotantoon). Siihen sisältyy paikallisesti integroiduissa teräsvalimoissa, takomoissa, putkitehtaissa ja lankavalssaamoissa, kylmävalssaamoissa, metallirakennustehtaissa ja muissa teräksenjalostusyksiköissä syntynyt romu, lukuun ottamatta rautavalimoita (ks. edellä oleva yleisohje 1). Valssaamoromua, joka on tarkoitus valssata uudelleen omissa valssaamoissa, ei katsota uudeksi romuksi,

regeneroitu romu on terästä ja valurautaa, joka syntyy vanhojen laitosten, koneiden ja laitteiden korjaamisesta ja purkamisesta, esimerkkinä valumuotit.

Tunnus:

1030

Nimike: Vastaanotettu (1031 + 1032 + 1033)

Välittäjänä toimivalta kauppiaalta vastaanotettu romu on tarkoituksenmukaista kohdistaa tunnusten 1031, 1032 ja 1033 mukaisiin lähteisiin.

Yhteisön purkutelakoilla syntyvä laivaromu olisi luettava kotimaiseksi ja yhteisön romuksi.

Tunnus:

1031

Nimike: Vastaanotettu kotimaisista lähteistä

Kohtaan sisältyy saman yhtiön samassa maassa sijaitsevista muista tehtaista tai yksiköistä, mukaan luettuna masuunit, terästehtaat, valssaamot ja rautavalimot (myös integroidut rautavalimot), vastaanotettu romu. Muiden teräsyhtiöiden tehtaista ja muista kuin terästä valmistavista tai käyttävistä tehtaista, kuten kaivoksista, saatu romu olisi sisällytettävä tähän kohtaan.

Kohtaan sisältyy myös kotimaisilta markkinoilta muilta kuin teräsyhtiöiltä, kuten teräs- tai rautavalimoilta, putkitehtailta, takomoilta, rakennusteollisuudelta, kaivosteollisuudelta, telakoilta, rautatieyhtiöiltä, konepajateollisuudelta ja metallinvalmistuksesta jne. suoraan vastaanotettu romu.

Tunnus:

1032

Nimike: Vastaanotettu yhteisön muista jäsenvaltioista

Tähän kohtaan sisältyy yhteisön muista jäsenvaltioista vastaanotettu romu.

Tunnus:

1033

Nimike: Vastaanotettu kolmansista maista

Tähän kohtaan sisältyy EU:n ulkopuolisista (tai kolmansista) maista vastaanotettu romu.

Tunnus:

1040

Nimike: Yhteensä käytettävissä (1010 + 1020 + 1030)

Tehtaalla syntyneestä ja vastaanotetusta romusta muodostuvien varastojen yhteismäärä vuoden ensimmäisenä päivänä.

Tunnus:

1050

Nimike: Kulutus yhteensä …

Kokonaiskulutus osoittaa romun kokonaismäärän, joka on käytetty rautamasuunien, raudanvalmistuksen sähköuunien ja sintraamojen tuotantoon, ja romun kokonaiskulutuksen, joka on käytetty raakaraudan kokonaistuotantoon, mukaan luettuna erityisharkkoraudan valmistus terästä uudelleen hiilettämällä ja paikallisesti integroitujen teräsvalimoiden tuotanto.

Tunnus:

1051

Nimike: … josta sähkömasuunit

Romun kulutus sähkömasuunien teräksen tuotannossa.

Tunnus:

1052

Nimike: … josta ruostumaton romu

Sellaisen ruostumattoman romun kulutus, joka sisältää vähintään 10,5 prosenttia kromia ja enintään 1,2 prosenttia hiiltä ja joka sisältää tai ei sisällä muita metalliseoksia.

Tunnus:

1060

Nimike: Toimitukset

Tiedot kaikista romutoimituksista, myös kaikille valimoille, paikallisesti integroidut mukaan luettuina.

Tunnus:

1070

Nimike: Varastot vuoden viimeisenä päivänä (1040 – 1050 – 1060)

Koko tehtaan varastot, mukaan luettuna paikallisesti integroidut toiminnot, olisi sisällytettävä näihin kohtiin (myös teräsvalimot), lukuun ottamatta rautavalimoiden varastoja.

2.   POLTTOAINEEN JA ENERGIAN KULUTUS SEKÄ SÄHKÖENERGIATASE TERÄSTEOLLISUUDESSA

Laitostyyppejä koskevat alustavat huomautukset

Panosten valmistuslaitoksiin sisältyvät panostehtaat ja sintraamot.

Masuunien ja sähköisten rautamasuunien osalta otetaan huomioon ainoastaan sellainen polttoaineen kulutus, joka panostetaan tai käytetään uuneissa koksin korvaajana, eli lukuun ottamatta kulutusta kuumailmauuneissa, tuulettimissa ja muissa masuunien lisälaitteissa (jotka on ilmoitettava ”muina laitoksina”).

Sulattoihin sisältyvät terästehtaiden sulatot ja jatkuvavalu.

Sähkölaitoksiin sisältyy sellaisen polttoaineen ja energian kulutus, joka käytetään tehtaan tai useiden terästehtaiden yhteisten tuotantolaitosten koko sähkön tuottamiseen. Ks. myös yleisohje 2.

Jäsenvaltioiden odotetaan keräävän nämä tiedot kaikista NACE Rev. 1.1:n kolminumerotasona 27.1 määritellyistä rauta- ja terästehtaista, mukaan luettuna terästeollisuuden uudelleenvalssaajat ja sähkölaitokset, jotka ovat yhteisiä useille tehtaille ja yhtiöille. Nämä tuotantolaitokset olisi tilastotarkoituksessa katsottava NACE Rev. 1.1:n kolminumerotasoon 27.1 kuuluviksi terästehtaiksi.

