Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2005/36/EY,

annettu 7 päivänä syyskuuta 2005,

ammattipätevyyden tunnustamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 40 artiklan, 47 artiklan 1 kohdan ja 47 artiklan 2 kohdan ensimmäisen ja kolmannen virkkeen sekä 55 artiklan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen [1],

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon [2],

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä [3],

sekä katsovat seuraavaa:

(1) Perustamissopimuksen 3 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti yksi yhteisön tavoitteista on henkilöiden ja palvelujen vapaata liikkuvuutta rajoittavien esteiden poistaminen jäsenvaltioiden väliltä. Jäsenvaltioiden kansalaisten osalta kyse on erityisesti oikeudesta harjoittaa ammattia itsenäisenä ammatinharjoittajana tai palkattuna työntekijänä muussa jäsenvaltiossa kuin siinä, jossa he ovat hankkineet ammattipätevyytensä. Lisäksi perustamissopimuksen 47 artiklan 1 kohdassa määrätään annettavaksi direktiivejä tutkintotodistusten, todistusten ja muiden muodollista pätevyyttä osoittavien asiakirjojen vastavuoroisesta tunnustamisesta.

(2) Lissabonissa 23 ja 24 päivänä maaliskuuta 2000 pidetyn Eurooppa-neuvoston kokouksen johdosta komissio antoi tiedonannon "Palvelujen sisämarkkinastrategia", jonka tavoitteena on erityisesti tehdä palvelujen vapaasta tarjoamisesta yhtä helppoa yhteisön alueella kuin yksittäisen jäsenvaltion alueella. Komission annettua tiedonannon "Kaikille avoimet uudet eurooppalaiset työmarkkinat", Tukholmassa 23 ja 24 päivänä maaliskuuta 2001 kokoontunut Eurooppa-neuvosto antoi komissiolle tehtäväksi esittää kevään 2002 Eurooppa-neuvostolle ehdotuksia, joiden tavoitteena on yhtenäisempi, avoimempi ja joustavampi ammattipätevyyksien ja opintojaksojen tunnustamisjärjestelmä.

(3) Tässä direktiivissä annettavat takeet, joiden mukaan yhdessä jäsenvaltiossa ammattipätevyytensä hankkineet henkilöt voivat ryhtyä harjoittamaan ja harjoittaa samaa ammattia toisessa jäsenvaltiossa samoin oikeuksin kuin kyseisen valtion kansalaiset, eivät saa rajoittaa muuttavan ammattihenkilön velvollisuutta noudattaa kyseisen jäsenvaltion mahdollisesti asettamia syrjimättömiä edellytyksiä ammatin harjoittamiselle, edellyttäen että ne ovat objektiivisesti perusteltuja ja oikeasuhtaisia.

(4) Palvelujen vapaan tarjoamisen helpottamiseksi olisi säädettävä erityissääntöjä, joilla laajennetaan ammattitoiminnan harjoittamisen mahdollisuutta alkuperäisellä ammattinimikkeellä. Etäpalveluina tarjottavien tietoyhteiskunnan palvelujen osalta olisi sovellettava myös tietoyhteiskunnan palveluja, erityisesti sähköistä kaupankäyntiä, sisämarkkinoilla koskevista tietyistä oikeudellisista näkökohdista 8 päivänä kesäkuuta 2000 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/31/EY [4] säännöksiä.

(5) Koska toisaalta väliaikaisen ja satunnaisen rajat ylittävän palvelujen tarjoamisen ja toisaalta sijoittautumisen osalta on perustettu erilaiset järjestelmät, olisi täsmennettävä perusteet näiden kahden käsitteen erottamiseksi toisistaan siinä tapauksessa, että palvelun tarjoaja siirtyy vastaanottavan jäsenvaltion alueelle.

(6) Palvelujen tarjoamisen edistämisessä on otettava tarkasti huomioon kansanterveys ja yleinen turvallisuus sekä kuluttajansuoja. Tämän vuoksi olisi annettava erityisiä säännöksiä sellaisista säännellyistä ammateista, joilla on kansanterveyteen tai yleiseen turvallisuuteen liittyviä vaikutuksia ja joiden harjoittajat tarjoavat rajat ylittäviä palveluja väliaikaisesti tai satunnaisesti.

(7) Vastaanottavat jäsenvaltiot voivat tarvittaessa ja yhteisön oikeuden mukaisesti säätää ilmoitukseen liittyvistä vaatimuksista. Nämä vaatimukset eivät saisi aiheuttaa suhteetonta rasitetta palvelujen tarjoajille eivätkä estää palvelujen tarjoamisen vapauden käyttämistä tai tehdä siitä vähemmän houkuttelevaa. Tällaisten vaatimusten tarpeellisuutta olisi arvioitava säännöllisesti uudelleen jäsenvaltioiden välistä hallinnollista yhteistyötä koskevien yhteisön puitteiden perustamisessa tapahtuneen edistymisen perusteella.

(8) Palvelun tarjoajaan olisi sovellettava niitä vastaanottavan jäsenvaltion kurinpitosäännöksiä, jotka koskevat välittömästi ja nimenomaisesti ammattipätevyyttä, kuten ammattien määrittelyä, ammattiin kuuluvaa tai siihen yksinomaisesti rajoitettua toimintaa, ammattinimikkeiden käyttöä sekä vakavaa ammattivirhettä, joka liittyy välittömästi ja nimenomaisesti kuluttajansuojaan ja turvallisuuteen.

(9) Sijoittautumisvapautta koskevat periaatteet ja takeet, jotka ovat perustana erilaisille voimassa oleville tunnustamisjärjestelmille, säilytetään, mutta kyseisiä tunnustamisjärjestelmiä koskevia sääntöjä olisi parannettava saadun kokemuksen perusteella. Lisäksi asiaa koskevia direktiivejä on muutettu useita kertoja, ja niiden säännökset olisi järjesteltävä uudelleen ja järkeistettävä yhdenmukaistamalla sovellettavat periaatteet. Tämän vuoksi olisi korvattava neuvoston direktiivit 89/48/ETY [5] ja 92/51/ETY [6] ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 1999/42/EY [7], joka koskee tutkintotodistusten yleistä tunnustamisjärjestelmää, sekä neuvoston direktiivit 77/452/ETY [8], 77/453/ETY [9], 78/686/ETY [10], 78/687/ETY [11], 78/1026/ETY [12], 78/1027/ETY [13], 80/154/ETY [14], 80/155/ETY [15], 85/384/ETY [16], 85/432/ETY [17], 85/433/ETY [18] ja 93/16/ETY [19], jotka koskevat yleissairaanhoidosta vastaavan sairaanhoitajan, hammaslääkärin, eläinlääkärin, kätilön, arkkitehdin, proviisorin ja lääkärin ammattia, ja ne olisi koottava yhdeksi säädökseksi.

(10) Tällä direktiivillä ei rajoiteta jäsenvaltioiden mahdollisuutta tunnustaa lainsäädäntönsä mukaisesti ammattipätevyys, jonka kolmannen maan kansalainen on hankkinut Euroopan unionin ulkopuolella. Tunnustamisessa olisi aina noudatettava koulutuksen vähimmäisvaatimuksia tiettyjen ammattien osalta.

(11) Niiden ammattien osalta, jotka koulutuksesta annettujen asiakirjojen tunnustamista koskeva yleinen järjestelmä, jäljempänä "yleinen järjestelmä", kattaa, jäsenvaltioiden olisi säilytettävä oikeus määrittää tarvittava pätevyyden vähimmäistaso voidakseen taata alueellaan tarjottavien palvelujen laadun. Perustamissopimuksen 10, 39 ja 43 artiklan mukaisesti ne eivät kuitenkaan saisi vaatia jäsenvaltion kansalaista hankkimaan pätevyyttä, jonka ne yleensä määrittelevät ainoastaan kansallisen koulutusjärjestelmänsä mukaisesti annetuilla tutkintotodistuksilla, jos asianomainen on jo hankkinut tämän pätevyyden kokonaan tai osittain toisessa jäsenvaltiossa. Tämän vuoksi olisi säädettävä, että jokaisen vastaanottavan jäsenvaltion, jossa ammatti on säännelty, on otettava huomioon toisessa jäsenvaltiossa hankittu pätevyys ja arvioitava, vastaako se sen itsensä vaatimaa pätevyyttä. Tällä tunnustamista koskevalla yleisellä järjestelmällä ei kuitenkaan estetä jäsenvaltiota asettamasta kaikille alueellaan ammattia harjoittaville erityisvaatimuksia, joiden perusteena on yleisen edun mukaisten ammatillisten sääntöjen noudattaminen. Tällaisia ovat erityisesti ammattitoiminnan organisointia koskevat säännöt, ammatilliset säännöt mukaan lukien ammattieettiset säännöt sekä valvonta- ja vastuusäännöt. Direktiivin tavoitteena ei ole puuttua jäsenvaltioiden perusteltuun oikeuteen estää kansalaisiaan kiertämästä eri ammatteja koskevaa kansallista lainsäädäntöä.

(12) Tämä direktiivi koskee toisessa jäsenvaltiossa hankitun ammattipätevyyden tunnustamista jäsenvaltiossa. Se ei kuitenkaan koske toisen jäsenvaltion tämän direktiivin nojalla tekemien tunnustamispäätösten tunnustamista. Näin ollen henkilö, jonka ammattipätevyys on tunnustettu tämän direktiivin nojalla, ei voi käyttää mainittua tunnustamista nauttiakseen kotijäsenvaltiossaan erilaisia oikeuksia kuin niitä, jotka johtuvat kyseisessä jäsenvaltiossa hankitusta ammattipätevyydestä, jollei hän osoita hankkineensa ammatillista lisäpätevyyttä vastaanottavassa jäsenvaltiossa.

(13) Yleiseen järjestelmään kuuluvan tunnustamismekanismin määrittelemiseksi on jaoteltava erilaiset kansalliset koulutusjärjestelmät eri tasoihin. Näillä tasoilla, jotka luodaan vain yleisen järjestelmän toimivuutta varten, ei ole vaikutusta kansallisiin koulutusrakenteisiin eikä jäsenvaltioiden toimivaltaan tällä alalla.

(14) Direktiiveissä 89/48/ETY ja 92/51/ETY vahvistetut tunnustamisjärjestelmät eivät muutu. Näin ollen henkilölle, jolla on todistus keskiasteen jälkeisen vähintään vuoden pituisen koulutuksen suorittamisesta, olisi myönnettävä pääsy säänneltyyn ammattiin jäsenvaltiossa, jossa vaaditaan ammatin harjoittamisen aloittamiseksi todistusta nelivuotisen korkea-asteen koulutuksen tai yliopistokoulutuksen suorittamisesta, huolimatta siitä, mille tasolle vastaanottavassa jäsenvaltiossa vaadittu todistus kuuluu. Sen sijaan jos säännellyn ammatin harjoittamisen aloittamiseksi vaaditaan todistus pidemmän kuin nelivuotisen korkea-asteen koulutuksen tai yliopistokoulutuksen suorittamisesta, pääsy olisi myönnettävä ainoastaan niille, joilla on todistus vähintään kolmen vuoden pituisen korkea-asteen koulutuksen tai yliopistokoulutuksen suorittamisesta.

(15) Koska koulutusta koskevia vähimmäisvaatimuksia, joita edellytetään niiltä, jotka haluavat ryhtyä harjoittamaan yleiseen järjestelmään kuuluvaa ammattia, ei ole yhdenmukaistettu, olisi tarpeen säätää vastaanottavan jäsenvaltion mahdollisuudesta vaatia korvaavan toimenpiteen suorittamista. Tämän toimenpiteen olisi oltava oikeasuhtainen, ja siinä on otettava huomioon erityisesti hakijan ammattikokemus. Kokemus on osoittanut, että muuttajan valinnan mukaan joko kelpoisuuskokeen tai sopeutumisajan vaatiminen tarjoaa riittävät takeet kyseisen henkilön pätevyyden tasosta, joten poikkeaminen tästä valinnanmahdollisuudesta olisi kussakin yksittäistapauksessa perusteltava yleiseen etuun liittyvällä pakottavalla syyllä.

(16) Ammattihenkilöiden vapaan liikkuvuuden edistämiseksi siten, että samalla varmistetaan riittävä pätevyystaso, erilaisten ammatillisten yhdistysten ja järjestöjen tai jäsenvaltioiden olisi voitava ehdottaa Euroopan laajuisesti yhteisiä vähimmäisvaatimuksia. Tässä direktiivissä olisi tällaiset aloitteet otettava huomioon tietyin edellytyksin siten, että samalla otetaan huomioon jäsenvaltioiden toimivalta päättää pätevyysvaatimuksista eri ammattien harjoittamiseksi niiden alueella samoin kuin niiden koulutus- ja ammattikoulutusjärjestelmien sisällöstä ja organisoinnista sekä noudatetaan yhteisön lainsäädäntöä ja erityisesti yhteisön kilpailulainsäädäntöä; samalla olisi kuitenkin edistettävä automaattista tunnustamista yleisessä järjestelmässä. Jotta ammatillinen järjestö voisi esittää yhteisiä vähimmäisvaatimuksia, sen olisi oltava edustava kansallisella ja eurooppalaisella tasolla. Yhteiset vähimmäisvaatimukset ovat vaatimuksia, joilla voidaan tasoittaa hyvinkin erilaisia olennaisia eroja, joita on havaittu koulutusvaatimusten välillä vähintään kahdessa kolmasosassa jäsenvaltioista, joissa mukana ovat kaikki ne jäsenvaltiot, joissa ammattia säännellään. Näihin vaatimuksiin voisi kuulua esimerkiksi täydennyskoulutus, valvottu harjoittelujakso, kelpoisuuskoe tai säädetty työkokemuksen vähimmäismäärä tai näiden yhdistelmiä.

(17) Jotta voitaisiin ottaa huomioon kaikki tilanteet, joita varten ei vielä ole lainkaan ammattipätevyyden tunnustamista koskevia säännöksiä, yleinen järjestelmä olisi laajennettava koskemaan tapauksia, joita mikään erityisjärjestelmä ei kata joko sen vuoksi, että kyseinen ammatti ei kuulu näihin järjestelmiin, tai sen vuoksi, että vaikka ammatti kuuluisikin johonkin tällaiseen erityisjärjestelmään, hakija ei täytä vaadittuja edellytyksiä voidakseen hyötyä siitä.

(18) Sääntöjä, joiden nojalla voidaan ryhtyä harjoittamaan tiettyä kauppa-, teollisuus- tai käsiteollisuusalan toimintaa, olisi yksinkertaistettava niissä jäsenvaltioissa, joissa kyseiset ammatit ovat säänneltyjä, tapauksissa, joissa kyseistä toimintaa on harjoitettu toisessa jäsenvaltiossa kohtuullinen aika, josta ei ole liian kauan; samalla olisi kuitenkin säilytettävä tällaista toimintaa koskeva automaattisen tunnustamisen järjestelmä, joka perustuu ammattikokemukseen.

(19) Vapaan liikkuvuuden ja lääkärien, yleissairaanhoidosta vastaavien sairaanhoitajien, hammaslääkärien, eläinlääkärien, kätilöiden, proviisorien ja arkkitehtien ammattipätevyydestä annettujen asiakirjojen vastavuoroisen tunnustamisen olisi pohjauduttava perusperiaatteeseen, joka on muodollista pätevyyttä osoittavien asiakirjojen automaattinen tunnustaminen koulutusta koskevien vähimmäisvaatimusten yhteensovittamisen perusteella. Lisäksi lääkärin, yleissairaanhoidosta vastaavan sairaanhoitajan, hammaslääkärin, eläinlääkärin, kätilön ja proviisorin ammatin harjoittamiseen ryhtymisen edellytyksenä olisi oltava, että henkilöllä on tietty koulutuksesta annettava asiakirja, joka takaa, että asianomainen on suorittanut asetettuja vähimmäisvaatimuksia vastaavan koulutuksen. Tätä järjestelmää olisi täydennettävä erilaisilla saavutetuilla oikeuksilla, joista pätevät ammattihenkilöt voivat hyötyä tietyin edellytyksin.

(20) Lääkärien ja hammaslääkärien pätevöitymisjärjestelmän ominaispiirteiden ja vastavuoroista tunnustamista koskevan yhteisön säännöstön huomioon ottamiseksi on perusteltua säilyttää kaikille tämän direktiivin hyväksymispäivään mennessä tunnustetuille erikoisaloille automaattisen tunnustamisen periaate niillä lääketieteen ja hammaslääketieteen erikoisaloilla, jotka ovat yhteisiä ainakin kahdelle jäsenvaltiolle. Sitä vastoin järjestelmän yksinkertaistamiseksi automaattisen tunnustamisen periaatteen ulottaminen uusiin lääketieteen erikoisaloihin tämän direktiivin voimaantulon jälkeen olisi rajoitettava niihin, jotka ovat yhteisiä ainakin kahdelle viidesosalle jäsenvaltioista. Lisäksi tässä direktiivissä ei estetä jäsenvaltioita sopimasta omien sääntöjensä mukaisesta automaattisen tunnustamisen käytännöstä, joka koskee niitä lääketieteen ja hammaslääketieteen erikoisaloja, jotka ovat niille yhteisiä ja joita ei tunnusteta automaattisesti tämän direktiivin mukaisesti.

(21) Lääkärin peruskoulutuksesta annettujen asiakirjojen automaattisen tunnustamisen ei pitäisi vaikuttaa jäsenvaltioiden toimivaltaan yhdistää tai olla yhdistämättä kyseiset asiakirjat ammattitoimintaan.

(22) Kaikissa jäsenvaltioissa hammaslääkärin ammatin olisi oltava oma, lääkärin ammatista ja myös hammas- ja suusairauksien erikoislääkärin ammatista erillinen ammattinsa. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että hammaslääkärit saavat koulutuksensa aikana tarvittavan ammattitaidon toimintaan, johon sisältyy hampaiden, suun, leukojen ja niihin liittyvien kudosten poikkeavuuksien ja sairauksien ennaltaehkäisy, diagnosointi ja hoito. Hammaslääkärin ammattitoimintaa voisivat harjoittaa tässä direktiivissä tarkoitetun hammaslääkärin koulutuksesta annetun asiakirjan haltijat.

(23) Ei ole osoittautunut toivottavaksi edellyttää yhtä yhdenmukaista kätilöiden koulutuslinjaa kaikissa jäsenvaltioissa. Sen sijaan jäsenvaltioiden olisi saatava päättää mahdollisimman vapaasti koulutuksensa järjestämisestä.

(24) Yksinkertaistamisen vuoksi olisi käytettävä käsitettä "proviisori", jotta voidaan rajata koulutuksesta annettujen asiakirjojen automaattista tunnustamista koskevien säännösten soveltamisalaa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tästä toiminnasta annettujen kansallisten säännösten erityispiirteitä.

(25) Proviisorin koulutuksesta annettujen asiakirjojen haltijat ovat lääkealan asiantuntijoita, ja heillä olisi periaatteessa oltava mahdollisuus päästä harjoittamaan kaikissa jäsenvaltioissa ainakin tiettyjä tämän alan toimia. Tällä direktiivillä määritellään tämä vähimmäisala, mutta sillä ei pitäisi voida rajoittaa sitä toimintaa, jota proviisorit saavat harjoittaa jäsenvaltioissa, erityisesti kliiniseen kemiaan kuuluvien analyysien osalta, eikä toisaalta voida myöntää heille yksinoikeutta, sillä yksinoikeuden myöntäminen kuuluu edelleen jäsenvaltioiden yksinomaiseen toimivaltaan. Tämän direktiivin säännöksillä ei rajoiteta jäsenvaltioiden mahdollisuutta asettaa lisäkoulutusvaatimuksia niiden toimintojen harjoittamiselle, jotka eivät kuulu yhteensovitettuun toiminnan vähimmäisalaan. Näin ollen vastaanottavan jäsenvaltion olisi voitava asettaa näitä vaatimuksia kansalaisille, joilla on tämän direktiivin mukaisesti automaattisesti tunnustettava koulutuksesta annettu asiakirja.

(26) Tällä direktiivillä ei yhteensoviteta kaikkia farmasian alan toiminnan aloittamisen ja harjoittamisen edellytyksiä. Etenkin apteekkien maantieteellisestä jakaumasta ja lääkejakelun yksinoikeudesta päättämisen olisi kuuluttava edelleen jäsenvaltioille. Tässä direktiivissä ei puututa niihin jäsenvaltioiden lakeihin, asetuksiin ja hallinnollisiin määräyksiin, joissa kielletään yrityksiltä tiettyjen farmasian alan toimintojen harjoittaminen tai asetetaan tiettyjä edellytyksiä näiden toimintojen harjoittamiseksi.

(27) Arkkitehtuuri, rakennusten laatu ja niiden sopeutuminen ympäristöönsä sekä luonnon- ja kaupunkiympäristön ja yhteisen sekä yksityisen kulttuuriperinnön kunnioittaminen koskettavat kaikkia. Tästä syystä koulutuksesta annettujen asiakirjojen vastavuoroisen tunnustamisen olisi perustuttava laadullisiin ja määrällisiin arviointiperusteisiin, joiden avulla huolehditaan siitä, että tunnustettujen koulutuksesta annettujen asiakirjojen haltijoilla on edellytykset ymmärtää ja ilmaista käytännössä yksilöiden, yhteiskunnan eri ryhmien ja yhteisöjen tarpeet tilasuunnittelussa, rakennusten suunnittelussa, sijoittelussa ja rakentamisessa, arkkitehtuuriperinnön säilyttämisessä ja kohentamisessa sekä luonnon tasapainon säilyttämisessä.

(28) Arkkitehtuurin alaa ja arkkitehdin ammattitoiminnan aloittamista ja harjoittamista koskevat kansalliset säädökset ovat laajuudeltaan hyvin erilaisia. Useimmissa jäsenvaltioissa arkkitehtuurin alalla toimivat ovat säädösten mukaan tai käytännössä henkilöitä, joilla on arkkitehdin arvo sekä sen lisäksi mahdollisesti jokin muu arvo, vaikka tällaisilla henkilöillä ei kuitenkaan ole yksinoikeutta mainittuun toimintaan, ellei laissa toisin säädetä. Tällä alalla tai sen osa-alueilla voivat toimia myös muiden ammattikuntien edustajat, varsinkin insinöörit, joilla on rakennustekninen erikoiskoulutus. Tämän direktiivin yksinkertaistamiseksi olisi käytettävä käsitettä "arkkitehti", jotta voidaan rajata arkkitehtuurin alan koulutuksesta annettujen asiakirjojen automaattista tunnustamista koskevien säännösten soveltamisala, sanotun kuitenkaan rajoittamatta näistä toiminnoista annettujen kansallisten säännösten erityispiirteitä.

(29) Jos säännellyn ammatin kansallisella ja Euroopan tasolla edustava ammattijärjestö tai -yhdistys perustellusti vaatii erityisiä säännöksiä, jotka koskevat ammattipätevyyden tunnustamista koulutuksen vähimmäisvaatimusten koordinoinnin perusteella, komissio arvioi, onko aiheellista antaa ehdotus tämän direktiivin muuttamisesta.

(30) Ammattipätevyyden tunnustamisjärjestelmän tehokkaan toiminnan varmistamiseksi olisi määritettävä sen täytäntöönpanoa koskevat yhdenmukaiset muodollisuudet ja menettelysäännöt sekä tietyt ammatin harjoittamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt.

(31) Koska jäsenvaltioiden välinen ja jäsenvaltioiden ja komission välinen yhteistyö on omiaan helpottamaan tämän direktiivin täytäntöönpanoa ja siitä johtuvien velvoitteiden noudattamista, olisi asetettava sitä koskevat yksityiskohtaiset menettelysäännöt.

(32) Ammattihenkilöiden vapaata liikkuvuutta voisi helpottaa se, että ammattiyhdistykset ja -järjestöt ottaisivat käyttöön Euroopan tason ammattikortin, jolloin erityisesti tiedonvaihto vastaanottavan jäsenvaltion ja kotijäsenvaltion välillä nopeutuisi. Ammattikortin olisi mahdollistettava eri jäsenvaltioihin sijoittautuvien ammattihenkilöiden uran seuranta. Kortti voisi tietosuojasäännöksiä tarkasti noudattaen sisältää tiedot henkilön ammattipätevyydestä (yliopisto tai laitokset, joissa tämä on opiskellut, hankittu pätevyys, ammattikokemus), henkilön laillisesta sijoittautumisesta, hänelle mahdollisesti langetetuista ammatin harjoittamiseen liittyvistä rangaistuksista ja tiedot vastaavasta toimivaltaisesta viranomaisesta.

(33) Tunnustamisjärjestelmän avoimuus voidaan varmistaa perustamalla yhteystahojen verkko, jonka tehtävänä on antaa jäsenvaltioiden kansalaisille tietoa ja avustaa heitä. Yhteystahot antavat kaikki tunnustamismenettelyyn liittyvät tiedot ja osoitteet kansalaisille, jotka niitä pyytävät, sekä komissiolle. Se, että kukin jäsenvaltio nimeää yhden tähän verkkoon kuuluvan yhteystahon, ei vaikuta toimivallan järjestämiseen kansallisella tasolla. Se ei esimerkiksi estä sitä, että kansallisella tasolla nimettäisiin useita virastoja, koska edellä mainittuun verkkoon kuuluva yhteystaho vastaisi eri virastojen välisestä koordinoinnista ja antaisi kansalaisille tarvittaessa tiedot asianomaisesta toimivaltaisesta virastosta.

(34) Alakohtaisissa direktiiveissä ja yleisessä järjestelmässä perustettujen eri tunnustamisjärjestelmien hallinnointi on osoittautunut raskaaksi ja monimutkaiseksi. Sen vuoksi on syytä yksinkertaistaa tämän direktiivin hallinnointia ja sen ajantasaistamista tieteen ja tekniikan kehityksen huomioon ottamiseksi, erityisesti silloin, kun koulutuksen vähimmäisvaatimukset on yhteensovitettu koulutuksesta annettujen asiakirjojen automaattista tunnustamista varten. Tätä varten olisi perustettava yksi ammattipätevyyden tunnustamista käsittelevä komitea, jotta voidaan taata eri ammatinharjoittajia edustavien järjestöjen asianmukainen osallistuminen myös Euroopan tasolla.

(35) Tämän direktiivin täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY [20] mukaisesti.

(36) Jäsenvaltiot laativat tämän direktiivin täytäntöönpanosta määräaikaisia kertomuksia, jotka sisältävät tilastotietoja; näiden kertomusten avulla voidaan selvittää ammattipätevyyden tunnustamista koskevan järjestelmän vaikutukset.

(37) On syytä säätää tarkoituksenmukaisesta menettelystä tilapäisten toimenpiteiden käyttöön ottamiseksi siinä tapauksessa, että tämän direktiivin jonkin säännöksen soveltamisesta aiheutuu merkittäviä ongelmia jäsenvaltiossa.

(38) Tämän direktiivin säännökset eivät vaikuta jäsenvaltioiden toimivaltaan siltä osin kuin on kyse niiden kansallisen sosiaaliturvajärjestelmän organisoinnista ja niiden toimintojen määrittämisestä, joita voidaan harjoittaa kyseisen järjestelmän piirissä.

(39) Tieteen ja tekniikan nopean kehityksen vuoksi elinikäisellä oppimisella on erityistä merkitystä useissa ammateissa. Tämän vuoksi jäsenvaltioiden asiana on määrätä yksityiskohtaisista säännöistä, joiden mukaisesti asianmukaisella ammatillisella jatkokoulutuksella varmistetaan, että ammattihenkilöt pysyvät tieteen ja tekniikan kehityksen tasalla.

(40) Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla toteuttaa tämän direktiivin tavoitteita, eli ammattipätevyyden tunnustamista koskevien sääntöjen järkeistämistä, yksinkertaistamista ja parantamista, vaan ne voidaan saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, joten yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Kyseisessä artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeen.

(41) Tämän direktiivin soveltaminen ei rajoita perustamissopimuksen 39 artiklan 4 kohdan eikä 45 artiklan soveltamista etenkään notaarien osalta.

(42) Direktiiviä sovelletaan sijoittautumisoikeuden ja palvelujen tarjoamisen osalta, tämän kuitenkaan rajoittamatta muiden ammattipätevyyden tunnustamista koskevien erityisten oikeussäännösten soveltamista, joita on esimerkiksi liikenteen, vakuutusedustuksen ja lakisääteisen tilintarkastuksen aloilla. Tämä direktiivi ei vaikuta asianajajien palvelujen tarjoamisen vapauden tehokkaan käyttämisen helpottamisesta 22 päivänä maaliskuuta 1977 annetun neuvoston direktiivin 77/249/ETY [21] soveltamiseen asianajajien palvelujen tarjoamisen osalta tai asianajajan ammatin pysyvän harjoittamisen helpottamisesta muussa kuin siinä jäsenvaltiossa, jossa ammatillinen pätevyys on hankittu, 16 päivänä helmikuuta 1998 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/5/EY [22] soveltamiseen asianajajien sijoittautumisoikeuden osalta. Lakimiesten ammattipätevyyden tunnustamisen välitöntä sijoittautumista varten vastaanottavan jäsenvaltion ammattinimikkeellä olisi kuuluttava tämän direktiivin soveltamisalaan.

(43) Tämä direktiivi koskee, siltä osin kuin vapaat ammatit ovat säänneltyjä, myös "vapaan ammatin harjoittajia", joilla tässä direktiivissä tarkoitetaan henkilöitä, jotka erityisen ammattipätevyyden nojalla henkilökohtaisesti, omavastuisesti ja ammatillisesti riippumattomasti tuottavat henkisiä palveluja toimeksiantajan edun tai yleisen edun vuoksi. Vapaan ammatin harjoittajan toiminta voi jäsenvaltioissa olla perustamissopimuksen määräysten mukaisesti valtiollisen lainsäädännön ja kulloisenkin ammattiryhmän sen puitteissa itsenäisesti laatimien sääntöjen mukaisesti erityisten ammattioikeudellisten sidonnaisuuksien alaista, joilla taataan ammatillisuus, palvelujen laatu sekä luottamuksellinen suhde asiakkaan kanssa.

(44) Tämän direktiivin soveltaminen ei rajoita toimenpiteitä, jotka ovat välttämättömiä kuluttajien ja terveyden korkeatasoisen suojan takaamiseksi,

OVAT ANTANEET TÄMÄN DIREKTIIVIN:

I OSASTO

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Tarkoitus

Tässä direktiivissä vahvistetaan säännöt, joiden mukaisesti jäsenvaltion, joka vaatii säännellyn ammatin harjoittamisen aloittamiseksi tai sen harjoittamiseksi alueellaan määrättyä ammattipätevyyttä (jäljempänä "vastaanottava jäsenvaltio"), on tunnustettava kyseisen ammatin harjoittamisen aloittamiseen ja sen harjoittamiseen ammattipätevyys, joka on hankittu yhdessä tai useammassa muussa jäsenvaltiossa (jäljempänä "kotijäsenvaltio") ja joka antaa kyseisen pätevyyden haltijalle oikeuden harjoittaa siellä samaa ammattia.

2 artikla

Soveltamisala

1. Tätä direktiiviä sovelletaan niihin jäsenvaltion kansalaisiin, jotka haluavat harjoittaa säänneltyä ammattia joko itsenäisinä ammatinharjoittajina tai palkattuina työntekijöinä, vapaiden ammattien harjoittajat mukaan luettuina, muussa jäsenvaltiossa kuin siinä, jossa he ovat hankkineet ammattipätevyytensä.

2. Kukin jäsenvaltio voi antaa oman lainsäädäntönsä mukaisesti jäsenvaltioiden kansalaisille, jotka ovat hankkineet ammattipätevyyden muualla kuin jossakin jäsenvaltiossa, luvan harjoittaa alueellaan 3 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettua säänneltyä ammattia. Tämän direktiivin III osaston III luvun soveltamisalaan kuuluvien ammattien ensimmäisessä tunnustamisessa on noudatettava mainitussa luvussa tarkoitettuja koulutuksen vähimmäisvaatimuksia.

3. Jos muussa yhteisön oikeuden säädöksessä vahvistetaan järjestelyjä, jotka suoraan koskevat ammattipätevyyden tunnustamista tietyn säännellyn ammatin osalta, tämän direktiivin vastaavia säännöksiä ei sovelleta.

3 artikla

Määritelmät

1. Tässä direktiivissä tarkoitetaan

a) "säännellyllä ammatilla" yhdestä tai useammasta toiminnan lajista koostuvaa ammattitoimintaa, jonka aloittamisen tai harjoittamisen tai jonkin harjoittamisen muodon edellytyksenä on, suoraan tai välillisesti, lakien, asetusten tai hallinnollisten määräysten nojalla tietyn ammattipätevyyden omaaminen; yksi tällainen ammattitoiminnan harjoittamisen muoto on sellaisen ammattinimikkeen käyttö, johon lakien, asetusten tai hallinnollisten määräysten nojalla vain tietyn ammattipätevyyden omaavilla henkilöillä on oikeus. Kun ensimmäistä virkettä ei sovelleta, säänneltyyn ammattiin rinnastetaan 2 kohdassa tarkoitettu ammatti;

b) "ammattipätevyydellä" pätevyyttä, josta on osoituksena ammattipätevyydestä annettu asiakirja, 11 artiklan a alakohdan i alakohdassa tarkoitettu pätevyystodistus ja/tai ammattikokemus;

c) "muodollista pätevyyttä osoittavalla asiakirjalla" jäsenvaltion lakien, asetusten tai hallinnollisten määräysten mukaisesti nimetyn viranomaisen antamia tutkintotodistuksia, todistuksia ja muita muodollista pätevyyttä osoittavia asiakirjoja pääosin yhteisössä suoritetusta ammatillisesta koulutuksesta. Kun ensimmäistä virkettä ei sovelleta, muodollista pätevyyttä osoittavaan asiakirjaan rinnastetaan 3 kohdassa tarkoitettu asiakirja;

d) "toimivaltaisella viranomaisella" viranomaista tai elintä, jotka jäsenvaltiot ovat valtuuttaneet myöntämään tai ottamaan vastaan tutkintotodistuksia ja muita asiakirjoja tai tietoja, sekä ottamaan vastaan hakemuksia ja tehdä tässä direktiivissä tarkoitettuja päätöksiä;

e) "säännellyllä ammatillisella koulutuksella" koulutusta, joka on erityisesti suunnattu tietyn ammatin harjoittamiseen ja käsittää koulutuksen, jota tarvittaessa täydennetään ammattiin perehdyttävällä koulutuksella tai työharjoittelulla tai työelämään tutustumisella.

Ammatillisen koulutuksen, työharjoittelun tai työkokemuksen rakenne ja taso määritellään asianomaisen jäsenvaltion laeissa, asetuksissa tai hallinnollisissa määräyksissä, tai niitä valvoo tai ne hyväksyy kyseistä tehtävää varten nimetty viranomainen;

f) "ammattikokemuksella" kyseisen ammatin tosiasiallista ja luvallista harjoittamista jäsenvaltiossa;

g) "sopeutumisajalla" säännellyn ammatin harjoittamista vastaanottavassa jäsenvaltiossa kyseisen ammatin pätevän harjoittajan valvonnassa siihen mahdollisesti liittyvine täydennyskoulutuksineen. Ohjatusta harjoitteluajasta tehdään arviointi. Vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen antaa määräykset sopeutumisaikaa ja sen arviointia sekä muuttajan asemaa harjoitteluaikana koskevista seikoista.

Kyseisen jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset vahvistavat harjoittelijan aseman vastaanottavassa valtiossa erityisesti oleskeluluvan ja velvoitteiden, sosiaalisten oikeuksien ja etuuksien, korvauksien ja palkkauksen osalta yhteisön asianmukaisen lainsäädännön mukaisesti;

h) "kelpoisuuskokeella" vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten laatimaa, yksinomaan ammatillista tietämystä mittaavaa koetta, jonka tarkoituksena on arvioida hakijan kykyä harjoittaa säänneltyä ammattia kyseisessä jäsenvaltiossa. Tätä koetta varten toimivaltaisten viranomaisten on laadittava kyseisen jäsenvaltion edellyttämän koulutuksen ja hakijan saaman koulutuksen vertailuun perustuva luettelo aiheista, jotka eivät sisälly hakijan tutkintotodistukseen tai muuhun muodollista pätevyyttä osoittavaan asiakirjaan.

Kelpoisuuskokeessa on otettava huomioon, että hakija on pätevä ammatinharjoittaja kotijäsenvaltiossa tai jäsenvaltiossa, josta hän tulee. Sen tulee sisältää edellä tarkoitetusta luettelosta valittavat aiheet, joiden tuntemusta pidetään olennaisen tärkeänä, jotta hakija voi harjoittaa ammattiaan vastaanottavassa jäsenvaltiossa. Koe voi sisältää kysymyksiä myös vastaanottavassa jäsenvaltiossa kyseiseen toimintaan sovellettavan hyvän ammattitavan tuntemuksesta.

Vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset määräävät kelpoisuuskokeen yksityiskohtaisista säännöistä ja määrittävät kyseisessä valtiossa kelpoisuuskokeeseen valmistautuvan hakijan aseman;

i) "yritysjohtajalla" sellaista henkilöä, joka on toiminut kyseisen ammattialan yrityksessä

i) joko yritysjohtajana tai yrityksen sivuliikkeen johtajana, tai

ii) yrityksen omistajan tai johtajan sijaisena, jos kyseiseen tehtävään liittyvä vastuu vastaa kyseisen omistajan tai johtajan vastuuta, taikka

iii) johtavassa asemassa yrityksen kaupallisissa ja/tai teknisissä tehtävissä, mihin on kuulunut vastuu yhdestä tai useammasta yrityksen osastosta.

2. Säännellyksi ammatiksi rinnastetaan liitteessä I tarkoitetun yhdistyksen tai järjestön jäsenten harjoittama ammatti.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen yhdistysten tai järjestöjen tarkoituksena on erityisesti edistää ja ylläpitää korkeaa tasoa kyseisellä ammattialalla. Jäsenvaltio on ne tätä varten erityisesti tunnustanut, ja ne myöntävät muodollista pätevyyttä osoittavan asiakirjan jäsenilleen, huolehtivat, että yhdistyksen tai järjestön jäsenet noudattavat sen määräämiä ammattisääntöjä, ja myöntävät heille oikeuden käyttää tätä koulutuksesta annettua asiakirjaa vastaavaa nimikettä, lyhennettä tai asemaa.

Silloin kun jäsenvaltio tunnustaa ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun yhdistyksen tai järjestön, sen on ilmoitettava siitä komissiolle, joka julkaisee asianmukaisen ilmoituksen Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

3. Muodollista pätevyyttä osoittavaan asiakirjaan rinnastetaan kolmannessa maassa myönnetty muodollista pätevyyttä osoittava asiakirja edellyttäen, että asiakirjan haltijalla on kolmen vuoden ammattikokemus kyseiseltä ammattialalta sen jäsenvaltion alueella, joka on tunnustanut kyseisen asiakirjan 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti ja joka on antanut siitä todistuksen.

4 artikla

Tunnustamisen vaikutukset

1. Ammattipätevyyden tunnustaminen vastaanottavassa jäsenvaltiossa antaa edunsaajalle oikeuden ryhtyä harjoittamaan kyseisessä jäsenvaltiossa samaa ammattia kuin se, johon kyseisellä henkilöllä on pätevyys kotijäsenvaltiossaan, sekä harjoittaa sitä siellä samoin edellytyksin kuin vastaanottavan jäsenvaltion omat kansalaiset.

2. Tässä direktiivissä ammatti, jota hakija haluaa harjoittaa vastaanottavassa jäsenvaltiossa, on sama kuin se ammatti, johon kyseisellä henkilöllä on pätevyys kotijäsenvaltiossaan, jos ammatin käsittämät toiminnan lajit ovat vastaavanlaiset.

II OSASTO

PALVELUJEN TARJOAMISEN VAPAUS

5 artikla

Palvelujen tarjoamisen vapauden periaate

1. Jäsenvaltiot eivät voi mistään ammattipätevyyteen liittyvästä syystä rajoittaa palvelujen tarjoamisen vapautta toisessa jäsenvaltiossa,

a) jos palvelun tarjoaja on laillisesti sijoittautunut jäsenvaltioon (jäljempänä "sijoittautumisjäsenvaltio") harjoittaakseen siellä samaa ammattia ja jos ammatti on säännelty kyseisessä valtiossa, ja

b) palvelun tarjoajan muuttaessa, jos palvelun tarjoaja on harjoittanut asianomaista ammattia sijoittautumisjäsenvaltiossa vähintään kahden vuoden ajan viimeisten kymmenen vuoden aikana, mikäli ammatti ei ole säännelty sijoittautumisjäsenvaltiossa. Kahden vuoden kokemusta koskevaa ehtoa ei sovelleta, jos joko ammattikoulutus tai ammattiin johtava koulutus on säännelty, sanotun kuitenkaan rajoittamatta yhteisön oikeuden erityissäännösten ja tämän direktiivin 6 ja 7 artiklan soveltamista.

2. Tämän osaston säännöksiä sovelletaan ainoastaan, jos palvelun tarjoaja siirtyy vastaanottavan jäsenvaltion alueelle harjoittaakseen väliaikaisesti ja satunnaisesti 1 kohdassa tarkoitettua ammattia.

Palvelun tarjoamisen väliaikaisuutta ja satunnaisuutta arvioidaan tapauskohtaisesti ja erityisesti palvelujen tarjoamisen keston, toistuvuuden, säännöllisyyden ja jatkuvuuden perusteella.