Terästeollisuuden yhteiset sähkölaitokset

Useille tehtaille tai teräsyhtiöille yhteiset sähkölaitokset olisi ilmoitettava omana yksikkönään.

Terästeollisuuden yhteisten sähkölaitosten olisi suoraan vastattava kyselyyn. Näiden tuotantolaitosten tuotoksia käyttävien tehtaiden ei pitäisi sisällyttää mainittuja tietoja omiin vastauksiinsa, jotta vältytään päällekkäisiltä kirjauksilta.

Terästehtaiden olisi kuitenkin ilmoitettava resursseinaan yhteisiltä tuotantolaitoksilta vastaanotetun sähkön kokonaismäärä (tunnus 3102) osana muualta vastaanotettuja resursseja.

Muihin teollisuudenaloihin, kuten hiiliteollisuuteen, liittyviä sähkölaitoksia ei lueta tähän kohtaan.

Sähköä ja lämpöä tuottavat laitokset

Nämä yhdistetyt laitokset olisi katsottava osittain sähkölaitoksiksi. Polttoaineen kulutukseen olisi sisällytettävä ainoastaan sähköenergian tuottamiseen käytetty polttoaine, eli lämmön tarjontaan kohdistuvat määrät olisi jätettävä huomioon ottamatta.

Energian kulutus

Kohtaan A merkitään polttoaineen ja energian kulutus rauta- ja terästehtaissa ja niiden apulaitoksissa, lukuun ottamatta koksiuuneja (masuunit, sintraamot, paikallisesti integroidut teräsvalimot, valssaamot jne.).

Mukaan luetaan apulaitosten (esimerkiksi voimalat ja lämpölaitokset) koko kulutus, vaikka ne eivät toimisi pelkästään rauta- ja terästehtaita varten.

Mukaan ei lueta rauta- ja terästehtaisiin integroituja laitoksia, joiden toiminta ei kuulu NACE Rev. 1.1:n kolminumerotasolle 27.1.

Osa A:   Vuositilastot polttoaineen ja energian kulutuksesta eriteltynä laitostyypeittäin

Tunnus:

2010

Nimike: Kiinteät polttoaineet (2011 + 2012)

Polttoaineet merkitään siinä tilassa, jossa ne on vastaanotettu.

Tunnus:

2011

Nimike: Koksi

Kohta sisältää koksin, puolikoksin, raakaöljykoksin ja koksimurskeen.

Tunnus:

2012

Nimike: Muut kiinteät polttoaineet

Kohta sisältää hiilen ja agglomeraatit, ligniitin ja briketit.

Tunnus:

2020

Nimike: Nestemäiset polttoaineet

Kohtaan sisältyy kaikkien nestemäisten polttoaineiden kulutus rauta- ja terästehtaissa ja niiden apulaitoksissa sekä sähkölaitoksissa, ei kuitenkaan koksiuuneissa.

Tunnus:

2030

Nimike: Kaasut (2031 + 2032 + 2033 + 2034)

Kulutukseksi olisi merkittävä nettokulutus, josta on vähennetty hävikit ja poispoltetut kaasut.

Kaasun kulutus on merkittävä gigajouleina (1 gigajoule = 109 joulea = 1 gigakalori/4,186) perustuen kunkin kaasun alempaan kaloriarvoon (kuivakaasulle 0° ja 760 mm/Hg).

Tunnus:

2040

Nimike: Masuunikaasun ulkopuoliset toimitukset

Kohtaan sisältyvät kaikki masuunikaasun ulkopuoliset toimitukset yleiseen tarjontaan, integroiduille teräskoksaamoille, muille terästehtaille ja muille asiakkaille.

Tunnus:

2050

Nimike: Konverttikaasun ulkopuoliset toimitukset

Kohtaan sisältyvät kaikki konverttikaasun ulkopuoliset toimitukset yleiseen tarjontaan, integroiduille teräskoksaamoille, muille terästehtaille ja muille asiakkaille.

Osa B:   Terästeollisuuden sähköenergiataseen vuositilastot

Erittelyt

Tunnus:

3100

Nimike: Resurssit (3101 + 3102)

Ks. kohtien 3101 ja 3102 erittelyt.

Tunnus:

3101

Nimike: Bruttotuotanto

Sähkölaitoksen kokonaiskulutusta vastaava bruttotuotanto, joka on ilmoitettu osassa A sähkölaitosten kohdalla.

Tunnus:

3102

Nimike: Vastaanotettu ulkopuolelta

Ulkopuoliset toimitukset käsittävät yleiset verkot, muut maat, rauta- ja terästehtaat (myös yhteiset tuotantolaitokset), terästehtaiden koksiuunit, paikallisesti integroidut osastot jne.

Tunnus:

3200

Nimike: Käytetty (3210 + 3220 + 3230)

Rivin 3200 yhteissumman olisi oltava sama kuin rivin 3100 yhteissumma.

Tunnus:

3210

Nimike: Laitoskohtainen kulutus (3211 + 3212 + 3213 + 3214 + 3215 + 3216 + 3217)

Kohtaan sisältyy rivien (3211 + 3212 + 3213 + 3214 + 3215 + 3216 + 3217) laitoskohtainen kokonaiskulutus.

Tunnus:

3217

Nimike: Muut laitokset

Kohdassa on kyse muista kuin osassa A määritellyistä laitostyypeistä.

Tunnus:

3220

Nimike: Toimitukset ulkopuolelle

Ks. tunnus 3102.

Tunnus:

3230

Nimike: Hävikit

Kohtaan sisältyvät kaikki sähköenergian hävikit.

3.   RAUTA- JA TERÄSTEOLLISUUDEN INVESTOINTEJA KOSKEVA KYSELY (MENOT JA KAPASITEETTI)

Osa A:   Menoja koskevat vuositilastot

Alustavat huomautukset

Kustakin tehtaasta on täytettävä erillinen tilastolomake, vaikka useat niistä muodostaisivat saman yhtiön osan.