3. Siinä tapauksessa, että palvelun tarjoaja siirtyy, häneen sovelletaan niitä ammatillisia, lakisääteisiä tai hallinnollisia käytännesääntöjä, jotka koskevat välittömästi ammattipätevyyttä, kuten ammattien määrittelyä, ammattinimikkeiden käyttöä sekä vakavaa ammattivirhettä, joka liittyy välittömästi ja nimenomaisesti kuluttajansuojaan ja turvallisuuteen, sekä kurinpitosäännöksiä, joita vastaanottavassa jäsenvaltiossa sovelletaan samaa ammattia harjoittaviin palvelun tarjoajiin.

6 artikla

Vapautukset

Vastaanottavan jäsenvaltion on 5 artiklan 1 kohdan mukaisesti vapautettava toiseen jäsenvaltioon sijoittautuneet palvelun tarjoajat vastaanottavan jäsenvaltion alueelle sijoittautuneille ammattihenkilöille asetetuista vaatimuksista, jotka koskevat

a) ammatillisen järjestön tai elimen myöntämää lupaa tai sen rekisteriin merkitsemistä tai jäsenyyttä. Jotta jäsenvaltioiden alueella voimassa olevia kurinpitosäännöksiä olisi helpompi soveltaa 5 artiklan 3 kohdan mukaisesti, jäsenvaltiot voivat määrätä väliaikaisesta automaattisesta rekisteröinnistä ammatilliseen järjestöön tai elimeen tai tällaisen järjestön tai elimen muodollisesta jäsenyydestä edellyttäen, että se ei millään tavalla hidasta tai monimutkaista palvelujen tarjoamista eikä aiheuta palvelun tarjoajalle ylimääräisiä kuluja. Toimivaltainen viranomainen toimittaa asianomaiselle ammatilliselle järjestölle tai elimelle jäljennöksen ilmoituksesta ja tarvittaessa 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta uusimisesta sekä 7 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen kansanterveyteen ja yleiseen turvallisuuteen vaikuttavien ammattien tai III osaston III luvun nojalla automaattisen tunnustamisen piiriin kuuluvien ammattien osalta 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuista asiakirjoista, ja tämä on katsottava kyseistä tarkoitusta varten tehdyksi väliaikaiseksi automaattiseksi rekisteröinniksi tai muodolliseksi jäsenyydeksi;

b) rekisteröitymistä julkisoikeudelliseen sosiaaliturvalaitokseen vakuutettujen hyväksi harjoitettavaan toimintaan liittyvien tilien selvittämiseksi vakuutuslaitoksen kanssa.

Palvelun tarjoajan on kuitenkin ennakkoon tai kiireellisissä tapauksissa jälkikäteen ilmoitettava b alakohdassa tarkoitetulle laitokselle palvelun tarjoamisesta.

7 artikla

Ennakkoilmoitus, joka on tehtävä, jos palvelujen tarjoaja siirtyy

1. Jäsenvaltiot voivat vaatia, että palvelun tarjoaja, joka ensimmäistä kertaa siirtyy yhdestä jäsenvaltiosta toiseen tarjotakseen palveluja, tekee asiasta kirjallisen ennakkoilmoituksen vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle; ilmoituksen on sisällettävä yksityiskohtaiset tiedot vakuutusturvasta tai vastaavasta henkilökohtaisesta tai kollektiivisesta ammatillista vastuuta koskevasta suojasta. Ilmoitus on uusittava kerran vuodessa, jos palvelun tarjoaja aikoo tarjota kyseisessä jäsenvaltiossa palveluja väliaikaisesti tai satunnaisesti kyseisen vuoden aikana. Palvelun tarjoaja voi antaa ilmoituksen millä tahansa tavalla.

2. Kun palvelua tarjotaan ensimmäistä kertaa tai jos asiakirjoilla osoitettu tilanne on merkittävästi muuttunut, jäsenvaltiot voivat lisäksi vaatia, että ilmoitukseen on liitettävä seuraavat asiakirjat:

a) todiste palvelun tarjoajan kansalaisuudesta;

b) todistus siitä, että asiakirjan haltija on laillisesti sijoittautunut jäsenvaltioon harjoittaakseen siellä kyseistä toimintaa ja että häneltä ei ole edes väliaikaisesti evätty lupaa ammatin harjoittamiseen todistuksen antamisajankohtana;

c) todiste ammattipätevyydestä;

d) 5 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa todiste, joka voidaan antaa millä tahansa tavalla, siitä, että palvelun tarjoaja on harjoittanut kyseistä toimintaa vähintään kahden vuoden ajan viimeisten kymmenen vuoden aikana;

e) turvallisuusalan ammattien yhteydessä todistus siitä, ettei henkilön ole tuomioistuimen päätöksellä todettu syyllistyneen rikokseen, jos jäsenvaltio vaatii tällaista todistusta omilta kansalaisiltaan.

3. Palvelun tarjoamisen on tapahduttava käyttämällä sijoittautumisjäsenvaltion ammattinimikettä silloin kun kyseisessä jäsenvaltiossa on nimike asianomaista ammattitoimintaa varten. Kyseinen nimike on ilmoitettava sijoittautumisjäsenvaltion virallisella kielellä tai jollakin sen virallisista kielistä siten, että vältetään sen sekaantuminen vastaanottavan jäsenvaltion ammattinimikkeeseen. Siinä tapauksessa, että kyseistä ammattinimikettä ei sijoittautumisjäsenvaltiossa ole, palvelun tarjoajan on ilmoitettava tutkintonimikkeensä kyseisen jäsenvaltion virallisella kielellä tai jollakin sen virallisista kielistä. Palvelu tarjotaan poikkeuksellisesti vastaanottavan jäsenvaltion ammattinimikkeellä III osaston III luvussa tarkoitetuissa tapauksissa.

4. Kun palvelua tarjotaan ensimmäistä kertaa sellaisten säänneltyjen ammattien tapauksessa, joilla on kansanterveyteen ja yleiseen turvallisuuteen liittyviä vaikutuksia ja joihin ei sovelleta III osaston III luvun mukaista automaattista tunnustamista, vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen voi tarkistaa palvelun tarjoajan ammattipätevyyden ennen kuin palvelua tarjotaan ensimmäistä kertaa. Tällaisia etukäteistarkastuksia voidaan tehdä ainoastaan tapauksissa, joissa tarkastusten tarkoituksena on välttää palvelun tarjoajan ammatillisen epäpätevyyden vuoksi palvelun vastaanottajan terveydelle tai turvallisuudelle aiheutuva vakava haitta ja joissa ei ylitetä sitä, mikä on tätä tarkoitusta varten tarpeellista.

Toimivaltaisen viranomaisen on pyrittävä ilmoittamaan palvelun tarjoajalle kuukauden kuluessa ilmoituksen ja siihen liitettävien asiakirjojen vastaanottamisesta joko päätöksestään olla tarkistamatta palvelun tarjoajan ammattipätevyyttä tai tällaisen tarkastuksen tulos. Jos tarkastus jonkin vaikeuden vuoksi viivästyy, toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava palvelun tarjoajalle ensimmäisen kuukauden kuluessa viivästyksen syy ja esitettävä arvio päätöksentekoajankohdasta. Päätös on tehtävä kahden kuukauden kuluessa täydellisten asiakirjojen vastaanottamisesta.

Mikäli palvelun tarjoajan ammattipätevyyden ja vastaanottavan jäsenvaltion edellyttämän koulutuksen välillä on olennainen ero, joka saattaa vaarantaa kansanterveyden tai yleisen turvallisuuden, vastaanottavan jäsenvaltion on annettava palvelun tarjoajalle mahdollisuus osoittaa erityisesti kelpoisuuskokeen avulla, että tämä on hankkinut puuttuvat tiedot ja pätevyyden. Palvelun tarjoaminen on joka tapauksessa voitava aloittaa kuukauden kuluessa siitä, kun edellisen alakohdan mukainen päätös on tehty.

Mikäli toimivaltainen viranomainen ei ole vastannut edellä olevien alakohtien mukaisissa määräajoissa, palvelun tarjoaminen voidaan aloittaa.

Siinä tapauksessa, että pätevyys on tarkistettu tämän kohdan mukaisesti, palvelun tarjoamisessa on käytettävä vastaanottavan jäsenvaltion ammattinimikettä.

8 artikla

Hallinnollinen yhteistyö

1. Vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset voivat pyytää sijoittautumisjäsenvaltion toimivaltaisilta viranomaisilta kunkin palvelun tarjoamisen osalta kaikkia sellaisia tietoja, jotka koskevat palvelun tarjoajan sijoittautumisen laillisuutta ja moitteetonta toimintaa sekä sitä, että ammatillisia kurinpito- tai rikosoikeudellisia seuraamuksia ei ole langetettu. Sijoittautumisjäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on toimitettava nämä tiedot 56 artiklan mukaisesti.

2. Toimivaltaisten viranomaisten on varmistettava kaikkien tarvittavien tietojen vaihto, jotta palvelun vastaanottajan tekemä valitus palvelun tarjoajasta voidaan käsitellä asianmukaisesti. Palvelun vastaanottajille on ilmoitettava valituksen tuloksesta.

9 artikla

Palvelun vastaanottajille ilmoitettavat tiedot

Silloin kun palvelun tarjoamisessa on käytetty sijoittautumisjäsenvaltion ammattinimikettä tai palvelun tarjoajan tutkintonimikettä, vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset voivat muiden yhteisön lainsäädäntöön sisältyvien tiedottamista koskevien vaatimusten lisäksi edellyttää, että palvelun tarjoaja antaa palvelun vastaanottajalle seuraavat tiedot tai jotkin niistä:

a) siinä tapauksessa, että palvelun tarjoaja on merkitty kaupparekisteriin tai muuhun vastaavaan julkiseen rekisteriin, maininta kyseisestä rekisteristä sekä rekisterinumero tai muu vastaava rekisterimerkinnän tunnistamistapa;

b) siinä tapauksessa, että toiminta on sijoittautumisjäsenvaltiossa luvanvaraista, toimivaltaisen valvontaviranomaisen nimi ja osoite;

c) ammattijärjestö tai vastaava elin, jonka rekisteriin palvelun tarjoaja on merkitty;

d) ammattinimike tai, jos tällaista nimikettä ei ole, palvelun tarjoajan tutkintonimike ja jäsenvaltio, jossa nimike on annettu;

e) siinä tapauksessa, että palvelun tarjoaja harjoittaa arvonlisäveron alaista toimintaa, jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta — yhteinen arvonlisäverojärjestelmä: yhdenmukainen määräytymisperuste 17 päivänä toukokuuta 1977 annetun neuvoston kuudennen direktiivin 77/388/ETY [23] 22 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu alv-tunniste;

f) yksityiskohtaiset tiedot vakuutusturvasta tai vastaavasta henkilökohtaisesta tai kollektiivisesta ammatillista vastuuta koskevasta suojasta.

III OSASTO

SIJOITTAUTUMISVAPAUS

I LUKU

Koulutuksesta annettavien asiakirjojen yleinen tunnustamisjärjestelmä

10 artikla

Soveltamisala

Tätä lukua sovelletaan kaikkiin niihin ammatteihin, jotka eivät kuuluu tämän osaston II ja III luvun soveltamisalaan, sekä seuraavissa tapauksissa, joissa hakija ei jostain erityisestä ja poikkeuksellisesta syystä täytä mainituissa luvuissa säädettyjä edellytyksiä:

a) liitteessä IV luetellut toiminnat, jos siirtotyöläinen ei täytä 17, 18 ja 19 artiklassa säädettyjä edellytyksiä;

b) peruskoulutuksen saaneet lääkärit, erikoislääkärit, yleissairaanhoidosta vastaavat sairaanhoitajat, hammaslääkärit, erikoishammaslääkärit, eläinlääkärit, kätilöt, proviisorit ja arkkitehdit, jos siirtotyöläinen ei täytä 23, 27, 33, 37, 39, 43 ja 49 artiklassa säädettyjä tosiasiallisen ja luvallisen ammatin harjoittamisen edellytyksiä;

c) arkkitehdit, jos siirtotyöntekijällä on asiakirja muodollisesta pätevyydestä, jota ei ole lueteltu liitteessä V olevassa 5.7 kohdassa;

d) lääkärit, sairaanhoitajat, hammaslääkärit, eläinlääkärit, kätilöt, proviisorit ja arkkitehdit, joilla on asiakirja muodollisesta erityispätevyydestä, joka saadaan liitteessä V olevassa 5.1.1, 5.2.2, 5.3.2, 5.4.2, 5.5.2, 5.6.2 ja 5.7.1 kohdassa tarkoitettuun nimikkeeseen johtavan koulutuksen jälkeen ja ainoastaan asiaan kuuluvan erikoisalan tunnustamiseksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 21 artiklan 1 kohdan sekä 23 ja 27 artiklan soveltamista;

e) yleissairaanhoidosta vastaavat sairaanhoitajat ja erikoissairaanhoitajat, joilla on muodollista erityispätevyyttä osoittava asiakirja, joka saadaan liitteessä V olevassa 5.2.2 kohdassa tarkoitettuun nimikkeeseen johtavan koulutuksen jälkeen, silloin kun siirtotyöntekijä hakee tunnustamista toisessa jäsenvaltiossa, jossa erikoissairaanhoitajat harjoittavat asiaan kuuluvia ammattitoimintoja ilman yleissairaanhoidosta vastaavan sairaanhoitajan koulutusta;

f) erikoissairaanhoitajat, joilla ei ole yleissairaanhoidosta vastaavan hoitajan koulutusta, jos siirtotyöntekijä hakee tunnustamista toisessa jäsenvaltiossa, jossa asiaan kuuluvia ammattitoimintoja harjoittavat yleissairaanhoidosta vastaavat sairaanhoitajat, erikoissairaanhoitajat, joilla ei ole yleissairaanhoidosta vastaavan sairaanhoitajan koulutusta, tai erikoissairaanhoitajat, joilla on muodollista erityispätevyyttä osoittava asiakirja, joka saadaan liitteessä V olevassa 5.2.2 kohdassa tarkoitettuun nimikkeeseen johtavan koulutuksen jälkeen;

g) siirtotyöntekijät, jotka täyttävät 3 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut edellytykset.

11 artikla

Pätevyystasot

Jäljempänä olevan 13 artiklan soveltamiseksi ammattipätevyys jaetaan seuraaviin tasoihin:

a) kotijäsenvaltion lakien, asetusten tai hallinnollisten määräysten mukaisesti nimetyn toimivaltaisen viranomaisen antama pätevyystodistus, jonka perustana on

i) joko koulutus, joka ei kuulu b, c, d tai e alakohdassa määriteltyjen todistusten tai tutkintotodistusten piiriin, tai tietty koe, jota ei edellä koulutus tai ammatin harjoittaminen jäsenvaltiossa täysipäiväisesti ja yhtäjaksoisesti kolme vuotta tai osa-aikaisesti vastaavan ajan kymmenen viimeksi kuluneen vuoden aikana, tai

ii) perus- tai keskiasteen yleissivistävä koulutus, jonka suorittaneen todistetaan hallitsevan yleissivistävät tiedot;

b) todistus, joka annetaan sellaisen keskiasteen koulutuksen suorittamisesta, joka on

i) joko yleissivistävää koulutusta, jota on täydennetty muilla kuin c alakohdassa tarkoitetuilla ammatillisilla opinnoilla tai koulutuksella ja/tai tämän koulutuksen lisäksi vaadittavalla harjoittelulla tai ammatin harjoittamisella, tai

ii) teknistä tai ammatillista koulutusta, jota on tarvittaessa täydennetty i alakohdassa tarkoitetuilla ammatillisilla opinnoilla tai koulutuksella ja/tai tämän koulutuksen lisäksi vaadittavalla harjoittelulla tai ammatin harjoittamisella;

c) tutkintotodistus, joka annetaan

i) joko muun kuin d ja e alakohdassa määritellyn keskiasteen jälkeisen koulutuksen suorittamisesta, jonka kesto on vähintään yksi vuosi tai sitä vastaava aika osa-aikaisesti ja jonka yhtenä pääsyvaatimuksena on pääsääntöisesti yliopistoon tai korkea-asteen koulutukseen pääsyn vaatimuksena olevan keskiasteen koulutuksen tai vastaavan toisen asteen koulutuksen suorittaminen, sekä keskiasteen jälkeisen koulutuksen lisäksi mahdollisesti vaadittavasta ammatillisesta koulutuksesta, tai

ii) säännellyn ammatin ollessa kyseessä, koulutuksesta, jossa on i alakohdassa mainittua koulutustasoa vastaava liitteessä II oleva erityisrakenne ja joka johtaa vastaavaan ammatilliseen tasoon sekä antaa valmiudet vastaavantasoisiin vastuisiin ja tehtäviin. Liitteessä II olevaa luetteloa voidaan muuttaa 58 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen sellaisen koulutuksen ottamiseksi huomioon, joka vastaa edeltävässä virkkeessä esitettyjä vaatimuksia;

d) tutkintotodistus, joka annetaan sellaisen keskiasteen jälkeisen koulutuksen suorittamisesta, jonka kesto on vähintään kolme mutta enintään neljä vuotta tai sitä vastaava aika osa-aikaisesti ja jota annetaan yliopistossa, korkeakoulussa tai muussa samantasoisessa oppilaitoksessa, sekä keskiasteen jälkeisen koulutuksen lisäksi mahdollisesti vaadittavasta ammatillisesta koulutuksesta;

e) tutkintotodistus, joka osoittaa sen haltijan suorittaneen keskiasteen jälkeisen vähintään neljä vuotta kestävän koulutuksen tai sitä vastaavan ajan osa-aikaisesti yliopistossa tai korkea-asteen oppilaitoksessa tai muussa samantasoisessa koulutuslaitoksessa ja tarvittaessa suorittaneen keskiasteen jälkeisen koulutuksen lisäksi vaadittavan ammatillisen koulutuksen.

12 artikla

Rinnasteinen ammattipätevyys

Edellä 11 artiklassa tarkoitettuna muodollista pätevyyttä osoittavana asiakirjana on pidettävä muodollista pätevyyttä osoittavaa yksittäistä asiakirjaa tai tällaisten asiakirjojen yhdistelmää, jonka toimivaltainen viranomainen on antanut jäsenvaltiossa, edellyttäen, että asiakirja on annettu yhteisössä suoritetusta koulutuksesta, jonka kyseinen jäsenvaltio tunnustaa vastaavantasoiseksi ja että asiakirja antaa jäsenvaltion alueella samat oikeudet ryhtyä harjoittamaan tai harjoittaa ammattia tai valmistaa tämän ammatin harjoittamiseen.

Lisäksi ammattipätevyytenä on pidettävä samoin edellytyksin kuin ensimmäisessä kohdassa ammattipätevyyttä, joka ei vastaa kotijäsenvaltion lakien, asetusten tai hallinnollisten määräysten mukaisia vaatimuksia ammatin harjoittamisen aloittamiseksi tai ammatin harjoittamiseksi mutta joka antaa kyseisen pätevyyden haltijalle asianomaisten säännösten tai määräysten nojalla saavutetut oikeudet. Tätä sovelletaan erityisesti silloin, jos kotijäsenvaltio korottaa ammatin harjoittamisen aloittamiseksi tai ammatin harjoittamiseksi vaadittavaa koulutustasoa ja jos henkilö, joka on saanut aiemmin koulutuksen, joka ei vastaa uusia pätevyysvaatimuksia, nauttii saavutettuja oikeuksia kansallisten lakien, asetusten tai hallinnollisten määräysten nojalla; tällöin vastaanottava jäsenvaltio pitää 13 artiklaa sovellettaessa aiempaa koulutusta uuden koulutuksen tasoa vastaavana.

13 artikla

Tunnustamisen edellytykset

1. Kun vastaanottavassa jäsenvaltiossa edellytetään säännellyn ammatin harjoittamisen aloittamiseksi tai sen harjoittamiseksi tiettyä ammattipätevyyttä, kyseisen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen antaa luvan ryhtyä harjoittamaan kyseistä ammattia ja harjoittaa sitä samoin edellytyksin kuin jäsenvaltion omat kansalaiset niille hakijoille, joilla on toisen jäsenvaltion alueellaan saman ammatin harjoittamisen aloittamiseksi tai sen harjoittamiseksi edellyttämä pätevyystodistus tai muodollista pätevyyttä osoittava asiakirja.

Pätevyystodistusten tai muodollista pätevyyttä osoittavien asiakirjojen on täytettävä seuraavat edellytykset:

a) niiden on oltava jäsenvaltion lakien, asetusten tai hallinnollisten määräysten mukaisesti nimetyn toimivaltaisen viranomaisen antamia;

b) niiden on oltava osoitus sellaisesta ammattipätevyyden tasosta, joka vastaa vähintään välittömästi edeltävää tasoa kuin se, jota vaaditaan vastaanottavassa jäsenvaltiossa 11 artiklan mukaisesti.

2. Ammatin harjoittamisen aloittaminen ja ammatinharjoittaminen, joita tarkoitetaan 1 kohdassa, on sallittava myös niille hakijoille, jotka ovat harjoittaneet täysipäiväisesti mainitussa kohdassa tarkoitettua ammattia kahden vuoden ajan kymmenen viimeksi kuluneen vuoden aikana toisessa jäsenvaltiossa, jossa kyseinen ammatti ei ole säännelty, ja joilla on yksi tai useampi pätevyystodistus tai muodollista pätevyyttä osoittava asiakirja.

Pätevyystodistusten tai muodollista pätevyyttä osoittavien asiakirjojen on täytettävä seuraavat edellytykset:

a) niiden on oltava jäsenvaltion lakien, asetusten tai hallinnollisten määräysten mukaisesti nimetyn toimivaltaisen viranomaisen antamia;

b) niiden on oltava osoitus sellaisesta ammattipätevyyden tasosta, joka vastaa vähintään välittömästi edeltävää tasoa kuin se, jota vaaditaan vastaanottavassa jäsenvaltiossa 11 artiklan mukaisesti;

c) niiden on oltava osoitus haltijansa valmiudesta kyseisen ammatin harjoittamiseen.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua kahden vuoden ammattikokemusta ei voida kuitenkaan vaatia, jos hakijalla oleva muodollista pätevyyttä osoittava asiakirja on osoituksena 3 artiklan 1 kohdan e alakohdan mukaisesta säännellystä ammatillisesta koulutuksesta 11 artiklan b, c, d tai e alakohdassa määritellyillä pätevyystasoilla. Säännellyksi ammatilliseksi koulutukseksi katsotaan erityisesti liitteessä III tarkoitettu säännelty ammatillinen koulutus 11 artiklan c alakohdassa määritellyllä tasolla. Liitteessä III olevaa luetteloa voidaan muuttaa 58 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen sellaisen säännellyn ammatillisen koulutuksen ottamiseksi huomioon, joka johtaa vastaavaan ammatilliseen tasoon sekä antaa valmiudet vastaavantasoisiin vastuisiin ja tehtäviin.

3. Tämän artiklan 1 kohdan b alakohdan ja 2 kohdan b alakohdan säännöksistä poiketen vastaanottavan jäsenvaltion on sallittava säännellyn ammatin harjoittamisen aloittaminen ja ammatin harjoittaminen, jos tähän ammattiin pääsyn edellytyksenä on sen alueella neljä vuotta kestävästä korkea-asteen tai yliopistokoulutuksesta annettu asiakirja ja jos hakijalla on 11 artiklan c alakohdassa tarkoitettu koulutuksesta annettu asiakirja.

14 artikla

Korvaavat toimenpiteet

1. Vastaanottava jäsenvaltio voi 13 artiklan estämättä edellyttää hakijan suorittavan enintään kolme vuotta kestävän sopeutumisajan tai kelpoisuuskokeen seuraavissa tapauksissa:

a) jos hakijan 13 artiklan 1 tai 2 kohdan nojalla esittämän koulutuksen kesto on vähintään vuoden vastaanottavan jäsenvaltion edellyttämää lyhyempi;

b) jos hakijan saaman koulutuksen sisältö on olennaisesti erilainen kuin sen koulutuksen sisältö, josta vastaanottavassa jäsenvaltiossa vaadittava muodollista pätevyyttä osoittava asiakirja on osoituksena;

c) jos vastaanottavassa jäsenvaltiossa säännelty ammatti käsittää yhdestä tai useammasta säännellyn toiminnan lajista koostuvaa ammattitoimintaa, joka ei sisälly vastaavaan ammattiin hakijan kotijäsenvaltiossa 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla, ja kun erona on se, että vastaanottavassa jäsenvaltiossa vaaditaan erityiskoulutusta, jonka sisältö on olennaisesti erilainen kuin se sisältö, josta hakijan esittämä pätevyystodistus tai muodollista pätevyyttä osoittava asiakirja on osoituksena.

2. Jos vastaanottava jäsenvaltio käyttää 1 kohdassa säädettyä mahdollisuutta, sen on annettava hakijalle mahdollisuus valita sopeutumisajan ja kelpoisuuskokeen välillä.

Jos jäsenvaltio katsoo, että tietyn ammatin osalta on välttämätöntä poiketa ensimmäisen alakohdan nojalla muuttajalle annettavasta mahdollisuudesta valita sopeutumisajan ja kelpoisuuskokeen välillä, sen on ilmoitettava asiasta ennakkoon muille jäsenvaltioille ja komissiolle sekä esitettävä riittävät perusteet poikkeukselle.

Jos komissio kaikki tarvittavat tiedot saatuaan katsoo, että toisessa alakohdassa tarkoitettu poikkeus ei ole asianmukainen tai että se ei ole yhteisön lainsäädännön mukainen, sen on kolmen kuukauden kuluessa kehotettava kyseistä jäsenvaltiota pidättymään toteuttamasta aiottua toimenpidettä. Jos komissio ei tähän määräaikaan mennessä ole ottanut asiaan kantaa, poikkeusta voidaan soveltaa.

3. Sellaisten ammattien osalta, joiden harjoittaminen edellyttää kansallisen lainsäädännön tarkkaa tuntemusta ja jonka toiminnan keskeinen ja pysyvä osa on kansallista lainsäädäntöä koskevien neuvojen ja/tai avun antaminen, jäsenvaltio voi poiketa 2 kohdassa mainitusta periaatteesta, jonka mukaan hakijalla on oikeus valita, ja määrätä suoritettavaksi joko sopeutumisajan tai kelpoisuuskokeen.

Tätä sovelletaan myös 10 artiklan b ja c alakohdassa tarkoitettuihin tapauksiin, 10 artiklan d alakohdassa tarkoitettuihin tapauksiin lääkäreiden ja hammaslääkäreiden osalta, 10 artiklan f alakohdassa tarkoitettuihin tapauksiin, jos siirtotyöntekijä hakee tunnustamista toisessa jäsenvaltiossa, jossa asianomaista ammattitoimintaa harjoittavat yleissairaanhoidosta vastaavat sairaanhoitajat tai erikoissairaanhoitajat, joilla on muodollista erityispätevyyttä osoittava asiakirja, joka saadaan liitteessä V olevassa 5.2.2 kohdassa tarkoitettuun nimikkeeseen johtavan koulutuksen jälkeen, sekä 10 artiklan g alakohdassa tarkoitettuihin tapauksiin.

Vastaanottava jäsenvaltio voi 10 artiklan a alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa vaatia sopeutumisaikaa tai kelpoisuuskoetta, jos siirtotyöntekijä aikoo harjoittaa ammattitoimintaa itsenäisenä ammatinharjoittajana tai yritysjohtajana, mikä edellyttää tiettyjen voimassa olevien kansallisten sääntöjen tuntemista ja noudattamista, edellyttäen, että vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset pitävät kyseisten sääntöjen tuntemista ja noudattamista asianomaisen toiminnan harjoittamisen edellytyksenä myös omien kansalaistensa kohdalla.

4. Edellä 1 kohdan b ja c alakohtaa sovellettaessa "olennaisesti erilaisella sisällöllä" tarkoitetaan koulutuksen sisältöä, jonka tunteminen on ammatin harjoittamisen kannalta keskeistä ja jonka kesto tai keskeiset piirteet ovat siirtotyöntekijän suorittamassa koulutuksessa olennaisesti erilaisia kuin vastaanottavan jäsenvaltion edellyttämässä koulutuksessa.

5. Edellä 1 kohtaa sovelletaan suhteellisuusperiaatetta noudattaen. Erityisesti jos vastaanottava jäsenvaltio aikoo vaatia hakijaa suorittamaan sopeutumisajan tai kelpoisuuskokeen, sen on ensin tutkittava, ovatko hakijan jäsenvaltiossa tai kolmannessa maassa ammattikokemuksensa aikana hankkimat tiedot sellaisia, että ne korvaavat kokonaan tai osittain 4 kohdassa tarkoitetun olennaisen eron.

15 artikla

Korvaavista toimenpiteistä vapauttaminen yhteisten vähimmäisvaatimusten perusteella

1. Tässä direktiivissä "yhteisillä vähimmäisvaatimuksilla" tarkoitetaan sellaisia ammattipätevyyttä koskevia vaatimuksia, joilla voidaan tasoittaa tiettyä ammattia koskevissa koulutusvaatimuksissa eri jäsenvaltioiden välillä havaittuja olennaisia eroja. Kyseiset olennaiset erot on määritettävä vertailemalla koulutuksen kestoa ja sisältöä vähintään kahdessa kolmasosassa kaikista jäsenvaltioista, jolloin mukana on oltava kaikki ne jäsenvaltiot, joissa kyseistä ammattia säännellään. Erot koulutuksen sisällössä voivat johtua olennaisista eroista ammattitoimintojen laajuudessa.

2. Jäsenvaltiot tai sellaiset ammattijärjestöt tai -liitot, jotka ovat edustavia kansallisella ja Euroopan tasolla, voivat esittää komissiolle 1 kohdassa määriteltyjä yhteisiä vähimmäisvaatimuksia. Jos komissio jäsenvaltioita kuultuaan katsoo, että yhteiset vähimmäisvaatimukset helpottavat ammattipätevyyksien vastavuoroista tunnustamista, se voi tehdä ehdotuksen toimenpiteiksi yhteisten vähimmäisvaatimusten hyväksymiseksi 58 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti.

3. Jos hakijan ammattipätevyys vastaa 2 kohdan mukaisesti hyväksytyssä toimenpiteessä vahvistettuja vaatimuksia, vastaanottavan jäsenvaltion on jätettävä 14 artiklan mukaiset korvaavat toimenpiteet soveltamatta.

4. Edellä olevat 1—3 kohta eivät vaikuta jäsenvaltioiden toimivaltaan sellaisen ammattipätevyyden määrittelemiseksi, joka vaaditaan ammatin harjoittamiseen jäsenvaltioiden alueella, eikä niiden ammattikoulutusjärjestelmien sisältöön eikä järjestämiseen.

5. Jos jäsenvaltio katsoo, että 2 kohdan mukaisesti hyväksytyssä toimenpiteessä vahvistetut vaatimukset eivät enää tarjoa riittäviä takeita ammattipätevyydestä, sen on ilmoitettava asiasta komissiolle, jonka on tarvittaessa tehtävä ehdotus toimenpiteeksi 58 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

6. Komissio toimittaa 20 päivään lokakuuta 2010 mennessä Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän artiklan soveltamisesta sekä tarvittaessa asiaankuuluvat ehdotukset tämän artiklan muuttamiseksi.

II LUKU

Ammattikokemuksen tunnustaminen

16 artikla

Ammattikokemusta koskevat vaatimukset

Jos liitteessä IV lueteltujen toimintojen harjoittamiseen ryhtyminen tai sen harjoittaminen jäsenvaltiossa edellyttää yleisiä, kaupallisia tai ammatillisia tietoja ja kykyjä, kyseisen jäsenvaltion on hyväksyttävä riittäväksi todisteeksi näistä tiedoista ja kyvyistä kyseisen toiminnan aiempi harjoittaminen toisessa jäsenvaltiossa. Kyseisen toiminnan harjoittamisen on oltava 17, 18 ja 19 artiklan mukaista.

17 artikla

Liitteen IV luettelossa I mainitut toiminnot

1. Kun on kyse liitteessä IV olevassa luettelossa I mainituista toiminnoista, kyseistä toimintaa on pitänyt aiemmin harjoittaa

a) yhtäjaksoisesti kuusi vuotta itsenäisenä ammatinharjoittajana tai yritysjohtajana; tai

b) yhtäjaksoisesti kolme vuotta itsenäisenä ammatinharjoittajana tai yritysjohtajana, jos edunsaaja osoittaa saaneensa kyseistä toimintaa varten ennalta vähintään kolmen vuoden koulutuksen, josta on osoituksena jäsenvaltion tunnustama todistus tai jonka toimivaltainen ammatillinen elin on arvioinut vaatimukset täysin täyttäväksi; tai

c) yhtäjaksoisesti neljä vuotta itsenäisenä ammatinharjoittajana tai yritysjohtajana, jos edunsaaja voi osoittaa saaneensa kyseistä toimintaa varten ennalta vähintään kahden vuoden koulutuksen, josta on osoituksena jäsenvaltion tunnustama todistus tai jonka toimivaltainen ammatillinen elin on arvioinut vaatimukset täysin täyttäväksi; tai

d) yhtäjaksoisesti kolme vuotta itsenäisenä ammatinharjoittajana, jos edunsaaja voi osoittaa harjoittaneensa vähintään viiden vuoden ajan kyseistä toimintaa palkattuna työntekijänä; tai

e) yhtäjaksoisesti viisi vuotta johtavassa asemassa, joista vähintään kolme vuotta teknisissä tehtävissä ja vastuussa vähintään yhdestä osastosta yrityksessä, jos edunsaaja voi osoittaa saaneensa kyseistä toimintaa varten aiemmin vähintään kolmen vuoden koulutuksen, josta on osoituksena jäsenvaltion tunnustama todistus tai jonka toimivaltainen ammatillinen elin on arvioinut vaatimukset täysin täyttäväksi.

2. Edellä a ja d alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa kyseisen toiminnan harjoittamisen päättymisestä ei saa olla kulunut yli kymmentä vuotta sinä päivänä, jona kyseinen henkilö esittää kaikki vaadittavat asiakirjat sisältävän hakemuksen 56 artiklassa tarkoitetulle toimivaltaiselle viranomaiselle.

3. Edellä 1 kohdan e alakohtaa ei sovelleta ISIC-luokituksen ryhmän Ex 855, kampaamot, toimintoihin.

18 artikla

Liitteessä IV olevassa luettelossa II mainitut toiminnot

1. Kun on kyse liitteessä IV olevassa luettelossa II mainituista toiminnoista, kyseistä toimintaa on pitänyt aiemmin harjoittaa

a) yhtäjaksoisesti viisi vuotta itsenäisenä ammatinharjoittajana tai yritysjohtajana; tai

b) yhtäjaksoisesti kolme vuotta itsenäisenä ammatinharjoittajana tai yritysjohtajana, jos edunsaaja osoittaa saaneensa kyseistä toimintaa varten ennalta vähintään kolmen vuoden koulutuksen, josta on osoituksena jäsenvaltion tunnustama todistus tai jonka toimivaltainen ammatillinen elin on arvioinut vaatimukset täysin täyttäväksi; tai

c) yhtäjaksoisesti neljä vuotta itsenäisenä ammatinharjoittajana tai yritysjohtajana, jos edunsaaja voi osoittaa saaneensa kyseistä toimintaa varten ennalta vähintään kahden vuoden koulutuksen, josta on osoituksena jäsenvaltion tunnustama todistus tai jonka toimivaltainen ammatillinen elin on arvioinut vaatimukset täysin täyttäväksi; tai

d) yhtäjaksoisesti kolme vuotta itsenäisenä ammatinharjoittajana tai yritysjohtajana, jos edunsaaja voi osoittaa harjoittaneensa vähintään viiden vuoden ajan kyseistä toimintaa palkattuna työntekijänä; tai

e) yhtäjaksoisesti viisi vuotta palkattuna työntekijänä, jos edunsaaja voi osoittaa saaneensa kyseistä toimintaa varten ennalta vähintään kolmen vuoden koulutuksen, josta on osoituksena jäsenvaltion tunnustama todistus tai jonka toimivaltainen ammatillinen elin on arvioinut vaatimukset täysin täyttäväksi; tai

f) yhtäjaksoisesti kuusi vuotta palkattuna työntekijänä, jos edunsaaja voi osoittaa saaneensa kyseistä toimintaa varten ennalta vähintään kahden vuoden koulutuksen, josta on osoituksena jäsenvaltion tunnustama todistus tai jonka toimivaltainen ammatillinen elin on arvioinut vaatimukset täysin täyttäväksi.

2. Edellä a ja d alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa kyseisen toiminnan harjoittamisen päättymisestä ei saa olla kulunut yli kymmentä vuotta sinä päivänä, jona kyseinen henkilö esittää kaikki vaadittavat asiakirjat sisältävän hakemuksen 56 artiklassa tarkoitetulle toimivaltaiselle viranomaiselle.

19 artikla

Liitteessä IV olevassa luettelossa III mainitut toiminnot

1. Kun on kyse liitteessä IV olevassa luettelossa III mainituista toiminnoista, kyseistä toimintaa on pitänyt aiemmin harjoittaa

a) yhtäjaksoisesti kolme vuotta itsenäisenä ammatinharjoittajana tai yritysjohtajana; tai

b) yhtäjaksoisesti kaksi vuotta itsenäisenä ammatinharjoittajana tai yritysjohtajana, jos edunsaaja voi osoittaa saaneensa kyseistä toimintaa varten ennalta koulutuksen, josta on osoituksena jäsenvaltion tunnustama todistus tai jonka toimivaltainen ammatillinen elin on arvioinut vaatimukset täysin täyttäväksi; tai

c) yhtäjaksoisesti kaksi vuotta itsenäisenä ammatinharjoittajana tai yritysjohtajana, jos edunsaaja voi osoittaa harjoittaneensa kyseistä toimintaa palkattuna työntekijänä vähintään kolmen vuoden ajan; tai

d) yhtäjaksoisesti kolme vuotta palkattuna työntekijänä, jos edunsaaja voi osoittaa saaneensa kyseistä toimintaa varten ennalta koulutuksen, josta on osoituksena jäsenvaltion tunnustama todistus tai jonka toimivaltainen ammatillinen elin on arvioinut vaatimukset täysin täyttäväksi.

2. Edellä a ja c alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa kyseisen toiminnan harjoittamisen päättymisestä ei saa olla kulunut yli kymmentä vuotta sinä päivänä, jona kyseinen henkilö esittää kaikki vaadittavat asiakirjat sisältävän hakemuksen 56 artiklassa tarkoitetulle toimivaltaiselle viranomaiselle.

20 artikla

Liitteessä IV tarkoitettujen toimintojen luettelojen muuttaminen

Liitteessä IV tarkoitettujen ja 16 artiklan nojalla ammattikokemuksen vastavuoroisen tunnustamisen kohteena olevien toimintojen luetteloja voidaan muuttaa 58 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen nimikkeistön ajantasaistamiseksi tai selventämiseksi edellyttäen, että tämä ei aiheuta muutoksia yksittäisiin luokkiin liittyviin toimintoihin.

III LUKU

Koulutuksen vähimmäisvaatimusten yhteensovittamiseen perustuva tunnustaminen

1 jakso

Yleiset säännökset

21 artikla

Automaattisen tunnustamisen periaate

1. Kunkin jäsenvaltion on tunnustettava muodollista pätevyyttä osoittavat asiakirjat, jotka antavat oikeuden ryhtyä harjoittamaan ammattitoimintaa lääkärin peruskoulutuksen saaneena lääkärinä tai erikoislääkärinä, yleissairaanhoidosta vastaavana sairaanhoitajana, hammaslääkärinä, erikoishammaslääkärinä, eläinlääkärinä, proviisorina tai arkkitehtina ja joista säädetään liitteessä V olevissa 5.1.1, 5.1.2, 5.2.2, 5.3.2, 5.3.3, 5.4.2, 5.6.2 ja 5.7.1 kohdassa ja jotka täyttävät 24, 25, 31, 34, 35, 38, 44 ja 46 artiklassa tarkoitetut koulutuksen vähimmäisvaatimukset kunkin ammatin osalta. Lisäksi kyseisten asiakirjojen on annettava sen alueella samat oikeudet ammattitoiminnan aloittamiseen ja sen harjoittamiseen kuin jäsenvaltion itsensä antamat muodollista pätevyyttä osoittavat asiakirjat.

Kyseisten koulutuksesta annettujen asiakirjojen on oltava jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten antamia, ja niihin on tarvittaessa liitettävä liitteessä V olevissa 5.1.1, 5.1.2, 5.2.2, 5.3.2, 5.3.3, 5.4.2, 5.6.2 ja 5.7.1 kohdassa mainitut todistukset.

Ensimmäisen ja toisen alakohdan säännökset eivät vaikuta 23, 27, 33, 37, 39 ja 49 artiklassa tarkoitettuihin saavutettuihin oikeuksiin.

2. Jokaisen jäsenvaltion on yleislääkärin toiminnan harjoittamiseksi sosiaaliturvajärjestelmänsä piirissä tunnustettava liitteessä V olevassa 5.1.4 kohdassa tarkoitetut muodollista pätevyyttä osoittavat asiakirjat, jotka on annettu jäsenvaltioiden kansalaisille muissa jäsenvaltioissa ja jotka täyttävät 28 artiklassa säädetyt koulutuksen vähimmäisvaatimukset.

Ensimmäisen alakohdan säännös ei vaikuta 30 artiklassa tarkoitettuihin saavutettuihin oikeuksiin.

3. Jokaisen jäsenvaltion on tunnustettava liitteessä V olevassa 5.5.2 kohdassa luetellut kätilön muodollista pätevyyttä osoittavat asiakirjat, jotka on annettu jäsenvaltioiden kansalaisille muissa jäsenvaltioissa ja jotka täyttävät 40 artiklassa tarkoitetut koulutuksen vähimmäisvaatimukset ja ovat 41 artiklassa tarkoitettujen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisia, ja kyseisten asiakirjojen on annettava sen alueella samat oikeudet ammattitoiminnan aloittamiseen ja harjoittamiseen kuin jäsenvaltion itsensä antamat muodollista pätevyyttä osoittavat asiakirjat. Tämä säännös ei vaikuta 23 ja 43 artiklassa tarkoitettuihin saavutettuihin oikeuksiin.