Investointimenoilla tarkoitetaan viitekauden investointeja aineellisiin hyödykkeisiin. Investointeihin sisältyvät sekä kolmansilta osapuolilta ostetut että omaan käyttöön tuotetut uudet ja nykyiset aineelliset tuotantohyödykkeet (eli aineellisten tuotantohyödykkeiden aktivoitu tuotanto), jos niiden käyttöikä on yli yksi vuosi, mukaan luettuna valmistamattomat aineelliset hyödykkeet kuten maa-alueet. Sellaisen hyödykkeen käyttöikäkynnystä, joka voidaan aktivoida, voidaan nostaa yhtiön kirjanpitotavan mukaisesti silloin, kun mainittu tapa vaatii pitempää odotettua käyttöikää kuin edellä mainittu yhden vuoden kynnys.

Kaikki investoinnit arvotetaan ennen arvonmuutoksia (eli bruttona) ja ennen myyntitulojen vähentämistä. Ostetut hyödykkeet arvotetaan ostohintaan, johon sisällytetään kuljetus- ja asennuskulut, palkkiot, verot ja muut omistuksen vaihtumisesta aiheutuneet kustannukset. Itse tuotetut aineelliset hyödykkeet arvotetaan tuotantokustannuksiin. Uudelleenjärjestelyn (kuten fuusion, yritysvaltauksen, yhtiön purkamisen tai eriyttäminen (spin-off)) yhteydessä hankittuja hyödykkeitä ei lueta mukaan. Vähäisten työvälineiden, joita ei aktivoida, ostot sisällytetään juokseviin menoihin.

Investointeihin sisältyvät myös kaikki lisäykset, muutokset, parannukset ja kunnostukset, joilla pidennetään tuotantohyödykkeiden käyttöikää tai lisätään tuotantokapasiteettia.

Juoksevia ylläpitokustannuksia taikka vuokra- tai leasingsopimusten nojalla käytettyjen tuotantohyödykkeiden arvoa tai juoksevia menoja ei oteta huomioon.

Tapauksissa, joissa hyödykkeen laskutus, toimitus, maksu ja ensikäyttö sijoittuvat ajallisesti eri viitekausille, investointien kirjaamiseksi ehdotetaan seuraavaa menetelmää:

—	Investoinnit kirjataan ajankohtana, jolloin omistus siirtyy yksikölle, joka aikoo käyttää hyödykkeitä. Aktivoitu tuotanto kirjataan tuotantohetkellä. Toisistaan erotettavissa vaiheissa tehtyjen investointien kukin osainvestointi olisi kirjattava sinä viitekautena, jona se tehdään.

Käytännössä tämä ei ole aina mahdollista, ja yhtiöiden kirjanpitotavat saattavat merkitä sitä, että menetelmää on mukautettava seuraavasti:

—	Investoinnit kirjataan viitekautena, jona toimitus tapahtuu.

—	Investoinnit kirjataan viitekautena, jona ne otetaan osaksi tuotantoprosessia.

—	Investoinnit kirjataan viitekautena, jona ne laskutetaan.

—	Investoinnit kirjataan viitekautena, jona ne maksetaan.

—	Investointeja ei kirjata taseeseen. Sen sijaan kaikkien käyttöomaisuushyödykkeiden lisäykset, käyttöönotot ja siirrot sekä näiden hyödykkeiden arvonmuutokset esitetään taseessa tai tilinpäätöksen liitetiedoissa.

Aineelliset hyödykkeet luetellaan yhtiön tilinpäätöksessä kohdassa Käyttöomaisuus – aineelliset hyödykkeet.

Laitoskohtaiset erittelyt

Tunnus:

4010

Nimike: Koksaamo

Kohtaan sisältyvät:

uunit, mukaan luettuna koksiuunirivistöt ja apulaitteet, kuten panokset, työntimet, murskaimet jne., sekä koksivaunut ja sammutustornit,

apulaitokset.

Huomautus: Kuhunkin otsikkoon sisältyvät laitokset, rakennukset ja apulaitteet.

Tunnus:

4020

Nimike: Panosten valmistus

Kohtaan sisältyvät rautamalmin ja panosten valmistuslaitokset.

Tunnus:

4030

Nimike: Raudan ja rautaseosten valmistuslaitokset (myös masuunit)

Kohtaan sisältyvät sähköiset harkkorautamasuunit, matalat kuilu-uunit, muut esisulatuslaitokset jne.

Tunnus:

4040

Nimike: Terästehtaiden sulatot

AOD-prosessi, tyhjö- ja senkkakäsittely jne. katsotaan varsinaista tuotantoprosessia seuraavaksi käsittelyksi; vastaavat investointimenot (kuten koko tuotanto) on sisällytettävä ryhmään, joka kattaa kyseisen varsinaisen tuotantoprosessin.

Kun tehtaaseen kuuluu (tai tulee kuulumaan) rautasulatto ja mikseri, mikserin menot olisi sisällytettävä kyseisen sulaton menoihin. Jos tehtaalla ei ole sulattoa, nämä menot olisi sisällytettävä masuunin menoihin.

Tunnus:

4041

Nimike: josta sähköllä tuotettu

Kohtaan sisältyy sähköuunin (valokaari- tai induktiouunin) EAF-prosessoitu raakaterästuotanto.

Tunnus:

4050

Nimike: Jatkuvavalu

Kohdassa on kyse jatkuvavaletuista levy-, tanko-, lanka-, palkki- ja putkiaihioista, ei kuitenkaan jätepäistä.

Tunnus:

4060

Nimike: Valssaamot (4061 + 4062 + 4063 + 4064)

Kunkin valssaamotyypin kohdalla olisi harkittava, luetaanko mukaan ainoastaan itse valssaamoon liittyvät menot vai myös menot, jotka liittyvät valssaamojen alkukäsittelyyn (esim. kuumennusuunit) ja jatkokäsittelyyn (esim. jäähdytystasot ja leikkurit). Otsikkoon ”Muut laitokset” (tunnus 4070) sisältyvät kaikkiin sellaisiin työkaluihin liittyvät menot, jotka eivät kuulu johonkin erikseen mainittuun laitosluokkaan, lukuun ottamatta pinnoittamoja (tinaus, sinkitys jne.), jotka ilmoitetaan erikseen kohdassa 4064.

Viimeistelyvalssainten menot olisi ilmoitettava kohdassa 4063 – kylmävalssattujen kelojen radat.

Tunnus:

4061

Nimike: Levytuotteet

Tähän kohtaan kirjataan kuumavalssattuja levyjä valmistavien laitosten menot.

Tunnus:

4062

Nimike: Pitkät tuotteet

Tähän kohtaan merkitään kuumavalssattuja pitkiä tuotteita valmistavien laitosten menot.

Tunnus:

4063

Nimike: Kylmävalssattujen kelojen radat

Tähän kohtaan merkitään kylmävalssattuja keloja valmistavien ratojen menot, oli kyseessä jatkuvavalssaus tai ei.

Tunnus:

4064

Nimike: Päällystyslaitokset

Tähän kohtaan kirjataan päällystyslaitosten (pinnoituslinjojen) menot.

Tunnus:

4070

Nimike: Muut laitokset

Tähän kohtaan sisältyvät:

kaikki sähkövoiman, kaasun, veden, lämmön, ilman ja hapen keskustuotantolaitokset ja jakeluverkot,

kuljetus, konepajat, laboratoriot ja kaikki muut laitokset, jotka muodostavat osan koko tehtaasta, mutta joita ei voida luokitella minkään sektorin osaksi,

tanko-, levy- ja lanka-aihioiden valssaamot silloin kun näitä välituotteita ei ole valmistettu jatkuvavaluna ja ilmoitettu kohdassa 4050.

Tunnus:

4200

Nimike: Josta saastumisen ehkäisemiseen

Sellaisten menetelmien, teknologian, prosessien tai laitteiden menot, jotka on suunniteltu keräämään ja poistamaan saastetta ja saastuttavia aineita (esim. ilmanpäästöt, poisteet tai kiinteä jäte) niiden syntymisen jälkeen, estämään saasteiden leviämistä ja mittaamaan saastetasoa sekä käsittelemään ja poistamaan saastuttavia aineita, jotka syntyvät yrityksen operatiivisen toiminnan johdosta.

Tämä otsikko on ympäristöalan menojen yhteissumma: ulkoilman- ja ilmaston suojelu, jäteveden käsittely, jätehuolto ja muut ympäristönsuojelutoimenpiteet. Muihin ympäristönsuojelutoimenpiteisiin sisältyvät maaperän, pohjaveden ja pintaveden suojelu ja puhdistaminen, melun ja tärinän torjunta, biologisen monimuotoisuuden ja maiseman suojelu, säteilysuojelu, tutkimus ja kehitys, yleinen ympäristöhallinto, koulutus, perehdyttäminen ja tiedottaminen, jakamattomiin menoihin johtavat toimet ja muualla luokittelemattomat toimet.

Kohtaan sisältyvät:

investoinnit erillisiin tunnistettaviin komponentteihin, jotka täydentävät käytössä olevia laitteita ja jotka otetaan käyttöön tuotantolinjan loppupäässä tai täysin sen ulkopuolella (nk. piipunpääteknologia),

investoinnit laitteisiin (esim. suodattimet tai erilliset puhdistusvaiheet), jotka keräävät tai poistavat saastuttavia aineita tuotantolinjalta ja joiden irrottaminen ei vaikuta tuotantolinjan pääasialliseen toimintaan.

Näiden pääomamenojen tärkein tarkoitus tai tehtävä on ympäristönsuojelu, ja kaikki menot olisi kirjattava.

Menot olisi kirjattava bruttona vähentämättä markkinakelpoisten sivutuotteiden syntymisestä saatuja hyvityksiä, säästöjä tai tukipalkkioita.

Ostetut hyödykkeet arvotetaan ostohintaan, ilman vähennyskelpoista arvonlisäveroa ja muita vähennyskelpoisia veroja, jotka liittyvät suoraan liikevaihtoon.

Kohtaan eivät kuulu:

ympäristölle edulliset toimet ja toiminnot, joihin olisi ryhdytty ympäristönsuojelun näkökohdista riippumatta, mukaan luettuna toimenpiteet, joiden tavoitteena on pääasiassa työterveys ja -suojelu sekä tuoteturvallisuus,

saastumista vähentävät toimenpiteet silloin kun tuotteet käytetään tai romutetaan (tuotteiden ympäristömukauttaminen), ellei ympäristöpolitiikalla ja -järjestelyllä laajenneta tuottajan oikeudellista vastuuta tuotteiden käytöstä aiheutuvan saastumisen suhteen tai huolehdita tuotteista jätteinä,

resurssien käyttö ja säästötoimet (esim. vesihuolto tai energian tai raaka-aineiden säästö), ellei ensisijaisena tavoitteena ole ympäristönsuojelu: esimerkiksi toimet, joiden tavoitteena on toteuttaa kansallista tai kansainvälistä ympäristöpolitiikkaa ja joihin ei ryhdytä kustannusten säästämiseksi.