4. Jäsenvaltioiden ei tarvitse ottaa huomioon liitteessä V olevassa 5.6.2 kohdassa tarkoitettuja muodollista pätevyyttä osoittavia asiakirjoja silloin kun kyseessä on yleisölle avoimien uusien apteekkien perustaminen. Tässä kohdassa uusiksi apteekeiksi on katsottava myös alle kolme vuotta toimineet apteekit.

5. Liitteessä V olevassa 5.7.1 kohdassa tarkoitetut arkkitehdin muodollista pätevyyttä osoittavat asiakirjat, jotka tunnustetaan automaattisesti 1 kohdan mukaisesti, ovat osoituksena suoritetusta koulutuksesta, joka on alkanut aikaisintaan edellä mainitussa liitteessä tarkoitetun viitelukuvuoden aikana.

6. Jokaisen jäsenvaltion on asetettava lääkärin, yleissairaanhoidosta vastaavan sairaanhoitajan, hammaslääkärin, eläinlääkärin, kätilön ja proviisorin ammattitoiminnan aloittamisen ja harjoittamisen edellytykseksi liitteessä V olevissa 5.1.1, 5.1.2, 5.1.4, 5.2.2, 5.3.2, 5.3.3, 5.4.2, 5.5.2 ja 5.6.2 kohdassa tarkoitettu muodollista pätevyyttä osoittava asiakirja, jolla taataan, että asianomainen henkilö on hankkinut koulutuksensa kokonaiskeston aikana 24 artiklan 3 kohdassa, 31 artiklan 6 kohdassa, 34 artiklan 3 kohdassa, 38 artiklan 3 kohdassa, 40 artiklan 3 kohdassa ja 44 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut tarvittavat tiedot ja taidot.

Jäljempänä 24 artiklan 3 kohdassa, 31 artiklan 6 kohdassa, 34 artiklan 3 kohdassa, 38 artiklan 3 kohdassa, 40 artiklan 3 kohdassa ja 44 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja tietoja ja taitoja voidaan muuttaa 58 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen niiden mukauttamiseksi tieteen ja tekniikan kehitykseen.

Tällainen ajantasaistaminen ei saa missään jäsenvaltiossa aiheuttaa muutoksia ammatin harjoittamisesta lailla säädettyihin periaatteisiin, jotka koskevat luonnollisten henkilöiden koulutusta ja ammattiin pääsyn edellytyksiä.

7. Jokaisen jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle antamistaan laeista, asetuksista ja hallinnollisista määräyksistä, jotka koskevat tämän luvun soveltamisalaan kuuluvien muodollista pätevyyttä osoittavien asiakirjojen myöntämistä. Lisäksi 8 jaksossa tarkoitetun alan muodollista pätevyyttä osoittavien asiakirjojen osalta kyseinen ilmoitus on osoitettava muille jäsenvaltioille.

Komissio julkaisee Euroopan unionin virallisessa lehdessä asianmukaisen ilmoituksen, jossa mainitaan jäsenvaltioiden hyväksymät nimikkeet muodollista pätevyyttä osoittavien asiakirjojen osalta sekä tarvittaessa muodollista pätevyyttä osoittavan asiakirjan myöntävä elin, asiakirjaan liitettävä todistus ja sitä vastaava ammattinimike, jotka mainitaan liitteessä V olevissa 5.1.1, 5.1.2, 5.1.4, 5.2.2, 5.3.2, 5.3.3, 5.4.2, 5.5.2, 5.6.2 ja 5.7.1 kohdassa.

22 artikla

Koulutusta koskevat yleiset säännökset

Jäljempänä 24, 25, 28, 31, 34, 35, 38, 40, 44, ja 46 artiklassa tarkoitetun koulutuksen osalta:

a) Jäsenvaltiot voivat hyväksyä osa-aikaisen koulutuksen toimivaltaisten viranomaisten säätämin edellytyksin. Kyseisten toimivaltaisten viranomaisten on huolehdittava siitä, että kyseinen koulutus ei ole kokonaiskestoltaan lyhyempi eikä tasoltaan alhaisempi ja laadultaan heikompi kuin täysipäiväinen koulutus.

b) Jatkokoulutuksella on varmistettava kunkin jäsenvaltion omien menettelyjen mukaisesti, että opintonsa päätökseen saattaneet henkilöt voivat seurata ammatillista kehitystä riittävällä tavalla voidakseen tarjota turvallisia ja tehokkaita palveluja.

23 artikla

Saavutetut oikeudet

1. Jos jäsenvaltioiden kansalaisille annetut muodollista pätevyyttä osoittavat asiakirjat, jotka antavat oikeuden ryhtyä harjoittamaan ammattitoimintaa lääkärin peruskoulutuksen saaneena lääkärinä tai erikoislääkärinä, yleissairaanhoidosta vastaavana sairaanhoitajana, hammaslääkärinä, erikoishammaslääkärinä, eläinlääkärinä, kätilönä tai proviisorina, eivät vastaa kaikkia 24, 25, 31, 34, 35, 38, 40 ja 44 artiklassa tarkoitettuja koulutusvaatimuksia, jokaisen jäsenvaltion on hyväksyttävä riittäväksi todisteeksi jäsenvaltioiden antamat muodollista pätevyyttä osoittavat asiakirjat, jos nämä asiakirjat todistavat, että koulutus, joka on alkanut liitteessä V olevissa 5.1.1, 5.1.2, 5.2.2, 5.3.2, 5.3.3, 5.4.2, 5.5.2 ja 5.6.2 kohdassa olevia viiteajankohtia aiemmin, on suoritettu ja jos niihin on liitetty todistus, joka osoittaa asiakirjan haltijan harjoittaneen tosiasiallisesti ja laillisesti asianomaista toimintaa jäsenvaltiossa yhtäjaksoisesti vähintään kolme vuotta todistuksen myöntämistä edeltäneiden viiden vuoden aikana, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asianomaisten ammattien osalta saavutettuja erityisoikeuksia.

2. Samoja säännöksiä on sovellettava entisen Saksan demokraattisen tasavallan alueella annettuihin lääkärin muodollista pätevyyttä osoittaviin asiakirjoihin, jotka antavat oikeuden ryhtyä harjoittamaan ammattitoimintaa lääkärin peruskoulutuksen saaneena lääkärinä tai erikoislääkärinä, yleissairaanhoidosta vastaavana sairaanhoitajana, hammaslääkärinä, erikoishammaslääkärinä, eläinlääkärinä, kätilönä tai proviisorina ja jotka eivät täytä kaikkia 24, 25, 31, 34, 35, 38, 40 ja 44 artiklassa tarkoitettuja koulutukselle asetettuja vähimmäisvaatimuksia, jos kyseiset asiakirjat todistavat, että koulutus, joka on alkanut ennen

a) 3 päivää lokakuuta 1990, kun on kyse lääkärin peruskoulutuksen suorittaneista lääkäreistä, yleissairaanhoidosta vastaavista sairaanhoitajista, hammaslääkärin peruskoulutuksen suorittaneista hammaslääkäreistä, erikoishammaslääkäreistä, eläinlääkäreistä, kätilöistä ja proviisoreista, ja

b) 3 päivää huhtikuuta 1992, kun on kyse erikoislääkäreistä, on suoritettu.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut muodollista pätevyyttä osoittavat asiakirjat antavat oikeuden harjoittaa ammattitoimintaa koko Saksan alueella samoin edellytyksin kuin liitteessä V olevissa 5.1.1, 5.1.2, 5.2.2, 5.3.2, 5.3.3, 5.4.2, 5.5.2 ja 5.6.2 kohdassa tarkoitetut Saksan toimivaltaisten viranomaisten antamat muodollista pätevyyttä osoittavat asiakirjat.

3. Jäljempänä olevan 37 artiklan 1 kohdan säännöksiä rajoittamatta jokaisen jäsenvaltion on tunnustettava entisessä Tšekkoslovakiassa jäsenvaltioiden kansalaisille annetut muodollista pätevyyttä osoittavat asiakirjat, jotka antavat oikeuden ryhtyä harjoittamaan ammattitoimintaa lääkärin peruskoulutuksen tai erikoislääkärin koulutuksen saaneena lääkärinä, yleissairaanhoidosta vastaavana sairaanhoitajana, eläinlääkärinä, kätilönä, proviisorina tai arkkitehtina tai jos asianomainen koulutus on alkanut Tšekin ja Slovakian osalta ennen 1 päivää tammikuuta 1993, jos edellä mainituista jäsenvaltioista toisen viranomaiset todistavat, että kyseiset muodollista pätevyyttä osoittavat asiakirjat ovat niiden alueella oikeudellisesti yhtä päteviä kuin niiden itsensä antamat muodollista pätevyyttä osoittavat asiakirjat ja arkkitehtien osalta yhtä päteviä kuin kyseisten jäsenvaltioiden osalta liitteessä VI olevassa 6 kohdassa tarkoitetut muodollista pätevyyttä osoittavat asiakirjat, kun on kyse oikeudesta aloittaa ammattitoiminta peruskoulutuksen tai erikoislääkärin koulutuksen saaneena lääkärinä, yleissairaanhoidosta vastaavana sairaanhoitajana, eläinlääkärinä, kätilönä, 45 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun toiminnan osalta proviisorina ja 48 artiklassa tarkoitetun toiminnan osalta arkkitehtina sekä kyseisen ammattitoiminnan harjoittaminen.

Todistukseen on liitettävä kyseisten viranomaisten myöntämä todistus, joka osoittaa kyseisten henkilöiden harjoittaneen tosiasiallisesti ja luvallisesti asianomaista toimintaa niiden alueella yhtäjaksoisesti vähintään kolme vuotta todistuksen myöntämistä edeltäneiden viiden vuoden aikana.

4. Jokaisen jäsenvaltion on tunnustettava entisessä Neuvostoliitossa jäsenvaltioiden kansalaisille annetut muodollista pätevyyttä osoittavat asiakirjat, jotka antavat oikeuden ryhtyä harjoittamaan ammattitoimintaa lääkärin peruskoulutuksen tai erikoislääkärin koulutuksen saaneena lääkärinä tai yleissairaanhoidosta vastaavana sairaanhoitajana, hammaslääkärinä, erikoishammaslääkärinä, eläinlääkärinä, kätilönä, proviisorina ja arkkitehtina tai jos asianomainen koulutus on alkanut

a) Viron osalta ennen 20 päivää elokuuta 1991,

b) Latvian osalta ennen 21 päivää elokuuta 1991,

c) Liettuan osalta ennen 11 päivää maaliskuuta 1990,

jos jonkin edellä mainitun kolmen jäsenvaltion viranomaiset todistavat, että kyseiset asiakirjat ovat niiden alueella oikeudellisesti yhtä päteviä kuin niiden itsensä antamat asiakirjat ja arkkitehtien osalta yhtä päteviä kuin kyseisten jäsenvaltioiden osalta liitteessä VI olevassa 6 kohdassa tarkoitetut muodollista pätevyyttä osoittavat asiakirjat, kun on kyse oikeudesta aloittaa ammattitoiminta lääkärin peruskoulutuksen saaneena lääkärinä tai erikoislääkärinä, yleissairaanhoidosta vastaavana sairaanhoitajana, hammaslääkärinä, erikoishammaslääkärinä, eläinlääkärinä, kätilönä, 45 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun toiminnan osalta proviisorina ja 48 artiklassa tarkoitetun toiminnan osalta arkkitehtina sekä kyseisen ammattitoiminnan harjoittaminen.

Todistukseen on liitettävä kyseisten viranomaisten myöntämä todistus, joka osoittaa kyseisten henkilöiden harjoittaneen tosiasiallisesti ja luvallisesti asianomaista toimintaa niiden alueella yhtäjaksoisesti vähintään kolme vuotta todistuksen myöntämistä edeltäneiden viiden vuoden aikana.

Entisessä Neuvostoliitossa annettujen eläinlääkärin muodollista pätevyyttä osoittavien asiakirjojen osalta tai jos asianomainen koulutus on alkanut Viron osalta ennen 20 päivää elokuuta 1991, edellisessä alakohdassa tarkoitettuun todistukseen on liitettävä Viron viranomaisten myöntämä todistus, joka osoittaa kyseisten henkilöiden harjoittaneen tosiasiallisesti ja luvallisesti asianomaista toimintaa niiden alueella yhtäjaksoisesti vähintään viisi vuotta todistuksen myöntämistä edeltäneiden seitsemän vuoden aikana.

5. Kunkin jäsenvaltion on tunnustettava entisessä Jugoslavian tasavallassa jäsenvaltioiden kansalaisille annetut muodollista pätevyyttä osoittavat asiakirjat, jotka antavat oikeuden ryhtyä harjoittamaan ammattitoimintaa lääkärin peruskoulutuksen tai erikoislääkärin koulutuksen saaneena lääkärinä, yleissairaanhoidosta vastaavana sairaanhoitajana, hammaslääkärinä, erikoishammaslääkärinä, eläinlääkärinä, kätilönä, proviisorina tai arkkitehtina tai jos asianomainen koulutus on alkanut Slovenian osalta ennen 25 päivää kesäkuuta 1991, jos mainitun jäsenvaltion viranomaiset todistavat, että kyseiset asiakirjat ovat niiden alueella oikeudellisesti yhtä päteviä kuin niiden itsensä antamat asiakirjat ja arkkitehtien osalta yhtä päteviä kuin kyseisen jäsenvaltion osalta liitteessä VI olevassa 6 kohdassa tarkoitetut muodollista pätevyyttä osoittavat asiakirjat, kun on kyse oikeudesta aloittaa ammattitoiminta lääkärin peruskoulutuksen saaneena lääkärinä tai erikoislääkärinä, yleissairaanhoidosta vastaavana sairaanhoitajana, hammaslääkärinä, erikoishammaslääkärinä, eläinlääkärinä, kätilönä, 45 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun toiminnan osalta proviisorina ja 48 artiklassa tarkoitetun toiminnan osalta arkkitehtina sekä kyseisen ammattitoiminnan harjoittaminen.

Todistukseen on liitettävä kyseisten viranomaisten myöntämä todistus, joka osoittaa kyseisten henkilöiden harjoittaneen tosiasiallisesti ja luvallisesti asianomaista toimintaa niiden alueella yhtäjaksoisesti vähintään kolme vuotta todistuksen myöntämistä edeltäneiden viiden vuoden aikana.

6. Siinä tapauksessa, että jäsenvaltion kansalaisille annetut lääkärin, yleissairaanhoidosta vastaavan sairaanhoitajan, hammaslääkärin, eläinlääkärin, kätilön ja proviisorin muodollista pätevyyttä osoittavat asiakirjat eivät vastaa liitteessä V olevissa 5.1.1, 5.1.2, 5.1.3, 5.1.4, 5.2.2, 5.3.2, 5.3.3, 5.4.2, 5.5.2 ja 5.6.2 kohdassa mainittuja kyseisen jäsenvaltion nimikkeitä, jokaisen jäsenvaltion on hyväksyttävä riittäväksi todisteeksi kyseisten jäsenvaltioiden antamat muodollista pätevyyttä osoittavat asiakirjat, joihin liittyy toimivaltaisten viranomaisten tai elinten antama todistus.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetulla todistuksella on osoitettava, että muodollista pätevyyttä osoittavat asiakirjat todistavat, että 24, 25, 28, 31, 34, 35, 38, 40 tai 44 artiklan mukainen koulutus on suoritettu ja että asiakirjat antanut jäsenvaltio rinnastaa ne niihin koulutuksesta annettuihin asiakirjoihin, joihin liittyvät nimikkeet on lueteltu liitteessä V olevissa 5.1.1, 5.1.2, 5.1.3, 5.1.4, 5.2.2, 5.3.2, 5.3.3, 5.4.2, 5.5.2 ja 5.6.2 kohdassa.

2 jakso

Lääkärit

24 artikla

Lääkärin peruskoulutus

1. Lääkärin peruskoulutukseen pääsyn edellytyksenä on oltava, että hakijalla on tutkintotodistus tai todistus, jonka perusteella hänellä on oikeus tulla hyväksytyksi yliopistoihin kyseiselle opintoalalle.

2. Lääkärin peruskoulutuksen on käsitettävä yhteensä vähintään kuusi vuotta tai 5500 tuntia teoreettista ja käytännöllistä opetusta yliopistossa tai yliopiston valvonnassa.

Jos henkilö on aloittanut opintonsa ennen 1 päivää tammikuuta 1972, ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu koulutus voi sisältää kuusi kuukautta kestävän täysipäiväisen yliopistotasoisen käytännön koulutuksen toimivaltaisten viranomaisten valvonnassa.

3. Lääkärin peruskoulutuksella on taattava, että asianomainen on hankkinut seuraavat tiedot ja taidot:

a) riittävät tiedot lääketieteen perustana olevista tieteenaloista ja hyvät tiedot tieteellisistä menetelmistä, biologisten toimintojen määrittämisen periaatteet, tieteellisesti todistettujen asioiden arviointi ja tietojen analysointi mukaan luettuina;

b) riittävät tiedot terveen ja sairaan ihmisen rakenteesta, elintoiminnoista ja käyttäytymisestä sekä ihmisen terveydentilan ja fyysisen ja sosiaalisen ympäristön välisestä yhteydestä;

c) kliinisiä oppiaineita ja menetelmiä koskevat riittävät tiedot, joiden pohjalta hänellä on selkeä käsitys psyykkisistä ja fyysisistä sairauksista, riittävät lääketieteelliset tiedot sairauksien ennaltaehkäisyn, diagnosoinnin ja hoidon kannalta sekä riittävät tiedot ihmisen lisääntymisestä;

d) soveltuva, sairaalassa asianmukaisessa valvonnassa hankittu kliininen kokemus.

25 artikla

Erikoislääkärin koulutus

1. Lääketieteen erikoistumiskoulutukseen pääsyn edellytyksenä on oltava, että hakija on suorittanut hyväksytysti kuuden vuoden opinnot 24 artiklassa mainitun koulutusohjelman puitteissa ja saavuttanut tuona aikana asianmukaiset lääketieteen perustiedot.

2. Lääketieteen erikoistumiskoulutuksen on käsitettävä teoreettista ja käytännöllistä opetusta, ja se suoritetaan yliopistollisessa laitoksessa tai sairaalassa tai tarvittaessa toimivaltaisten viranomaisten tai elinten tätä tarkoitusta varten hyväksymässä terveydenhuollon yksikössä.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että liitteessä V olevassa 5.1.3 kohdassa tarkoitettujen lääketieteen erikoisalojen erikoistumiskoulutuksen vähimmäiskesto ei ole lyhyempi kuin mainitussa kohdassa määritetty kesto. Koulutus on suoritettava toimivaltaisten viranomaisten tai elinten valvonnassa. Siihen on kuuluttava erikoistumiskoulutukseen osallistuvan lääkärin henkilökohtainen osallistuminen kyseisiin palveluihin liittyviin toimiin ja tehtäviin.

3. Koulutus on suoritettava täysipäiväisenä toimivaltaisten viranomaisten hyväksymissä laitoksissa. Siihen on kuuluttava osallistuminen kaikkiin lääketieteellisiin tehtäviin sillä osastolla, jossa koulutus toteutetaan, päivystys mukaan luettuna, niin että erikoistuvan lääkärin ammatillinen toiminta muodostuu tästä käytännöllisestä ja teoreettisesta koulutuksesta koko työviikon ja koko vuoden ajan toimivaltaisten viranomaisten vahvistamien yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti. Näistä tehtävistä maksetaan asianmukainen palkka.

4. Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että liitteessä V olevassa 5.1.1 kohdassa tarkoitetusta lääkärin peruskoulutuksesta annettu asiakirja on edellytyksenä erikoislääkärin koulutuksesta annettavan asiakirjan myöntämiselle.

5. Liitteessä V olevassa 5.1.3 kohdassa tarkoitettuja koulutuksen vähimmäiskestoja voidaan muuttaa 58 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen niiden sopeuttamiseksi tieteelliseen ja tekniseen kehitykseen.

26 artikla

Lääketieteen erikoisalojen nimikkeet

Edellä 21 artiklassa tarkoitetut erikoislääkärin muodollista pätevyyttä osoittavat asiakirjat ovat asiakirjoja, jotka liitteessä V olevassa 5.1.2 kohdassa lueteltujen toimivaltaisten viranomaisten tai elinten antamina vastaavat kyseisen erikoisalan osalta nimikkeitä, jotka ovat käytössä eri jäsenvaltioissa ja jotka luetellaan liitteessä V olevassa 5.1.3 kohdassa.

Uusien, vähintään kahdelle viidesosalle jäsenvaltioista yhteisten lääketieteen erikoisalojen sisällyttämisestä liitteessä V olevaan 5.1.3 kohtaan voidaan päättää 58 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen tämän direktiivin saattamiseksi ajan tasalle kansallisen lainsäädännön kehityksen johdosta.

27 artikla

Erikoislääkäreitä koskevat saavutetut oikeudet

1. Vastaanottava jäsenvaltio voi edellyttää erikoislääkäreiltä, joiden osa-aikaista erikoistumiskoulutusta koskivat 20 päivänä kesäkuuta 1975 voimassa olleet lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset ja joiden erikoistumiskoulutus alkoi viimeistään 31 päivänä joulukuuta 1983, että heidän muodollista pätevyyttään osoittavan asiakirjansa liitteenä on todistus siitä, että he ovat tosiasiallisesti ja luvallisesti harjoittaneet mainittua toimintaa yhtäjaksoisesti vähintään kolme vuotta todistuksen antamista edeltäneiden viiden vuoden aikana.

2. Jokaisen jäsenvaltion on tunnustettava Espanjassa erikoislääkärin koulutuksesta niille lääkäreille annettu asiakirja, jotka ovat suorittaneet ennen 1 päivää tammikuuta 1995 erikoistumiskoulutuksen, joka ei vastaa 25 artiklassa säädettyjä koulutuksen vähimmäisvaatimuksia, jos tämän asiakirjan liitteenä on Espanjan toimivaltaisten viranomaisten antama todistus siitä, että asianomainen on suorittanut hyväksytysti erityistä ammattipätevyyttä mittaavan kokeen, joka on järjestetty kuninkaan asetuksessa 1497/99 olevien laillistamista koskevien poikkeustoimenpiteiden mukaisesti ja jonka tarkoituksena on varmistaa, että asianomaisella on vastaavat tiedot ja taidot kuin niillä lääkäreillä, joilla on liitteessä V olevissa 5.1.2 ja 5.1.3 kohdassa Espanjan osalta mainittu erikoislääkärin koulutuksesta annettu asiakirja.

3. Jokaisen jäsenvaltion, joka on kumonnut lait, asetukset tai hallinnolliset määräykset liitteessä V olevissa 5.1.2 ja 5.1.3 kohdassa tarkoitettujen erikoislääkärin muodollista pätevyyttä osoittavien asiakirjojen antamisesta ja toteuttanut saavutettuja oikeuksia koskevia toimenpiteitä omien kansalaistensa eduksi, on annettava muiden jäsenvaltioiden kansalaisille oikeus saada näistä toimenpiteistä koituva etu niiltä osin kuin nämä muodollista pätevyyttä osoittavat asiakirjat on annettu ennen päivää, josta alkaen vastaanottava jäsenvaltio ei enää anna kyseisiä asianomaista erikoisalaa koskevia asiakirjoja.

Näiden säännösten kumoamispäivät luetellaan liitteessä V olevassa 5.1.3 kohdassa.

28 artikla

Yleislääketieteen erityiskoulutus

1. Yleislääketieteen erityiskoulutukseen pääsyn edellytyksenä on oltava, että hakija on suorittanut hyväksytysti kuuden vuoden opinnot 24 artiklassa tarkoitetun koulutusohjelman puitteissa.

2. Yleislääketieteen erityiskoulutuksen, josta annetaan muodollista pätevyyttä osoittava asiakirja ennen 1 päivää tammikuuta 2006, on kestettävä vähintään kaksi vuotta täysipäiväisenä koulutuksena. Jos muodollista pätevyyttä osoittava asiakirja annetaan mainitun päivän jälkeen, koulutuksen keston on oltava vähintään kolme vuotta täysipäiväisenä koulutuksena.

Jos 24 artiklassa tarkoitettu koulutusohjelma käsittää käytännön koulutusta, jota annetaan hyväksytyssä sairaalassa, jossa on asianmukaiset yleislääkärin laitteet ja palvelut, tai osana hyväksyttyä yleislääkärin vastaanottoa tai hyväksytyssä laitoksessa, jossa lääkärit suorittavat perusterveydenhuollon tehtäviä, tämän käytännön koulutuksen kesto voidaan sisällyttää, enintään yhden vuoden osalta, ensimmäisessä alakohdassa säädettyyn koulutuksen kestoon, joka koskee 1 päivästä tammikuuta 2006 alkaen koulutuksesta annettuja asiakirjoja.

Toisessa alakohdassa tarkoitettu mahdollisuus koskee ainoastaan niitä jäsenvaltioita, joissa yleislääketieteen erityiskoulutuksen kesto oli kaksi vuotta 1 päivänä tammikuuta 2001.

3. Yleislääketieteen erityiskoulutuksen on oltava täysipäiväistä, ja sen on tapahduttava toimivaltaisten viranomaisten tai elinten valvonnassa. Sen on painotuttava enemmän käytäntöön kuin teoriaan.

Käytännön opetusta annetaan toisaalta vähintään kuuden kuukauden ajan hyväksytyssä sairaalassa tai klinikassa, jossa on asianmukaiset laitteet ja palvelut, ja toisaalta vähintään kuuden kuukauden ajan osana hyväksyttyä yleislääkärin vastaanottoa tai hyväksytyssä laitoksessa, jossa lääkärit suorittavat perusterveydenhuollon tehtäviä.

Käytännön koulutus tapahtuu yhteydessä muihin yleislääkärintointa harjoittaviin terveydenhuollon laitoksiin tai yksiköihin. Käytännön koulutusta voidaan antaa korkeintaan kuuden kuukauden ajan muissa yleislääkärintointa harjoittavissa terveydenhuollon laitoksissa tai yksiköissä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta toisessa alakohdassa mainittuja vähimmäisjaksoja.

Koulutuksen on sisällettävä harjoittelijan henkilökohtaista osallistumista niiden henkilöiden ammattitoimintaan ja tehtäviin, joiden kanssa hän työskentelee.

4. Jäsenvaltioiden on pidettävä jotakin liitteessä V olevassa 5.1.1 kohdassa tarkoitetuista lääkärin peruskoulutuksesta annetuista muodollista pätevyyttä osoittavista asiakirjoista edellytyksenä yleislääketieteen erityiskoulutuksesta annettavan muodollista pätevyyttä osoittavan asiakirjan myöntämiselle.

5. Jäsenvaltiot voivat antaa liitteessä V olevassa 5.1.4 kohdassa tarkoitetun muodollista pätevyyttä osoittavan asiakirjan lääkärille, joka ei ole suorittanut tässä artiklassa säädettyä koulutusta mutta jolla on jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten antama muodollista pätevyyttä osoittava asiakirja, joka osoittaa hänen suorittaneen jonkin muun lisäkoulutusohjelman. Jäsenvaltiot voivat kuitenkin antaa muodollista pätevyyttä osoittavan asiakirjan vain, jos se on osoitus laadultaan samantasoisista tiedoista kuin tässä artiklassa säädetyn koulutuksen tuloksena saadut tiedot.

Jäsenvaltioiden on määriteltävä muun muassa, missä määrin hakijan jo suorittama lisäkoulutus ja hänen ammattikokemuksensa voidaan ottaa huomioon tässä artiklassa säädetyn koulutuksen sijasta.

Jäsenvaltiot voivat antaa liitteessä V olevassa 5.1.4 kohdassa tarkoitetun muodollista pätevyyttä osoittavan asiakirjan vain, jos hakijalla on vähintään kuuden kuukauden kokemus yleislääkärin tehtävistä 3 kohdan mukaisesti yleislääkärin vastaanotolla tai terveydenhuollon laitoksessa, jossa lääkärit suorittavat perusterveydenhuollon tehtäviä.

29 artikla

Yleislääkärin ammattitoiminnan harjoittaminen

Jokaisen jäsenvaltion on asetettava edellytykseksi yleislääkärin ammatin harjoittamiselle kansallisen sosiaaliturvajärjestelmänsä piirissä liitteessä V olevassa 5.1.4 kohdassa tarkoitettu muodollista pätevyyttä osoittava asiakirja, jollei saavutettuja oikeuksia koskevista säännöksistä muuta johdu.

Jäsenvaltiot voivat myöntää vapautuksen tämän edellytyksen täyttämisestä henkilöille, jotka parhaillaan suorittavat yleislääketieteen erityiskoulutusta.

30 artikla

Yleislääkäreitä koskevat saavutetut oikeudet

1. Jokaisen jäsenvaltion on määriteltävä tunnustamansa saavutetut oikeudet. Jäsenvaltion on kuitenkin tunnustettava oikeus harjoittaa yleislääkärin ammattia kansallisen sosiaaliturvajärjestelmänsä piirissä ilman liitteessä V olevassa 5.1.4 kohdassa tarkoitettua muodollista pätevyyttä osoittavaa asiakirjaa kaikille niille lääkäreille, joilla on tällainen oikeus mainitussa kohdassa tarkoitettuna viiteajankohtana niiden lääkärin ammattiin sovellettavien säännösten nojalla, jotka antavat lääkärin peruskoulutuksen suorittaneelle oikeuden ryhtyä harjoittamaan lääkärin ammattitoimintaa, ja jotka ovat kyseisenä ajankohtana sijoittautuneet kyseisen jäsenvaltion alueelle 21 tai 23 artiklan säännösten edunsaajina.

Jokaisen jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on pyynnöstä annettava lääkärille, jolla on ensimmäisen alakohdan nojalla saavutettuja oikeuksia, todistus siitä, että tällä on oikeus harjoittaa yleislääkärin ammattia kyseisen jäsenvaltion kansallisen sosiaaliturvajärjestelmän piirissä ilman liitteessä V olevassa 5.1.4 kohdassa tarkoitettua muodollista pätevyyttä osoittavaa asiakirjaa.

2. Jokaisen jäsenvaltion on tunnustettava 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetut todistukset, jotka muut jäsenvaltiot ovat antaneet jäsenvaltioiden kansalaisille, ja katsottava niiden antavan alueellaan samat oikeudet kuin jäsenvaltion itsensä antamat muodollista pätevyyttä osoittavat asiakirjat, jotka oikeuttavat niiden haltijan harjoittamaan yleislääkärin ammattia sen kansallisen sosiaaliturvajärjestelmän piirissä.

3 jakso

Yleissairaanhoidosta vastaavat sairaanhoitajat

31 artikla

Yleissairaanhoidosta vastaavan sairaanhoitajan koulutus

1. Yleissairaanhoidosta vastaavan sairaanhoitajan koulutukseen pääsyn edellytyksenä on oltava, että hakijalla on yleissivistävien kouluopintojen kymmenen vuoden oppimäärän suorittamisesta annettu tutkintotodistus, todistus tai muu asiakirja, jonka jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen tai elin on antanut, tai todistus terveydenhuolto-oppilaitoksiin pääsyyn oikeuttavan vastaavantasoisen kokeen suorittamisesta hyväksytysti.

2. Yleissairaanhoidosta vastaavan sairaanhoitajan koulutuksen on oltava täysipäiväistä, ja sen on käsitettävä vähintään liitteessä V olevassa 5.2.1 kohdassa oleva ohjelma.

Liitteessä V olevassa 5.2.1 kohdassa olevia oppiaineluetteloita voidaan muuttaa 58 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen niiden mukauttamiseksi tieteen ja tekniikan kehitykseen.

Tällainen ajantasaistaminen ei saa aiheuttaa missään jäsenvaltiossa muutoksia ammatin harjoittamisesta lailla säädettyihin periaatteisiin, jotka koskevat luonnollisten henkilöiden koulutusta ja ammattiin pääsyn edellytyksiä.

3. Yleissairaanhoidosta vastaavan sairaanhoitajan koulutukseen on kuuluttava vähintään kolme vuotta tai 4600 tuntia teoreettista ja kliinistä opetusta, jossa teoreettisen opetuksen osuuden on oltava vähintään kolmasosa ja kliinisen opetuksen osuuden vähintään puolet koulutuksen vähimmäiskestosta. Jäsenvaltiot voivat myöntää osittaisia erivapauksia henkilöille, jotka ovat hankkineet osan koulutuksestaan vähintään samantasoisessa koulutuksessa.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että sairaanhoitajien koulutuksesta huolehtivat laitokset vastaavat teoreettisen ja kliinisen opetuksen yhteensovittamisesta koko opinto-ohjelman osalta.

4. Teoreettinen opetus määritellään siksi sairaanhoitajien koulutuksen osaksi, jossa sairaanhoitajaksi opiskelevat saavat ne ammatilliset tiedot, taidot ja kyvyt, jotka ovat välttämättömiä yleisen terveydenhoidon tehtävien suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Tätä opetusta antavat hoitotyön opettajat ja muut pätevät henkilöt terveydenhuolto-oppilaitoksissa ja muissa opetuspaikoissa, jotka oppilaitos on valinnut.

5. Kliininen opetus määritellään siksi sairaanhoitajien koulutuksen osaksi, jossa sairaanhoitajaksi opiskelevat oppivat hoitoryhmän jäsenenä ja suorassa yhteydessä terveeseen tai sairaaseen henkilöön ja/tai yhteisöön suunnittelemaan, toteuttamaan ja arvioimaan asianmukaisia yleissairaanhoidon tehtäviä saavutettujen tietojen ja taitojen perusteella. Sairaanhoitajaksi opiskelevan on opittava toimimaan sekä hoitoryhmän jäsenenä että myös hoitoryhmän johtajana, joka organisoi yleissairaanhoidon tehtäviä, myös henkilökohtaista ja pienryhmille annettavaa terveyskasvatusta hoitolaitoksessa tai muussa toimintayksikössä.

Tätä opetusta annetaan sairaaloissa ja muissa hoitolaitoksissa sekä muissa toimintayksiköissä, ja siitä vastaavat opettavat sairaanhoitajat yhteistyössä muiden pätevien sairaanhoitajien kanssa ja näiden avustamina. Myös muuta pätevää henkilöstöä voidaan ottaa mukaan opetukseen.

Sairaanhoitajaksi opiskelevien on osallistuttava niihin kyseisten yksikköjen tehtäviin, jotka edistävät heidän koulutustaan, jolloin he voivat oppia ottamaan vastuun hoitotyöhön liittyvistä tehtävistä.

6. Yleissairaanhoidosta vastaavan sairaanhoitajan koulutuksella on taattava, että asianomainen on hankkinut seuraavat tiedot ja taidot:

a) riittävät tiedot yleissairaanhoidon perustana olevista tieteenaloista, mukaan luettuina riittävät tiedot terveen ja sairaan ihmisen rakenteesta, fysiologiasta ja käyttäytymisestä, sekä riittävät tiedot ihmisen terveydentilan ja fyysisen ja sosiaalisen ympäristön välisestä yhteydestä;

b) riittävät tiedot ammatin luonteesta ja ammattietiikasta sekä terveyden- ja sairaanhoidon yleisperiaatteista;

c) riittävästi kliinistä kokemusta; tällainen koulutuksellisen arvon mukaan valittava kokemus on hankittava ammattitaitoisen hoitohenkilökunnan valvonnassa ja sellaisissa yksiköissä, joissa on asianmukainen määrä ammattihenkilöstöä ja asianmukaiset potilashoidon apuvälineet;

d) kyky osallistua hoitohenkilökunnan käytännön koulutukseen ja kokemusta työskentelystä tällaisen henkilökunnan kanssa;

e) kokemusta työskentelystä muissa terveysalan ammateissa toimivien kanssa.

32 artikla

Yleissairaanhoidosta vastaavan sairaanhoitajan ammattitoiminnan harjoittaminen

Tässä direktiivissä tarkoitetaan "yleissairaanhoidosta vastaavan sairaanhoitajan ammattitoiminnalla" toimintaa, jota harjoitetaan liitteessä V olevassa 5.2.2 kohdassa olevilla ammattinimikkeillä.

33 artikla

Yleissairaanhoidosta vastaavia sairaanhoitajia koskevat saavutetut oikeudet

1. Jos saavutettuja oikeuksia koskevat yleiset säännöt ovat sovellettavissa yleissairaanhoidosta vastaaviin sairaanhoitajiin, 23 artiklassa tarkoitetun toiminnan on ollut käsitettävä täysi vastuu potilaalle tehtävien hoitotoimenpiteiden suunnittelusta, organisoinnista ja toteuttamisesta.

2. Yleissairaanhoidosta vastaavan sairaanhoitajan pätevyydestä Puolassa annettujen asiakirjojen osalta saavutettuihin etuihin sovelletaan ainoastaan jäljempänä olevia säännöksiä. Kun on kyse jäsenvaltioiden kansalaisille Puolassa ennen 1 päivää toukokuuta 2004 annetuista yleissairaanhoidosta vastaavan sairaanhoitajan muodollista pätevyyttä osoittavista asiakirjoista tai jos asianomaisen henkilön koulutus on alkanut Puolassa ennen 1 päivää toukokuuta 2004 eikä kyseinen hankittu koulutus vastaa 31 artiklassa säädettyjä koulutuksen vähimmäisvaatimuksia, jäsenvaltioiden on tunnustettava jäljempänä mainitut yleissairaanhoidosta vastaavan sairaanhoitajan muodollista pätevyyttä osoittavat asiakirjat, jos niihin on liitetty todistus, joka osoittaa kyseisten henkilöiden harjoittaneen tosiasiallisesti ja luvallisesti yleissairaanhoidosta vastaavan sairaanhoitajan toimintaa Puolassa seuraavien ajanjaksojen ajan:

a) sairaanhoitajan muodollista pätevyyttä osoittava tutkintotason asiakirja (dyplom licencjata pielęgniarstwa): yhtäjaksoisesti vähintään kolme vuotta todistuksen antamispäivää edeltävien viiden vuoden aikana;

b) sairaanhoitajan muodollista pätevyyttä osoittava asiakirja, jonka antaa lääketieteen alan ammatillinen oppilaitos keskiasteen jälkeisen koulutuksen suorittamisesta (dyplom pielęgniarki albo pielęgniarki dyplomowanej): yhtäjaksoisesti vähintään viisi vuotta todistuksen antamispäivää edeltävien seitsemän vuoden aikana.

Mainittuihin toimiin on täytynyt sisältyä täysi vastuu potilashoidon suunnittelusta, järjestämisestä ja toteuttamisesta.

3. Jäsenvaltioiden on tunnustettava sairaanhoitajien muodollista pätevyyttä osoittavat asiakirjat, jotka on annettu Puolassa sairaanhoitajille, kun he ovat saaneet päätökseen ennen 1 päivää toukokuuta 2004 koulutuksen, joka ei vastaa 31 artiklassa säädettyjä koulutuksen vähimmäisvaatimuksia ja jonka osoituksena on sairaanhoitajien ja kätilöiden ammateista annetun lain muuttamisesta ja eräistä muista oikeustoimista 20 päivänä huhtikuuta 2004 annetun lain 11 artiklassa (Puolan tasavallan virallinen lehti, 30.4.2004, N:o 92, s. 885) ja keskiasteen todistuksen saaneiden (päättökoe — tutkinto) sekä sairaanhoitajan tai kätilön ammattiin valmistavasta lääketieteen alan lukiosta tai ammatillisesta oppilaitoksesta valmistuneiden sairaanhoitajien ja kätilöiden opintoja koskevista yksityiskohtaisista edellytyksistä 11 päivänä toukokuuta 2004 annetussa terveysministerin asetuksessa (Puolan tasavallan virallinen lehti, 13.5.2004, N:o 110, s. 1170) tarkoitetun erityistäydennysohjelman perusteella saatu sairaanhoitajan tutkintotodistus, jolloin tavoitteena on tarkistaa, että kyseisellä henkilöllä on sairaanhoitajan pätevyyteen verrattavissa olevat tiedot ja pätevyys, jotka Puolan osalta on määritelty liitteessä V olevassa 5.2.2 kohdassa.

4 jakso

Hammaslääkärit

34 artikla

Hammaslääkärin peruskoulutus

1. Hammaslääkärin peruskoulutukseen pääsyn edellytyksenä on, että hakijalla on tutkintotodistus tai todistus, jonka perusteella hänellä on oikeus tulla hyväksytyksi jäsenvaltion yliopistoihin tai vastaavantasoiseksi tunnustettuihin korkeakouluihin kyseiselle opintoalalle.

2. Hammaslääkärin peruskoulutuksen on käsitettävä yhteensä vähintään viisi vuotta täysipäiväistä teoreettista ja käytännöllistä opetusta yliopistossa, vastaavantasoiseksi tunnustetussa korkea-asteen koulutusta antavassa laitoksessa tai yliopiston valvonnassa, ja sen on sisällettävä vähintään liitteessä V olevassa 5.3.1 kohdassa oleva ohjelma.

Liitteessä V olevassa 5.3.1 kohdassa olevia oppiaineluetteloita voidaan muuttaa 58 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen niiden mukauttamiseksi tieteen ja tekniikan kehitykseen.

Ajantasaistamisella ei voida muuttaa missään jäsenvaltiossa ammatin harjoittamisesta lailla säädettyjä periaatteita, jotka koskevat luonnollisten henkilöiden koulutusta ja ammattiin pääsyn edellytyksiä.