Osa B:   Kapasiteettia koskevat vuositilastot

Alustavat huomautukset

Mahdollinen enimmäistuotanto vastaa tuotantoa, jonka tehdas pystyisi tuottamaan kyseisenä vuotena, kun otetaan huomioon tavanomaiset tai odotetut toimintatavat ja -menetelmät sekä tuotevalikoima. Se on määritelmän mukaisesti korkeampi kuin todellinen tuotanto.

Enimmäistuotannon muutokset liittyvät yleensä:

—	tehtyihin investointeihin, vaikka menot ja muutos eivät välttämättä toteudu samanaikaisesti,

—

efektiiviseen tai suunniteltuun pysyvään sulkemiseen, siirtoon tai myyntiin. Mahdollinen enimmäistuotanto ei vastaa minkään laitteen teknistä kapasiteettia tai kapasiteettiluokitusta, vaan se perustuu tehtaan tekniseen kokonaisrakenteeseen, jossa otetaan huomioon eri tuotantovaiheiden, kuten terästehtaiden ja masuunien, väliset suhteet.

Mahdollinen vuosittainen enimmäistuotanto on enimmäistuotanto, joka voidaan saavuttaa kyseisenä vuonna tavallisissa työolosuhteissa, jossa otetaan huomioon korjaukset, ylläpito ja tavanomaiset lomapäivät, vuoden alussa käytettävissä olevilla laitteilla, ja jossa otetaan niin ikään huomioon käyttöön otettavan laitteiston avulla syntyvä lisätuotanto sekä olemassa olevat laitteet, jotka on määrä poistaa lopullisesti käytöstä vuoden aikana. Tuotannon kehitys perustuu kunkin laitteen todennäköiseen osuuteen panoskoostumuksesta ja oletukseen, että raaka-aineita on saatavilla.

Yleiset laskentamenetelmät

Kaikki laitokset, joita ei ole pysyvästi suljettu, on sisällytettävä kyselyn vastauksiin.

Mahdollisen enimmäistuotannon laskeminen perustuu oletukseen tavanomaisista toimintaolosuhteista, joihin sisältyvät:

—	normaali työvoiman käytettävyys, eli enimmäistuotantoon ei pitäisi tehdä muutoksia tilanteessa, jossa tehdas sopeutuu vaihtuviin markkinaolosuhteisiin vähentämällä tai lisäämällä tilapäisesti miehitystasoja,

—	normaali laitteiden käytettävyys, eli olisi tehtävä vähennys ajoittaisten sulkemisten, palkallisten lomapäivien, normaalin ylläpidon ja tarvittaessa sähkön kausittaisen saannin osalta (1),

—	normaali raaka-aineiden saatavuus,

—

normaali panosten, sekä raaka-aineiden että puolivalmiiden tuotteiden, jakaminen (ellei muutoin täsmennetä, ’normaalilla’ tarkoitetaan edellisen vuoden tilannetta) eri laitoksille. Tapauksissa, joissa jakeluun on määrätylle laitokselle ominaisista syistä tehtävä muutoksia, ne voidaan tehdä ainoastaan, jos raaka-aineita tai puolivalmiita tuotteita on todennäköisesti riittävässä määrin saatavilla,

—	normaali edellisen vuoden tuotevalikoima, ellei erityisiä muutoksia ole suunnitteilla,

—	tuotteiden myynnissä ei ole ongelmia,

—	ei lakkoja eikä työnseisauksia,

—	ei teknisiä vahinkoja tai laitoksen toimintahäiriöitä,

—	ei vakavia säästä, esimerkiksi tulvasta, johtuvia seisokkeja.

Käyttöönotto tai käytöstä poistaminen

Tapauksissa, joissa laitos on määrä ottaa käyttöön, sulkea pysyvästi, siirtää tai myydä kyseisenä vuonna, on otettava huomioon päivä, jona vienti tai poisto tapahtuvat, ja laskettava mahdollinen enimmäistuotanto suhteessa niiden kuukausien määrään, joina laitteiston odotetaan toimivan. Uuden laitteiston ja varsinkin erittäin suurten hankkeiden kohdalla olisi noudatettava varovaisuutta sen tuotannon suhteen, joka on saavutettavissa sisäänajovaiheessa, joka saattaa ulottua usealle vuodelle.

1.   Terästehtaat

—   Konvertteriteräkset: Konvertteriterästen osalta (esim. LD, OBM jne.) kaikkia raudan- ja teräksenvalmistuslaitoksia on tarkasteltava yhdessä, eli terästehtaiden mahdollinen enimmäistuotanto voidaan rajoittaa kuumametallin saantiin, jolloin terästehtaiden mahdollinen enimmäiskapasiteetti on laskettava sen saatavilla olevan raudan perusteella, joka mahdollistaa raudan normaalin jakelun terästehtaiden, valimoiden ja rakeistuslaitosten välillä, sekä asiaankuuluvan myynnin ja normaalin romupanoksen, joka vaaditaan yhteen tonniin valmista tuotetta.

—   Sähköteräkset: Lähtökohtana on normaalisti saatavilla oleva sähköntarjonta.

—   Yleistä: Tietyissä apulaitoksissa saattaa esiintyä teknisiä pullonkauloja, jotka voivat rajoittaa esimerkiksi uunien samanaikaisen käytön vain kahteen kolmesta. (Syynä saattaa olla tekninen pullonkaula, joka johtuu hapentarjonnasta, kuoppauuneista, kulkunostureista jne.). Sen vuoksi kutakin sulattoa on tarkasteltava yhdessä kaikkien apulaitteiden kanssa, jotka vaikuttavat sen käyttöön.

2.   Valssaamot ja pinnoitelinjat

Valssaamon tai pinnoitelinjan mahdollinen enimmäistuotanto on määriteltävä tietyn tuotevalikoiman perusteella, eli tiettyjen tuotekokojen ja osastojen kiinteiden volyymien perusteella. Jos yritys ei ennalta arvaamattomista markkinaolosuhteista johtuen katso kykenevänsä tekemään arviota, olisi käytettävä edellisen vuoden tuotevalikoimaa.

Mahdollinen enimmäistuotanto on niin ikään määriteltävä niiden puolivalmiiden tuotteiden tavanomaisten mittojen mukaan, jotka ovat valssaamon panoksena.

Mahdollista enimmäistuotantoa laskettaessa on otettava huomioon koko laitoksessa esiintyvät alku- ja jatkokäsittelyn pullonkaulat, esimerkiksi puolivalmiiden tuotteiden saatavuus ja tuotteen käsittely- tai viimeistelykapasiteetti.

Puolivalmiin teräksen osto saattaa mahdollistaa muutoin rajallisen valssaamon tai ryhmän mahdollisen enimmäistuotannon nostamisen vain jos tarvittava määrä puolivalmista terästä on todennäköisesti saatavilla hyvien kauppaolosuhteiden vuonna. Tämä tarkoittaa yleensä pitkäaikaisia sopimuksia tai hyvin suunniteltuja hankintaohjelmia.

Integroidussa tehtaassa tai yhden ryhmän tehtaassa olisi yleensä vallittava tasapaino teräksen tuotannon ja valssattujen tuotteiden välillä, jos saatavilla oleva teräs on mahdollistanut normaalijakelun valssaamoille, valimoille ja putkenvalmistukseen käytettäviin puolivalmiisiin tuotteisiin tai takomoille.

Todellinen tuotanto (koodi ACP) olisi ilmoitettava bruttoperiaatteella kunkin prosessivaiheen lopussa ennen muutoksia.

Tähän olisi sisällytettävä kaikki tehtaalla omaan lukuun tai muutoin valmistetut tuotteet. Erityisesti kaikki vuokratyönä valmistetut tuotteet on sisällytettävä niiden tehtaiden tuotantoon, joissa ne on valmistettu, eikä vuokratyön tilanneen tehtaan tuotantoon. Sen olisi katettava kaikki tuotteet ja laadut (hiiliteräs- ja lejeerinkilaadut), mukaan luettuna heikkolaatuiset tuotteet, joita ei välittömästi uudelleensulateta, kuten ei-priima tuotteet, levyjen ja ohutlevyjen särmäykset ja jätepäät, valssattuja tai osavalssattuja terästuotteita leikkaamalla regeneroidut tuotteet tai välituotteet, joiden vialliset alueet kaavitaan välittömästi uudelleensulatettaviksi.

Todellista tuotantoa koskevien tietojen toimittaminen on vapaaehtoista.

Kustakin tehtaasta on täytettävä erillinen lomake, vaikka useat niistä muodostaisivat saman yhtiön osan.

Erittelyt

Tunnus:

5010

Nimike: Koksi

Koksiuunien tuotos.

Tunnus:

5020

Nimike: Panosten valmistus

Sintteri- ja pellettitehtaiden ja niiden muiden laitosten koko tuotos, jotka valmistavat agglomeroituja materiaaleja masuunien panokseksi, ja suoraan pelkistetty rautasieni.

Tunnus:

5030

Nimike: Harkkorauta ja rautaseokset

Tehtaan masuuneissa ja sähköisissä rautamasuuneissa valmistetun raudan, peiliraudan ja runsashiilisen ferromangaanin koko tuotos.

Tunnus:

5040

Nimike: Raakateräs

Raakateräksen kokonaismäärä.

Tunnus:

5041

Nimike: josta sähköllä tuotettu

josta sähkömasuuneissa (valokaari- tai induktiouuneissa) valmistettu raakateräs.

Tunnus:

5042

Nimike: josta jatkuvavaluna tuotettu

josta jatkuvavaletut levy-, tanko-, lanka-, palkki- ja putkiaihiot.

Tunnus:

5050

Nimike: Kuumavalssauksen tuloksena syntyneet tuotteet (5051 + 5052)

Kohtaan sisältyvät kaikki kuumavalssatut tuotteet.

Tunnus:

5051

Nimike: Levytuotteet

Kohtaan sisältyvät kaikki kuumavalssatut levytuotteet.

Tunnus:

5052

Nimike: Pitkät tuotteet

Kaikki kuumavalssatut pitkät tuotteet. Tarkoituksenmukaisuussyistä tähän kohtaan sisältyvät valssatut putkiaihiot, sillä niitä ei voida luokitella muualla.

Tunnus:

5060

Nimike: Kuumavalssatuista tuotteista saadut tuotteet

(ei kuitenkaan päällystetyt tuotteet)

Kuumavalssatuista tuotteista saadut tuotteet (ei kuitenkaan päällystetyt tuotteet). Tähän kohtaan sisältyvät kuumavalssatuista leveistä nauhoista saadut kuumavalssatut kapeat nauhat, kuumavalssatuista leveistä nauhoista leikatut kuumavalssatut levyt ja kylmävalssatut levytuotteet ohutlevy- tai kelamuodossa.

Tunnus:

5061

Nimike: josta kylmävalssaamalla saadut tuotteet

josta kylmävalssaamalla saadut levytuotteet (ohutlevyt ja nauhat).

Tunnus:

5070

Nimike: Päällystetyt tuotteet

Tähän kohtaan sisältyvät pakkausteräkset (tinalevyt, tinatut ohutlevyt ja nauhat, ECCS), kaikki kuumaupotetut tai elektrolyyttisesti metallipinnoitetut ohutlevyt, levyt ja kelat, tasa- tai aaltolevyt, ja kaikki ohutlevyt, levyt ja kelat, tasa- tai aaltolevyt, jotka on päällystetty orgaanisella pinnoitteella.

Tämän tilastokyselyn tunnusten määrittely annetaan viittaamalla Eurostatin aiempaan EHTY-kyselylomakkeeseen 2-61.