3. Hammaslääkärin peruskoulutuksella on taattava, että asianomainen on hankkinut seuraavat tiedot ja taidot:

a) riittävät tiedot hammaslääketieteen perustana olevista tieteenaloista ja hyvät tiedot tieteellisistä menetelmistä, biologisten toimintojen määrittämisen periaatteet, tieteellisesti todistettujen asioiden arviointi ja tietojen analysointi mukaan luettuina;

b) riittävät tiedot terveen ja sairaan ihmisen rakenteesta, elintoiminnoista ja käyttäytymisestä sekä fyysisen ja sosiaalisen ympäristön vaikutuksesta ihmisen terveydentilaan, sikäli kuin nämä tekijät liittyvät hammaslääketieteeseen;

c) riittävät tiedot sekä terveiden että sairaiden hampaiden, suun, leukojen ja niihin liittyvien kudosten rakenteesta ja toiminnoista sekä niiden yhteydestä potilaan yleiseen terveydentilaan ja fyysiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin;

d) kliinisiä oppiaineita ja menetelmiä koskevat riittävät tiedot, joiden pohjalta hammaslääkärillä on selkeä käsitys hampaiden, suun, leukojen ja niihin liittyvien kudosten poikkeavuuksista, vaurioista ja sairauksista sekä hammaslääketieteellisestä ennaltaehkäisystä, diagnosoinnista ja hoidosta;

e) soveltuva, asianmukaisessa valvonnassa hankittu kliininen kokemus.

Hammaslääkärin koulutuksen on annettava hampaiden, suun, leukojen ja niihin liittyvien kudosten poikkeavuuksien ja sairauksien ehkäisyyn, diagnosointiin ja hoitoon liittyvien tehtävien hoitamiseen tarvittavat taidot.

35 artikla

Hammaslääkärin erikoistumiskoulutus

1. Hammaslääkärin erikoistumiskoulutukseen hyväksymisen on edellytettävä viiden vuoden teoreettisten ja käytännöllisten opintojen suorittamista hyväksytysti 34 artiklassa tarkoitetun koulutusohjelman puitteissa tai 23 ja 37 artiklassa tarkoitettujen asiakirjojen omaamista.

2. Hammaslääkärin erikoistumiskoulutuksen on käsitettävä teoreettisia ja käytännön opintoja, jotka suoritetaan yliopistollisessa laitoksessa, hoito-, opetus- ja tutkimuskeskuksessa tai, milloin se on tarkoituksenmukaista, toimivaltaisten viranomaisten tai toimielinten tätä tarkoitusta varten hyväksymässä terveydenhuollon laitoksessa.

Täysipäiväisen hammaslääkärin erikoistumiskoulutuksen on käsitettävä vähintään kolme vuotta opiskelua toimivaltaisten viranomaisten tai toimielinten valvonnassa. Siihen on sisällyttävä erikoistumisopintoja suorittavan hammaslääkärin henkilökohtainen osallistuminen kyseisten laitosten toimintaan ja tehtäviin.

Toisessa alakohdassa tarkoitettua koulutuksen vähimmäisajanjaksoa voidaan muuttaa 58 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen sen mukauttamiseksi tieteen ja tekniikan kehitykseen.

3. Jäsenvaltioiden on asetettava hammaslääkärin erikoistumiskoulutusta osoittavan asiakirjan antamisen ehdoksi, että henkilöllä on liitteessä V olevassa 5.3.2 kohdassa tarkoitettu hammaslääkärin peruskoulutusta osoittava asiakirja.

36 artikla

Hammaslääkärin ammattitoiminnan harjoittaminen

1. Tässä direktiivissä tarkoitetaan "hammaslääkärin ammattitoiminnalla" toimintaa, joka on määritelty 3 kohdassa ja jota harjoitetaan liitteessä V olevassa 5.3.2 kohdassa luetelluilla ammattinimikkeillä.

2. Hammaslääkärin ammatin on perustuttava 34 artiklassa tarkoitettuun hammaslääketieteelliseen koulutukseen ja muodostettava oma, yleislääkärin ja erikoislääkärin ammatista erillinen ammattinsa. Hammaslääkärin ammattitoiminnan harjoittamisen edellytyksenä on, että henkilöllä on liitteessä V olevassa 5.3.2 kohdassa tarkoitettu muodollista pätevyyttä osoittava asiakirja. Tällaisen muodollista pätevyyttä osoittavan asiakirjan haltijoihin rinnastetaan henkilöt, joita 23 tai 37 artikla koskee.

3. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että hammaslääkäreillä on oikeudet ryhtyä harjoittamaan yleisesti toimintaa, johon sisältyy hampaiden, suun, leukojen ja niihin liittyvien kudosten poikkeavuuksien ja sairauksien ennaltaehkäisy, diagnosointi ja hoito liitteessä V olevassa 5.3.2 kohdassa tarkoitettuina viiteajankohtina voimassa olevia ammattiin sovellettavia säännöksiä ja määräyksiä sekä ammattietiikkaan liittyviä sääntöjä noudattaen.

37 artikla

Hammaslääkäreitä koskevat saavutetut oikeudet

1. Jokaisen jäsenvaltion on tunnustettava, hammaslääkärin ammattitoiminnan harjoittamiseksi liitteessä V olevassa 5.3.2 kohdassa luetelluilla nimikkeillä, lääkärin muodollisesta pätevyydestä Italiassa, Espanjassa, Itävallassa, Tšekissä ja Slovakiassa sellaisille henkilöille annetut asiakirjat, jotka ovat aloittaneet lääkärikoulutuksensa viimeistään mainitussa liitteessä kyseisen jäsenvaltion osalta ilmoitettuna viiteajankohtana, kun näiden asiakirjojen liitteenä on kyseisen jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten myöntämä todistus.

Tästä todistuksesta on ilmettävä, että seuraavat kaksi edellytystä täyttyvät:

a) asianomaiset henkilöt ovat kyseisessä jäsenvaltiossa tosiasiallisesti, luvallisesti ja päätoimisesti harjoittaneet 36 artiklassa tarkoitettua toimintaa yhtäjaksoisesti vähintään kolme vuotta todistuksen antamista edeltäneiden viiden vuoden aikana;

b) asianomaisilla henkilöillä on oikeus harjoittaa mainittua toimintaa samoin edellytyksin kuin liitteessä V olevassa 5.3.2 kohdassa kyseisen jäsenvaltion osalta mainittujen muodollista pätevyyttä osoittavien asiakirjojen haltijoilla.

Toisen alakohdan a alakohdassa tarkoitetusta kolmivuotisesta ammatinharjoittamisesta ovat vapautettuja henkilöt, jotka ovat suorittaneet hyväksytysti vähintään kolmen vuoden opinnot, jotka asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset todistavat 34 artiklassa tarkoitettua koulutusta vastaaviksi.

Tšekin ja Slovakian osalta entisessä Tšekkoslovakiassa saadut muodollista pätevyyttä osoittavat asiakirjat on tunnustettava saman tasoisina kuin Tšekin ja Slovakian muodollista pätevyyttä osoittavat asiakirjat ja edellä olevissa alakohdissa säädetyin edellytyksin.

2. Jokaisen jäsenvaltion on tunnustettava lääkärin muodollisesta pätevyydestä Italiassa niille henkilöille annetut asiakirjat, jotka ovat aloittaneet yliopistollisen lääkärikoulutuksensa 28 päivän tammikuuta 1980 jälkeen ja viimeistään 31 päivänä joulukuuta 1984, kun näiden asiakirjojen liitteenä on Italian toimivaltaisten viranomaisten myöntämä todistus.

Tästä todistuksesta on ilmettävä, että seuraavat kolme edellytystä täyttyvät:

a) asianomaiset henkilöt ovat suorittaneet hyväksytysti erityisen soveltuvuuskokeen, jonka Italian toimivaltaiset viranomaiset ovat järjestäneet sen varmistamiseksi, että asianomaisilla on vastaavantasoiset tiedot ja taidot kuin liitteessä V olevassa 5.3.2 kohdassa Italian osalta mainittujen muodollista pätevyyttä osoittavien asiakirjojen haltijoilla;

b) asianomaiset henkilöt ovat Italiassa tosiasiallisesti, luvallisesti ja päätoimisesti harjoittaneet 36 artiklassa tarkoitettua toimintaa yhtäjaksoisesti vähintään kolme vuotta todistuksen antamista edeltäneiden viiden vuoden aikana;

c) asianomaisilla henkilöillä on oikeus harjoittaa tai he harjoittavat tosiasiallisesti, luvallisesti ja päätoimisesti ja samoin edellytyksin 36 artiklassa tarkoitettua toimintaa kuin liitteessä V olevassa 5.3.2 kohdassa Italian osalta mainittujen muodollista pätevyyttä osoittavien asiakirjojen haltijat.

Toisen alakohdan a alakohdassa tarkoitetusta soveltuvuuskokeesta ovat vapautettuja henkilöt, jotka ovat suorittaneet hyväksytysti vähintään kolmen vuoden opinnot, jotka toimivaltaiset viranomaiset todistavat 34 artiklassa tarkoitettua koulutusta vastaaviksi.

Henkilöitä, jotka ovat aloittaneet yliopistollisen lääkärikoulutuksensa 31 päivän joulukuuta 1984 jälkeen, on kohdeltava samalla tavoin kuin edellä tarkoitettuja henkilöitä edellyttäen, että edellä mainitut kolmen vuoden opinnot on aloitettu ennen 31 päivää joulukuuta 1994.

5 jakso

Eläinlääkärit

38 artikla

Eläinlääkärin koulutus

1. Eläinlääkärin koulutuksen on käsitettävä yhteensä vähintään viisi vuotta täysipäiväistä teoreettista ja käytännöllistä opetusta yliopistossa, vastaavantasoiseksi tunnustetussa korkea-asteen koulutusta antavassa laitoksessa tai yliopiston valvonnassa, ja sen on sisällettävä vähintään liitteessä V olevassa 5.4.1 kohdassa oleva ohjelma.

Liitteessä V olevassa 5.4.1 kohdassa olevia oppiaineluetteloita voidaan muuttaa 58 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen niiden mukauttamiseksi tieteen ja tekniikan kehitykseen.

Ajantasaistamisella ei voida muuttaa missään jäsenvaltiossa ammatin harjoittamisesta lailla säädettyjä periaatteita, jotka koskevat luonnollisten henkilöiden koulutusta ja ammattiin pääsyn edellytyksiä.

2. Eläinlääkärin koulutukseen pääsyn edellytyksenä on oltava, että hakijalla on tutkintotodistus tai todistus, jonka perusteella hänellä on oikeus tulla hyväksytyksi jäsenvaltion yliopistoihin tai vastaavantasoiseksi tunnustettuihin korkeakouluihin kyseiselle opintoalalle.

3. Eläinlääkärin koulutuksella on taattava, että asianomainen on hankkinut seuraavat tiedot ja taidot:

a) riittävät tiedot eläinlääkärin toiminnan perustana olevista tieteenaloista;

b) riittävät tiedot terveen eläimen rakenteesta ja elintoiminnoista, kotieläinten hoidosta, lisääntymisestä ja hygieniasta yleensä sekä eläinten ruokinnasta, eläinten tarpeita vastaavan ravinnon valmistukseen ja säilytykseen liittyvä teknologia mukaan luettuna;

c) riittävät tiedot eläinten käyttäytymisestä ja niiden suojelusta;

d) riittävät tiedot eläintautien syistä, luonteesta, taudinkulusta, vaikutuksista, taudinmäärityksestä ja hoidosta yhden eläimen tai eläinryhmän kohdalla, mukaan luettuina tiedot niistä taudeista, jotka voivat tarttua ihmisiin;

e) riittävät tiedot ennaltaehkäisevästä lääketieteestä;

f) riittävät tiedot hygieniasta ja teknologiasta, joka liittyy ihmisravinnoksi tarkoitettujen, eläinkunnasta peräisin olevien elintarvikkeiden tuotantoon, valmistukseen ja jakeluun;

g) riittävät tiedot edellä mainittuihin aiheisiin liittyvistä laeista, asetuksista ja hallinnollisista määräyksistä;

h) riittävä, asianmukaisessa valvonnassa hankittu kliininen ja muu käytännön kokemus.

39 artikla

Eläinlääkäreitä koskevat saavutetut etuudet

Jäsenvaltioiden on tunnustettava eläinlääkärin muodollista pätevyyttä osoittava asiakirja, joka on annettu Virossa jäsenvaltioiden kansalaisille ennen 1 päivää toukokuuta 2004 tai jonka edellyttämä koulutus on alkanut Virossa ennen 1 päivää toukokuuta 2004, jos asiakirjan liitteenä on todistus, joka osoittaa kyseisten henkilöiden harjoittaneen tosiasiallisesti ja luvallisesti asianomaista toimintaa Virossa yhtäjaksoisesti vähintään viisi vuotta todistuksen myöntämistä edeltäneiden seitsemän vuoden aikana, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 23 artiklan 4 kohdan soveltamista.

6 jakso

Kätilöt

40 artikla

Kätilön koulutus

1. Kätilön koulutuksen on käsitettävä yhteensä vähintään yksi seuraavista koulutusohjelmista:

a) täysipäiväinen kätilön koulutusohjelma, johon kuuluu vähintään kolmen vuoden teoreettiset ja käytännölliset opinnot (linja I) ja joka käsittää vähintään liitteessä V olevassa 5.5.1 kohdassa olevan ohjelman;

b) täysipäiväinen kätilön koulutusohjelma, joka kestää 18 kuukautta (linja II) ja käsittää vähintään liitteessä V olevassa 5.5.1 kohdassa olevan ohjelman siltä osin, mikä ei ole kuulunut yleissairaanhoidosta vastaavan sairaanhoitajan koulutuksen yhteydessä annettuun vastaavaan opetukseen.

Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että kätilökoulutusta antava oppilaitos vastaa teorian ja käytännön yhteensovittamisesta koko koulutusohjelman ajan.

Liitteessä V olevassa 5.5.1 kohdassa olevia oppiaineluetteloita voidaan muuttaa 58 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen niiden mukauttamiseksi tieteen ja tekniikan kehitykseen.

Ajantasaistamisella ei voida muuttaa missään jäsenvaltiossa ammatin harjoittamisesta lailla säädettyjä periaatteita, jotka koskevat luonnollisten henkilöiden koulutusta ja ammattiin pääsyn edellytyksiä.

2. Kätilön koulutukseen pääsyn edellytyksenä on oltava, että yksi seuraavista ehdoista täyttyy:

a) hakija on linjan I osalta suorittanut yleissivistävien kouluopintojen kymmenen ensimmäistä vuotta;

b) hakijalla on linjan II osalta liitteessä V olevassa 5.2.2 kohdassa tarkoitettu yleissairaanhoidosta vastaavan sairaanhoitajan muodollista pätevyyttä osoittava asiakirja.

3. Kätilön koulutuksella on taattava, että asianomainen on hankkinut seuraavat tiedot ja taidot:

a) riittävät tiedot kätilöntoimen perustana olevista tieteenaloista, erityisesti synnytys- ja naistentautiopista;

b) riittävät tiedot kätilön ammattietiikasta ja ammattia koskevasta lainsäädännöstä;

c) yksityiskohtaiset tiedot synnytysopin alaan kuuluvista ja vastasyntyneen biologisista toiminnoista, anatomiasta ja fysiologiasta sekä ihmisen terveydentilan ja fyysisen ja sosiaalisen ympäristön välisestä yhteydestä ja ihmisen käyttäytymisestä;

d) riittävästi kliinistä kokemusta, joka on hankittu hyväksytyissä laitoksissa kätilöntoimen ja synnytysopin pätevyyden saaneen henkilöstön valvonnassa;

e) riittävä käsitys terveydenhuoltohenkilöstön koulutuksesta ja riittävästi kokemusta työskentelystä tällaisen henkilöstön kanssa.

41 artikla

Kätilön muodollista pätevyyttä osoittavien asiakirjojen tunnustamista koskevat edellytykset

1. Liitteessä V olevassa 5.5.2 kohdassa tarkoitettu kätilön muodollista pätevyyttä osoittava asiakirja on tunnustettava automaattisesti 21 artiklan nojalla, jos se täyttää yhden seuraavista edellytyksistä:

a) vähintään kolme vuotta kestävä täysipäiväinen kätilön koulutus:

i) jonka pääsyvaatimuksena on tutkintotodistus, todistus tai muu muodollista pätevyyttä osoittava asiakirja, joka antaa oikeuden aloittaa opinnot yliopistossa tai korkeakoulussa, tai jollei näin ole, osoittaa, että henkilöllä on vastaavat tiedot, tai

ii) jonka jälkeen ammattiin liittyviä tehtäviä on harjoitettu käytännössä kahden vuoden ajan, mistä annetaan todistus 2 kohdan mukaisesti;

b) vähintään kaksi vuotta kestävä tai 3600 tuntia käsittävä täysipäiväinen kätilön koulutus, jonka edellytyksenä on liitteessä V olevassa 5.2.2 kohdassa tarkoitettu yleissairaanhoidosta vastaavan sairaanhoitajan muodollista pätevyyttä osoittava asiakirja;

c) vähintään 18 kuukautta kestävä tai 3000 tuntia käsittävä täysipäiväinen kätilön koulutus, jonka edellytyksenä on liitteessä V olevassa 5.2.2 kohdassa tarkoitettu yleissairaanhoidosta vastaavan sairaanhoitajan muodollista pätevyyttä osoittava asiakirja ja jonka jälkeen ammattiin liittyviä tehtäviä on harjoitettu yhden vuoden ajan, mistä annetaan todistus 2 kohdan mukaisesti.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun todistuksen antavat kotijäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset. Todistuksella on osoitettava, että sen haltija on kätilön muodollista pätevyyttä osoittavan asiakirjan saatuaan harjoittanut tyydyttävästi kaikkea kätilöntoimeen kuuluvaa toimintaa tätä tarkoitusta varten hyväksytyssä sairaalassa tai muussa terveydenhuollon laitoksessa vastaavan ajan.

42 artikla

Kätilön ammattitoiminnan harjoittaminen

1. Tämän jakson säännöksiä on sovellettava kätilöntoimeen, sellaisena kuin kukin jäsenvaltio sen määrittelee — tämän kuitenkaan rajoittamatta 2 kohdan soveltamista — ja jota harjoittavat henkilöt, joilla on jokin liitteessä V olevassa 5.5.2 kohdassa luetelluista ammattinimikkeistä.

2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kätilöillä on oikeudet ryhtyä harjoittamaan ja harjoittaa vähintään seuraavia toimintoja:

a) antaa luotettavaa perhesuunnittelutietoa ja -neuvontaa;

b) todeta raskaus ja seurata normaalia raskautta, tehdä tutkimuksia, jotka ovat tarpeen normaalin raskauden seuraamiseksi;

c) määrätä tai suositella tutkimuksia, jotka ovat tarpeen riskiraskauksien toteamiseksi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa;

d) toteuttaa vanhempien valmennusohjelmia ja antaa kattavaa synnytysvalmennusta, johon kuuluu hygienia- ja ravintoneuvontaa;

e) hoitaa ja avustaa äitiä synnytyksen aikana ja seurata sikiön tilaa kohdussa asianmukaisia kliinisiä ja teknisiä apuvälineitä käyttäen;

f) hoitaa normaaleja alatiesynnytyksiä, mukaan luettuina välilihan leikkauksen tekeminen tarvittaessa ja perätilasynnytyksen hoitaminen hätätapauksissa;

g) havaita äidissä tai lapsessa tavallisesta poikkeavat vaaran merkit, jotka vaativat lääkärin hoitoa, ja avustaa lääkäriä tarvittaessa, sekä hoitaa välttämättömät hätätapaukset, jos lääkäriä ei ole saatavilla, erityisesti irrottaa istukka käsin ja mahdollisesti sen jälkeen tutkia kohtu käsin;

h) tutkia vastasyntynyt ja hoitaa häntä; ryhtyä kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin ja aloittaa tarvittaessa elvytys välittömästi;

i) hoitaa äitiä ja seurata hänen toipumistaan synnytyksen jälkeisenä aikana ja antaa hänelle kaikki lapsen hoitoon liittyvät tarpeelliset neuvot, jotta äiti pystyisi huolehtimaan siitä, että vastasyntynyt saa mahdollisimman hyvät kehitysmahdollisuudet;

j) antaa lääkärin määräämä hoito;

k) laatia tarvittavat potilasasiakirjat.

43 artikla

Kätilöitä koskevat saavutetut oikeudet

1. Jokaisen jäsenvaltion on hyväksyttävä riittäväksi todisteeksi sellaiset jäsenvaltioiden kansalaisille jäsenvaltioissa ennen liitteessä V olevassa 5.5.2 kohdassa tarkoitettua viiteajankohtaa annetut kätilön muodollista pätevyyttä osoittavat asiakirjat, joiden liitteenä on todistus, joka osoittaa kyseisten kansalaisten harjoittaneen kyseistä toimintaa tosiasiallisesti ja luvallisesti yhtäjaksoisesti vähintään kaksi vuotta todistuksen myöntämistä edeltäneiden viiden vuoden aikana, jos nämä kätilön muodollista pätevyyttä osoittavat asiakirjat täyttävät kaikki 40 artiklassa säädetyt koulutuksen vähimmäisvaatimukset mutta ne on 41 artiklan mukaan tunnustettava vain, jos niiden liitteenä on todistus mainitun 41 artiklan 2 kohdassa tarkoitetusta ammattiin liittyvien tehtävien harjoittamisesta käytännössä.

2. Edellä 1 kohdan säännöksiä on sovellettava jäsenvaltioiden kansalaisiin, joiden muodollista pätevyyttä osoittavat asiakirjat ovat osoitus kätilön koulutuksesta, joka on saatu entisen Saksan demokraattisen tasavallan alueella ja joka täyttää kaikki 40 artiklassa säädetyt koulutuksen vähimmäisvaatimukset, mutta koulutuksen vähimmäisvaatimukset on tunnustettava 41 artiklan nojalla vain, jos niiden liitteenä on todistus mainitun 41 artiklan 2 kohdassa tarkoitetusta ammattiin liittyvien tehtävien harjoittamisesta käytännössä ja jos siinä on osoitus koulutuksesta, joka on aloitettu ennen 3 päivää lokakuuta 1990.

3. Kätilön muodollista pätevyyttä osoittavien puolalaisten asiakirjojen osalta saavutettuihin etuihin sovelletaan ainoastaan jäljempänä olevia säännöksiä.

Kun on kyse Puolassa jäsenvaltioiden kansalaisille myönnetyistä kätilön muodollista pätevyyttä osoittavista asiakirjoista, jotka eivät vastaa 40 artiklassa säädettyjä koulutuksen vähimmäisvaatimuksia, tai jos asianomainen koulutus on alkanut Puolassa ennen 1 päivää toukokuuta 2004, jäsenvaltioiden on tunnustettava jäljempänä mainitut kätilön muodollista pätevyyttä osoittavat asiakirjat, jos niihin on liitetty todistus, joka osoittaa kyseisten henkilöiden harjoittaneen tosiasiallisesti ja luvallisesti kätilön toimintaa Puolassa seuraavien ajanjaksojen ajan:

a) kätilön muodollista pätevyyttä osoittava tutkintotodistus (dyplom licencjata położnictwa): yhtäjaksoisesti vähintään kolme vuotta todistuksen antamispäivää edeltävien viiden vuoden aikana;

b) kätilön muodollista pätevyyttä osoittava asiakirja, jonka antaa lääketieteen alan ammatillinen oppilaitos keskiasteen jälkeisen koulutuksen suorittamisesta (dyplom położnej): yhtäjaksoisesti vähintään viisi vuotta todistuksen antamispäivää edeltävien seitsemän vuoden aikana.

4. Jäsenvaltioiden on tunnustettava kätilöiden muodollista pätevyyttä osoittavat asiakirjat, jotka on annettu Puolassa kätilöille, kun he ovat saaneet päätökseen ennen 1 päivää toukokuuta 2004 koulutuksen, joka ei vastaa 40 artiklassa säädettyjä koulutuksen vähimmäisvaatimuksia ja jonka osoituksena on sairaanhoitajan ja kätilön ammatista annetun lain muuttamisesta ja eräistä muista oikeustoimista 20 päivänä huhtikuuta 2004 annetun lain 11 artiklassa (Puolan tasavallan virallinen lehti, 30.4.2004, N:o 92, s. 885) keskiasteen todistuksen saaneiden (päättökoe — tutkinto) sekä sairaanhoitajan tai kätilön ammattiin valmistavasta lääketieteen alan lukiosta tai ammatillisesta oppilaitoksesta valmistuneiden sairaanhoitajien ja kätilöiden opintoja koskevista yksityiskohtaisista edellytyksistä 11 päivänä toukokuuta 2004 terveysministerin antamassa asetuksessa (Puolan tasavallan virallinen lehti, 13.5.2004, N:o 110, s. 1170) tarkoitetun eritystäydennysohjelman perusteella saatu kätilön tutkintotodistus, jolloin tavoitteena on tarkistaa, että kyseisellä henkilöllä on kätilön pätevyyteen verrattavissa olevat tiedot ja pätevyys, jotka Puolan osalta on määritelty liitteessä V olevassa 5.5.2 kohdassa.

7 jakso

Proviisorit

44 artikla

Proviisorin koulutus

1. Proviisorin koulutukseen pääsyn edellytyksenä on oltava, että hakijalla on tutkintotodistus tai todistus, jonka perusteella hänellä on oikeus tulla hyväksytyksi jäsenvaltion yliopistoihin tai vastaavantasoiseksi tunnustettuihin korkeakouluihin kyseiselle opintoalalle.

2. Proviisorin muodollista pätevyyttä osoittavan asiakirjan on oltava osoitus vähintään viisi vuotta kestäneiden opintojen suorittamisesta, joihin kuuluu vähintään

a) neljä vuotta täysipäiväistä teoreettista ja käytännöllistä opiskelua yliopistossa, samantasoiseksi tunnustetussa korkea-asteen koulutusta antavassa laitoksessa tai yliopiston valvonnassa;

b) kuusi kuukautta käytännön harjoittelua yleisölle avoimessa apteekissa tai sairaalassa kyseisen sairaalan farmaseuttisen osaston valvonnassa.

Tämän koulutuksen on käsitettävä vähintään liitteessä V olevassa 5.6.1 kohdassa oleva ohjelma. Liitteessä V olevassa 5.6.1 kohdassa olevia oppiaineluetteloita voidaan muuttaa 58 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen niiden mukauttamiseksi tieteen ja tekniikan kehitykseen.

Ajantasaistamisella ei voida muuttaa missään jäsenvaltiossa ammatin harjoittamisesta lailla säädettyjä periaatteita, jotka koskevat luonnollisten henkilöiden koulutusta ja ammattiin pääsyn edellytyksiä.

3. Proviisorin koulutuksella on taattava, että asianomainen on hankkinut seuraavat tiedot ja taidot:

a) riittävät tiedot lääkkeistä ja lääkkeiden valmistuksessa käytettävistä aineista;

b) riittävät tiedot farmaseuttisesta teknologiasta sekä lääkevalmisteiden fysikaalisesta, kemiallisesta, biologisesta ja mikrobiologisesta testauksesta;

c) riittävät tiedot lääkkeiden metaboliasta ja vaikutuksista sekä myrkyllisten aineiden vaikutuksista ja lääkkeiden käytöstä;

d) riittävät tiedot, joiden perusteella proviisori voi arvioida lääkkeitä koskevaa tieteellistä tietoa asianmukaisen informaation jakamiseksi;

e) riittävät tiedot apteekin hoitamiseen liittyvistä oikeudellisista ja muista vaatimuksista.

45 artikla

Proviisorin ammattitoiminnan harjoittaminen

1. Tässä direktiivissä "proviisorin toiminnalla" tarkoitetaan toimintaa, johon ryhtymiseksi ja jonka harjoittamiseksi on yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa asetettu ammattipätevyyttä koskevia vaatimuksia ja jota voivat ryhtyä harjoittamaan liitteessä V olevassa 5.6.2 kohdassa tarkoitettujen muodollista pätevyyttä osoittavien asiakirjojen haltijat.

2. Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että henkilöillä, joilla on 44 artiklassa säädetyt vaatimukset täyttävä yliopistollista tai vastaavantasoiseksi tunnustettua farmasia-alan muodollista pätevyyttä osoittava asiakirja, on oikeudet ryhtyä harjoittamaan ja harjoittaa vähintään seuraavia toimintoja; heiltä voidaan kuitenkin tarvittaessa vaatia täydentävää ammattikokemusta:

a) lääkkeiden lääkemuodon valmistus;

b) lääkkeiden valmistus ja testaus;

c) lääkkeiden testaus laboratorio-olosuhteissa;

d) lääkkeiden varastointi, säilytys ja jakelu tukkukauppavaiheessa;

e) lääkkeiden valmistus, testaus, varastointi ja jakelu yleisölle avoimissa apteekeissa;

f) lääkkeiden valmistus, testaus, varastointi ja jakaminen sairaaloissa;

g) lääkkeitä koskevien tietojen ja neuvojen antaminen.

3. Jos jäsenvaltiossa vaaditaan, että proviisorin toiminnan harjoittamisen aloittamista tai harjoittamista varten on liitteessä V olevassa 5.6.2 kohdassa tarkoitetun muodollista pätevyyttä osoittavan asiakirjan lisäksi oltava täydentävä ammattikokemus, tällaisen jäsenvaltion on hyväksyttävä riittäväksi todisteeksi kotijäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen antama todistus, joka osoittaa, että henkilö on hoitanut mainittuja tehtäviä samanpituisen ajan kotijäsenvaltiossa.

4. Edellä 3 kohdassa tarkoitettua tunnustamista ei sovelleta Luxemburgin suurherttuakunnan vaatimaan kaksivuotiseen ammattikokemukseen, joka vaaditaan valtion toimiluvan myöntämiseksi yleisöä palvelevalle apteekille.

5. Jos jäsenvaltiossa oli 16 päivänä syyskuuta 1985 käytössä kokeeseen perustuva kilpailumenettely, jonka perusteella valitaan 2 kohdassa tarkoitettujen asiakirjojen haltijoiden joukosta jäsenvaltion maantieteellisen apteekkijakauman mukaan perustettavien uusien apteekkien hoitajat, tällainen jäsenvaltio voi 1 kohdasta poiketen säilyttää kilpailumenettelyn ja velvoittaa jäsenvaltioiden kansalaiset, joilla on liitteessä V olevassa 5.6.2 kohdassa tarkoitettu proviisorin muodollista pätevyyttä osoittava asiakirja tai joita koskevat 23 artiklan säännökset, ottamaan osaa tällaiseen kilpailuun.

8 jakso

Arkkitehdit

46 artikla

Arkkitehdin koulutus

1. Arkkitehdin koulutuksen on käsitettävä yhteensä vähintään joko neljä vuotta täysipäiväistä opiskelua tai kuusi vuotta opiskelua, josta ajasta vähintään kolme vuotta täysipäiväistä opiskelua, yliopistossa tai muussa vastaavantasoisessa oppilaitoksessa. Koulutuksen päätteeksi on hyväksytysti suoritettava korkeakoulututkinnon tasoinen koe.

Koulutus on toteutettava korkeakoulutasolla ja pääasiassa arkkitehtuurin alaan keskittyvinä opintoina, joihin on tasapuolisesti sisällytettävä sekä teoreettista että käytännöllistä arkkitehtuurikoulutusta ja joissa on varmistettava seuraavien tietojen ja taitojen hankkiminen:

a) kyky esteettiset ja tekniset vaatimukset täyttävään arkkitehtoniseen suunnitteluun;

b) riittävä arkkitehtuurin sekä sille läheisten taiteen, tekniikan ja ihmistieteen alojen historian ja teorian tuntemus;

c) taiteiden tuntemus arkkitehtonisen suunnittelun laatuun vaikuttavana tekijänä;

d) riittävät tiedot kaupunkisuunnittelusta ja suunnitteluprosessissa käytettävästä tekniikasta;

e) kyky ymmärtää ihmisen ja rakennusten sekä rakennusten ja niiden ympäristön välisiä suhteita ja tarvetta suhteuttaa rakennukset ja niiden väliset alueet ihmisen tarpeisiin ja mittakaavaan;

f) kyky ymmärtää arkkitehdin ammattikuva ja hänen tehtävänsä yhteiskunnassa ja erityisesti kyky ottaa yhteiskunnalliset tekijät huomioon hankkeiden ohjelmoinnissa;

g) suunnitteluohjelman laadinnassa tarvittavien tutkimus- ja valmistelumenetelmien tunteminen;

h) perehtyneisyys rakennussuunnitteluun liittyviin rakenne- ja muihin teknisiin kysymyksiin;

i) riittävä perehtyneisyys rakennusten fysikaalisiin ongelmiin, teknologiaan ja toimintaan miellyttävän ja säältä suojaavan sisätilan luomiseksi;

j) riittävä suunnittelutaito, jonka avulla rakennuksen käyttäjien vaatimukset täytetään kustannustekijöiden ja rakennusmääräysten asettamissa rajoissa;

k) sellainen asianomaisten teollisuudenalojen, järjestöjen, säännösten ja menettelytapojen tuntemus, joka on tarpeen rakennussuunnitelmia toteutettaessa ja sovitettaessa hankkeita kokonaissuunnitteluun.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettuja tietoja ja taitoja voidaan muuttaa 58 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen niiden mukauttamiseksi tieteen ja tekniikan kehitykseen.

Ajantasaistamisella ei voida muuttaa missään jäsenvaltiossa ammatin harjoittamisesta lailla säädettyjä periaatteita, jotka koskevat luonnollisten henkilöiden koulutusta ja ammattiin pääsyn edellytyksiä.

47 artikla

Poikkeukset arkkitehdin koulutusta koskeviin edellytyksiin

1. Poiketen siitä, mitä 46 artiklassa säädetään, 21 artiklan vaatimukset täyttävänä pidetään myös Saksan liittotasavallan "Fachhochschule"-ammattikorkeakouluissa järjestettävää kolmivuotista koulutusta sellaisena kuin sitä järjestettiin 5 päivänä elokuuta 1985 ja siltä osin kuin se täyttää 46 artiklassa tarkoitetut vaatimukset, jolloin se antaa oikeuden aloittaa 48 artiklassa tarkoitettu toiminta kyseisessä jäsenvaltiossa arkkitehdin ammattinimikettä käyttäen, edellyttäen kuitenkin, että mainitun koulutuksen täydennyksenä on Saksan liittotasavallassa hankittu nelivuotinen ammattikokemus, jonka on vahvistanut antamallaan todistuksella sellainen saman ammatin harjoittajien yhteenliittymä, jonka rekisteriin tämän direktiivin säännösten tuottamia etuuksia tavoitteleva arkkitehti on merkitty.

Saman ammatin harjoittajien yhteenliittymän on etukäteen varmistuttava siitä, että asianomaisen arkkitehdin alallaan suorittama työ kiistatta osoittaa hänen kykynsä soveltaa kaikkia 46 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja tietoja ja taitoja käytäntöön. Todistusta annettaessa on noudatettava samaa menettelyä kuin arkkitehteja rekisteriin merkittäessä.

2. Poiketen siitä, mitä 46 artiklassa säädetään, 21 artiklan vaatimukset täyttävänä on pidettävä myös yhteiskunnallisen uudistusohjelman osana tai osa-aikaisena korkeakouluopiskeluna tapahtuvaa koulutusta, joka täyttää 46 artiklassa tarkoitetut vaatimukset ja jonka päätteeksi arkkitehdin tai arkkitehtitoimiston valvonnassa vähintään seitsemän vuoden ajan tällä alalla työskennelleet henkilöt ovat suorittaneet hyväksytysti kokeen arkkitehtuurin alalla. Kokeen on oltava korkeakoulututkinnon tasoinen ja 46 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua päättökoetta vastaava.

48 artikla

Arkkitehdin ammattitoiminnan harjoittaminen

1. Tässä direktiivissä tarkoitetaan arkkitehdin ammattitoiminnalla arkkitehdin ammattinimikettä käyttäen tavanomaisesti harjoitettavaa toimintaa.

2. Jäsenvaltion kansalaisen, jolla on oikeus käyttää arkkitehdin ammattinimikettä sellaisen lain nojalla, jolla jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle annetaan valtuudet myöntää tämä nimike arkkitehtuurin alalla erityisen ansioituneelle jäsenvaltion kansalaiselle, on katsottava täyttävän ne vaatimukset, joita sovelletaan toimintaan arkkitehtuurin alalla arkkitehdin ammattinimikettä käyttäen. Siitä, että kyseinen henkilö on toiminut arkkitehtuurin alalla, on oltava osoituksena heidän kotijäsenvaltionsa antama todistus.

49 artikla

Arkkitehteja koskevat saavutetut oikeudet

1. Kunkin jäsenvaltion on tunnustettava liitteessä VI olevassa 6 kohdassa tarkoitetut arkkitehdin muodollista pätevyyttä osoittavat asiakirjat, jotka toinen jäsenvaltio on antanut koulutuksesta, joka on aloitettu viimeistään mainitussa liitteessä olevan viitelukuvuoden aikana, vaikka nämä asiakirjat eivät täyttäisikään 46 artiklassa tarkoitettuja vähimmäisvaatimuksia, ja katsottava niiden antavan alueellaan samat oikeudet arkkitehdin ammattitoiminnan aloittamiseen ja harjoittamiseen kuin jäsenvaltion itsensä antamat arkkitehdin muodollista pätevyyttä osoittavat asiakirjat.

Saksan liittotasavallan toimivaltaisten viranomaisten antamat todistukset, joilla vahvistetaan, että Saksan demokraattisen tasavallan toimivaltaisten viranomaisten toukokuun 8 päivän 1945 jälkeen myöntämät muodollista pätevyyttä osoittavat asiakirjat antavat samat oikeudet kuin mainitussa liitteessä luetellut asiakirjat, on tunnustettava näillä edellytyksillä.

2. Jokaisen jäsenvaltion on, tämän kuitenkaan rajoittamatta 1 kohdan soveltamista, tunnustettava sellaisten jäsenvaltioiden kansalaisten muodollista pätevyyttä osoittavat asiakirjat, joissa arkkitehdin toiminnan aloittaminen ja sen harjoittaminen oli säänneltyä

a) 1 päivänä tammikuuta 1995 Itävallan, Suomen ja Ruotsin osalta;

b) 1 päivänä toukokuuta 2004 Tšekin, Viron, Kyproksen, Latvian, Liettuan, Unkarin, Maltan, Puolan, Slovenian ja Slovakian osalta;

c) 5 päivänä elokuuta 1987 muiden jäsenvaltioiden osalta;

ja katsottava niiden antavan alueellaan samat oikeudet arkkitehdin ammattitoiminnan aloittamiseen ja sen harjoittamiseen arkkitehdin ammattinimikettä käyttäen kuin jäsenvaltion itsensä antamat muodollista pätevyyttä osoittavat asiakirjat. Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetuilla todistuksilla on osoitettava, että niiden haltija on saanut oikeuden käyttää arkkitehdin ammattinimikettä viimeistään tuona päivänä ja on tosiasiallisesti harjoittanut kyseistä toimintaa mainittuja sääntöjä noudattaen yhtäjaksoisesti vähintään kolme vuotta todistuksen antamista edeltäneiden viiden vuoden aikana.

IV LUKU

Sijoittautumista koskevat yhteiset säännökset

50 artikla

Asiakirjat ja muodollisuudet

1. Tehdessään päätöstä säännellyn ammatin harjoittamista koskevasta lupahakemuksesta tämän osaston mukaisesti vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset voivat vaatia liitteessä VII lueteltujen asiakirjojen ja todistusten esittämistä.

Liitteessä VII olevan 1 kohdan d, e ja f alakohdassa tarkoitetut asiakirjat eivät niitä esitettäessä saa olla kolmea kuukautta vanhempia.

Jäsenvaltioiden, elinten ja muiden oikeushenkilöiden on huolehdittava, että annettuja tietoja käsitellään luottamuksellisina.

2. Jos on aihetta epäilyksiin, vastaanottava jäsenvaltio voi vaatia jäsenvaltion toimivaltaisilta viranomaisilta vahvistusta kyseisessä toisessa jäsenvaltiossa annettujen todistusten ja muodollista pätevyyttä osoittavien asiakirjojen aitoudesta sekä tarvittaessa vahvistusta siitä, että edunsaaja täyttää tämän osaston III luvussa tarkoitettujen ammattien osalta koulutukselle asetetut vähimmäisvaatimukset, jotka on vahvistettu 24, 25, 28, 31, 34, 35, 38, 40, 44 ja 46 artiklassa.

3. Jos on aihetta epäilyksiin silloin kun jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen on antanut 3 artiklan 1 kohdan c alakohdassa määritellyn muodollista pätevyyttä osoittavan asiakirjan, johon liittyvä koulutus on suoritettu kokonaan tai osittain oppilaitoksessa, joka sijaitsee laillisesti toisen jäsenvaltion alueella, vastaanottavalla jäsenvaltiolla on oikeus tarkistaa sen jäsenvaltion, jossa kyseinen asiakirja on annettu, toimivaltaiselta elimeltä,

a) onko siihen jäsenvaltioon, jossa kyseinen asiakirja on annettu, sijoittautunut oppilaitos hyväksynyt virallisesti koulutuksen antaneen oppilaitoksen oppikurssin;

b) onko annettu muodollista pätevyyttä osoittava asiakirja sama kuin se asiakirja, joka olisi annettu, jos koulutus olisi suoritettu kokonaan siinä jäsenvaltiossa, jossa kyseinen asiakirja on annettu; ja

c) antaako muodollista pätevyyttä osoittava asiakirja samat ammatilliset oikeudet sen jäsenvaltion alueella, jossa kyseinen asiakirja on annettu.

4. Jos vastaanottava jäsenvaltio edellyttää omilta kansalaisiltaan säännellyn ammatin harjoittamiseen ryhtymiseksi valan vannomista tai juhlallisen vakuutuksen antamista ja jos kyseisen valan tai vakuutuksen kaava ei sovellu muiden jäsenvaltioiden kansalaisten käytettäväksi, kyseisen jäsenvaltion on huolehdittava, että käytettävissä on asianomaisille sopiva vastaava valan tai vakuutuksen kaava.