---

(1)  Säännölliset huollot usean vuoden ajalla (esim. masuunit) voidaan kuitenkin laskea vuosittaiseen keskiarvoon.

LIITE II

TEKNINEN MUOTO

1.   TIETOJEN MUOTO

Tiedot lähetetään tietueina, joista suuri osa kuvaa tilastotieto-ominaisuuksia (maa, vuosi, toimiala jne.). Varsinainen tilastotieto on numero, johon voidaan liittää tunnuksia ja selittäviä huomautuksia. Salassapidettävät tiedot olisi lähetettävä siten, että tiedon todellinen arvo merkitään arvokenttään ja tietueeseen lisätään tunnus, joka ilmoittaa, että kyseessä on salassapidettävä tieto.

2.   TIETOKOKONAISUUDEN RAKENNE

Tietokokonaisuudet muodostuvat eripituisista kentistä, jotka erotetaan puolipisteillä (;). Odotettu enimmäispituus ilmenee taulukosta. Kentät ovat vasemmalta oikealle lukien:

Kenttä	Tyyppi	Enimmäis-pituus	Arvot
Sarjat	A	3	Sarjojen aakkosnumeerinen koodi (ks. jäljempänä oleva luettelo).
Vuosi	A	4	Vuosi nelinumeroisena lukuna, esim. 2003.
Maa	A	6	Maakoodi (ks. jäljempänä oleva luettelo).
Tuotantotyyppi	A	3	Mahdollisen enimmäistuotannon erottamiseksi todellisesta tuotannosta (käytetään ainoastaan kapasiteettitilastoissa) tai laitostyypin erottamiseksi (panosten valmistuslaitokset, valssaamo-osastot, masuunit ja sähköiset rautamasuunit, sähkölaitokset, sulatot ja muut laitokset) (käytetään ainoastaan polttoaineen ja energian kulutusta koskevissa tilastoissa).
Muuttuja	A	4	Muuttujakoodi. Viitevuosia 2003–2009 koskevien yhteisön vuosittaisten terästeollisuustilastojen tuottamisesta annetussa asetuksessa (EY) N:o 48/2004 säädetyissä koodeissa on neljä numeroa (ks. jäljempänä oleva luettelo).
Tiedon arvo	N	12	Tiedon numeerinen arvo ilmaistuna kokonaislukuna ilman desimaaleja.
Salassapito-tunnus	A	1	A, B, C, D: osoittavat, että tiedot ovat salassapidettäviä, ja salassapitoperusteen (ks. jäljempänä oleva luettelo). Jos kenttä on tyhjä, tieto ei ole salassapidettävä.
Dominanssi	N	3	Numeerinen arvo, joka on pienempi tai yhtä suuri kuin 100. Tämä osoittaa aineistossa vallitsevana olevan yhden tai niiden vallitsevina olevien kahden yrityksen prosentuaalisen dominanssin, jonka tai joiden vuoksi tiedot luokitellaan salassapidettäviksi. Luku pyöristetään lähimpään kokonaislukuun: esim. luvusta 90,3 tulee 90, luvusta 94,50 tulee 95. Jos tiedot eivät ole salassapidettäviä, kenttä on tyhjä. Kenttää käytetään vain silloin, kun edeltävään kenttään on merkitty salassapitotunnukseksi joko B tai C.
Tietoarvo-yksiköt	A	4	Yksikköjä ilmaisevat koodit.

3.   KENTTIEN KUVAUS

3.1   Sarjatyypit

Sarjatyyppi	Koodi
Teräs- ja rautaromutasetta koskevat vuositilastot	S10
Vuositilastot polttoaineen ja energian kulutuksesta eriteltynä laitostyypeittäin	S2A
Terästeollisuuden sähköenergiataseen vuositilastot	S2B
Rauta- ja terästeollisuuden investointeja koskeva kysely	S3A
Kapasiteettia koskevat vuositilastot	S3B

3.2   Maat

Maa	Koodi
Belgia	BE
Tšekki	CZ
Tanska	DK
Saksa	DE
Viro	EE
Kreikka	GR
Espanja	ES
Ranska	FR
Irlanti	IE
Italia	IT
Kypros	CY
Latvia	LV
Liettua	LT
Luxemburg	LU
Unkari	HU
Malta	MT
Alankomaat	NL
Itävalta	AT
Portugali	PT
Puola	PL
Slovenia	SI
Slovakia	SK
Suomi	FI
Ruotsi	SE
Yhdistynyt kuningaskunta	UK
Islanti	IS
Liechtenstein	LI
Norja	NO
Sveitsi	CH

3.3   Tuotanto- tai laitostyyppi

Tuotantotyyppi	Koodi
Mahdollinen enimmäistuotanto	MPP
Todellinen tuotanto (vapaaehtoinen)	ACP
Laitostyyppi
Panosten valmistuslaitokset	PLP
Valssaamo-osastot	RMD
Masuunit ja sähköiset rautamasuunit	FRN
Sähkölaitokset	EGS
Sulatot	MLS
Muut laitokset	OTH

3.4   Muuttujat ja tietoarvoyksikkö

Tunnus	Nimike	Tietoarvoyksikkö
	Teräs- ja rautaromutase	Metristä tonnia
1010	Varastot vuoden ensimmäisenä päivänä	MTON
1020	Tehtaalla syntyvä romu	MTON
1030	Vastaanotettu(1031 + 1032 + 1033)	MTON
1031	kotimaisista lähteistä	MTON
1032	yhteisön muista jäsenvaltioista	MTON
1033	kolmansista maista	MTON
1040	Yhteensä käytettävissä (1010 + 1020 + 1030)	MTON
1050	Kulutus yhteensä …	MTON
1051	… josta sähkömasuunit	MTON
1052	… josta ruostumaton romu	MTON
1060	Toimitukset	MTON
1070	Varastot vuoden viimeisenä päivänä (1040 – 1050 – 1060)	MTON
	Polttoaineen ja energian kulutus
2010	Kiinteät polttoaineet (2011 + 2012)	MTON
2011	Koksi	MTON
2012	Muut kiinteät polttoaineet	MTON
2020	Nestemäiset polttoaineet	MTON
2030	Kaasu (2031 + 2032 + 2033 + 2034)	GJ
2031	Masuunikaasu	GJ
2032	Koksiuunin kaasu	GJ
2033	Konverttikaasu	GJ
2034	Muut kaasut	GJ
2040	Masuunikaasun ulkopuoliset toimitukset	GJ
2050	Konverttikaasun ulkopuoliset toimitukset	GJ
	Terästeollisuuden sähköenergiatasetta koskevat vuositilastot	MWh
3100	Resurssit (3101 + 3102)	MWh
3101	Bruttotuotanto	MWh
3102	Vastaanotettu ulkopuolelta	MWh
3200	Käytetty (3210 + 3220 + 3230)	MWh
3210	Laitoskohtainen kulutus (3211 + 3212 + 3213 + 3214 + 3215 + 3216 + 3217)	MWh
3211	Sintraus ja panostenvalmistus	MWh
3212	Masuunit ja raudanvalmistuksen sähköuunit	MWh
3213	Sähkösulatot ja jatkuvavalu	MWh
3214	Muut sulatot ja jatkuvavalu	MWh
3215	Valssaamo-osastot	MWh
3216	Sähkölaitokset	MWh
3217	Muut laitokset	MWh
3220	Toimitukset ulkopuolelle	MWh
3230	Hävikit	MWh

Euroalueen maiden rahamääräiset tiedot on ilmoitettava tuhansina euroina ja euroalueen ulkopuolisten maiden tuhansina kansallisina rahayksikköinä.

Tunnus	Nimike	Tietoarvoyksikkö
	Rauta- ja terästeollisuuden investointimenot	Tuhatta euroa tai tuhatta kansallista rahayksikköä
4010	Koksaamo	KEUR tai KNC
4020	Panosten valmistus	KEUR tai KNC
4030	Raudan ja rautaseosten valmistus (myös masuunit)	KEUR tai KNC
4040	Terästehtaiden sulatot	KEUR tai KNC
4041	josta sähköllä tuotettu	KEUR tai KNC
4050	Jatkuvavalu	KEUR tai KNC
4060	Valssaamot (4061 + 4062 + 4063 + 4064)	KEUR tai KNC
4061	Levytuotteet	KEUR tai KNC
4062	Pitkät tuotteet	KEUR tai KNC
4063	Kylmävalssattujen kelojen radat	KEUR tai KNC
4064	Päällystyslaitokset	KEUR tai KNC
4070	Muut laitokset	KEUR tai KNC
4100	Kaikki yhteensä (4010 + 4020 + 4030 + 4040 + 4050 + 4060 + 4070)	KEUR tai KNC
4200	josta saastumisen ehkäisemiseen	KEUR tai KNC
	Rauta- ja terästeollisuuden mahdollinen enimmäistuotanto (kapasiteetti)	1 000 tonnia vuodessa
5010	Koksi	1 000
5020	Panosten valmistus	1 000
5030	Harkkorauta ja rautaseokset	1 000
5040	Raakateräs	1 000
5041	josta sähköllä tuotettu	1 000
5042	josta jatkuvavaluna tuotettu	1 000
5050	Kuumavalssauksen tuloksena syntyneet tuotteet (5051 + 5052)	1 000
5051	Levytuotteet	1 000
5052	Pitkät tuotteet	1 000
5060	Kuumavalssatuista tuotteista valmistetut tuotteet (ei kuitenkaan päällystetyt tuotteet)	1 000
5061	josta kylmävalssaamalla valmistetut tuotteet	1 000
5070	Päällystetyt tuotteet	1 000

3.5   Salassapitotunnukset

Jäsenvaltioita pyydetään selkeästi ilmoittamaan salassapidettävä aineisto jäljempänä lueteltuja tunnuksia käyttäen:

Salassapitoperuste	Tunnus
Liian harvoja yrityksiä	A
Yksi yritys on aineistossa vallitsevana	B
Kaksi yritystä ovat aineistossa vallitsevina	C
Tiedot ovat toissijaisesti salassapidettäviä	D

4.   ESIMERKKEJÄ TIETUEISTA

Esimerkki 1

S10;2003;DE;;1010;12345;;;MTON

Teräs- ja rautaromutasetta koskevien vuositilastojen osalta Saksan varastot olivat 12 345 metristä tonnia 1.1.2003. Nämä tiedot eivät olleet salassapidettäviä.

Esimerkki 2

S3B;2003;SK;MPP;5010;12000;;;MTON

Kapasiteettia koskevien vuositilastojen osalta Slovakian mahdollinen koksin enimmäistuotanto oli 12 000 tonnia vuonna 2003. Nämä tiedot eivät olleet salassapidettäviä.

Esimerkki 3

S3B;2003;ES;ACP;5040;12000;B;95;MTON

Kapasiteettia koskevien vuositilastojen osalta Espanjan todellinen raakateräksen tuotanto oli 12 000 tonnia vuonna 2003. Nämä tiedot oli pidettävä salassa, koska yksi yritys oli aineistossa vallitsevana, ja se edusti 95:tä prosenttia tuotannosta.

5.   SÄHKÖINEN MUOTO

Jäsenvaltiot toimittavat komissiolle (Eurostat) tässä asetuksessa vaaditut tilastotiedot ja metatiedot sähköisessä muodossa, joka noudattaa komission (Eurostat) esittämää tiedonsiirtostandardia.