51 artikla

Ammattipätevyyden tunnustamismenettely

1. Vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava hakijalle tämän esittämien asiakirjojen vastaanottamisesta sekä mahdollisista puuttuvista asiakirjoista kuukauden kuluessa asiakirjojen saapumisesta.

2. Säännellyn ammatin harjoittamista koskevan lupahakemuksen tutkiminen on saatettava päätökseen mahdollisimman nopeasti ja siitä on annettava vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen päätös asianmukaisine perusteluineen kolmen kuukauden kuluessa kaikkien vaadittavien asiakirjojen esittämisestä. Määräaikaa voidaan kuitenkin jatkaa kuukaudella tämän osaston I ja II luvun mukaisissa tapauksissa.

3. Päätökseen tai siihen, että päätöstä ei ole annettu määräajassa, on voitava hakea muutosta kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

52 artikla

Ammattinimikkeen käyttö

1. Jos tiettyyn ammattitoimintaan liittyvän ammattinimikkeen käyttö on vastaanottavassa jäsenvaltiossa säännelty, muiden jäsenvaltioiden kansalaisten, joilla on lupa harjoittaa säänneltyä ammattia III osaston nojalla, on käytettävä vastaanottavan jäsenvaltion ammattinimikettä, joka siinä valtiossa vastaa kyseistä ammattia, sekä sen mahdollista lyhennettä.

2. Jos 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu yhdistys tai järjestö sääntelee ammattia vastaanottavassa jäsenvaltiossa, jäsenvaltioiden kansalaiset saavat käyttää kyseisen järjestön tai yhdistyksen antamaa ammattinimikettä tai sen lyhennettä ainoastaan, jos he todistavat olevansa järjestön tai yhdistyksen jäseniä.

Jos yhdistys tai järjestö edellyttää jäsenyyden saamiseksi tiettyä pätevyyttä, se voi soveltaa tätä vaatimustaan ainoastaan tässä direktiivissä säädetyin edellytyksin muiden jäsenvaltioiden kansalaisiin, joilla on ammattipätevyys.

IV OSASTO

AMMATIN HARJOITTAMISTA KOSKEVAT YKSITYISKOHTAISET SÄÄNNÖT

53 artikla

Kielitaito

Ammattipätevyyden tunnustamisen edunsaajilla on oltava sellainen kielitaito, jota tarvitaan heidän ammattinsa harjoittamiseksi vastaanottavassa jäsenvaltiossa.

54 artikla

Tutkintonimikkeen käyttö

Vastaanottavan jäsenvaltion on huolehdittava, että asianomaisille annetaan oikeus käyttää kotijäsenvaltion tutkintonimikettä tai tarvittaessa sen lyhennettä kotijäsenvaltion kielellä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 7 ja 52 artiklan soveltamista. Vastaanottava jäsenvaltio voi vaatia, että nimikkeen jäljessä on mainittava sen antaneen laitoksen tai tutkintolautakunnan nimi ja osoite. Siinä tapauksessa, että kotijäsenvaltion tutkintonimike voidaan vastaanottavassa jäsenvaltiossa sekoittaa nimikkeeseen, joka vastaanottavassa valtiossa edellyttää lisäkoulutusta, jota edunsaaja ei ole suorittanut, vastaanottava jäsenvaltio voi vaatia edunsaajaa käyttämään kotijäsenvaltion tutkintonimikettä sopivassa muodossa, jonka vastaanottava jäsenvaltio määrää.

55 artikla

Sairausvakuutuslaitoksen antama hyväksyntä

Jäsenvaltioiden, jotka asettavat alueellaan ammattipätevyyden hankkineille vaatimuksen, jonka mukaan sairausvakuutuslaitoksen hyväksynnän edellytyksenä on valmistavan harjoittelujakson suorittaminen tai ammattikokemus, on vapautettava tästä vaatimuksesta toisessa jäsenvaltiossa hankittua lääkärin ja hammaslääkärin ammattipätevyyttä osoittavien asiakirjojen haltijat, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 5 artiklan 1 kohdan ja 6 artiklan ensimmäisen kohdan b alakohdan soveltamista.

V OSASTO

HALLINNOLLINEN YHTEISTYÖ JA TÄYTÄNTÖÖNPANOVALTA

56 artikla

Toimivaltaiset viranomaiset

1. Vastaanottavan jäsenvaltion ja kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on toimittava tiiviissä yhteistyössä ja huolehdittava keskinäisestä avunannosta tämän direktiivin soveltamisen helpottamiseksi. Niiden on varmistettava, että vaihdettuja tietoja käsitellään luottamuksellisina.

2. Vastaanottavan jäsenvaltion ja kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on vaihdettava tietoja hakijaan kohdistetuista kurinpitotoimista tai tälle määrätyistä rikosoikeudellisista seuraamuksista tai muista erityisistä vakavista seikoista, jotka todennäköisesti vaikuttavat tämän direktiivin mukaiseen toiminnan harjoittamiseen, yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 24 päivänä lokakuuta 1995 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 95/46/EY [24] ja henkilötietojen käsittelystä ja yksityisyyden suojasta sähköisen viestinnän alalla 12 päivänä heinäkuuta 2002 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2002/58/EY [25] (sähköisen viestinnän tietosuojadirektiivi) tarkoitettua henkilötietojen suojaa koskevaa lainsäädäntöä noudattaen.

Kotijäsenvaltion on tarkistettava tietojen oikeellisuus, ja sen viranomaisten on päätettävä tarvittavien tutkimusten laadusta ja laajuudesta sekä ilmoitettava vastaanottavalle jäsenvaltiolle kaikista toimenpiteistä, joihin ne ryhtyvät ilmoitettujen tietojen johdosta.

3. Kunkin jäsenvaltion on nimettävä viimeistään 20 päivänä lokakuuta 2007 toimivaltaiset viranomaiset ja elimet, joilla on valtuudet antaa ja vastaanottaa muodollista pätevyyttä osoittavia asiakirjoja ja muita asiakirjoja tai tietoja, sekä ne viranomaiset ja elimet, joilla on valtuudet ottaa vastaan hakemuksia ja tehdä tässä direktiivissä tarkoitettuja päätöksiä, ja annettava ne viipymättä muille jäsenvaltioille ja komissiolle tiedoksi.

4. Kunkin jäsenvaltion on nimettävä 1 kohdassa tarkoitetun viranomaistoiminnan yhteensovittamisesta vastaava henkilö ja ilmoitettava nimityksestä muille jäsenvaltioille ja komissiolle.

Yhteensovittamisesta vastaavien henkilöiden tehtävänä on

a) edistää tämän direktiivin yhdenmukaista soveltamista;

b) kerätä kaikki tämän direktiivin soveltamisen kannalta aiheelliset tiedot ja erityisesti tiedot, jotka koskevat säänneltyjen ammattien harjoittamiseen ryhtymisen edellytyksiä jäsenvaltioissa.

Edellä b alakohdassa tarkoitetun tehtävän täyttämiseksi yhteensovittamisesta vastaavat henkilöt voivat käyttää 57 artiklassa tarkoitettujen yhteystahojen palveluja.

57 artikla

Yhteystahot

Kunkin jäsenvaltion on nimettävä viimeistään 20 päivänä lokakuuta 2007 yhteystaho, jonka tehtävänä on

a) toimittaa kansalaisille ja muiden jäsenvaltioiden yhteystahoille kaikki aiheelliset tiedot tämän direktiivin mukaisesta ammattipätevyyden tunnustamisesta ja erityisesti ammatteja ja niiden harjoittamista koskevasta kansallisesta lainsäädännöstä, myös sosiaalilainsäädännöstä, sekä tarvittaessa ammattietiikkaan liittyvistä säännöistä;

b) avustaa kansalaisia heille tämän direktiivin nojalla kuuluvien oikeuksien toteuttamisessa toimimalla tarvittaessa yhteistyössä muiden yhteystahojen ja vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten kanssa.

Komission pyynnöstä yhteystahojen on ilmoitettava komissiolle b alakohdan nojalla käsiteltyjen tapausten tuloksesta kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asia saatetaan niiden käsiteltäväksi.

58 artikla

Ammattipätevyyden tunnustamista käsittelevä komitea

1. Komissiota avustaa ammattipätevyyden tunnustamista käsittelevä komitea, jäljempänä "komitea".

2. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 ja 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.

Päätöksen 1999/468/EY 5 artiklan 6 kohdassa tarkoitettu määräaika vahvistetaan kahdeksi kuukaudeksi.

3. Komitea vahvistaa työjärjestyksensä.

59 artikla

Kuuleminen

Komissio varmistaa, että asianomaisia ammattiryhmiä edustavia asiantuntijoita kuullaan asianmukaisesti erityisesti 58 artiklassa tarkoitetun komitean työn yhteydessä, ja antaa komitealle perustellun kertomuksen näistä kuulemisista.

VI OSASTO

MUUT SÄÄNNÖKSET

60 artikla

Kertomukset

1. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle 20 päivän lokakuuta 2007 jälkeen kahden vuoden välein kertomus käyttöön otetun järjestelmän soveltamisesta. Kyseisessä kertomuksessa on yleisten huomautusten lisäksi oltava tilastollinen yhteenveto tehdyistä päätöksistä ja selvitys tärkeimmistä tämän direktiivin soveltamiseen liittyvistä ongelmista.

2. Komissio laatii kertomuksen tämän direktiivin täytäntöönpanosta joka viides vuosi 20 päivästä lokakuuta 2007 alkaen.

61 artikla

Poikkeuslauseke

Jos jäsenvaltiolla on huomattavia ongelmia tämän direktiivin jonkin säännöksen soveltamisessa tietyillä aloilla, komissio tutkii näitä ongelmia yhdessä kyseisen jäsenvaltion kanssa.

Komissio tekee tarvittaessa 58 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen päätöksen, jossa jäsenvaltiolle annetaan määräajaksi lupa poiketa kyseisen säännöksen soveltamisesta.

62 artikla

Kumoaminen

Kumotaan direktiivit 77/452/ETY, 77/453/ETY, 78/686/ETY, 78/687/ETY, 78/1026/ETY, 78/1027/ETY, 80/154/ETY, 80/155/ETY, 85/384/ETY, 85/432/ETY, 85/433/ETY, 89/48/ETY, 92/51/ETY, 93/16/ETY ja 1999/42/EY 20 päivästä lokakuuta 2007 alkaen. Viittauksia kumottuihin direktiiveihin pidetään viittauksina tähän direktiiviin, eikä kumoaminen vaikuta edellä mainittujen direktiivien perusteella annettuihin säädöksiin.

63 artikla

Saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä

Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään 20 päivänä lokakuuta 2007. Niiden on ilmoitettava tästä komissiolle viipymättä.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

64 artikla

Voimaantulo

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

65 artikla

Osoitus

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Strasbourgissa 7 päivänä syyskuuta 2005.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

J. Borrell Fontelles

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

C. Clarke

[1] EYVL C 181 E, 30.7.2002, s. 183.

[2] EUVL C 61, 14.3.2003, s. 67.

[3] Euroopan parlamentin lausunto, annettu 11. helmikuuta 2004 (EUVL C 97 E, 22.4.2004, s. 230), neuvoston yhteinen kanta, vahvistettu 21. joulukuuta 2004 (EUVL C 58 E, 8.3.2005, s. 1) ja Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 11. toukokuuta 2005 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä). Neuvoston päätös, tehty 6. kesäkuuta 2005.

[4] EYVL L 178, 17.7.2000, s. 1.

[5] EYVL L 19, 24.1.1989, s. 16, direktiivi sellaisena kuin se on muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2001/19/EY (EYVL L 206, 31.7.2001, s. 1).

[6] EYVL L 209, 24.7.1992, s. 25, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission päätöksellä 2004/108/EY (EUVL L 32, 5.2.2004, s. 15).

[7] EYVL L 201, 31.7.1999, s. 77.

[8] EYVL L 176, 15.7.1977, s. 1, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna vuoden 2003 liittymisasiakirjalla.

[9] EYVL L 176, 15.7.1977, s. 8, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 2001/19/EY.

[10] EYVL L 233, 24.8.1978, s. 1, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna vuoden 2003 liittymisasiakirjalla.

[11] EYVL L 233, 24.8.1978, s. 10, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna vuoden 2003 liittymisasiakirjalla.

[12] EYVL L 362, 23.12.1978, s. 1, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 2001/19/EY.

[13] EYVL L 362, 23.12.1978, s. 7, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 2001/19/EY.

[14] EYVL L 33, 11.2.1980, s. 1, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna vuoden 2003 liittymisasiakirjalla.

[15] EYVL L 33, 11.2.1980, s. 8, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 2001/19/EY.

[16] EYVL L 223, 21.8.1985, s. 15, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna vuoden 2003 liittymisasiakirjalla.

[17] EYVL L 253, 24.9.1985, s. 34, direktiivi sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2001/19/EY.

[18] EYVL L 253, 24.9.1985, s. 37, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna vuoden 2003 liittymisasiakirjalla.

[19] EYVL L 165, 7.7.1993, s. 1, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1882/2003 (EUVL L 284, 31.10.2003, s. 1).

[20] EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.

[21] EYVL L 78, 26.3.1977, s. 17, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna vuoden 2003 liittymisasiakirjalla.

[22] EYVL L 77, 14.3.1998, s. 36, direktiivi sellaisena kuin se on muutettuna vuoden 2003 liittymisasiakirjalla.

[23] EYVL L 145, 13.6.1977, s. 1, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 2004/66/EY (EUVL L 168, 1.5.2004, s. 35).

[24] EYVL L 281, 23.11.1995, s. 31, direktiivi sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 1882/2003.

[25] EYVL L 201, 31.7.2002, s. 37.

--------------------------------------------------

LIITE I

Luettelo ammatillisista yhdistyksistä ja järjestöistä, jotka täyttävät 3 artiklan 2 kohdan edellytykset

IRLANTI [1]

1. The Institute of Chartered Accountants in Ireland [2]

2. The Institute of Certified Public Accountants in Ireland [1]

3. The Association of Certified Accountants [1]

4. Institution of Engineers of Ireland

5. Irish Planning Institute

YHDISTYNYT KUNINGASKUNTA

1. Institute of Chartered Accountants in England and Wales

2. Institute of Chartered Accountants of Scotland

3. Institute of Chartered Accountants in Ireland

4. Chartered Association of Certified Accountants

5. Chartered Institute of Loss Adjusters

6. Chartered Institute of Management Accountants

7. Institute of Chartered Secretaries and Administrators

8. Chartered Insurance Institute

9. Institute of Actuaries

10. Faculty of Actuaries

11. Chartered Institute of Bankers

12. Institute of Bankers in Scotland

13. Royal Institution of Chartered Surveyors

14. Royal Town Planning Institute

15. Chartered Society of Physiotherapy

16. Royal Society of Chemistry

17. British Psychological Society

18. Library Association

19. Institute of Chartered Foresters

20. Chartered Institute of Building

21. Engineering Council

22. Institute of Energy

23. Institution of Structural Engineers

24. Institution of Civil Engineers

25. Institution of Mining Engineers

26. Institution of Mining and Metallurgy

27. Institution of Electrical Engineers

28. Institution of Gas Engineers

29. Institution of Mechanical Engineers

30. Institution of Chemical Engineers

31. Institution of Production Engineers

32. Institution of Marine Engineers

33. Royal Institution of Naval Architects

34. Royal Aeronautical Society

35. Institute of Metals

36. Chartered Institution of Building Services Engineers

37. Institute of Measurement and Control

38. British Computer Society

[1] Irlannin kansalaiset ovat myös seuraavien Yhdistyneen kuningaskunnan yhdistysten ja järjestöjen jäseniä:

- Institute of Chartered Accountants in England and Wales

- Institute of Chartered Accountants of Scotland

- Institute of Actuaries

- Faculty of Actuaries

- The Chartered Institute of Management Accountants

- Institute of Chartered Secretaries and Administrators

- Royal Town Planning Institute

- Royal Institution of Chartered Surveyors

- Chartered Institute of Building.

[2] Koskee ainoastaan tilintarkastusta.

--------------------------------------------------

LIITE II

Luettelo 11 artiklan c alakohdan ii alakohdassa tarkoitetuista koulutusaloista, joilla on erikoisrakenne

1. Terveydenhuollon ja lastenhoidon avustavan henkilöstön koulutus

Seuraava koulutus:

Saksassa:

- sairaanhoitaja — lasten sairaanhoito ("Kinderkrankenschwester/Kinderkrankenpfleger")

- lääkintävoimistelija ("Krankengymnast(in)/Physiotherapeut(in)") [1]

- toimintaterapeutti/työterapeutti ("Beschäftigungs- und Arbeitstherapeut/Ergotherapeut")

- puheterapeutti ("Logopäde/Logopädin")

- ortoptisti ("Orthoptist(in)")

- valtion hyväksymä lastenhoitaja ("Staatlich anerkannte(r) Erzieher(in)")

- valtion hyväksymä kuntoutusohjaaja ("Staatlich anerkannte(r) Heilpädagoge(-in)")

- laboratorioapulainen ("medizinisch-technische(r) Laboratoriums-Assistent(in)")

- röntgenapulainen ("medizinisch-technische(r) Radiologie-Assistent(in)")

- funktionaalisen diagnostiikan alan avustaja ("medizinisch-technische(r) Assistent(in) für Funktionsdiagnostik")

- eläinlääkintäavustaja ("veterinärmedizinisch-technische(r) Assistent(in)")

- ravitsemusavustaja ("Diätassistent(in)")

- tekninen apteekkiapulainen ("Pharmazieingenieur"), koulutus hankittu ennen 31 päivää maaliskuuta 1994 entisessä Saksan demokraattisessa tasavallassa tai uusien osavaltioiden (Länder) alueella

- sairaanhoitaja — psykiatrinen hoito ("Psychiatrische(r) Krankenschwester/Krankenpfleger")

- puheterapeutti ("Sprachtherapeut(in)").

Tšekissä:

- hoitoalan avustava henkilö ("Zdravotnický asistent")

Koulutus kestää yhteensä vähintään 13 vuotta, joka käsittää vähintään kahdeksan vuotta peruskoulutusta ja neljä vuotta ammatillista keskiasteen koulutusta keskiasteen terveydenhuolto-oppilaitoksessa, ja päättyy "maturitní zkouška" -tutkintoon.

- ravitsemusalan avustava henkilö ("Nutriční asistent")

Koulutus kestää yhteensä vähintään 13 vuotta, joka käsittää vähintään kahdeksan vuotta peruskoulutusta ja neljä vuotta ammatillista keskiasteen koulutusta keskiasteen terveydenhuolto-oppilaitoksessa, ja päättyy "maturitní zkouška" -tutkintoon.

Italiassa:

- hammasteknikko ("odontotecnico")

- optikko ("ottico").

Kyproksessa:

- hammasteknikko ("οδοντοτεχνίτης")

Koulutus kestää yhteensä vähintään 14 vuotta, joka käsittää vähintään kuusi vuotta peruskoulutusta, kuusi vuotta keskiasteen koulutusta ja kaksi vuotta korkea-asteen ammatillista koulutusta; koulutusta täydentää vuoden ammattikokemus.

- optikko ("τεχνικός oπτικός")

Koulutus kestää yhteensä vähintään 14 vuotta, joka käsittää vähintään kuusi vuotta peruskoulutusta, kuusi vuotta keskiasteen koulutusta ja kaksi vuotta korkea-asteen koulutusta; koulutusta täydentää vuoden ammattikokemus.

Latviassa:

- hammashoitaja ("zobārstniecības māsa")

Koulutus kestää yhteensä vähintään 13 vuotta, joka käsittää vähintään kymmenen vuotta yleissivistävää koulutusta ja kaksi vuotta terveydenhuoltoalan ammatillista koulutusta; koulutusta täydentää kolmen vuoden ammattikokemus, jonka lopussa tulee suorittaa hyväksytysti koe erikoistumistodistuksen saamiseksi.

- biolääketieteen laborantti ("biomedicīnas laborants")

Koulutus kestää yhteensä vähintään 12 vuotta, joka käsittää vähintään kymmenen vuotta yleissivistävää koulutusta ja kaksi vuotta terveydenhuoltoalan ammatillista koulutusta; koulutusta täydentää kahden vuoden ammattikokemus, jonka lopussa tulee suorittaa hyväksytysti koe erikoistumistodistuksen saamiseksi.

- hammasteknikko ("zobu tehniķis")

Koulutus kestää yhteensä vähintään 12 vuotta, joka käsittää vähintään kymmenen vuotta yleissivistävää koulutusta ja kaksi vuotta terveydenhuoltoalan ammatillista koulutusta; koulutusta täydentää kahden vuoden ammattikokemus, jonka lopussa tulee suorittaa hyväksytysti koe erikoistumistodistuksen saamiseksi.

- fysioterapeuttia avustava henkilö ("fizioterapeita asistents")

Koulutus kestää yhteensä vähintään 13 vuotta, joka käsittää vähintään kymmenen vuotta yleissivistävää koulutusta ja kolme vuotta terveydenhuoltoalan ammatillista koulutusta; koulutusta täydentää kahden vuoden ammattikokemus, jonka lopussa tulee suorittaa hyväksytysti koe erikoistumistodistuksen saamiseksi.

Luxemburgissa:

- röntgenapulainen ("assistant(e) technique médical(e) en radiologie")

- laboratorioapulainen ("assistant(e) technique médical(e) de laboratoire")

- sairaanhoitaja — psykiatrinen hoito ("infirmier/ière psychiatrique")

- lääkintäapulainen — kirurgia ("assistant(e) technique médical(e) en chirurgie")

- sairaanhoitaja — lasten sairaanhoito ("infirmier/ière puériculteur/trice")

- sairaanhoitaja — anestesiasairaanhoito ("infirmier/ière anesthésiste")

- hieroja ("masseur/euse diplômé(e)")

- lastentarhanopettaja ("éducateur/trice").

Alankomaissa:

- eläinlääkintäavustaja ("dierenartsassistent")

Koulutus kestää yhteensä vähintään 13 vuotta ja käsittää:

i) vähintään kolme vuotta erikoisoppilaitoksessa annettavaa loppututkintoon päättyvää ammatillista koulutusta, jota mahdollisesti täydennetään yksi- tai kaksivuotisella loppututkintoon päättyvällä erikoistumisjaksolla, tai

ii) vähintään kaksi ja puoli vuotta erikoisoppilaitoksessa annettavaa loppututkintoon päättyvää ammatillista koulutusta, jota täydennetään vähintään kuuden kuukauden työelämään tutustumisella tai vähintään kuuden kuukauden ammattiin perehdyttävällä harjoittelulla hyväksytyssä laitoksessa, tai

iii) vähintään kaksi vuotta erikoisoppilaitoksessa annettavaa loppututkintoon päättyvää ammatillista koulutusta, jota täydennetään vähintään yhden vuoden työelämään tutustumisella tai vähintään yhden vuoden ammattiin perehdyttävällä harjoittelulla hyväksytyssä laitoksessa, tai

iv) eläinlääkintäavustajan ("dierenartsassistent") osalta kolme vuotta erikoisoppilaitoksessa annettavaa ammatillista koulutusta ("MBO"-ohjelma) tai vaihtoehtoisesti kolme vuotta oppisopimusjärjestelmässä ("LLW") annettavaa koulutusta, jotka molemmat päättyvät loppututkintoon.

Itävallassa:

- erityinen lasten ja nuorten hoidon peruskoulutus ("spezielle Grundausbildung in der Kinder- und Jugendlichenpflege")

- erityinen psykiatrisen terveyden- ja sairaanhoidon peruskoulutus ("spezielle Grundausbildung in der psychiatrischen Gesundheits- und Krankenpflege")

- piilolasioptikko ("Kontaktlinsenoptiker")

- jalkojenhoitaja ("Fuβpfleger")

- kuulolaitteiden tekijä ("Hörgeräteakustiker")

- kemikaliotuotteiden myyjä ("Drogist")

Koulutus kestää yhteensä vähintään 14 vuotta, ja siihen sisältyy koulutusohjelman mukainen vähintään viisivuotinen koulutus, joka käsittää vähintään kolme vuotta oppisopimuskoulutusta osittain työpaikalla ja osittain ammatillisessa oppilaitoksessa ja ammatillisen harjoittelu- ja koulutusjakson, joka päättyy ammattitutkintoon, joka antaa oikeuden harjoittaa ammattia ja kouluttaa oppisopimusharjoittelijoita.

- hieroja ("Masseur")

Koulutus kestää yhteensä 14 vuotta, ja siihen sisältyy koulutusohjelman mukainen viisivuotinen koulutus, joka käsittää kaksi vuotta oppisopimuskoulutusta, kaksivuotisen ammatillisen harjoittelu- ja koulutusjakson ja yksivuotisen koulutusjakson, ja päättyy ammattitutkintoon, joka antaa oikeuden harjoittaa ammattia ja kouluttaa oppisopimusharjoittelijoita.

- lastentarhanopettaja ("Kindergärtner/in")

- lastenhoitaja ("Erzieher")

Koulutus kestää yhteensä 13 vuotta ja käsittää viisi vuotta erikoisoppilaitoksessa annettavaa ja loppututkintoon päättyvää ammatillista koulutusta.

Slovakiassa:

- tanssialasta vastaava opettaja taidealan perusoppilaitoksissa ("učiteľ v tanečnom odbore na základných umeleckých školách")

Koulutus kestää yhteensä vähintään 14,5 vuotta, joka käsittää kahdeksan vuotta peruskoulutusta, neljä vuotta keskiasteen koulutusta erityisoppilaitoksessa ja viisi lukukautta tanssipedagogiikan opintoja.

- opettaja erityisoppilaitoksissa ja sosiaalipalvelulaitoksissa ("vychovávatel' v špeciálnych výchovných zariadeniach a v zariadeniach sociálnych služieb")

Koulutus kestää yhteensä vähintään 14 vuotta, joka käsittää 8—9 vuotta peruskoulutusta, neljä vuotta keskiasteen koulutusta kasvatustieteellisessä oppilaitoksessa tai jossain muussa keskiasteen oppilaitoksessa ja kaksi vuotta täydentäviä osa-aikaisia kasvatustieteen opintoja.

2. Teknikkokoulutus ("Mester/Meister/Maître"), joka sisältää niitä käsiteollisuusalan ammatteja koskevan koulutuksen, jotka eivät sisälly tämän direktiivin III osaston II lukuun

Seuraava koulutus:

Tanskassa:

- optikko ("optometrist")

Koulutus kestää yhteensä 14 vuotta, ja siihen sisältyy viisi vuotta ammatillista koulutusta, joka käsittää kahden ja puolen vuoden teoreettisen koulutuksen ammatillisessa oppilaitoksessa ja kahden ja puolen vuoden käytännön koulutuksen työpaikalla, ja päättyy ammattiin liittyvään hyväksyttyyn tutkintoon ja antaa oikeuden käyttää nimikettä "Mester".

- apuneuvoteknikko ("ortopædimekaniker")

Koulutus kestää yhteensä kaksitoista ja puoli vuotta, ja siihen sisältyy kolme ja puoli vuotta ammatillista koulutusta, joka käsittää kuuden kuukauden teoreettisen koulutuksen ammatillisessa oppilaitoksessa ja kolmen vuoden käytännön koulutuksen työpaikalla, ja päättyy ammattiin liittyvään hyväksyttyyn tutkintoon ja antaa oikeuden käyttää nimikettä "Mester".

- erityisjalkineiden valmistaja ("ortopædiskomager")

Koulutus kestää yhteensä kolmetoista ja puoli vuotta, ja siihen sisältyy neljä ja puoli vuotta ammatillista koulutusta, joka käsittää kahden vuoden teoreettisen koulutuksen ammatillisessa oppilaitoksessa ja kahden ja puolen vuoden käytännön koulutuksen työpaikalla, ja päättyy ammattiin liittyvään hyväksyttyyn tutkintoon ja antaa oikeuden käyttää nimikettä "Mester".

Saksassa:

- optikko ("Augenoptiker")

- hammasteknikko ("Zahntechniker")

- kirurgisten tukien valmistaja ("Bandagist")

- kuulolaitteiden tekijä ("Hörgeräte-Akustiker")

- apuneuvoteknikko ("Orthopädiemechaniker")

- erityisjalkineiden valmistaja ("Orthopädieschuhmacher").

Luxemburgissa:

- optikko ("opticien")

- hammasteknikko ("mécanicien dentaire")

- kuulolaitteiden tekijä ("audioprothésiste")

- apuneuvoteknikko / kirurgisten tukien valmistaja ("mécanicien orthopédiste / bandagiste")

- erityisjalkineiden valmistaja ("orthopédiste-cordonnier")

Koulutus kestää yhteensä 14 vuotta, ja siihen sisältyy koulutusohjelman mukainen, osittain työpaikalla ja osittain ammatillisessa oppilaitoksessa suoritettu vähintään viisivuotinen koulutus, joka päättyy loppututkintoon, jonka suorittaminen on edellytys ammattitoiminnan harjoittamiseen ja siihen liittyvien tehtävien suorittamiseen joko itsenäisenä ammatinharjoittajana tai palkattuna työntekijänä.

Itävallassa:

- kirurgisten tukien valmistaja ("Bandagist")

- korsetintekijä ("Miederwarenerzeuger")

- optikko ("Optiker")

- erityisjalkineiden valmistaja ("Orthopädieschuhmacher")

- apuneuvoteknikko ("Orthopädietechniker")

- hammasteknikko ("Zahntechniker")

- puutarhuri ("Gärtner")

Koulutus kestää yhteensä vähintään 14 vuotta, ja siihen sisältyy koulutusohjelman mukainen vähintään viisivuotinen koulutus, joka käsittää vähintään kolme vuotta oppisopimuskoulutusta osittain työpaikalla ja osittain ammatillisessa oppilaitoksessa ja vähintään kaksivuotisen ammatillisen harjoittelu- ja koulutusjakson, ja päättyy mestaritutkintoon, joka antaa oikeuden harjoittaa ammattia, kouluttaa oppisopimusharjoittelijoita ja käyttää nimikettä "Meister".

maatalouden ja metsätalouden teknikkokoulutus, erityisesti:

- maanviljelyteknikko ("Meister in der Landwirtschaft")

- maatalousteknikko ("Meister in der ländlichen Hauswirtschaft")

- puutarhateknikko ("Meister im Gartenbau")

- puutarhanviljelyteknikko ("Meister im Feldgemüsebau")

- hedelmänviljely- ja hedelmänkäsittelyteknikko ("Meister im Obstbau und in der Obstverwertung")

- viiniviljely- ja viinintuotantoteknikko ("Meister im Weinbau und in der Kellerwirtschaft")

- meijeritalousteknikko ("Meister in der Molkerei- und Käsereiwirtschaft")

- hevostalousteknikko ("Meister in der Pferdewirtschaft")

- kalatalousteknikko ("Meister in der Fischereiwirtschaft")

- siipikarjatalousteknikko ("Meister in der Geflügelwirtschaft")

- mehiläishoitoteknikko ("Meister in der Bienenwirtschaft")

- metsätalousteknikko ("Meister in der Forstwirtschaft")

- metsänkasvatus- ja metsänhoitoteknikko ("Meister in der Forstgarten- und Forstpflegewirtschaft")

- maatalouden varastointiteknikko ("Meister in der landwirtschaftlichen Lagerhaltung")

Koulutus kestää yhteensä vähintään 15 vuotta, ja siihen sisältyy koulutusohjelman mukainen vähintään kuusivuotinen koulutus, joka käsittää vähintään kolme vuotta oppisopimuskoulutusta osittain alan yrityksissä ja osittain ammatillisessa oppilaitoksessa ja kolmivuotisen ammatillisen harjoittelujakson, ja päättyy ammattiin liittyvään mestaritutkintoon, joka antaa oikeuden kouluttaa oppisopimusharjoittelijoita ja käyttää nimikettä "Meister".

Puolassa:

- ammatillisen koulutuksen ammattiaineen opettaja ("Nauczyciel praktycznej nauki zawodu"),

joka vastaa kestoltaan seuraavaa koulutusta:

i) kahdeksan vuoden peruskoulutus ja viiden vuoden ammatillinen keskiasteen koulutus tai vastaava keskiasteen koulutus soveltuvalta alalta, jota täydentää pedagogiikan kurssi, jonka kokonaiskesto on vähintään 150 tuntia, työturvallisuuden ja työhygienian kurssi sekä kahden vuoden ammattikokemus ammatista, jonka opetuksen parissa henkilö tulee työskentelemään, tai

ii) kahdeksan vuoden peruskoulutus ja viiden vuoden keskiasteen ammatillinen koulutus sekä tutkintotodistus pedagogisesta teknillisestä korkea-asteen oppilaitoksesta, tai

iii) kahdeksan vuoden peruskoulutus ja 2—3 vuoden ammatillinen keskiasteen peruskoulutus ja vähintään kolmen vuoden ammattikokemus, mistä on osoituksena kyseisen ammatin tutkintotodistus; koulutusta täydentää pedagogiikan kurssi, jonka kokonaiskesto on vähintään 150 tuntia.

Slovakiassa:

- ammatillisen koulutuksen maisteri ("majster odbornej výchovy")

Koulutus kestää yhteensä vähintään 12 vuotta, ja siihen sisältyy kahdeksan vuoden peruskoulutus, neljän vuoden ammattikoulutus (päätökseen saatettu ammatillinen keskiasteen koulutus ja/tai oppisopimuskoulutus soveltuvassa (samanlaisessa) ammattikoulutuksessa tai oppisopimuskurssilla), yhteensä vähintään kolmen vuoden ammattikokemus alalta, jolla koulutus tai oppisopimuskoulutus on saatettu päätökseen, sekä täydentävät pedagogiikan opinnot kasvatustieteellisessä tiedekunnassa tai teknillisessä yliopistossa, tai päätökseen saatetut keskiasteen koulutus ja oppisopimuskoulutus soveltuvassa (samanlaisessa) ammattikoulutuksessa tai oppisopimuskurssilla, yhteensä vähintään kolmen vuoden ammattikokemus alalta, jolla koulutus tai oppisopimuskoulutus on saatettu päätökseen, sekä täydentävät pedagogiikan opinnot kasvatustieteellisessä tiedekunnassa, tai 1 päivään syyskuuta 2005 mennessä erityispedagogiikan alan erityiskoulutus, jota annetaan ammatillisen koulutuksen maistereiden erityisoppilaitoksissa, ilman täydentäviä pedagogiikan opintoja.

3. Merenkulkualan koulutus

a) Merikuljetukset

Seuraava koulutus:

Tšekissä:

- kansimies ("palubní asistent")

- komentosiltavahdin vahtipäällikkö ("námořní poručík")

- yliperämies ("první palubní důstojník")

- päällikkö ("kapitán")

- konemestaria avustava henkilö ("strojní asistent")

- vahtikonemestari ("strojní důstojník")

- ensimmäinen konemestari ("druhý strojní důstojník")

- konepäällikkö ("první strojní důstojník")

- laivasähköasentaja ("elektrotechnik")

- sähkömestari ("elektrodůstojník")

Tanskassa:

- merikapteeni ("skibsfører")

- yliperämies ("overstyrmand")

- perämies, vahtiperämies ("enestyrmand, vagthavende styrmand")

- vahtiperämies ("vagthavende styrmand")

- konepäällikkö ("maskinchef")

- ensimmäinen konemestari ("1. maskinmester")

- ensimmäinen konemestari / päivystävä konemestari ("1. maskinmester / vagthavende maskinmester")

Saksassa:

- kapteeni, suuri rannikkoalus ("Kapitän AM")

- kapteeni, rannikkoalus ("Kapitän AK")

- perämies, suuri rannikkoalus ("Nautischer Schiffsoffizier AMW")

- perämies, rannikkoalus ("Nautischer Schiffsoffizier AKW")

- konemestari, luokka C ("Schiffsbetriebstechniker CT — Leiter von Maschinenanlagen")

- koneenhoitaja, luokka C — konepäällikkö ("Schiffsmaschinist CMa — Leiter von Maschinenanlagen")

- konemestari, luokka C ("Schiffsbetriebstechniker CTW")

- koneenhoitaja, luokka C — yksin vastuussa oleva koneenhoitaja ("Schiffsmaschinist CMaW — Technischer Alleinoffizier")

Italiassa:

- perämies ("ufficiale di coperta")

- konemestari ("ufficiale di macchina")

Latviassa:

- laivan sähköinsinööri ("kuģu elektromehāniķis")

- jäähdytyskoneiston hoitaja ("kuģa saldēšanas iekārtu mašīnists").

Alankomaissa:

- perämies, rannikkoalus (sisältää täydennyskoulutuksen) ("stuurman kleine handelsvaart (met aanvulling)")

- koneenhoitaja ("diploma motordrijver")

- VTS-virkailija ("VTS-functionaris")

- Tšekissä:

i) kansimiehen osalta ("palubní asistent")

1. Vähintään 20 vuoden ikäinen henkilö.

2. a) Merenkulkuakatemia tai merenkulkuopisto — merenkulkuosasto, molempien linjojen päätteeksi on täytynyt suorittaa "maturitní zkouška" -tutkinto; ja hyväksytty vähintään kuuden kuukauden meripalvelu aluksilla opintojen aikana, tai

b) Vähintään kahden vuoden hyväksytty meripalvelu aluksilla komentosiltavahtiin osallistuvana vahtimiehenä suorittavalla tasolla ja STCW (kansainvälinen merenkulkijoiden koulutusta, pätevyyskirjoja ja vahdinpitoa koskeva yleissopimus) -koodin A-II/1 osastossa määritetyt pätevyysvaatimukset täyttävän hyväksytyn kurssin loppuun suorittaminen STCW-yleissopimuksen osapuolen merenkulkuakatemiassa tai merenkulkuopistossa ja tutkinnon suorittaminen MTC: n (Tšekin meriliikennekomitea) hyväksymälle tutkintolautakunnalle.

ii) komentosiltavahdin vahtipäällikön osalta ("námořní poručík")

1. Hyväksytty vähintään kuuden kuukauden meripalvelu kannella avustavana henkilönä aluksilla, joiden bruttovetoisuus on vähintään 500, kun on kyseessä merenkulkuopistosta tai -akatemiasta valmistunut henkilö, tai, kun on kyseessä hyväksytyltä kurssilta valmistunut henkilö, vähintään vuoden meripalvelu, josta vähintään kuusi kuukautta komentosiltavahtiin osallistuvana vahtimiehenä.

2. Asianmukaisesti täytetty ja merkinnöin varustettu aluksella tapahtuvaa harjoittelua koskeva seurantakirja kansioppilaiden (kadetti) osalta.

iii) yliperämiehen osalta ("první palubní důstojník")

Komentosiltavahdin vahtipäällikön pätevyyskirja aluksilla, joiden bruttovetoisuus on vähintään 500, ja vähintään 12 kuukauden hyväksytty meripalvelu kyseisessä asemassa.

iv) päällikön osalta ("kapitán")

= Päällikön pätevyyskirja aluksilla, joiden bruttovetoisuus on 500—3000.

= Yliperämiehen pätevyyskirja aluksilla, joiden bruttovetoisuus on vähintään 3000, ja vähintään kuuden kuukauden hyväksytty meripalvelu yliperämiehenä aluksilla, joiden bruttovetoisuus on vähintään 500, ja vähintään kuuden kuukauden hyväksytty meripalvelu yliperämiehenä aluksilla, joiden bruttovetoisuus on vähintään 3000.

v) konemestaria avustavan henkilön osalta ("strojní asistent")

1. Vähintään 20 vuoden ikäinen henkilö.

2. Merenkulkuakatemia tai merenkulkuopisto — laivakonetekniikkaosasto ja hyväksytty vähintään kuuden kuukauden meripalvelu aluksilla opintojen aikana.

vi) vahtikonemestarin osalta ("strojní důstojník")

Hyväksytty vähintään kuuden kuukauden meripalvelu konemestaria avustavana henkilönä, kun on kyseessä merenkulkuakatemiasta tai -opistosta valmistunut henkilö.

vii) ensimmäisen konemestarin osalta ("druhý strojní důstojník")

Hyväksytty vähintään 12 kuukauden meripalvelu toisena konemestarina pääkuljetuskoneistoteholtaan vähintään 750 kW: n aluksilla.

viii) konepäällikön osalta ("první strojní důstojník")

Asianmukainen todistus työskentelystä ensimmäisenä konemestarina pääkuljetuskoneistoteholtaan vähintään 3000 kW: n aluksilla ja vähintään kuuden kuukauden hyväksytty meripalvelu kyseisessä asemassa.

ix) laivasähköasentajan osalta ("elektrotechnik")

1. Vähintään 18 vuoden ikäinen henkilö.

2. Merenkulkuakatemia tai muu akatemia — sähkötekniikan suuntautumisvaihtoehto, sähkötekniikanalan teknillinen opisto tai koulu; kaikkien linjojen päätteeksi on täytynyt suorittaa "maturitní zkouška" -tutkinto; lisäksi vaaditaan vähintään 12 kuukauden hyväksytty harjoittelu sähkötekniikan alalla.

x) sähkömestarin osalta ("elektrodůstojník")

1. Merenkulkuakatemia tai -opisto — laivasähkötekniikan suuntautumisvaihtoehto, muu sähkötekniikanalan akatemia tai keskiasteen oppilaitos; kaikkien linjojen päätteeksi on täytynyt suorittaa "maturitní zkouška" -tutkinto tai valtiollinen koe.

2. Hyväksytty vähintään 12 kuukauden meripalvelu laivasähköasentajana, kun on kyseessä akatemiasta tai opistosta valmistunut henkilö, ja vähintään 24 kuukauden meripalvelu, kun on kyseessä keskiasteen oppilaitoksesta valmistunut henkilö.

- Tanskassa yhdeksän vuoden perusasteen koulutus sekä perusopinnot ja/tai 17—36 kuukautta kestävä työskentely merellä, jota täydennetään:

i) vahtiperämiehen osalta yksivuotisella ammattiin perehdyttävällä erikoiskoulutuksella

ii) muiden osalta kolmivuotisella ammattiin perehdyttävällä erikoiskoulutuksella.

- Saksassa yhteensä 14—18 vuoden koulutus, johon sisältyvät kolmivuotiset ammatilliset perusopinnot ja yhden vuoden kestävä työskentely merellä, jota seuraa yksi- tai kaksivuotinen ammattiin perehdyttävä erikoiskoulutus täydennettynä tarvittaessa kahden vuoden merenkulkualan työelämään tutustumisella.

- Latviassa

i) laivan sähköinsinöörin osalta ("kuģu elektromehāniķis")

1. Vähintään 18 vuotta täyttänyt henkilö.

2. Koulutus kestää yhteensä vähintään 12 vuotta ja 6 kuukautta, ja siihen sisältyy vähintään 9 vuotta peruskoulutusta ja vähintään 3 vuotta ammatillista koulutusta. Lisäksi vaaditaan meripalvelua vähintään 6 kuukautta laivansähkömiehenä tai laivan sähköinsinöörin avustajana laivoilla, joiden generaattorin teho on yli 750 kW. Ammatillisen koulutuksen päättää liikenneministeriön hyväksymän koulutusohjelman mukainen toimivaltaisen viranomaisen järjestämä erityiskoe.

ii) jäähdytyskoneiston hoitajan osalta ("kuģa saldēšanas iekārtu mašīnists")

1. Vähintään 18 vuotta täyttänyt henkilö.

2. Koulutus kestää yhteensä vähintään 13 vuotta, ja siihen sisältyy vähintään 9 vuotta peruskoulutusta ja vähintään 3 vuotta ammatillista koulutusta. Lisäksi vaaditaan meripalvelua vähintään 12 kuukautta jäähdytysinsinöörin avustajana. Ammatillisen koulutuksen päättää liikenneministeriön hyväksymän koulutusohjelman mukainen toimivaltaisen viranomaisen järjestämä erityiskoe.

- Italiassa yhteensä 13 vuoden koulutus, josta vähintään viisi vuotta on ammattiin perehdyttävää koulutusta, joka päättyy loppututkintoon ja jota tarvittaessa täydennetään työharjoittelulla.

- Alankomaissa:

i) perämiehen, rannikkoalus (sisältää täydennyskoulutuksen) ("stuurman kleine handelsvaart (met aanvulling)") ja koneenhoitajan ("diploma motordrijver") osalta 14 vuoden koulutus, josta vähintään kaksi vuotta suoritetaan ammatillisessa erikoisoppilaitoksessa ja jota täydennetään kahdentoista kuukauden työelämään tutustumisella

ii) VTS-virkailijan ("VTS-functionaris") osalta yhteensä vähintään 15 vuoden koulutus, johon sisältyy vähintään kolmen vuoden korkeampi ammatillinen koulutus ("HBO") tai opistotasoinen ammatillinen koulutus ("MBO"), joita seuraa kansallinen tai alueellinen erikoistumisjakso, johon sisältyy molemmissa tapauksissa vähintään 12 viikkoa teoreettista koulutusta, ja jotka molemmat päättyvät loppututkintoon,

ja koulutus tunnustetaan kansainvälisen STCW yleissopimuksen (Kansainvälinen merenkulkijoiden koulutusta, pätevyysasiakirjoja ja vahdinpitoa koskeva vuoden 1978 yleissopimus) mukaiseksi.

b) Merikalastus

Seuraava koulutus:

Saksassa:

- kapteeni, syvänmeren kalastus ("Kapitän BG/Fischerei")

- kapteeni, rannikkokalastus ("Kapitän BLK/Fischerei")

- perämies, syvänmeren alus ("Nautischer Schiffsoffizier BGW/Fischerei")

- perämies, rannikkoalus ("Nautischer Schiffsoffizier BK/Fischerei")

Alankomaissa:

- perämies/konemestari V ("stuurman werktuigkundige V")

- konemestari IV, kalastusalus ("werktuigkundige IV visvaart")

- perämies IV, kalastusalus ("stuurman IV visvaart")

- perämies/konemestari VI ("stuurman werktuigkundige VI")

koulutukseen sisältyy:

- Saksassa yhteensä 14—18 vuoden koulutus, johon sisältyvät kolmivuotiset ammatilliset perusopinnot ja yhden vuoden kestävä työskentely merellä, jota seuraa yksi- tai kaksivuotinen ammattiin perehdyttävä erikoiskoulutus täydennettynä tarvittaessa kahden vuoden merenkulkualan työelämään tutustumisella

- Alankomaissa 13—15 vuoden koulutus, johon sisältyvät vähintään kaksivuotiset opinnot ammatillisessa erikoisoppilaitoksessa täydennettynä 12 kuukauden työelämään tutustumisella

ja koulutus tunnustetaan Torremolinoksen sopimuksen mukaiseksi (kalastusalusten turvallisuutta koskeva kansainvälinen sopimus vuodelta 1977).

4. Teknisen alan koulutus

Seuraava koulutus:

Tšekissä:

- hyväksytty teknikko, hyväksytty rakennusmestari ("autorizovaný technik, autorizovaný stavitel")

Ammatillinen koulutus kestää vähintään yhdeksän vuotta, johon kuuluu neljän vuoden tekninen keskiasteen koulutus, joka päättyy "maturitní zkouška" -tutkintoon (keskiasteen teknillisen oppilaitoksen tutkinto), ja viiden vuoden ammattikokemus ja sen päättävä pätevyyttä mittaava koe tiettyjä rakennustoimia koskevilta osin (säädös N:o 50/1976 Sb. (rakennuslaki) ja säädös N:o 360/1992 Sb.).

- raideliikenteen kuljettaja ("fyzická osoba řídící drážní vozidlo")

Koulutus kestää yhteensä vähintään 12 vuotta, ja se sisältää vähintään kahdeksan vuotta peruskoulutusta ja vähintään neljä vuotta ammatillista koulutusta, joka päättyy "maturitní zkouška" -tutkintoon; koulutuksen päätteeksi suoritetaan valtiollinen koe ajoneuvojen käyttövoimasta.

- raidetarkastusteknikko ("drážní revizní technik")

Koulutus kestää yhteensä vähintään 12 vuotta, joka käsittää vähintään kahdeksan vuotta peruskoulutusta ja vähintään neljä vuotta ammatillista keskiasteen koulutusta kone- tai sähköalan keskiasteen oppilaitoksessa, ja päättyy "maturitní zkouška" -tutkintoon.

- liikenneopettaja ("učitel autoškoly")

Henkilön tulee olla vähintään 24 vuoden ikäinen; koulutus kestää yhteensä vähintään 12 vuotta, joka käsittää vähintään kahdeksan vuotta peruskoulutusta ja vähintään neljä vuotta ammatillista keskiasteen koulutusta, joka painottuu liikenteeseen tai konealaan; koulutuksen päättää "maturitní zkouška" -tutkinto.

- valtion katsastusteknikko ("kontrolní technik STK")

Henkilön tulee olla vähintään 21 vuoden ikäinen; koulutus kestää yhteensä vähintään 12 vuotta, joka käsittää vähintään kahdeksan vuotta peruskoulutusta ja vähintään neljä vuotta ammatillista keskiasteen koulutusta, joka päättyy "maturitní zkouška" -tutkintoon. Koulutuksen lisäksi vaaditaan vähintään kahden vuoden tekniikan alan harjoittelu, ajokortti, puhdas rikosrekisteri ja loppuun saatettu valtion teknikoille suunnattu vähintään 120 tunnin erityiskoulutus sekä kokeen hyväksytty suorittaminen.

- ajoneuvopäästötarkastusmekaanikko ("mechanik měření emisí")

Koulutus kestää yhteensä vähintään 12 vuotta, joka käsittää vähintään kahdeksan vuotta peruskoulutusta ja vähintään neljä vuotta ammatillista keskiasteen koulutusta, joka päättyy "maturitní zkouška" -tutkintoon. Lisäksi hakijalta vaaditaan loppuun saatettu vähintään kolmen vuoden tekniikan alan harjoittelu ja ajoneuvopäästötarkastusmekaanikoille suunnattu vähintään kahdeksan tunnin erityiskoulutus sekä kokeen hyväksytty suorittaminen.

- laivuri, luokka I ("kapitán I. třídy")

Koulutus kestää yhteensä vähintään 15 vuotta, ja se sisältää kahdeksan vuotta peruskoulutusta ja kolme vuotta ammatillista koulutusta, joka päättyy "maturitní zkouška" -tutkintoon; koulutus päättyy tutkintoon, joka oikeuttaa pätevyyskirjaan. Ammatillisen koulutuksen lisäksi vaaditaan neljän vuoden ammattiharjoittelu, joka päättyy kokeeseen.

- taidekäsityöksi luettavien monumenttien entisöinti ("restaurátor památek, které jsou díly uměleckých řemesel")

Koulutus kestää yhteensä 12 vuotta, mikäli siihen sisältyy täysi keskiasteen tekninen koulutus entisöintilinjalla; tai 10—12 vuoden opinnot soveltuvalla linjalla sekä viiden vuoden ammattikokemus, kun on kyseessä täysi keskiasteen tekninen koulutus, joka päättyy "maturitní zkouška" -tutkintoon, tai kahdeksan vuoden ammattikokemus, kun on kyseessä keskiasteen tekninen koulutus, joka päättyy oppisopimuskoulutuksen loppukokeeseen.

- taideteosten, jotka eivät ole monumentteja ja joita pidetään museoiden ja gallerioiden kokoelmissa, ja muiden kulttuurisesti arvokkaiden esineiden entisöinti ("restaurátor děl výtvarných umění, která nejsou památkami a jsou uložena ve sbírkách muzeí a galerií, a ostatních předmětů kulturní hodnoty")

Koulutus kestää yhteensä 12 vuotta, jonka lisäksi vaaditaan viiden vuoden ammattikokemus, kun on kyseessä täysi keskiasteen tekninen koulutus entisöintilinjalla, joka päättyy "maturitní zkouška" -tutkintoon.

- jätehuoltaja ("odpadový hospodář")

Koulutus kestää yhteensä vähintään 12 vuotta, ja se sisältää vähintään kahdeksan vuotta peruskoulutusta ja vähintään neljä vuotta ammatillista keskiasteen koulutusta, joka päättyy "maturitní zkouška" -tutkintoon, ja vähintään viiden vuoden kokemus jätehuoltoalalta viimeksi kuluneen 10 vuoden ajalta.

- ylipanostaja ("technický vedoucí odstřelů")

Koulutus kestää yhteensä vähintään 12 vuotta, joka käsittää vähintään kahdeksan vuotta peruskoulutusta ja vähintään neljä vuotta ammatillista keskiasteen koulutusta, joka päättyy "maturitní zkouška" -tutkintoon.

Koulutuksen lisäksi vaaditaan seuraavaa:

kahden vuoden kokemus räjäyttäjänä (maanalaisissa töissä) tai yhden vuoden kokemus (pintaräjäytyksissä), joka käsittää kuusi kuukautta räjäyttäjän avustajana;

100 tunnin teoreettinen ja käytännön koulutusjakso, jonka jälkeen kokeen suorittaminen asianomaiselle alueelliselle kaivosalan viranomaiselle;

vähintään kuuden kuukauden ammattikokemus laajamittaisten räjäytystöiden suunnittelusta ja suorittamisesta;

32 tunnin teoreettinen ja käytännön koulutusjakso, jonka jälkeen kokeen suorittaminen Tšekin kaivosalan viranomaiselle.

Italiassa:

- rakennusmittaaja ("geometra")

- maatalousneuvoja ("perito agrario")

Koulutus käsittää yhteensä vähintään 13 vuoden keskiasteen tekniset opinnot, joihin kuuluu kahdeksan vuoden oppivelvollisuuden suorittaminen ja sen jälkeen suoritettava viisivuotinen keskiasteen koulutus, joka sisältää kolmivuotisen ammattiin suuntautuvan koulutuksen ja päättyy Technical Baccalaureat -tutkintoon ja jota tarvittaessa täydennetään:

i) rakennusmittaajien osalta joko vähintään kaksivuotisella käytännön harjoittelujaksolla ammattia harjoittavassa toimistossa tai viiden vuoden työkokemuksella

ii) tai maatalousneuvojien osalta vähintään kaksivuotisella käytännön harjoittelujaksolla, jonka jälkeen suoritetaan valtion valvoma tutkinto.

Latviassa:

- veturinkuljettajan apulainen ("vilces līdzekļa vadītāja (mašīnista) palīgs")

Vähintään 18 vuoden ikäinen henkilö. Koulutus kestää yhteensä vähintään 12 vuotta, joka käsittää vähintään kahdeksan vuotta peruskoulutusta ja vähintään neljä vuotta keskiasteen ammatillista koulutusta. Koulutuksen päättää työnantajan järjestämä erillinen koe; toimivaltaisen viranomaisen viideksi vuodeksi antama todistus pätevyydestä.

Alankomaissa:

- oikeudenpalvelija ("gerechtsdeurwaarder")

- hammasproteesien tekijä ("tandprotheticus")

Koulutus käsittää:

i) oikeudenpalvelijan ("gerechtsdeurwaarder") osalta yhteensä 19 vuoden koulutuksen, joka sisältää kahdeksan vuotta kestävän oppivelvollisuuden suorittamisen ja sitä seuraavan kahdeksan vuoden keskiasteen koulutuksen, johon kuuluu nelivuotinen, valtion valvomaan tutkintoon päättyvä tekninen koulutus ja jota täydennetään kolmivuotisella ammatin harjoittamiseen suuntautuvalla teoreettisella ja käytännön koulutuksella

ii) hammasproteesien tekijän ("tandprotheticus") osalta yhteensä vähintään 15 vuoden kokopäiväisen koulutuksen ja kolmen vuoden osapäiväisen koulutuksen, jotka sisältävät kahdeksan vuotta kestävän peruskoulutuksen, neljä vuotta kestävän yleissivistävän keskiasteen koulutuksen, kolmen vuoden ammatillisen koulutuksen, johon kuuluu teoreettinen ja käytännön koulutus hammasteknikkona ja jota täydennetään kolmen vuoden osapäiväisellä hammasproteesien tekijän koulutuksella, joka päättyy loppututkintoon.

Itävallassa:

- metsänhoitaja ("Förster")

- tekninen neuvoja ("Technisches Büro")

- työvoimanvuokraaja ("Überlassung von Arbeitskräften — Arbeitsleihe")

- työnvälittäjä ("Arbeitsvermittlung")

- sijoitusneuvoja ("Vermögensberater")

- yksityisetsivä ("Berufsdetektiv")

- turvallisuusvalvoja ("Bewachungsgewerbe")

- kiinteistönvälittäjä ("Immobilienmakler")

- kiinteistönhoitaja ("Immobilienverwalter")

- rakennuttaja, urakoitsija ("Bauträger, Bauorganisator, Baubetreuer")

- saatavien perintäasiamies ("Inkassobüro/Inkassoinstitut")

Koulutus kestää yhteensä vähintään 15 vuotta, ja se sisältää kahdeksan vuotta kestävän oppivelvollisuuden suorittamisen ja sitä seuraavan vähintään viiden vuoden teknisen tai kaupallisen keskiasteen koulutuksen, joka päättyy tekniseen tai kaupalliseen matura-tason pätevyystutkintoon ja jota täydennetään vähintään kaksivuotisella koulutuksella ja harjoittelulla työpaikalla, ja päättyy ammattitutkintoon.

- vakuutusneuvoja ("Berater in Versicherungsangelegenheiten")

Koulutus kestää 15 vuotta, ja siihen sisältyy koulutusohjelman mukainen kuusivuotinen koulutus, joka käsittää kolme vuotta oppisopimuskoulutusta ja kolmivuotisen ammatillisen harjoittelu- ja koulutusjakson ja päättyy loppututkintoon.

- rakennusmestari / suunnittelu ja tekniset laskelmat ("Planender Baumeister")

- puuseppä / suunnittelu ja tekniset laskelmat ("Planender Zimmermeister")

Koulutus kestää yhteensä vähintään 18 vuotta, ja se sisältää vähintään yhdeksän vuotta kestävän ammatillisen koulutuksen, johon kuuluu neljän vuoden keskiasteen tekninen koulutus ja viisi vuotta ammatillista harjoittelua ja koulutusta, ja päättyy ammattitutkintoon, joka antaa oikeuden harjoittaa ammattia ja kouluttaa oppisopimusharjoittelijoita, siltä osin kuin kyseinen koulutus koskee oikeutta suunnitella rakennuksia ja suorittaa teknisiä laskelmia sekä rakennustyön valvontaa ("Maria Teresian erivapaus").

- yrityskirjanpitäjä (Gewerblicher Buchhalter) vuonna 1994 annetun Gewerbeordnung-lain nojalla (vuonna 1994 annettu kauppaa, käsiteollisuutta ja teollisuutta koskeva laki);

- itsenäinen kirjanpitäjä ("Selbständiger Buchhalter"), vuonna 1999 annetun Bundesgesetz über die Wirtschaftstreuhandberufe -lain nojalla (vuonna 1999 annettu julkisen laskentatoimen alan ammatteja koskeva laki).

Puolassa:

- yleinen moottoriajoneuvon ajokelpoisuustestin katsastusasemalla suorittava teknikko ("Diagnosta przeprowadzający badania techniczne w stacji kontroli pojazdów o podstawowym zakresie badań")

Koulutus käsittää kahdeksan vuoden peruskoulutuksen ja viiden vuoden keskiasteen teknisen moottoriajoneuvoalan koulutuksen sekä kolmen vuoden kokemuksen huoltoasemalta tai korjaamolta; koulutus käsittää 51-tuntisen moottoriajoneuvokatsastuksen peruskoulutuksen; lisäksi vaaditaan pätevyyskokeen suorittaminen hyväksytysti.

- moottoriajoneuvon ajokelpoisuustestin alueellisella katsastusasemalla suorittava teknikko ("Diagnosta przeprowadzający badania techniczne pojazdu w okręgowej stacji kontroli pojazdów")

Koulutus käsittää kahdeksan vuoden peruskoulutuksen ja viiden vuoden keskiasteen ammatillisen moottoriajoneuvoalan koulutuksen sekä neljän vuoden kokemuksen katsastusasemalta tai korjaamolta; koulutus käsittää 51-tuntisen moottoriajoneuvokatsastuksen peruslinjan; lisäksi vaaditaan pätevyyskokeen suorittaminen hyväksytysti.

- moottoriajoneuvon ajokelpoisuustestin katsastusasemalla suorittava teknikko ("Diagnosta wykonujący badania techniczne pojazdów w stacji kontroli pojazdów")

Koulutus käsittää

i) kahdeksan vuoden peruskoulutuksen ja viiden vuoden keskiasteen teknisen moottoriajoneuvoalan koulutuksen, jota täydentää neljän vuoden todistettu kokemus ajoneuvohuoltoasemalta tai korjaamolta, tai

ii) kahdeksan vuoden peruskoulutus ja viiden vuoden keskiasteen ammatillinen, muu kuin moottoriajoneuvoalan erikoiskoulutus, jota täydentää kahdeksan vuoden todistettu kokemus ajoneuvokatsastusasemalta tai korjaamolta. Koulutus käsittää yhteensä 113 tunnin pituisen, päätökseen saatetun perus- ja erikoistumiskoulutuksen, jonka kutakin vaihetta on seurannut koe.

Teknikoiden päätökseen saatetun koulutuksen tuntimäärä ja koulutusosioiden yleinen laajuus täsmennetään erikseen teknikoita koskevista yksityiskohtaisista vaatimuksista 28 päivänä marraskuuta 2002 annetussa infrastruktuuriministeriön asetuksessa (Virallinen lehti 2002, N:o 208, kohta 1769).

- junanlähettäjä ("Dyżurny ruchu")

Koulutus käsittää kahdeksan vuotta peruskoulutusta ja neljä vuotta ammatillista keskiasteen koulutusta, joka on erikoistunut raideliikenteeseen, sekä 45 päivän pituisen, junanlähettäjän tehtävään valmistavan kurssin samoin kuin pätevyystutkinnon suorittamisen, tai kahdeksan vuotta peruskoulutusta ja viisi vuotta ammatillista keskiasteen koulutusta, joka on erikoistunut raideliikenteeseen, sekä 63 päivän pituisen junanlähettäjän tehtävään valmistavan kurssin, samoin kuin pätevyystutkinnon suorittamisen.

5. Yhdistyneessä kuningaskunnassa suoritettu "National Vocational Qualifications" (kansalliset ammatilliset kelpoisuusehdot) tai "Scottish Vocational Qualifications" (Skotlannissa sovellettavat ammatilliset kelpoisuusehdot) -järjestelmien mukainen koulutus:

- hyväksytty eläintenhoitaja ("listed veterinary nurse")

- kaivossähköinsinööri ("mine electrical engineer")

- kaivoskoneinsinööri ("mine mechanical engineer")

- hammasterapeutti ("dental therapist")

- hammashuoltaja ("dental hygienist")

- silmäoptikko ("dispensing optician")

- kaivoksen turvallisuudesta vastaava henkilö ("mine deputy")

- sosiaalialan työntekijä — toimeentulotuki ("insolvency practitioner")

- laillistettu notaari — omaisuuden luovutus ("licensed conveyancer")

- yliperämies — rahti- ja matkustaja-alukset — rajoituksitta ("first mate — freight/passenger ships — unrestricted")

- ensimmäinen perämies — rahti- ja matkustaja-alukset — rajoituksitta ("second mate — freight/passenger ships — unrestricted")

- toinen perämies — rahti- ja matkustaja-alukset — rajoituksitta ("third mate — freight/passenger ships — unrestricted")

- perämies — rahti- ja matkustaja-alukset — rajoituksitta ("deck officer — freight/passenger ships — unrestricted")

- konemestari — rahti- ja matkustaja-alukset — rajoittamaton kaupankäyntialue ("engineer officer — freight/passenger ships — unlimited trading area")

- hyväksytty jätehuoltoalan tekninen työntekijä ("certified technically competent person in waste management")

Koulutus antaa kelpoisuuden, joka on hyväksytty "National Vocational Qualifications, (NVQ)" (kansallisten ammatillisten kelpoisuusehtojen) -järjestelmässä tai joka on hyväksytty Skotlannissa "Scottish Vocational Qualifications" (skotlantilaisten ammatillisten kelpoisuusehtojen) -järjestelmässä, ja joka kuuluu Yhdistyneen kuningaskunnan "National Framework of Vocational Qualifications" -järjestelmän (ammatillisten kelpoisuusehtojen kansallisen järjestelmän) tasoille 3 ja 4.

Nämä tasot määritellään seuraavasti:

- Taso 3: kelpoisuus moniin vaihteleviin työtehtäviin, joita suoritetaan useissa eri yhteyksissä ja joista suurin osa on monimutkaisia ja tavanomaisesta poikkeavia. Usein vaaditaan huomattavaa vastuunottoa ja itsenäisyyttä sekä muiden valvontaa tai ohjausta.

- Taso 4: kelpoisuus monenlaisiin teknisiin tai ammatillisiin työtehtäviin, joita suoritetaan useissa eri yhteyksissä ja joihin liittyy merkittävä henkilökohtainen vastuu ja itsenäisyys. Työhön liittyy usein myös vastuu muiden työstä ja resurssien jakaminen.

[1] Ammattinimike "Krankengymnast(in)" on korvattu 1 päivästä kesäkuuta 1994 alkaen nimikkeellä "Physiotherapeut(in)". Tämän ammatin harjoittajat, jotka ovat saaneet tutkintotodistuksen ennen kyseistä päivää, voivat halutessaan käyttää edelleen nimikettä "Krankengymnast(in)".

--------------------------------------------------

LIITE III

Luettelo 13 artiklan 2 kohdan kolmannessa alakohdassa tarkoitetusta säännellystä ammatillisesta koulutuksesta

Yhdistyneessä kuningaskunnassa:

Säännellyt koulutusalat, jotka antavat "National Council for Vocational Qualifications" -toimielimen (ammatillisten kelpoisuusehtojen kansallinen neuvosto) hyväksymän "National Vocational Qualifications", (NVQ) (kansallisten ammatillisten kelpoisuusehtojen) -järjestelmän mukaisen kelpoisuuden tai Skotlannissa "Scottish Vocational Qualifications" (Skotlannissa sovellettavien ammatillisten kelpoisuusehtojen) -järjestelmän mukaisen kelpoisuuden, ja jotka kuuluvat Yhdistyneen kuningaskunnan "National Framework of Vocational Qualifications" -järjestelmän (ammatillisten kelpoisuusehtojen kansallisen järjestelmän) tasoille 3 ja 4.

Nämä tasot määritellään seuraavasti:

- Taso 3: kelpoisuus moniin vaihteleviin työtehtäviin, joita suoritetaan useissa eri yhteyksissä ja joista suurin osa on monimutkaisia ja tavanomaisesta poikkeavia. Usein vaaditaan huomattavaa vastuunottoa ja itsenäisyyttä sekä muiden valvontaa tai ohjausta.

- Taso 4: kelpoisuus monenlaisiin teknisiin tai ammatillisiin työtehtäviin, joita suoritetaan useissa eri yhteyksissä ja joihin liittyy merkittävä henkilökohtainen vastuu ja itsenäisyys. Työhön liittyy usein myös vastuu muiden työstä ja resurssien jakaminen.

Saksassa:

Seuraavat säännellyt koulutusalat:

- Säännellyt koulutusalat, jotka valmistavat teknisen apulaisen ("technische(r)/Assistent(in)"), kaupallisen avustajan ("kaufmännische(r)/Assistent(in)") ja sosiaalialan ammatteihin ("soziale Berufe") sekä valtion hyväksymän puhetaidon opettajan ammattiin ("staatlich geprüfter Atem-, Sprech- und Stimmlehrer(in)"), joiden kesto on yhteensä vähintään 13 vuotta ja jotka edellyttävät keskiasteen opintojen ("mittlerer Bildungsabschluss") suorittamista hyväksytysti ja jotka sisältävät:

i) vähintään kolme vuotta [1] erikoisoppilaitoksessa ("Fachschule") annettavaa loppututkintoon päättyvää koulutusta, jota mahdollisesti täydennetään yksi- tai kaksivuotisella loppututkintoon päättyvällä erikoistumisjaksolla, tai

ii) vähintään kaksi ja puoli vuotta erikoisoppilaitoksessa ("Fachschule") annettavaa loppututkintoon päättyvää koulutusta, jota täydennetään vähintään kuuden kuukauden työelämään tutustumisella tai vähintään kuuden kuukauden ammattiin perehdyttävällä harjoittelulla hyväksytyssä laitoksessa, tai

iii) vähintään kaksi vuotta erikoisoppilaitoksessa ("Fachschule") annettavaa loppututkintoon päättyvää koulutusta, jota täydennetään vähintään yhden vuoden työelämään tutustumisella tai vähintään yhden vuoden ammattiin perehdyttävällä harjoittelulla hyväksytyssä laitoksessa.

- Säännellyt koulutusalat valtion hyväksymän teknikon ("staatlich geprüfte(r) Techniker(in)"), kaupallisen alan ("Betriebswirt(in)"), suunnittelijan ("Gestalter(in)") ja perheasiain hoitajan ("Familienpfleger(in)") ammattiin, joiden kesto on yhteensä vähintään 16 vuotta ja jotka edellyttävät oppivelvollisuuden tai vastaavan koulutuksen suorittamista hyväksytysti (vähimmäiskesto yhdeksän vuotta) ja vähintään kolme vuotta kestävän ammattikoulun ("Berufsschule") suorittamista, ja jotka sisältävät vähintään kahden vuoden ammattikokemuksen jälkeen vähintään kahden vuoden ajan kokopäiväistä koulutusta tai vastaavan pituisen osapäiväkoulutuksen.

- Säännellyt koulutusalat ja säännellyt jatkokoulutusalat, joiden kesto on yhteensä vähintään 15 vuotta ja jotka edellyttävät oppivelvollisuuden (vähimmäiskesto yhdeksän vuotta) tai ammatillisen koulutuksen (yleensä kolme vuotta) suorittamista hyväksytysti ja jotka sisältävät yleensä vähintään kaksi vuotta ammattikokemusta (useimmissa tapauksissa kolme vuotta) ja tutkinnon jatkokoulutuksen osana, jonka valmistelemiseksi suoritetaan yleensä täydentävää koulutusta joko samanaikaisesti ammattikokemuksen kanssa (vähintään 1000 tuntia) tai päätoimisesti (vähintään vuosi).

Saksan viranomaiset toimittavat komissiolle ja muille jäsenvaltioille luettelon tässä liitteessä tarkoitetuista koulutusaloista.

Alankomaissa:

- Säännellyt koulutusalat, joiden kesto on yhteensä vähintään 15 vuotta ja jotka edellyttävät kahdeksan vuoden peruskoulutuksen sekä neljän vuoden yleissivistävän keskiasteen koulutuksen ("MAVO") tai keskiasteen ammatillisen koulutuksen ("VBO") tai korkeamman tasoisen yleissivistävän keskiasteen koulutuksen suorittamista hyväksytysti ja jotka edellyttävät loppututkintoon päättyviä kolmi- tai nelivuotisia opintoja opistotasoista ammatillista koulutusta antavassa oppilaitoksessa ("MBO").

- Säännellyt koulutusalat, joiden kesto on yhteensä vähintään 16 vuotta ja jotka edellyttävät kahdeksan vuoden peruskoulutuksen sekä neljän vuoden keskiasteen ammatillisen koulutuksen ("VBO") tai korkeamman tasoisen yleissivistävän ylemmän keskiasteen koulutuksen suorittamista hyväksytysti ja jotka edellyttävät oppisopimusjärjestelmässä vähintään neljän vuoden ammatillista koulutusta, johon kuuluu vähintään yksi päivä teoreettista koulutusta oppilaitoksessa viikoittain ja muina päivinä käytännön koulutusta koulutuskeskuksessa tai yrityksessä ja joka päättyy toisen tai kolmannen tason tutkintoon.

Alankomaiden viranomaiset toimittavat komissiolle ja muille jäsenvaltioille luettelon tässä liitteessä tarkoitetuista koulutusaloista.

Itävallassa:

- Koulutusalat opistotasoista ammatillista koulutusta antavissa oppilaitoksissa ("Berufsbildende Höhere Schulen") ja opistotasoista maa- ja metsätalousalan koulutusta antavissa oppilaitoksissa ("Höhere Land- und Forstwirtschaftliche Lehranstalten"), mukaan luettuna erityismuodot ("einschließlich der Sonderformen"), joiden rakenne ja taso on määritelty laeilla, asetuksilla ja hallinnollisilla määräyksillä.

Koulutusalat kestävät yhteensä vähintään 13 vuotta, ja niihin sisältyy viisi vuotta ammatillista koulutusta, joka päättyy loppututkintoon, jonka suorittaminen hyväksytysti on osoitus ammattipätevyydestä.

- Koulutusalat mestarikouluissa ("Meisterschulen"), mestariluokilla ("Meisterklassen"), teollisissa mestarikouluissa ("Werkmeisterschulen") tai rakennusalan kouluissa ("Bauhandwerkerschulen"), joiden rakenne ja taso on määritelty laeilla, asetuksilla ja hallinnollisilla määräyksillä.

Koulutusalat kestävät yhteensä vähintään 13 vuotta, ja niihin kuuluu yhdeksän vuoden oppivelvollisuuden suorittaminen, jota seuraa joko vähintään kolme vuotta ammatillista koulutusta erikoisoppilaitoksessa tai vähintään kolme vuotta koulutusta yrityksessä ja samanaikaisesti ammatillisessa oppilaitoksessa ("Berufsschule"), jotka molemmat päättyvät loppututkintoon ja joita täydennetään suorittamalla hyväksytysti vähintään yhden vuoden koulutus mestarikouluissa ("Meisterschulen"), mestariluokilla ("Meisterklassen"), teollisissa mestarikouluissa ("Werkmeisterschulen") tai rakennusalan kouluissa ("Bauhandwerkerschulen"). Useimmissa tapauksissa kesto on yhteensä vähintään 15 vuotta, ja siihen kuuluvat työelämään tutustumisjaksot, jotka joko edeltävät koulutusta näissä oppilaitoksissa tai joiden yhteydessä osallistutaan koulutukseen osa-aikaisesti (vähintään 960 tuntia).

Itävallan viranomaiset toimittavat komissiolle ja muille jäsenvaltioille luettelon tässä liitteessä tarkoitetuista koulutusaloista.

[1] Kolmen vuoden vähimmäiskestoa voidaan alentaa kahteen vuoteen, jos asianomaisella henkilöllä on kelpoisuus, joka on välttämätön yliopistoon pääsemiseksi ("Abitur"), eli kolmetoista vuotta aiempaa koulutusta, tai "Fachhochschule"-kouluun pääsemiseksi ("Fachhochschulreife"), eli kaksitoista vuotta aiempaa koulutusta.

--------------------------------------------------

LIITE IV

17, 18 ja 19 artiklassa tarkoitettuihin ammattikokemusluokkiin liittyvät toiminnot

Luettelo I

Direktiiviin 64/427/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 69/77/ETY, sekä direktiiveihin 68/366/ETY ja 82/489/ETY sisältyvät pääryhmät

1 Direktiivi 64/427/ETY

(Sijoittautumisvapauden ja palvelujen tarjoamisen vapauden toteuttamisesta annettu direktiivi 64/429/ETY)

ISIC-luokitus (vastaa ISIC-pääryhmiä 23—24)

Pääryhmä | 23 | Tekstiilien valmistus |

232 | Villapohjaisten tekstiilien jalostus |

233 | Puuvillapohjaisten tekstiilien jalostus |

234 | Silkkipohjaisten tekstiilien jalostus |

235 | Pellava- ja hamppupohjaisten tekstiilien jalostus |

236 | Muiden tekstiilikuitujen jalostus (juutti, vulkaanikuidut jne.), köysien valmistus |

237 | Trikooneulosten valmistus |

238 | Tekstiilien viimeistely |

239 | Muu tekstiilituotteiden valmistus |

Pääryhmä | 24 | Jalkineiden, vaatteiden ja vuodevaatteiden valmistus |

241 | Jalkineiden mekaaninen valmistus (lukuun ottamatta kumi- ja puujalkineita) |

242 | Jalkineiden valmistus käsityönä ja niiden korjaaminen |

243 | Vaatteiden valmistus (lukuun ottamatta turkiksia) |

244 | Patjojen ja vuodevaatteiden valmistus |

245 | Turkistuotteiden valmistus |

Pääryhmä | 25 | Puu- ja korkkituotteiden valmistus (ei kuitenkaan huonekalujen valmistus puusta) |

251 | Puun sahaus ja teollinen käsittely |

252 | Puolivalmisteiden valmistus puusta |

253 | Palkit, puusepäntuotteet, parketit (sarjavalmistus) |

254 | Puupakkausten valmistus |

255 | Muiden puutuotteiden valmistus (ei kuitenkaan huonekalujen valmistus) |

259 | Olki-, korkki-, kori- ja punostuotteiden valmistus; harjojen valmistus |

Pääryhmä | 26 | 260 Huonekalujen valmistus puusta |

Pääryhmä | 27 | Paperin ja paperituotteiden valmistus |

271 | Massan, paperin ja kartongin valmistus |

272 | Paperin ja kartongin jalostus, tuotteiden valmistus massasta |

Pääryhmä | 28 | 280 Kustantaminen, painaminen ja niihin liittyvät teollisuusalat |

Pääryhmä | 29 | Nahan ja nahkatuotteiden valmistus |

291 | Parkitseminen |

292 | Nahka- ja keinonahkatuotteiden valmistus |

ex pääryhmä | 30 | Kumin ja muovin, tekokuitujen ja tärkkelystuotteiden valmistus |

301 | Kumin ja asbestin jalostus |

302 | Muovin jalostus |

303 | Tekokuitujen valmistus |

ex pääryhmä | 31 | Kemianteollisuus |

311 | Peruskemikaalien valmistus ja enemmän tai vähemmän jalostettujen kemikaalien valmistus |

312 | Teollisuus- ja maatalouskemikaalien erikoisvalmistus (mukaan luettuna ISIC-ryhmään 312 sisältyvä kasvis- tai eläinperäisten teollisuusrasvojen ja -öljyjen valmistus) |

313 | Kotitalous- ja toimistokemikaalien erikoisvalmistus (ei kuitenkaan lääkkeiden ja farmaseuttisten tuotteiden valmistus (ex ISIC-ryhmä 319)) |

Pääryhmä | 32 | 320 Öljytuotteiden valmistus |

Pääryhmä | 33 | Ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus |

331 | Rakennuskeramiikan valmistus |

332 | Lasin valmistus |

333 | Kivitavaran, posliinin, fajanssin ja tulenkestävien tuotteiden valmistus |

334 | Sementin, kalkin ja kipsin valmistus |

335 | Betoni- ja sementti- ja kipsituotteiden valmistus rakennustarkoituksiin |

339 | Kivituotteiden ja ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus |

Pääryhmä | 34 | Rautametallien ja muiden kuin rautametallien tuotanto ja alkujalostus |

341 | Terästeollisuus (EHTY:n perustamissopimuksen mukaisesti, mukaan luettuna integroidut terästeollisuuskoksaamot) |

342 | Teräsputkien valmistus |

343 | Langanveto, vetäminen, vanneteräksen valssaus, kylmämuovaus |

344 | Muiden kuin rautametallien tuotanto ja alkujalostus |

345 | Rautametallien ja muiden kuin rautametallien valu |

Pääryhmä | 35 | Metallituotteiden valmistus (ei kuitenkaan koneiden ja kuljetusvälineiden valmistus) |

351 | Metallin takominen, puristaminen, muottiin takominen ja meistäminen |

352 | Metallin jatkojalostus, työstö ja päällystäminen |

353 | Metallirakenteiden valmistus |

354 | Kattiloiden, säiliöiden ja muiden peltituotteiden valmistus |

355 | Työkalujen ja täysvalmisteiden valmistus metallista sähkötarvikkeita lukuun ottamatta |

359 | Koneteollisuuteen liittyvät toiminnat |

Pääryhmä | 36 | Muiden kuin sähkölaitteiden valmistus |

361 | Maatalouskoneiden ja -traktorien valmistus |

362 | Konttorikoneiden valmistus |

363 | Metallien työstökoneiden, työkalujen ja konetyövälineiden valmistus |

364 | Tekstiilikoneiden ja niiden tarvikkeiden valmistus, ompelukoneiden valmistus |

365 | Koneiden ja laitteiden valmistus elintarvike- ja kemianteollisuudelle ja niihin liittyvien alojen teollisuudelle |

366 | Laitteiden valmistus kaivoksiin, terästeollisuuteen ja valimoihin, maa- ja vesirakentamiseen sekä rakennustyöhön; nosto- ja käsittelylaitteiden valmistus |

367 | Siirtolaitteiden valmistus |

368 | Muiden erikoislaitteiden valmistus |

369 | Muiden ei-sähköisten koneiden ja laitteiden valmistus |

Pääryhmä | 37 | Sähköisten koneiden ja tarvikkeiden valmistus |

371 | Sähköjohtojen ja -kaapelien valmistus |

372 | Sähköisten voimakoneiden (moottorien, generaattorien, muuntajien, katkaisimien, teollisuuden laitteistojen jne.) valmistus |

373 | Sähköisten käyttölaitteiden valmistus |

374 | Televiestintälaitteiden, laskimien, mittauslaitteiden ja lääkintälaitteiden valmistus |

375 | Sähkölaitteiden, radioiden, televisioiden sekä äänentallennus- ja -toistolaitteiden valmistus |

376 | Sähköisten kodinkoneiden valmistus |

377 | Lamppujen ja valaistuslaitteiden valmistus |

378 | Paristojen ja akkujen valmistus |

379 | Korjaus, kokoonpano ja tekninen asennustyö (sähkölaitteiden asennus) |

ex pääryhmä | 38 | Kulkuneuvojen valmistus |

383 | Moottoriajoneuvojen ja niiden varaosien valmistus |

384 | Itsenäiset moottoriajoneuvojen, moottoripyörien ja polkupyörien korjaamot |

385 | Moottoripyörien, polkupyörien ja niiden varaosien valmistus |

389 | Muualle luokittelemattomien kulkuneuvojen valmistus |

Pääryhmä | 39 | Muu valmistus |

391 | Tarkkuus-, mittaus- ja tarkkailulaitteiden valmistus |

392 | Lääkintä- ja kirurgisten välineiden sekä ortopediavälineiden (ei kuitenkaan ortopedisten jalkineiden) valmistus |

393 | Optiikka- ja valokuvausvälineiden valmistus |

394 | Kellojen valmistus ja korjaus |

395 | Jalokivikorujen ja muiden kultasepäntuotteiden valmistus sekä jalokivien hionta |

396 | Soitinten valmistus ja korjaus |

397 | Pelien, leikkikalujen ja urheiluvälineiden valmistus |

399 | Muu valmistus |

Pääryhmä | 40 | Rakennustyö sekä maa- ja vesirakentaminen |

400 | Rakennustyö sekä maa- ja vesirakentaminen (ei erikoisalojen), purku |

401 | Talojen rakentaminen (asuinrakennukset ja muut) |

402 | Maa- ja vesirakentaminen: teiden, siltojen, rautateiden jne. rakentaminen |

403 | Rakennusasennus |

404 | Kunnostaminen |

2 Direktiivi 68/366/ETY

(Sijoittautumisvapauden ja palvelujen tarjoamisen vapauden toteuttamisesta annettu direktiivi 68/365/ETY)

NICE-luokitus

Pääryhmä | 20A | 200 Kasvi- ja eläinöljyjen ja -rasvojen valmistus |

20B | Elintarviketeollisuus (lukuun ottamatta juomien valmistusta) |

201 | Teurastus, lihanjalostus ja lihan säilöntä |

202 | Meijerituotteiden valmistus |

203 | Hedelmien ja vihannesten säilöntä |

204 | Kalan ja muiden merestä saatavien tuotteiden säilöntä |

205 | Myllytuotteiden valmistus |

206 | Leipomotuotteiden, mukaan luettuna korppujen ja keksien valmistus |

207 | Sokerin valmistus |

208 | Kaakaon, suklaan ja makeisten valmistus |

209 | Muiden elintarvikkeiden valmistus |

Pääryhmä | 21 | Juomateollisuus |

211 | Etyylialkoholin valmistus käymisteitse, hiivan ja tislattujen alkoholijuomien valmistus |

212 | Viinien ja muiden samankaltaisten ei-mallasjuomien valmistus |

213 | Oluen ja maltaiden valmistus |

214 | Terveysjuomien ja hiilihapollisten kivennäisvesien valmistus |

ex 30 | Kumin ja muovin, tekokuitujen sekä tärkkelystuotteiden valmistus |

304 | Tärkkelystuotteiden valmistus |

3 Direktiivi 82/489/ETY

ISIC-luokitus

Ex 855 | Kauneushoitolat ja manikyristien toiminta, ei kuitenkaan jalkojenhoitotoiminta eikä kauneudenhoito- ja kampaamoalan ammatillisten oppilaitosten toiminta |

Luettelo II

Direktiivien 75/368/ETY, 75/369/ETY ja 82/470/ETY pääryhmät

1 Direktiivi 75/368/ETY(5 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu toiminta)

ISIC-luokitus

ex 04 | Kalastus |

043 | Sisävesikalastus |

ex 38 | Kulkuneuvojen valmistus |

381 | Laivojen valmistus ja korjaus |

382 | Rautatiekaluston valmistus |

386 | Lentokoneiden valmistus (mukaan luettuna avaruuskaluston valmistus) |

ex 71 | Seuraaviin ryhmiin kuuluva liikennettä palveleva toiminta ja muu kuin liikennetoiminta |

ex 711 | Makuu- ja ravintolavaunupalvelut; rautatiekaluston huolto korjaamoilla; vaunujen siivous |

ex 712 | Kaupunki-, esikaupunki- ja kaukoliikenteen matkustajaliikenteen kaluston huolto |

ex 713 | Muun tieliikenteen matkustajaliikenteen kaluston (kuten autojen, linja-autojen ja taksien) huolto |

ex 714 | Tieliikenteen apurakenteiden (kuten teiden, tunnelien ja maksullisten siltojen, tavara-asemien, pysäköintialueiden sekä linja-auto- ja raitiovaunuvarikkojen) ylläpito ja huolto |

ex 716 | Sisävesiliikennettä palveleva toiminta (kuten vesiväylien, satamien ja muiden sisävesiliikenteen laitosten toimintaan ja huoltoon liittyvät palvelut, hinaus ja luotsaus satamissa, reimarointi, laivojen lastaus ja purku ja muut vastaavat toiminnat, kuten laivojen pelastuspalvelut, hinaus, kanoottihuoltamon pito) |

73 | Posti- ja teleliikenne |

ex 85 | Henkilökohtaiset palvelut |

854 | Pesulat ja pesulapalvelut, kemialliset pesulat |

ex 856 | Valokuvaamot: muotokuvaus ja kaupallinen valokuvaus, lukuun ottamatta toimittaja-valokuvaajan toimintaa |

ex 859 | Muualle luokittelemattomat henkilökohtaiset palvelut (yksinomaan rakennus- tai laitossiivous ja -huolto) |

2 Direktiivi 75/369/ETY (6 artikla: kun toimintaa pidetään teollisuus- tai pienteollisuusluonteisena)

ISIC-luokitus

Seuraavien toimintojen liikkuva harjoittaminen:

a) tavaroiden ostaminen ja myyminen:

- kun sitä harjoittavat kulkukauppiaat, katukauppiaat tai kaupustelijat (ex ISIC-ryhmä 612)

- kun sitä harjoitetaan kauppahalleissa muissa kuin kiinteissä rakennelmissa sekä toreilla.

b) toiminnat, joita koskevissa jo toteutetuissa siirtymätoimenpiteissä nimenomaan suljetaan pois kyseisten toimintojen liikkuva harjoittaminen tai sitä ei mainita.

3 Direktiivi 82/470/ETY (6 artiklan 1 ja 3 kohta)

ISIC-luokituksen ryhmät 718 ja 720

Tarkoitettuja toimintoja ovat etenkin:

- matkustamisen tarkoituksesta riippumatta kaikenlainen matkojen ja matkakohteessa oleskelujen järjestäminen, myytäväksi tarjoaminen ja myyminen, suoraan tai välittäjänä, yksittäin tai suoritusten kokonaisuuksina (kuljetus, ateriat, majoitus, retket yms.) [2 artiklan B kohdan a alakohta]

- toimiminen välittäjänä eri kuljetusmuotojen toimeksisaajien ja tavarantoimittajien tai -vastaanottajien välillä suorittaen erilaisia tähän liittyviä toimia:

aa) tekemällä päämiestensä puolesta sopimuksia kuljetusten toimeksisaajien kanssa

bb) valitsemalla päämiehelleen kannattavimpana pidettävä kuljetustapa, -yhtiö ja -reitti

cc) huolehtimalla kuljetuksen teknisistä järjestelyistä (esimerkiksi kuljetuksen vaatimasta pakkaamisesta), suorittamalla kuljetukseen liittyviä erilaisia toimenpiteitä (esimerkiksi jäiden toimittaminen jäähdytettyihin tavaravaunuihin)

dd) hoitamalla kuljetukseen liittyviä muodollisuuksia kuten rahtikirjojen laatimista; lastaamalla ja purkamalla lähetyksiä

ee) sovittamalla yhteen kuljetuksen eri vaiheita, huolehtimalla lähetyksen kauttakulusta, jälleenlähettämisestä, uudelleenlastauksesta ja muista terminaalitoiminnoista

ff) huolehtimalla sekä rahdista että kuljetuksen järjestämisestä ja kuljetusvälineiden hankkimisesta tavarantoimittajien tai -vastaanottajien lukuun:

- kuljetusmaksujen laskeminen ja niiden tilityksen valvonta

- tiettyjen toimien toteuttaminen pysyvästi tai tilapäisesti varustajan tai meriliikenteenharjoittajan nimissä ja lukuun (satamaviranomaisten, aluksen tavarantoimittajayritysten jne. kanssa)

[2 artiklan A kohdan a, b tai d alakohdan mukaiset toiminnat].

Luettelo III

Direktiivit 64/222/ETY, 68/364/ETY, 68/368/ETY, 75/368/ETY, 75/369/ETY, 70/523/ETY ja 82/470/ETY

1 Direktiivi 64/222/ETY

(Sijoittautumisvapauden ja palvelujen tarjoamisen vapauden toteuttamisesta annetut direktiivit 64/223/ETY ja 64/224/ETY)

1. Itsenäisten ammatinharjoittajien toiminta tukkukaupan alalla, lukuun ottamatta lääke- ja apteekkituotteiden, myrkyllisten tuotteiden ja patogeenien sekä hiilen tukkukauppaa (ex ISIC-ryhmä 611).

2. Ammatillinen toiminta välittäjänä, jonka tehtävänä on yhden tai usean toimeksiannon nojalla valmistella tai tehdä kauppatoimia muiden nimissä ja lukuun.

3. Ammatillinen toiminta välittäjänä, joka muutoin kuin pysyvänä tehtävänään luo yhteyksiä sellaisten henkilöiden välille, jotka haluavat tehdä sopimuksia suoraan, valmistelee heidän kauppatoimiaan tai auttaa niiden tekemisessä.

4. Ammatillinen toiminta välittäjänä, joka tekee omissa nimissään kauppatoimia muiden lukuun.

5. Ammatillinen toiminta välittäjänä, joka toteuttaa muiden lukuun tukkutavaran huutokauppoja.

6. Ammatillinen toiminta välittäjänä, joka kerää tilauksia ovelta ovelle -myynnillä.

7. Yhden tai usean kauppa-, teollisuus- tai käsiteollisuusyrityksen palveluksessa palkallista työtä tekevän välittäjän ammatillisesti toteuttama palveluntarjoamistoiminta.

2 Direktiivi 68/364/ETY

(Sijoittautumisvapauden ja palvelujen tarjoamisen vapauden toteuttamisesta annettu direktiivi 68/363/ETY)

Ex ISIC-ryhmä 612: Vähittäiskauppa

Ulkopuolelle jätetyt toiminnat:

012 | Maatalouskoneiden vuokraus |

640 | Kiinteistöjen vuokraus |

713 | Autojen, vaunujen ja hevosten vuokraus |

718 | Junavaunujen vuokraus |

839 | Koneiden vuokraus kauppaliikkeille |

841 | Elokuvateatteripaikkojen ja elokuvien vuokraus |

842 | Teatteripaikkojen ja -tarvikkeiden vuokraus |

843 | Veneiden, polkupyörien ja peliautomaattien vuokraus |

853 | Kalustettujen huoneiden vuokraus |

854 | Pestyjen liinavaatteiden vuokraus |

859 | Vaatteiden vuokraus |

3 Direktiivi 68/368/ETY

(Sijoittautumisvapauden ja palvelujen tarjoamisen vapauden toteuttamisesta annettu direktiivi 68/367/ETY)

ISIC-luokitus

Ex ISIC-pääryhmä 85

1. | Ravintolat, kahvilat, baarit ja muut anniskelu- ja ruokapaikat (ISIC-ryhmä 852). |

2. | Kalustettuja huoneita vuokraavat hotellit ja vastaavat laitokset, leirintäalueet (ISIC-ryhmä 853). |

4 Direktiivi 75/368/ETY (7 artikla)

Kaikki direktiivin 75/368/ETY liitteeseen sisältyvät toiminnat, ei kuitenkaan kyseisen direktiivin 5 artiklan 1 kohdassa mainitut toiminnat (tämän liitteen luettelossa II oleva 1 kohta)

ISIC-luokitus

Ex 62 | Pankit ja muut rahoituslaitokset |

Ex 620 | Patenttitoimistot ja patenttioikeusmaksujen jakeluyritykset |

Ex 71 | Liikenne |

Ex 713 | Maanteiden matkustajaliikenne, ei kuitenkaan moottoriajoneuvoilla harjoitettu liikenne |

Ex 719 | Nestemäisten hiilivetyjen ja muiden nestemäisten kemiallisten tuotteiden kuljetus putkistossa |

Ex 82 | Yhteisöpalvelut |

827 | Kirjastot, museot, kasvitieteelliset puutarhat ja eläintarhat |

Ex 84 | Virkistyspalvelut |

843 | Muualle luokittelemattomat virkistyspalvelut urheilutoiminta (urheilukentät, urheilujärjestöt jne.), ei kuitenkaan liikunnanohjaajan toimintakilpailutoiminta (kilpatallit, kilparadat, kilpakentät jne.)muu virkistystoiminta (sirkukset, huvipuistot, muut huvitoiminnat jne.) |

Ex 85 | Henkilökohtaiset palvelut |

Ex 851 | Kotipalvelut |

Ex 855 | Kauneushoitolat ja manikyristien toiminta, ei kuitenkaan jalkojenhoitotoiminta eikä kauneudenhoito- ja kampaamoalan ammatillisten oppilaitosten toiminta |

Ex 859 | Muualle luokittelemattomat henkilökohtaiset palvelut, ei kuitenkaan urheiluhierojien ja lääkinnällisten hierojien eikä vuoristo-oppaiden toiminta, ryhmiteltynä seuraavasti: desinfiointi ja tuhoeläintorjuntavaatteiden vuokraus ja tavaransäilytysavioliittovälitystoimistot ja vastaavat palvelutastrologia ja ennustustyyppinen toimintapuhtaanapitopalvelut ja niihin liittyvä toimintahautauspalvelut ja hautausmaiden hoitomatkaoppaat ja -tulkit |

5 Direktiivi 75/369/ETY (5 artikla)

Seuraavien toimintojen liikkuva harjoittaminen:

a) tavaroiden ostaminen ja myyminen:

- kun sitä harjoittavat kulkukauppiaat, katukauppiaat tai kaupustelijat (ISIC-ryhmä 612)

- kun sitä harjoitetaan kauppahalleissa muissa kuin kiinteissä rakennelmissa sekä toreilla

b) toiminnat, joita koskevissa siirtymätoimenpiteissä nimenomaan suljetaan pois kyseisten toimintojen liikkuva harjoittaminen tai sitä ei mainita.

6 Direktiivi 70/523/ETY

Itsenäisten ammatinharjoittajien toiminta hiilen tukkukaupassa ja välittäjien toiminta hiilikaupan alalla (ex ISIC-luokituksen ryhmä 6112)

7 Direktiivi 82/470/ETY (6 artiklan 2 kohta)

[2 artiklan A kohdan c ja e alakohdassa, B kohdan b alakohdassa sekä C ja D kohdassa mainitut toiminnat]

Näitä toimintoja ovat etenkin:

- junavaunujen antaminen vuokralle henkilö- tai tavaraliikenteeseen

- välittäjänä toimiminen laivojen ostossa, myynnissä tai vuokrauksessa

- maastamuuttajien kuljetusta koskevien sopimusten valmistelu, neuvottelu ja tekeminen

- kaikkien esineiden ja tavaroiden ottaminen säilytettäväksi tallettajan lukuun, tullimenettelyssä tai ei, varastoissa, talletusmakasiineissa, huonekaluvarastoissa, kylmävarastoissa, siiloissa jne.

- säilytettäväksi otettua esinettä tai tavaraa edustavan asiakirjan antaminen tallettajalle

- tarhojen, ravinnon ja myyntipaikkojen hankkiminen karjalle, joka on väliaikaisessa säilytyksessä joko ennen myyntiä tai kauttakuljetuksessa markkinoille tai markkinoilta

- moottoriajoneuvojen valvonnan tai teknisen asiantuntija-arvioinnin harjoittaminen

- tavaroiden mittaus, punnitus ja niiden tilavuuden mittaus

--------------------------------------------------

LIITE V

Koulutuksen vähimmäisvaatimusten yhteensovittamiseen perustuva tunnustaminen

V.1. LÄÄKÄRIT

5.1.1 Lääkärin peruskoulutuksesta annettavat asiakirjat

Maa | Koulutuksesta annettava asiakirja | Asiakirjan antava elin | Koulutuksesta annettuun asiakirjaan liitettävä todistus | Viiteajankohta |

België/Belgique/ Belgien | Diploma van arts/Diplôme de docteur en médecine | Les universités/De universiteitenLe Jury compétent d'enseignement de la Communauté française/De bevoegde Examencommissie van de Vlaamse Gemeenschap | | 20. joulukuuta 1976 |

Česká republika | Diplom o ukončení studia ve studijním programu všeobecné lékařství (doktor medicíny, MUDr.) | Lékářská fakulta univerzity v České republice | Vysvědčení o státní rigorózní zkoušce | 1. toukokuuta 2004 |

Danmark | Bevis for bestået lægevidenskabelig embedseksamen | Medicinsk universitetsfakultet | Autorisation som læge, udstedt af Sundhedsstyrelsen ogTilladelse til selvstændigt virke som læge (dokumentation for gennemført praktisk uddannelse), udstedt af Sundhedsstyrelsen | 20. joulukuuta 1976 |

Deutschland | Zeugnis über die Ärztliche PrüfungZeugnis über die Ärztliche Staatsprüfung und Zeugnis über die Vorbereitungszeit als Medizinalassistent, soweit diese nach den deutschen Rechtsvorschriften noch für den Abschluss der ärztlichen Ausbildung vorgesehen war | Zuständige Behörden | | 20. joulukuuta 1976 |

Eesti | Diplom arstiteaduse õppekava läbimise kohta | Tartu Ülikool | | 1. toukokuuta 2004 |

Ελλάς | Πτυχίo Iατρικής | Iατρική Σχoλή Παvεπιστημίoυ,Σχoλή Επιστημώv Υγείας, Τμήμα Iατρικής Παvεπιστημίoυ | | 1. tammikuuta 1981 |

España | Título de Licenciado en Medicina y Cirugía | Ministerio de Educación y CulturaEl rector de una Universidad | | 1. tammikuuta 1986 |

France | Diplôme d'Etat de docteur en médecine | Universités | | 20. joulukuuta 1976 |

Ireland | Primary qualification | Competent examining body | Certificate of experience | 20. joulukuuta 1976 |

Italia | Diploma di laurea in medicina e chirurgia | Università | Diploma di abilitazione all'esercizio della medicina e chirurgia | 20. joulukuuta 1976 |

Κύπρος | Πιστοποιητικό Εγγραφής Ιατρού | Ιατρικό Συμβούλιο | | 1. toukokuuta 2004 |

Latvija | ārsta diploms | Universitātes tipa augstskola | | 1. toukokuuta 2004 |

Lietuva | Aukštojo mokslo diplomas, nurodantis suteiktą gydytojo kvalifikaciją | Universitetas | Internatūros pažymėjimas, nurodantis suteiktą medicinos gydytojo profesinę kvalifikaciją | 1. toukokuuta 2004 |

Luxembourg | Diplôme d'Etat de docteur en médecine, chirurgie et accouchements, | Jury d'examen d'Etat | Certificat de stage | 20. joulukuuta 1976 |

Magyarország | Általános orvos oklevél (doctor medicinae univer- sae, röv.: dr. med. univ.) | Egyetem | | 1. toukokuuta 2004 |

Malta | Lawrja ta' Tabib tal-Medi- ċina u l-Kirurġija | Universita` ta' Malta | Ċertifikat ta' reġistrazzjoni maħruġ mill-Kunsill Mediku | 1. toukokuuta 2004 |

Nederland | Getuigschrift van met goed gevolg afgelegd artsexamen | Faculteit Geneeskunde | | 20. joulukuuta 1976 |

Österreich | 1.Urkunde über die Verleihung des akademischen Grades Doktor der gesamten Heilkunde (bzw. Doctor medicinae universae, Dr.med.univ.) | 1.Medizinische Fakultät einer Universität | | 1. tammikuuta 1994 |

2.Diplom über die spezifische Ausbildung zum Arzt für Allgemeinmedizin bzw. Facharztdiplom | 2.Österreichische Ärztekammer |

Polska | Dyplom ukończenia studiów wyższych na kierunku lekarskim z tytułem "lekarza" | 1.Akademia Medyczna2.Uniwersytet Medyczny3.Collegium Medicum Uniwersytetu Jagiellońskiego | Lekarski Egzamin Państwowy | 1. toukokuuta 2004 |

Portugal | Carta de Curso de licenciatura em medicina | Universidades | Diploma comprovativo da conclusão do internato geral emitido pelo Ministério da Saúde | 1. tammikuuta 1986 |

Slovenija | Diploma, s katero se podeljuje strokovni naslov "doktor medicine/doktorica medicine" | Univerza | | 1. toukokuuta 2004 |

Slovensko | Vysokoškolský diplom o udelení akademického titulu "doktor medicíny" ("MUDr.") | Vysoká škola | | 1. toukokuuta 2004 |

Suomi/ Finland | Lääketieteen lisensiaatin tutkinto/Medicine licentiatexamen | Helsingin yliopisto/Helsingfors universitetKuopion yliopistoOulun yliopistoTampereen yliopistoTurun yliopisto | Todistus lääkärin perusterveydenhuollon lisäkoulutuksesta/Examenbevis om tilläggsutbildning för läkare inom primärvården | 1. tammikuuta 1994 |

Sverige | Läkarexamen | Universitet | Bevis om praktisk utbildning som utfärdas av Socialstyrelsen | 1. tammikuuta 1994 |

United Kingdom | Primary qualification | Competent examining body | Certificate of experience | 20. joulukuuta 1976 |

5.1.2 Erikoislääkärin koulutuksesta annettavat asiakirjat

Maa | Koulutuksesta annettava asiakirja | Asiakirjan antava elin | Viiteajankohta |

België/Belgique/ Belgien | Bijzondere beroepstitel van geneesheer-specialist/Titre professionnel particulier de médecin spécialiste | Minister bevoegd voor Volksgezondheid/Ministre de la Santé publique | 20. joulukuuta 1976 |

Česká republika | Diplom o specializaci | Ministerstvo zdravotnictví | 1. toukokuuta 2004 |

Danmark | Bevis for tilladelse til at betegne sig som speciallæge | Sundhedsstyrelsen | 20. joulukuuta 1976 |

Deutschland | Fachärztliche Anerkennung | Landesärztekammer | 20. joulukuuta 1976 |

Eesti | Residentuuri lõputunnistus eriarstiabi erialal | Tartu Ülikool | 1. toukokuuta 2004 |

Ελλάς | Τίτλoς Iατρικής Ειδικότητας | 1.Νoμαρχιακή Αυτoδιoίκηση | 1. tammikuuta 1981 |

2.Νoμαρχία |

España | Título de Especialista | Ministerio de Educación y Cultura | 1. tammikuuta 1986 |

France | 1.Certificat d'études spéciales de médecine | 1.Universités | 20. joulukuuta 1976 |

2.Attestation de médecin spécialiste qualifié | 2.Conseil de l'Ordre des médecins |

3.Certificat d'études spéciales de médecine | 3.Universités |

4.Diplôme d'études spécialisées ou spécialisation complémentaire qualifiante de médecine | 4.Universités |

Ireland | Certificate of Specialist doctor | Competent authority | 20. joulukuuta 1976 |

Italia | Diploma di medico specialista | Università | 20. joulukuuta 1976 |

Κύπρος | Πιστοποιητικό Αναγνώρισης Ειδικότητας | Ιατρικό Συμβούλιο | 1. toukokuuta 2004 |

Latvija | "Sertifikāts"—kompetentu iestāžu izsniegts dokuments, kas apliecina, ka persona ir nokārtojusi sertifikācijas eksāmenu specialitātē | Latvijas Ārstu biedrība Latvijas Ārstniecības personu profesionālo organizāciju savienība | 1. toukokuuta 2004 |

Lietuva | Rezidentūros pažymėjimas, nurodantis suteiktą gydytojo specialisto profesinę kvalifikaciją | Universitetas | 1. toukokuuta 2004 |

Luxembourg | Certificat de médecin spécialiste | Ministre de la Santé publique | 20. joulukuuta 1976 |

Magyarország | Szakorvosi bizonyítvány | Az Egészségügyi, Szociális és Családügyi Minisztérium illetékes testülete | 1. toukokuuta 2004 |

Malta | Ċertifikat ta' Speċjalista Mediku | Kumitat ta' Approvazzjoni dwar Speċjalisti | 1. toukokuuta 2004 |

Nederland | Bewijs van inschrijving in een Specialistenregister | Medisch Specialisten Registratie Commissie (MSRC) van de Koninklijke Nederlandsche Maatschappij tot Bevordering der GeneeskunstSociaal-Geneeskundigen Registratie Commissie van de Koninklijke Nederlandsche Maatschappij tot Bevordering der Geneeskunst | 20. joulukuuta 1976 |

Österreich | Facharztdiplom | Österreichische Ärztekammer | 1. tammikuuta 1994 |

Polska | Dyplom uzyskania tytułu specjalisty | Centrum Egzaminów Medycznych | 1. toukokuuta 2004 |

Portugal | 1.Grau de assistente | 1.Ministério da Saúde | 1. tammikuuta 1986 |

2.Titulo de especialista | 2.Ordem dos Médicos |

Slovenija | Potrdilo o opravljenem specialističnem izpitu | 1.Ministrstvo za zdravje | 1. toukokuuta 2004 |

2.Zdravniška zbornica Slovenije |

Slovensko | Diplom o špecializácii | Slovenská zdravotnícka univerzita | 1. toukokuuta 2004 |

Suomi/ Finland | Erikoislääkärin tutkinto/Specialläkarexamen | 1.Helsingin yliopisto/Helsingfors universitet | 1. tammikuuta 1994 |

2.Kuopion yliopisto |

3.Oulun yliopisto |

4.Tampereen yliopisto |

5.Turun yliopisto |

Sverige | Bevis om specialkompetens som läkare, utfärdat av Socialstyrelsen | Socialstyrelsen | 1. tammikuuta 1994 |

United Kingdom | Certificate of Completion of specialist training | Competent authority | 20. joulukuuta 1976 |

5.1.3 Lääketieteen erikoisalojen nimikkeet

Maa | Anestesiologia Koulutuksen vähimmäiskesto: 3 vuotta | Kirurgia Koulutuksen vähimmäiskesto: 5 vuotta |

Nimike | Nimike |

Belgique/België/Belgien | Anesthésie-réanimation/Anesthesie reanimatie | Chirurgie/Heelkunde |

Česká republika | Anesteziologie a resuscitace | Chirurgie |

Danmark | Anæstesiologi | Kirurgi elsler kirurgiske sygdomme |

Deutschland | Anästhesiologie | (Allgemeine) Chirurgie |

Eesti | Anestesioloogia | Üldkirurgia |

Ελλάς | Αvαισθησιoλoγία | Χειρoυργική |

España | Anestesiología y Reanimación | Cirugía general y del aparato digestivo |

France | Anesthésiologie-Réanimation chirurgicale | Chirurgie générale |

Ireland | Anaesthesia | General surgery |

Italia | Anestesia e rianimazione | Chirurgia generale |

Κύπρος | Αναισθησιολογία | Γενική Χειρουργική |

Latvija | Anestezioloģija un reanimatoloģija | Ķirurģija |

Lietuva | Anesteziologija reanimatologija | Chirurgija |

Luxembourg | Anesthésie-réanimation | Chirurgie générale |

Magyarország | Aneszteziológia és intenzív terápia | Sebészet |

Malta | Anesteżija u Kura Intensiva | Kirurġija Ġenerali |

Nederland | Anesthesiologie | Heelkunde |

Österreich | Anästhesiologie und Intensivmedizin | Chirurgie |

Polska | Anestezjologia i intensywna terapia | Chirurgia ogólna |

Portugal | Anestesiologia | Cirurgia geral |

Slovenija | Anesteziologija, reanimatologija in perioperativna intenzivna medicina | Splošna kirurgija |

Slovensko | Anestéziológia a intenzívna medicína | Chirurgia |

Suomi/Finland | Anestesiologia ja tehohoito/Anestesiologi och intensivvård | Yleiskirurgia/Allmän kirurgi |

Sverige | Anestesi och intensivvård | Kirurgi |

United Kingdom | Anaesthetics | General surgery |

Maa | Neurokirurgia Koulutuksen vähimmäiskesto: 5 vuotta | Synnytykset ja naistentaudit Koulutuksen vähimmäiskesto: 4 vuotta |

Nimike | Nimike |

Belgique/België/ Belgien | Neurochirurgie | Gynécologie — obstétrique/Gynaecologie en verloskunde |

Česká republika | Neurochirurgie | Gynekologie a porodnictví |

Danmark | Neurokirurgi eller kirurgiske nervesygdomme | Gynækologi og obstetrik eller kvindesygdomme og fødselshjælp |

Deutschland | Neurochirurgie | Frauenheilkunde und Geburtshilfe |

Eesti | Neurokirurgia | Sünnitusabi ja günekoloogia |

Ελλάς | Νευρoχειρoυργική | Μαιευτική-Γυvαικoλoγία |

España | Neurocirugía | Obstetricia y ginecología |

France | Neurochirurgie | Gynécologie — obstétrique |

Ireland | Neurosurgery | Obstetrics and gynaecology |

Italia | Neurochirurgia | Ginecologia e ostetricia |

Κύπρος | Νευροχειρουργική | Μαιευτική — Γυναικολογία |

Latvija | Neiroķirurģija | Ginekoloģija un dzemdniecība |

Lietuva | Neurochirurgija | Akušerija ginekologija |

Luxembourg | Neurochirurgie | Gynécologie — obstétrique |

Magyarország | Idegsebészet | Szülészet-nőgyógyászat |

Malta | Newrokirurġija | Ostetriċja u Ġinekoloġija |

Nederland | Neurochirurgie | Verloskunde en gynaecologie |

Österreich | Neurochirurgie | Frauenheilkunde und Geburtshilfe |

Polska | Neurochirurgia | Położnictwo i ginekologia |

Portugal | Neurocirurgia | Ginecologia e obstetricia |

Slovenija | Nevrokirurgija | Ginekologija in porodništvo |

Slovensko | Neurochirurgia | Gynekológia a pôrodníctvo |

Suomi/Finland | Neurokirurgia/Neurokirurgi | Naistentaudit ja synnytykset/Kvinnosjukdomar och förlossningar |

Sverige | Neurokirurgi | Obstetrik och gynekologi |

United Kingdom | Neurosurgery | Obstetrics and gynaecology |

Maa | Sisätaudit Koulutuksen vähimmäiskesto: 5 vuotta | Silmätaudit Koulutuksen vähimmäiskesto: 3 vuotta |

Nimike | Nimike |

Belgique/België/Belgien | Médecine interne/Inwendige geneeskunde | Ophtalmologie/Oftalmologie |

Česká republika | Vnitřní lékařství | Oftalmologie |

Danmark | Intern medicin | Oftalmologi eller øjensygdomme |

Deutschland | Innere Medizin | Augenheilkunde |

Eesti | Sisehaigused | Oftalmoloogia |

Ελλάς | Παθoλoγία | Οφθαλμoλoγία |

España | Medicina interna | Oftalmología |

France | Médecine interne | Ophtalmologie |

Ireland | General medicine | Ophthalmic surgery |

Italia | Medicina interna | Oftalmologia |

Κύπρος | Παθoλoγία | Οφθαλμολογία |

Latvija | Internā medicīna | Oftalmoloģija |

Lietuva | Vidaus ligos | Oftalmologija |

Luxembourg | Médecine interne | Ophtalmologie |

Magyarország | Belgyógyászat | Szemészet |

Malta | Mediċina Interna | Oftalmoloġija |

Nederland | Interne geneeskunde | Oogheelkunde |

Österreich | Innere Medizin | Augenheilkunde und Optometrie |

Polska | Choroby wewnętrzne | Okulistyka |

Portugal | Medicina interna | Oftalmologia |

Slovenija | Interna medicina | Oftalmologija |

Slovensko | Vnútorné lekárstvo | Oftalmológia |

Suomi/Finland | Sisätaudit/Inre medicin | Silmätaudit/Ögonsjukdomar |

Sverige | Internmedicin | Ögonsjukdomar (oftalmologi) |

United Kingdom | General (internal) medicine | Ophthalmology |

Maa | Korva-, nenä- ja kurkkutaudit Koulutuksen vähimmäiskesto: 3 vuotta | Lastentaudit Koulutuksen vähimmäiskesto: 4 vuotta |

Nimike | Nimike |

Belgique/België/Belgien | Oto-rhino-laryngologie/Otorhinolaryngologie | Pédiatrie/Pediatrie |

Česká republika | Otorinolaryngologie | Dětské lékařství |

Danmark | Oto-rhino-laryngologi eller øre-næse-halssygdomme | Pædiatri eller sygdomme hos børn |

Deutschland | Hals-Nasen-Ohrenheilkunde | Kinder- und Jugendmedizin |

Eesti | Otorinolarüngoloogia | Pediaatria |

Ελλάς | Ωτoριvoλαρυγγoλoγία | Παιδιατρική |

España | Otorrinolaringología | Pediatría y sus áreas específicas |

France | Oto-rhino-laryngologie | Pédiatrie |

Ireland | Otolaryngology | Paediatrics |

Italia | Otorinolaringoiatria | Pédiatria |

Κύπρος | Ωτορινολαρυγγολογία | Παιδιατρική |

Latvija | Otolaringoloģija | Pediatrija |

Lietuva | Otorinolaringologija | Vaikų ligos |

Luxembourg | Oto-rhino-laryngologie | Pédiatrie |

Magyarország | Fül-orr-gégegyógyászat | Csecsemő- és gyermekgyógyászat |

Malta | Otorinolaringoloġija | Pedjatrija |

Nederland | Keel-, neus- en oorheelkunde | Kindergeneeskunde |

Österreich | Hals-, Nasen- und Ohrenkrankheiten | Kinder- und Jugendheilkunde |

Polska | Otorynolaryngologia | Pediatria |

Portugal | Otorrinolaringologia | Pediatria |

Slovenija | Otorinolaringológija | Pediatrija |

Slovensko | Otorinolaryngológia | Pediatria |

Suomi/Finland | Korva-, nenä- ja kurkkutaudit/Öron-, näs- och halssjukdomar | Lastentaudit/Barnsjukdomar |

Sverige | Öron-, näs- och halssjukdomar (oto-rhino-laryngologi) | Barn- och ungdomsmedicin |

United Kingdom | Otolaryngology | Paediatrics |

Maa | Keuhkosairaudet Koulutuksen vähimmäiskesto: 4 vuotta | Urologia Koulutuksen vähimmäiskesto: 5 vuotta |

Nimike | Nimike |

Belgique/België/ Belgien | Pneumologie | Urologie |

Česká republika | Tuberkulóza a respirační nemoci | Urologie |

Danmark | Medicinske lungesygdomme | Urologi eller urinvejenes kirurgiske sygdomme |

Deutschland | Pneumologie | Urologie |

Eesti | Pulmonoloogia | Uroloogia |

Ελλάς | Φυματιoλoγία- Πvευμovoλoγία | Ουρoλoγία |

España | Neumología | Urología |

France | Pneumologie | Urologie |

Ireland | Respiratory medicine | Urology |

Italia | Malattie dell'apparato respiratorio | Urologia |

Κύπρος | Πνευμονολογία — Φυματιολογία | Ουρολογία |

Latvija | Ftiziopneimonoloģija | Uroloģija |

Lietuva | Pulmonologija | Urologija |

Luxembourg | Pneumologie | Urologie |

Magyarország | Tüdőgyógyászat | Urológia |

Malta | Mediċina Respiratorja | Uroloġija |

Nederland | Longziekten en tuberculose | Urologie |

Österreich | Lungenkrankheiten | Urologie |

Polska | Choroby płuc | Urologia |

Portugal | Pneumologia | Urologia |

Slovenija | Pnevmologija | Urologija |

Slovensko | Pneumológia a ftizeológia | Urológia |

Suomi/Finland | Keuhkosairaudet ja allergologia/Lungsjukdomar och allergologi | Urologia/Urologi |

Sverige | Lungsjukdomar (pneumologi) | Urologi |

United Kingdom | Respiratory medicine | Urology |

Maa | Ortopedia Koulutuksen vähimmäiskesto: 5 vuotta | Patologia Koulutuksen vähimmäiskesto: 4 vuotta |

Nimike | Nimike |

Belgique/België/Belgien | Chirurgie orthopédique/Orthopedische heelkunde | Anatomie pathologique/Pathologische anatomie |

Česká republika | Ortopedie | Patologická anatomie |

Danmark | Ortopædisk kirurgi | Patologisk anatomi eller vævs- og celleundersøgelser |

Deutschland | Orthopädie (und Unfallchirurgie) | Pathologie |

Eesti | Ortopeedia | Patoloogia |

Ελλάς | Ορθoπεδική | Παθoλoγική Αvατoμική |

España | Cirugía ortopédica y traumatología | Anatomía patológica |

France | Chirurgie orthopédique et traumatologie | Anatomie et cytologie pathologiques |

Ireland | Trauma and orthopaedic surgery | Morbid anatomy and histopathology |

Italia | Ortopedia e traumatologia | Anatomia patologica |

Κύπρος | Ορθοπεδική | Παθολογοανατομία — Ιστολογία |

Latvija | Traumatoloģija un ortopēdija | Patoloģija |

Lietuva | Ortopedija traumatologija | Patologija |

Luxembourg | Orthopédie | Anatomie pathologique |

Magyarország | Ortopédia | Patológia |

Malta | Kirurġija Ortopedika | Istopatoloġija |

Nederland | Orthopedie | Pathologie |

Österreich | Orthopädie und Orthopädische Chirurgie | Pathologie |

Polska | Ortopedia i traumatologia narządu ruchu | Patomorfologia |

Portugal | Ortopedia | Anatomia patologica |

Slovenija | Ortopedska kirurgija | Anatomska patologija in citopatologija |

Slovensko | Ortopédia | Patologická anatómia |

Suomi/Finland | Ortopedia ja traumatologia/Ortopedi och traumatologi | Patologia/Patologi |

Sverige | Ortopedi | Klinisk patologi |

United Kingdom | Trauma and orthopaedic surgery | Histopathology |

Maa | Neurologia Koulutuksen vähimmäiskesto: 4 vuotta | Psykiatria Koulutuksen vähimmäiskesto: 4 vuotta |

Nimike | Nimike |

Belgique/België/Belgien | Neurologie | Psychiatrie de l'adulte/Volwassen psychiatrie |

Česká republika | Neurologie | Psychiatrie |

Danmark | Neurologi eller medicinske nervesygdomme | Psykiatri |

Deutschland | Neurologie | Psychiatrie und Psychotherapie |

Eesti | Neuroloogia | Psühhiaatria |

Ελλάς | Νευρoλoγία | Ψυχιατρική |

España | Neurología | Psiquiatría |

France | Neurologie | Psychiatrie |

Ireland | Neurology | Psychiatry |

Italia | Neurologia | Psichiatria |

Κύπρος | Νευρολογία | Ψυχιατρική |

Latvija | Neiroloģija | Psihiatrija |

Lietuva | Neurologija | Psichiatrija |

Luxembourg | Neurologie | Psychiatrie |

Magyarország | Neurológia | Pszichiátria |

Malta | Newroloġija | Psikjatrija |

Nederland | Neurologie | Psychiatrie |

Österreich | Neurologie | Psychiatrie |

Polska | Neurologia | Psychiatria |

Portugal | Neurologia | Psiquiatria |

Slovenija | Nevrologija | Psihiatrija |

Slovensko | Neurológia | Psychiatria |

Suomi/Finland | Neurologia/Neurologi | Psykiatria/Psykiatri |

Sverige | Neurologi | Psykiatri |

United Kingdom | Neurology | General psychiatry |

Maa | Diagnostinen radiologia Koulutuksen vähimmäiskesto: 4 vuotta | Sädehoito Koulutuksen vähimmäiskesto: 4 vuotta |

Nimike | Nimike |

Belgique/België/Belgien | Radiodiagnostic/Röntgendiagnose | Radiothérapie-oncologie/Radiotherapie-oncologie |

Česká republika | Radiologie a zobrazovací metody | Radiační onkologie |

Danmark | Diagnostik radiologi eller røntgenundersøgelse | Onkologi |

Deutschland | (Diagnostische) Radiologie | Strahlentherapie |

Eesti | Radioloogia | Onkoloogia |

Ελλάς | Ακτιvoδιαγvωστική | Ακτιvoθεραπευτική — Ογκολογία |

España | Radiodiagnóstico | Oncología radioterápica |

France | Radiodiagnostic et imagerie médicale | Oncologie radiothérapique |

Ireland | Diagnostic radiology | Radiation oncology |

Italia | Radiodiagnostica | Radioterapia |

Κύπρος | Ακτινολογία | Ακτινοθεραπευτική Ογκολογία |

Latvija | Diagnostiskā radioloģija | Terapeitiskā radioloģija |

Lietuva | Radiologija | Onkologija radioterapija |

Luxembourg | Radiodiagnostic | Radiothérapie |

Magyarország | Radiológia | Sugárterápia |

Malta | Radjoloġija | Onkoloġija u Radjoterapija |

Nederland | Radiologie | Radiotherapie |

Österreich | Medizinische Radiologie-Diagnostik | Strahlentherapie - Radioonkologie |

Polska | Radiologia i diagnostyka obrazowa | Radioterapia onkologiczna |

Portugal | Radiodiagnóstico | Radioterapia |

Slovenija | Radiologija | Radioterapija in onkologija |

Slovensko | Rádiológia | Radiačná onkológia |

Suomi/Finland | Radiologia/Radiologi | Syöpätaudit/Cancersjukdomar |

Sverige | Medicinsk radiologi | Tumörsjukdomar (allmän onkologi) |

United Kingdom | Clinical radiology | Clinical oncology |

Maa | Plastiikkakirurgia Koulutuksen vähimmäiskesto: 5 vuotta | Kliininen biologia Koulutuksen vähimmäiskesto: 4 vuotta |

Nimike | Nimike |

Belgique/België/Belgien | Chirurgie plastique, reconstructrice et esthétique/Plastische, reconstructieve en esthetische heelkunde | Biologie clinique/Klinische biologie |

Česká republika | Plastická chirurgie | |

Danmark | Plastikkirurgi | |

Deutschland | Plastische (und Ästhetische) Chirurgie | |

Eesti | Plastika- ja rekonstruktiivkirurgia | Laborimeditsiin |

Ελλάς | Πλαστική Χειρoυργική | Χειρουργική Θώρακος |

España | Cirugía plástica, estética y reparadora | Análisis clínicos |

France | Chirurgie plastique, reconstructrice et esthétique | Biologie médicale |

Ireland | Plastic surgery | |

Italia | Chirurgia plastica e ricostruttiva | Patologia clinica |

Κύπρος | Πλαστική Χειρουργική | |

Latvija | Plastiskā ķirurģija | |

Lietuva | Plastinė ir rekonstrukcinė chirurgija | Laboratorinė medicina |

Luxembourg | Chirurgie plastique | Biologie clinique |

Magyarország | Plasztikai (égési) sebészet | Orvosi laboratóriumi diagnosztika |

Malta | Kirurġija Plastika | |

Nederland | Plastische Chirurgie | |

Österreich | Plastische Chirurgie | Medizinische Biologie |

Polska | Chirurgia plastyczna | Diagnostyka laboratoryjna |

Portugal | Cirurgia plástica e reconstrutiva | Patologia clínica |

Slovenija | Plastična, rekonstrukcijska in estetska kirurgija | |

Slovensko | Plastická chirurgia | Laboratórna medicína |

Suomi/Finland | Plastiikkakirurgia/Plastikkirurgi | |

Sverige | Plastikkirurgi | |

United Kingdom | Plastic surgery | |

Maa | Kliininen mikrobiologia Koulutuksen vähimmäiskesto: 4 vuotta | Kliininen kemia Koulutuksen vähimmäiskesto: 4 vuotta |

Nimike | Nimike |

Belgique/België/ Belgien | | |

Česká republika | Lékařská mikrobiologie | Klinická biochemie |

Danmark | Klinisk mikrobiologi | Klinisk biokemi |

Deutschland | Mikrobiologie (Virologie) und Infektionsepidemiologie | Laboratoriumsmedizin |

Eesti | | |

Ελλάς | 1.Iατρική Βιoπαθoλoγία2.Μικρoβιoλoγία | |

España | Microbiología y parasitología | Bioquímica clínica |

France | | |

Ireland | Microbiology | Chemical pathology |

Italia | Microbiologia e virologia | Biochimica clinica |

Κύπρος | Μικροβιολογία | |

Latvija | Mikrobioloģija | |

Lietuva | | |

Luxembourg | Microbiologie | Chimie biologique |

Magyarország | Orvosi mikrobiológia | |

Malta | Mikrobijoloġija | Patoloġija Kimika |

Nederland | Medische microbiologie | Klinische chemie |

Österreich | Hygiene und Mikrobiologie | Medizinische und Chemische Labordiagnostik |

Polska | Mikrobiologia lekarska | |

Portugal | | |

Slovenija | Klinična mikrobiologija | Medicinska biokemija |

Slovensko | Klinická mikrobiológia | Klinická biochémia |

Suomi/Finland | Kliininen mikrobiologia/Klinisk mikrobiologi | Kliininen kemia/Klinisk kemi |

Sverige | Klinisk bakteriologi | Klinisk kemi |

United Kingdom | Medical microbiology and virology | Chemical pathology |

Maa | Immunologia Koulutuksen vähimmäiskesto: 4 vuotta | Thoraxkirurgia Koulutuksen vähimmäiskesto: 5 vuotta |

Nimike | Nimike |

Belgique/België/ Belgien | | Chirurgie thoracique/Heelkunde op de thorax [1] |

Česká republika | Alergologie a klinická imunologie | Kardiochirurgie |

Danmark | Klinisk immunologi | Thoraxkirurgi eller brysthulens kirurgiske sygdomme |

Deutschland | | Thoraxchirurgie |

Eesti | | Torakaalkirurgia |

Ελλάς | | Χειρουργική Θώρακος |

España | Immunología | Cirugía torácica |

France | | Chirurgie thoracique et cardiovasculaire |

Ireland | Immunology (clinical and laboratory) | Thoracic surgery |

Italia | | Chirurgia toracica; Cardiochirurgia |

Κύπρος | Ανοσολογία | Χειρουργική Θώρακος |

Latvija | Imunoloģija | Torakālā ķirurģija |

Lietuva | | Krūtinės chirurgija |

Luxembourg | Immunologie | Chirurgie thoracique |

Magyarország | Allergológia és klinikai immunológia | Mellkassebészet |

Malta | Immunoloġija | Kirurġija Kardjo-Toraċika |

Nederland | | Cardio-thoracale chirurgie |

Österreich | Immunologie | |

Polska | Immunologia kliniczna | Chirurgia klatki piersiowej |

Portugal | | Cirurgia cardiotorácica |

Slovenija | | Torakalna kirurgija |

Slovensko | Klinická imunológia a alergológia | Hrudníková chirurgia |

Suomi/Finland | | Sydän-ja rintaelinkirurgia/Hjärt- och thoraxkirurgi |

Sverige | Klinisk immunologi | Thoraxkirurgi |

United Kingdom | Immunology | Cardo-thoracic surgery |

Maa | Lastenkirurgia Koulutuksen vähimmäiskesto: 5 vuotta | Verisuonikirurgia Koulutuksen vähimmäiskesto: 5 vuotta |

Nimike | Nimike |

Belgique/België/ Belgien | | Chirurgie des vaisseaux/Bloedvatenheelkunde [2] |

Česká republika | Dětská chirurgie | Cévní chirurgie |

Danmark | | Karkirurgi eller kirurgiske blodkarsygdomme |

Deutschland | Kinderchirurgie | Gefäßchirurgie |

Eesti | Lastekirurgia | Kardiovaskulaarkirurgia |

Ελλάς | Χειρoυργική Παίδωv | Αγγειoχειρoυργική |

España | Cirugía pediátrica | Angiología y cirugía vascular |

France | Chirurgie infantile | Chirurgie vasculaire |

Ireland | Paediatric surgery | |

Italia | Chirurgia pediatrica | Chirurgia vascolare |

Κύπρος | Χειρουργική Παίδων | Χειρουργική Αγγείων |

Latvija | Bērnu ķirurģija | Asinsvadu ķirurģija |

Lietuva | Vaikų chirurgija | Kraujagyslių chirurgija |

Luxembourg | Chirurgie pédiatrique | Chirurgie vasculaire |

Magyarország | Gyermeksebészet | Érsebészet |

Malta | Kirurgija Pedjatrika | Kirurġija Vaskolari |

Nederland | | |

Österreich | Kinderchirurgie | |

Polska | Chirurgia dziecięca | Chirurgia naczyniowa |

Portugal | Cirurgia pediátrica | Cirurgia vascular |

Slovenija | | Kardiovaskularna kirurgija |

Slovensko | Detská chirurgia | Cievna chirurgia |

Suomi/Finland | Lastenkirurgia/Barnkirurgi | Verisuonikirurgia/Kärlkirurgi |

Sverige | Barn- och ungdomskirurgi | |

United Kingdom | Paediatric surgery | |

Maa | Kardiologia Koulutuksen vähimmäiskesto: 4 vuotta | Gastroenterologia Koulutuksen vähimmäiskesto: 4 vuotta |

Nimike | Nimike |

Belgique/België/ Belgien | Cardiologie | Gastro-entérologie/Gastroenterologie |

Česká republika | Kardiologie | Gastroenterologie |

Danmark | Kardiologi | Medicinsk gastroenterologi eller medicinske mavetarmsygdomme |

Deutschland | Innere Medizin und Schwerpunkt Kardiologie | Innere Medizin und Schwerpunkt Gastroenterologie |

Eesti | Kardioloogia | Gastroenteroloogia |

Ελλάς | Καρδιoλoγία | Γαστρεvτερoλoγία |

España | Cardiología | Aparato digestivo |

France | Pathologie cardio-vasculaire | Gastro-entérologie et hépatologie |

Ireland | Cardiology | Gastro-enterology |

Italia | Cardiologia | Gastroenterologia |

Κύπρος | Καρδιολογία | Γαστρεντερολογία |

Latvija | Kardioloģija | Gastroenteroloģija |

Lietuva | Kardiologija | Gastroenterologija |

Luxembourg | Cardiologie et angiologie | Gastro-enterologie |

Magyarország | Kardiológia | Gasztroenterológia |

Malta | Kardjoloġija | Gastroenteroloġija |

Nederland | Cardiologie | Leer van maag-darm-leverziekten |

Österreich | | |

Polska | Kardiologia | Gastrenterologia |

Portugal | Cardiologia | Gastrenterologia |

Slovenija | | Gastroenterologija |

Slovensko | Kardiológia | Gastroenterológia |

Suomi/Finland | Kardiologia/Kardiologi | Gastroenterologia/Gastroenterologi |

Sverige | Kardiologi | Medicinsk gastroenterologi och hepatologi |

United Kingdom | Cardiology | Gastro-enterology |

Maa | Reumatologia Koulutuksen vähimmäiskesto: 4 vuotta | Hematologia Koulutuksen vähimmäiskesto: 3 vuotta |

Nimike | Nimike |

Belgique/België/ Belgien | Rhumathologie/reumatologie | |

Česká republika | Revmatologie | Hematologie a transfúzní lékařství |

Danmark | Reumatologi | Hæmatologi eller blodsygdomme |

Deutschland | Innere Medizin und Schwerpunkt Rheumatologie | Innere Medizin und Schwerpunkt Hämatologie und Onkologie |

Eesti | Reumatoloogia | Hematoloogia |

Ελλάς | Ρευματoλoγία | Αιματoλoγία |

España | Reumatología | Hematología y hemoterapia |

France | Rhumatologie | |

Ireland | Rheumatology | Haematology (clinical and laboratory) |

Italia | Reumatologia | Ematologia |

Κύπρος | Ρευματολογία | Αιματολογία |

Latvija | Reimatoloģija | Hematoloģija |

Lietuva | Reumatologija | Hematologija |

Luxembourg | Rhumatologie | Hématologie |

Magyarország | Reumatológia | Haematológia |

Malta | Rewmatoloġija | Ematoloġija |

Nederland | Reumatologie | |

Österreich | | |

Polska | Reumatologia | Hematologia |

Portugal | Reumatologia | Imuno-hemoterapia |

Slovenija | | |

Slovensko | Reumatológia | Hematológia a transfúziológia |

Suomi/Finland | Reumatologia/Reumatologi | Kliininen hematologia/Klinisk hematologi |

Sverige | Reumatologi | Hematologi |

United Kingdom | Rheumatology | Haematology |

Maa | Endokrinologia Koulutuksen vähimmäiskesto: 3 vuotta | Fysiatria Koulutuksen vähimmäiskesto: 3 vuotta |

Nimike | Nimike |

Belgique/België/Belgien | | Médecine physique et réadaptation/Fysische geneeskunde en revalidatie |

Česká republika | Endokrinologie | Rehabilitační a fyzikální medicína |

Danmark | Medicinsk endokrinologi eller medicinske hormonsygdomme | |

Deutschland | Innere Medizin und Schwerpunkt Endokrinologie und Diabetologie | Physikalische und Rehabilitative Medizin |

Eesti | Endokrinoloogia | Taastusravi ja füsiaatria |

Ελλάς | Εvδoκριvoλoγία | Φυσική Iατρική και Απoκατάσταση |

España | Endocrinología y nutrición | Medicina física y rehabilitación |

France | Endocrinologie, maladies métaboliques | Rééducation et réadaptation fonctionnelles |

Ireland | Endocrinology and diabetes mellitus | |

Italia | Endocrinologia e malattie del ricambio | Medicina fisica e riabilitazione |

Κύπρος | Ενδοκρινολογία | Φυσική Ιατρική και Αποκατάσταση |

Latvija | Endokrinoloģija | Rehabilitoloģija Fiziskā rehabilitācija Fizikālā medicīna |

Lietuva | Endokrinologija | Fizinė medicina ir reabilitacija |

Luxembourg | Endocrinologie, maladies du métabolisme et de la nutrition | Rééducation et réadaptation fonctionnelles |

Magyarország | Endokrinológia | Fizioterápia |

Malta | Endokrinoloġija u Dijabete | |

Nederland | | Revalidatiegeneeskunde |

Österreich | | Physikalische Medizin |

Polska | Endokrynologia | Rehabilitacja medyczna |

Portugal | Endocrinologia | Fisiatria ou Medicina física e de reabilitação |

Slovenija | | Fizikalna in rehabilitacijska medicina |

Slovensko | Endokrinológia | Fyziatria, balneológia a liečebná rehabilitácia |

Suomi/Finland | Endokrinologia/Endokrinologi | Fysiatria/Fysiatri |

Sverige | Endokrina sjukdomar | Rehabiliteringsmedicin |

United Kingdom | Endocrinology and diabetes mellitus | |

Maa | Neuropsykiatria Koulutuksen vähimmäiskesto: 5 vuotta | Iho- ja sukupuolitaudit Koulutuksen vähimmäiskesto: 3 vuotta |

Nimike | Nimike |

Belgique/België/Belgien | Neuropsychiatrie [3] | Dermato-vénéréologie/Dermato-venerologie |

Česká republika | | Dermatovenerologie |

Danmark | | Dermato-venerologi eller hud- og kønssygdomme |

Deutschland | Nervenheilkunde (Neurologie und Psychiatrie) | Haut- und Geschlechtskrankheiten |

Eesti | | Dermatoveneroloogia |

Ελλάς | Νευρoλoγία — Ψυχιατρική | Δερματoλoγία — Αφρoδισιoλoγία |

España | | Dermatología médico-quirúrgica y venereología |

France | Neuropsychiatrie [4] | Dermatologie et vénéréologie |

Ireland | | |

Italia | Neuropsichiatria [5] | Dermatologia e venerologia |

Κύπρος | Νευρολογία — Ψυχιατρική | Δερματολογία — Αφροδισιολογία |

Latvija | | Dermatoloģija un veneroloģija |

Lietuva | | Dermatovenerologija |

Luxembourg | Neuropsychiatrie [6] | Dermato-vénéréologie |

Magyarország | | Bőrgyógyászat |

Malta | | Dermato-venerejoloġija |

Nederland | Zenuw- en zielsziekten [7] | Dermatologie en venerologie |

Österreich | Neurologie und Psychiatrie | Haut- und Geschlechtskrankheiten |

Polska | | Dermatologia i wenerologia |

Portugal | | Dermatovenereologia |

Slovenija | | Dermatovenerologija |

Slovensko | Neuropsychiatria | Dermatovenerológia |

Suomi/Finland | | Ihotaudit ja allergologia/Hudsjukdomar och allergologi |

Sverige | | Hud- och könssjukdomar |

United Kingdom | | |

Maa | Radiologia Koulutuksen vähimmäiskesto: 4 vuotta | Lastenpsykiatria Koulutuksen vähimmäiskesto: 4 vuotta |

Nimike | Nimike |

Belgique/België/Belgien | | Psychiatrie infanto-juvénile/Kinder- en jeugdpsychiatrie |

Česká republika | | Dětská a dorostová psychiatrie |

Danmark | | Børne- og ungdomspsykiatri |

Deutschland | Radiologie | Kinder- und Jugendpsychiatrie und -psychotherapie |

Eesti | | |

Ελλάς | Ακτιvoλoγία — Ραδιoλoγία | Παιδoψυχιατρική |

España | Electrorradiología | |

France | Electro-radiologie [8] | Pédo-psychiatrie |

Ireland | Radiology [9] | Child and adolescent psychiatry |

Italia | Radiologia | Neuropsichiatria infantile |

Κύπρος | | Παιδοψυχιατρική |

Latvija | | Bērnu psihiatrija |

Lietuva | | Vaikų ir paauglių psichiatrija |

Luxembourg | Électroradiologie [10] | Psychiatrie infantile |

Magyarország | Radiológia | Gyermek-és ifjúságpszichiátria |

Malta | | |

Nederland | Radiologie [11] | |

Österreich | Radiologie | |

Polska | | Psychiatria dzieci i młodzieży |

Portugal | Radiologia | Pedopsiquiatria |

Slovenija | | Otroška in mladostniška psihiatrija |

Slovensko | | Detská psychiatria |

Suomi/Finland | | Lastenpsykiatria/Barnpsykiatri |

Sverige | | Barn- och ungdomspsykiatri |

United Kingdom | | Child and adolescent psychiatry |

Maa | Geriatria Koulutuksen vähimmäiskesto: 4 vuotta | Nefrologia Koulutuksen vähimmäiskesto: 4 vuotta |

Nimike | Nimike |

Belgique/België/ Belgien | | |

Česká republika | Geriatrie | Nefrologie |

Danmark | Geriatri eller alderdommens sygdomme | Nefrologi eller medicinske nyresygdomme |

Deutschland | | Innere Medizin und Schwerpunkt Nephrologie |

Eesti | | Nefroloogia |

Ελλάς | | Νεφρoλoγία |

España | Geriatría | Nefrología |

France | | Néphrologie |

Ireland | Geriatric medicine | Nephrology |

Italia | Geriatria | Nefrologia |

Κύπρος | Γηριατρική | Νεφρολογία |

Latvija | | Nefroloģija |

Lietuva | Geriatrija | Nefrologija |

Luxembourg | Gériatrie | Néphrologie |

Magyarország | Geriátria | Nefrológia |

Malta | Ġerjatrija | Nefroloġija |

Nederland | Klinische geriatrie | |

Österreich | | |

Polska | Geriatria | Nefrologia |

Portugal | | Nefrologia |

Slovenija | | Nefrologija |

Slovensko | Geriatria | Nefrológia |

Suomi/Finland | Geriatria/Geriatri | Nefrologia/Nefrologi |

Sverige | Geriatrik | Medicinska njursjukdomar (nefrologi) |

United Kingdom | Geriatrics | Renal medicine |

Nimike | Tarttuvat sairaudet Koulutuksen vähimmäiskesto: 4 vuotta | Terveydenhuolto Koulutuksen vähimmäiskesto: 4 vuotta |

Maa | Nimike |

Belgique/België/ Belgien | | |

Česká republika | Infekční lékařství | Hygiena a epidemiologie |

Danmark | Infektionsmedicin | Samfundsmedicin |

Deutschland | | Öffentliches Gesundheitswesen |

Eesti | Infektsioonhaigused | |

Ελλάς | | Κοινωνική Iατρική |

España | | Medicina preventiva y salud pública |

France | | Santé publique et médecine sociale |

Ireland | Infectious diseases | Public health medicine |

Italia | Malattie infettive | Igiene e medicina preventiva |

Κύπρος | Λοιμώδη Νοσήματα | Υγειονολογία/Κοινοτική Ιατρική |

Latvija | Infektoloģija | |

Lietuva | Infektologija | |

Luxembourg | Maladies contagieuses | Santé publique |

Magyarország | Infektológia | Megelőző orvostan és népegészségtan |

Malta | Mard Infettiv | Saħħa Pubblika |

Nederland | | Maatschappij en gezondheid |

Österreich | | Sozialmedizin |

Polska | Choroby zakaźne | Zdrowie publiczne, epidemiologia |

Portugal | Infecciologia | Saúde pública |

Slovenija | Infektologija | Javno zdravje |

Slovensko | Infektológia | Verejné zdravotníctvo |

Suomi/Finland | Infektiosairaudet/Infektionssjukdomar | Terveydenhuolto/Hälsovård |

Sverige | Infektionssjukdomar | Socialmedicin |

United Kingdom | Infectious diseases | Public health medicine |

Maa | Kliininen farmakologia Koulutuksen vähimmäiskesto: 4 vuotta | Työterveyshuolto Koulutuksen vähimmäiskesto: 4 vuotta |

Nimike | Nimike |

Belgique/België/Belgien | | Médecine du travail/Arbeidsgeneeskunde |

Česká republika | Klinická farmakologie | Pracovní lékařství |

Danmark | Klinisk farmakologi | Arbejdsmedicin |

Deutschland | Pharmakologie und Toxikologie | Arbeitsmedizin |

Eesti | | |

Ελλάς | | Iατρική της Εργασίας |

España | Farmacología clínica | Medicina del trabajo |

France | | Médecine du travail |

Ireland | Clinical pharmacology and therapeutics | Occupational medicine |

Italia | Farmacologia | Medicina del lavoro |

Κύπρος | | Ιατρική της Εργασίας |

Latvija | | Arodslimības |

Lietuva | | Darbo medicina |

Luxembourg | | Médecine du travail |

Magyarország | Klinikai farmakológia | Foglalkozás-orvostan (üzemorvostan) |

Malta | Farmakoloġija Klinika u t-Terapewtika | Mediċina Okkupazzjonali |

Nederland | | Arbeid en gezondheid, bedrijfsgeneeskundeArbeid en gezondheid, verzekeringsgeneeskunde |

Österreich | Pharmakologie und Toxikologie | Arbeits- und Betriebsmedizin |

Polska | Farmakologia kliniczna | Medycyna pracy |

Portugal | | Medicina do trabalho |

Slovenija | | Medicina dela, prometa in športa |

Slovensko | Klinická farmakológia | Pracovné lekárstvo |

Suomi/Finland | Kliininen farmakologia ja lääkehoito/Klinisk farmakologi och läkemedelsbehandling | Työterveyshuolto/Företagshälsovård |

Sverige | Klinisk farmakologi | Yrkes- och miljömedicin |

United Kingdom | Clinical pharmacology and therapeutics | Occupational medicine |

Maa | Allergologia Koulutuksen vähimmäiskesto: 3 vuotta | Isotooppitutkimukset Koulutuksen vähimmäiskesto: 4 vuotta |

Nimike | Nimike |

Belgique/België/Belgien | | Médecine nucléaire/Nucleaire geneeskunde |

Česká republika | Alergologie a klinická imunologie | Nukleární medicína |

Danmark | Medicinsk allergologi eller medicinske overfølsomhedssygdomme | Klinisk fysiologi og nuklearmedicin |

Deutschland | | Nuklearmedizin |

Eesti | | |

Ελλάς | Αλλεργιoλoγία | Πυρηvική Iατρική |

España | Alergología | Medicina nuclear |

France | | Médecine nucléaire |

Ireland | | |

Italia | Allergologia ed immunologia clinica | Medicina nucleare |

Κύπρος | Αλλεργιολογία | Πυρηνική Ιατρική |

Latvija | Alergoloģija | |

Lietuva | Alergologija ir klinikinė imunologija | |

Luxembourg | | Médecine nucléaire |

Magyarország | Allergológia és klinikai immunológia | Nukleáris medicina (izotóp diagnosztika) |

Malta | | Mediċina Nukleari |

Nederland | Allergologie en inwendige geneeskunde | Nucleaire geneeskunde |

Österreich | | Nuklearmedizin |

Polska | Alergologia | Medycyna nuklearna |

Portugal | Imuno-alergologia | Medicina nuclear |

Slovenija | | Nuklearna medicina |

Slovensko | Klinická imunológia a alergológia | Nukleárna medicína |

Suomi/Finland | | Kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede/Klinisk fysiologi och nukleärmedicin |

Sverige | Allergisjukdomar | Nukleärmedicin |

United Kingdom | | Nuclear medicine |

Maa | Leukakirurgia (lääkärin peruskoulutus) Koulutuksen vähimmäiskesto: 5 vuotta |

Nimike |

Belgique/België/ Belgien | |

Česká republika | Maxilofaciální chirurgie |

Danmark | |

Deutschland | |

Eesti | |

Ελλάς | |

España | Cirugía oral y maxilofacial |

France | Chirurgie maxillo-faciale et stomatologie |

Ireland | |

Italia | Chirurgia maxillo-facciale |

Κύπρος | |

Latvija | Mutes, sejas un žokļu ķirurģija |

Lietuva | Veido ir žandikaulių chirurgija |

Luxembourg | Chirurgie maxillo-faciale |

Magyarország | Szájsebészet |

Malta | |

Nederland | |

Österreich | Mund- Kiefer- und Gesichtschirurgie |

Polska | Chirurgia szczekowo-twarzowa |

Portugal | Cirurgia maxilo-facial |

Slovenija | Maxilofaciálna kirurgija |

Slovensko | Maxilofaciálna chirurgia |

Suomi/Finland | |

Sverige | |

United Kingdom | |

Maa | Hematologiset laboratoriotutkimukset Koulutuksen vähimmäiskesto: 4 vuotta |

Nimike |

Belgique/België/Belgien | |

Česká republika | |

Danmark | Klinisk blodtypeserologi [12] |

Deutschland | |

Eesti | |

Ελλάς | |

España | |

France | Hématologie |

Ireland | |

Italia | |

Κύπρος | |

Latvija | |

Lietuva | |

Luxembourg | Hématologie biologique |

Magyarország | |

Malta | |

Nederland | |

Österreich | |

Polska | |

Portugal | Hematologia clinica |

Slovenija | |

Slovensko | |

Suomi/Finland | |

Sverige | |

United Kingdom | |

Maa | Stomatologia Koulutuksen vähimmäiskesto: 3 vuotta | Ihotaudit Koulutuksen vähimmäiskesto: 4 vuotta |

Nimike | Nimike |

Belgique/België/Belgien | | |

Česká republika | | |

Danmark | | |

Deutschland | | |

Eesti | | |

Ελλάς | | |

España | Estomatología | |

France | Stomatologie | |

Ireland | | Dermatology |

Italia | Odontostomatologia [13] | |

Κύπρος | | |

Latvija | | |

Lietuva | | |

Luxembourg | Stomatologie | |

Magyarország | | |

Malta | | Dermatoloġija |

Nederland | | |

Österreich | | |

Polska | | |

Portugal | Estomatologia | |

Slovenija | | |

Slovensko | | |

Suomi/Finland | | |

Sverige | | |

United Kingdom | | Dermatology |

Maa | Sukupuolitaudit Koulutuksen vähimmäiskesto: 4 vuotta | Trooppiset taudit Koulutuksen vähimmäiskesto: 4 vuotta |

Nimike | Nimike |

Belgique/België/Belgien | | |

Česká republika | | |

Danmark | | |

Deutschland | | |

Eesti | | |

Ελλάς | | |

España | | |

France | | |

Ireland | Genito-urinary medicine | Tropical medicine |

Italia | | Medicina tropicale |

Κύπρος | | |

Latvija | | |

Lietuva | | |

Luxembourg | | |

Magyarország | | Trópusi betegségek |

Malta | Mediċina Uro-ġenetali | |

Nederland | | |

Österreich | | Spezifische Prophylaxe und Tropenhygiene |

Polska | | Medycyna transportu |

Portugal | | Medicina tropical |

Slovenija | | |

Slovensko | | Tropická medicína |

Suomi/Finland | | |

Sverige | | |

United Kingdom | Genito-urinary medicine | Tropical medicine |

Maa | Gastroenterologinen kirurgia Koulutuksen vähimmäiskesto: 5 vuotta | Tapaturmat Koulutuksen vähimmäiskesto: 5 vuotta |

Nimike | Nimike |

Belgique/België/Belgien | Chirurgie abdominale/Heelkunde op het abdomen [14] | |

Česká republika | | Traumatologie Urgentní medicína |

Danmark | Kirurgisk gastroenterologi eller kirurgiske mave-tarmsygdomme | |

Deutschland | Visceralchirurgie | |

Eesti | | |

Ελλάς | | |

España | Cirugía del aparato digestivo | |

France | Chirurgie viscérale et digestive | |

Ireland | | Emergency medicine |

Italia | Chirurgia dell'apparato digerente | |

Κύπρος | | |

Latvija | | |

Lietuva | Abdominalinė chirurgija | |

Luxembourg | Chirurgie gastro-entérologique | |

Magyarország | | Traumatológia |

Malta | | Mediċina tal-Aċċidenti u l-Emerġenza |

Nederland | | |

Österreich | | |

Polska | | Medycyna ratunkowa |

Portugal | | |

Slovenija | Abdominalna kirurgija | |

Slovensko | Gastroenterologická chirurgia | Úrazová chirurgia Urgentná medicína |

Suomi/Finland | Gastroenterologinen kirurgia/Gastroenterologisk kirurgi | |

Sverige | | |

United Kingdom | | Accident and emergency medicine |

Maa | Kliininen neurofysiologia Koulutuksen vähimmäiskesto: 4 vuotta | Suu- ja leukakirurgia (lääkärin ja hammaslääkärin peruskoulutus) [15] Koulutuksen vähimmäiskesto: 4 vuotta |

Nimike | Nimike |

Belgique/België/Belgien | | Stomatologie et chirurgie orale et maxillo-faciale/Stomatologie en mond-, kaak- en aangezichtschirurgie |

Česká republika | | |

Danmark | Klinisk neurofysiologi | |

Deutschland | | Mund-, Kiefer- und Gesichtschirurgie |

Eesti | | |

Ελλάς | | |

España | Neurofisiología clínica | |

France | | |

Ireland | Clinical neurophysiology | Oral and maxillo-facial surgery |

Italia | | |

Κύπρος | | Στοματο-Γναθο-Προσωποχειρουργική |

Latvija | | |

Lietuva | | |

Luxembourg | | Chirurgie dentaire, orale et maxillo-faciale |

Magyarország | | Arc-állcsont-szájsebészet |

Malta | Newrofiżjoloġija Klinika | Kirurġija tal-għadam tal-wiċċ |

Nederland | | |

Österreich | | |

Polska | | |

Portugal | | |

Slovenija | | |

Slovensko | | |

Suomi/Finland | Kliininen neurofysiologia/Klinisk neurofysiologi | Suu- ja leukakirurgia/Oral och maxillofacial kirurgi |

Sverige | Klinisk neurofysiologi | |

United Kingdom | Clinical neurophysiology | Oral and maxillo-facial surgery |

5.1.4 Yleislääkärin koulutuksesta annettavat asiakirjat

Maa | Koulutuksesta annettava asiakirja | Ammattinimike | Viiteajankohta |

België/Belgique/Belgien | Ministerieel erkenningsbesluit van huisarts/Arrêté ministériel d'agrément de médecin généraliste | Huisarts/Médecin généraliste | 31. joulukuuta 1994 |

Česká republika | Diplom o specializaci "všeobecné lékařství" | Všeobecný lékař | 1. toukokuuta 2004 |

Danmark | Tilladelse til at anvende betegnelsen alment praktiserende læge/Speciallægel i almen medicin | Almen praktiserende læge/Speciallæge i almen medicin | 31. joulukuuta 1994 |

Deutschland | Zeugnis über die spezifische Ausbildung in der Allgemeinmedizin | Facharzt/Fachärztin für Allgemeinmedizin | 31. joulukuuta 1994 |

Eesti | Diplom peremeditsiini erialal | Perearst | 1. toukokuuta 2004 |

Ελλάς | Tίτλος ιατρικής ειδικότητας γενικής ιατρικής | Iατρός με ειδικότητα γενικής ιατρικής | 31. joulukuuta 1994 |

España | Título de especialista en medicina familiar y comunitaria | Especialista en medicina familiar y comunitaria | 31. joulukuuta 1994 |

France | Diplôme d'Etat de docteur en médecine (avec document annexé attestant la formation spécifique en médecine générale) | Médecin qualifié en médecine générale | 31. joulukuuta 1994 |

Ireland | Certificate of specific qualifications in general medical practice | General medical practitioner | 31. joulukuuta 1994 |

Italia | Attestato di formazione specifica in medicina generale | Medico di medicina generale | 31. joulukuuta 1994 |

Κύπρος | Τίτλος Ειδικότητας Γενικής Ιατρικής | Ιατρός Γενικής Ιατρικής | 1. toukokuuta 2004 |

Latvija | Ģimenes ārsta sertifikāts | Ģimenes (vispārējās prakses) ārsts | 1. toukokuuta 2004 |

Lietuva | Šeimos gydytojo rezidentūros pažymėjimas | Šeimos medicinos gydytojas | 1. toukokuuta 2004 |

Luxembourg | Diplôme de formation spécifique en medicine générale | Médecin généraliste | 31. joulukuuta 1994 |

Magyarország | Háziorvostan szakorvosa bizonyítvány | Háziorvostan szakorvosa | 1. toukokuuta 2004 |

Malta | Tabib tal-familja | Mediċina tal-familja | 1. toukokuuta 2004 |

Nederland | Certificaat van inschrijving in het register van erkende huisartsen van de Koninklijke Nederlandsche Maatschappij tot bevordering der geneeskunst | Huisarts | 31. joulukuuta 1994 |

Österreich | Arzt für Allgemeinmedizin | Arzt für Allgemeinmedizin | 31. joulukuuta 1994 |

Polska | Diplôme: Dyplom uzyskania tytułu specjalisty w dziedzinie medycyny rodzinnej | Specjalista w dziedzinie medycyny rodzinnej | 1. toukokuuta 2004 |

Portugal | Diploma do internato complementar de clínica geral | Assistente de clínica geral | 31. joulukuuta 1994 |

Slovenija | Potrdilo o opravljeni specializaciji iz družinske medicine | Specialist družinske medicine/Specialistka družinske medicine | 1. toukokuuta 2004 |

Slovensko | Diplom o špecializácii v odbore "všeobecné lekárstvo" | Všeobecný lekár | 1. toukokuuta 2004 |

Suomi/ Finland | Todistus lääkärin perusterveydenhuollon lisäkoulutuksesta/Bevis om tilläggsutbildning av läkare i primärvård | Yleislääkäri/Allmänläkare | 31. joulukuuta 1994 |

Sverige | Bevis om kompetens som allmänpraktiserande läkare (Europaläkare) utfärdat av Socialstyrelsen | Allmänpraktiserande läkare (Europaläkare) | 31. joulukuuta 1994 |

United Kingdom | Certificate of prescribed/equivalent experience | General medical practitioner | 31. joulukuuta 1994 |

V.2. YLEISSAIRAANHOIDOSTA VASTAAVAT SAIRAANHOITAJAT

5.2.1 Yleissairaanhoidosta vastaavan sairaanhoitajan koulutusohjelma

Yleissairaanhoidosta vastaavan sairaanhoitajan koulutuksesta annettavaan asiakirjaan johtavan koulutusohjelman on sisällettävä seuraavat kaksi osaa ja vähintään siinä mainitut oppiaineet.

A. Teoreettinen opetus

a. Sairaanhoito:

- ammatin luonne ja ammattietiikka

- terveyden- ja sairaanhoidon yleisperiaatteet

- sairaanhoidon periaatteet ja:

- yleislääketiede ja lääketieteen erikoisalat

- yleiskirurgia ja kirurgian erikoisalat

- lastenhoito ja lastentaudit

- äitiyshuolto

- mielenterveys ja psykiatria

- vanhusten hoito ja geriatria

b. Perustieteet:

- anatomia ja fysiologia

- patologia

- bakteriologia, virologia ja parasitologia

- biofysiikka, biokemia ja radiologia

- ravitsemusoppi

- terveydenhoito:

- sairauksien ehkäisy

- terveyskasvatus

- farmakologia

c. Yhteiskuntatieteet:

- sosiologia

- psykologia

- hallinnon periaatteet

- opetuksen periaatteet

- sosiaali- ja terveyslainsäädäntö

- sairaanhoitoon liittyvät oikeudelliset kysymykset

B. Kliininen opetus

- Sairaanhoito ja:

- yleislääketiede ja lääketieteen erikoisalat

- yleiskirurgia ja kirurgian erikoisalat

- lastenhoito ja lastentaudit

- äitiyshuolto

- mielenterveys ja psykiatria

- vanhusten hoito ja geriatria

- kotisairaanhoito

Yhtä tai useampia näistä oppiaineista voidaan opettaa muiden aineiden osana tai niiden yhteydessä.

Teoreettisen opetuksen on oltava tasapainossa ja sovitettu yhteen kliinisen opetuksen kanssa niin, että opiskelijalla on mahdollisuus asianmukaisella tavalla hankkia tässä liitteessä tarkoitetut tiedot ja taidot.

5.2.2 Yleissairaanhoidosta vastaavan sairaanhoitajan koulutuksesta annettavat asiakirjat

Maa | Koulutuksesta annettava asiakirja | Asiakirjan antava elin | Ammattinimike | Viiteajankohta |

België/Belgique/Belgien | Diploma gegradueerde verpleger/verpleegster/Diplôme d'infirmier(ère) gradué(e)/Diplom eines (einer) graduierten Krankenpflegers (-pflegerin)Diploma in de ziekenhuisverpleegkunde/Brevet d'infirmier(ère) hospitalier(ère)/Brevet eines (einer) Krankenpflegers (-pflegerin)Brevet van verpleegassistent(e)/Brevet d'hospitalier(ère)/Brevet einer Pflegeassistentin | De erkende opleidingsinstituten/Les établissements d'enseignement reconnus/Die anerkannten AusbildungsanstaltenDe bevoegde Examencommissie van de Vlaamse Gemeenschap/Le Jury compétent d'enseignement de la Communauté française/Der zuständige Prüfungsausschüß der Deutschsprachigen Gemeinschaft | Hospitalier(ère)/Verpleegassistent(e)Infirmier(ère) hospitalier(ère)/Ziekenhuisverpleger(-verpleegster) | 29. kesäkuuta 1979 |

Česká republika | 1.Diplom o ukončení studia ve studijním programu ošetřovatelství ve studijním oboru všeobecná sestra (bakalář, Bc.), ja siihen liittyen seuraava todistus: Vysvědčení o státní závěrečné zkoušce | 1.Vysoká škola zřízená nebo uznaná státem | 1.Všeobecná sestra | 1. toukokuuta 2004 |

2.Diplom o ukončení studia ve studijním oboru diplomovaná všeobecná sestra (diplomovaný specialista, DiS.), ja siihen liittyen seuraava todistus: Vysvědčení o absolutoriu | 2.Vyšší odborná škola zřízená nebo uznaná státem | 2.Všeobecný ošetřovatel |

Danmark | Eksamensbevis efter gennemført sygeplejerskeuddannelse | Sygeplejeskole godkendt af Undervisningsministeriet | Sygeplejerske | 29. kesäkuuta 1979 |

Deutschland | Zeugnis über die staatliche Prüfung in der Krankenpflege | Staatlicher Prüfungsausschuss | Gesundheits- und Krankenpflegerin/Gesundheits- und Krankenpfleger | 29. kesäkuuta 1979 |

Eesti | Diplom õe erialal | 1.Tallinna Meditsiinikool2.Tartu Meditsiinikool3.Kohtla-Järve Meditsiinikool | õde | 1. toukokuuta 2004 |

Ελλάς | 1.Πτυχίο Νοσηλευτικής Παν/μίου Αθηνών | 1.Πανεπιστήμιο Αθηνών | Διπλωματούχος ή πτυχιούχος νοσοκόμος, νοσηλευτής ή νοσηλεύτρια | 1. tammikuuta 1981 |

2.Πτυχίο Νοσηλευτικής Τεχνολογικών Εκπαιδευτικών Ιδρυμάτων (Τ.Ε.Ι.) | 2.Τεχνολογικά Εκπαιδευτικά Ιδρύματα Υπουργείο Εθνικής Παιδείας και Θρησκευμάτων |

3.Πτυχίο Αξιωματικών Νοσηλευτικής | 3.Υπουργείο Εθνικής 'Αμυνας |

4.Πτυχίο Αδελφών Νοσοκόμων πρώην Ανωτέρων Σχολών Υπουργείου Υγείας και Πρόνοιας | 4.Υπουργείο Υγείας και Πρόνοιας |

5.Πτυχίο Αδελφών Νοσοκόμων και Επισκεπτριών πρώην Ανωτέρων Σχολών Υπουργείου Υγείας και Πρόνοιας | 5.Υπουργείο Υγείας και Πρόνοιας |

6.Πτυχίο Τμήματος Νοσηλευτικής | 6.ΚΑΤΕΕ Υπουργείου Εθνικής Παιδείας και Θρησκευμάτων |

España | Título de Diplomado universitario en Enfermería | Ministerio de Educación y CulturaEl rector de una universidad | Enfermero/a diplomado/a | 1. tammikuuta 1986 |

France | Diplôme d'Etat d'infirmier(ère)Diplôme d'Etat d'infirmier(ère) délivré en vertu du décret no 99-1147 du 29 décembre 1999 | Le ministère de la santé | Infirmer(ère) | 29. kesäkuuta 1979 |

Ireland | Certificate of Registered General Nurse | An Bord Altranais (The Nursing Board) | Registered General Nurse | 29. kesäkuuta 1979 |

Italia | Diploma di infermiere professionale | Scuole riconosciute dallo Stato | Infermiere professionale | 29. kesäkuuta 1979 |

Κύπρος | Δίπλωμα Γενικής Νοσηλευτικής | Νοσηλευτική Σχολή | Εγγεγραμμένος Νοσηλευτής | 1. toukokuuta 2004 |

Latvija | 1.Diploms par māsas kvalifikācijas iegūšanu | 1.Māsu skolas | Māsa | 1. toukokuuta 2004 |

2.Māsas diploms | 2.Universitātes tipa augstskola pamatojoties uz Valsts eksāmenu komisijas lēmumu |

Lietuva | 1.Aukštojo mokslo diplomas, nurodantis suteiktą bendrosios praktikos slaugytojo profesinę kvalifikaciją | 1.Universitetas | Bendrosios praktikos slaugytojas | 1. toukokuuta 2004 |

2.Aukštojo mokslo diplomas (neuniversitetinės studijos), nurodantis suteiktą bendrosios praktikos slaugytojo profesine kvalifikaciją | 2.Kolegija |

Luxembourg | Diplôme d'Etat d'infirmierDiplôme d'Etat d'infirmier hospitalier gradué | Ministère de l'éducation nationale, de la formation professionnelle et des sports | Infirmier | 29. kesäkuuta 1979 |

Magyarország | 1.Ápoló bizonyítvány | 1.Iskola | Ápoló | 1. toukokuuta 2004 |

2.Diplomás ápoló oklevél | 2.Egyetem/főiskola |

3.Egyetemi okleveles ápoló oklevél | 3.Egyetem |

Malta | Lawrja jew diploma fl-istudji tal-infermerija | Universita` ta' Malta | Infermier Registrat tal-Ewwel Livell | 1. toukokuuta 2004 |

Nederland | 1.Diploma's verpleger A, verpleegster A, verpleegkundige A | 1.Door een van overheidswege benoemde examencommissie | Verpleegkundige | 29. kesäkuuta 1979 |

2.Diploma verpleegkundige MBOV (Middelbare Beroepsopleiding Verpleegkundige) | 2.Door een van overheidswege benoemde examencommissie |

3.Diploma verpleegkundige HBOV (Hogere Beroepsopleiding Verpleegkundige) | 3.Door een van overheidswege benoemde examencommissie |

4.Diploma beroepsonderwijs verpleegkundige — Kwalificatieniveau 4 | 4.Door een van overheidswege aangewezen opleidingsinstelling |

5.Diploma hogere beroepsopleiding verpleegkundige — Kwalificatieniveau 5 | 5.Door een van overheidswege aangewezen opleidingsinstelling |

Österreich | 1.Diplom als "Diplomierte Gesundheits- und Krankenschwester, Diplomierter Gesundheits- und Krankenpfleger" | 1.Schule für allgemeine Gesundheits- und Krankenpflege | Diplomierte KrankenschwesterDiplomierter Krankenpfleger | 1. tammikuuta 1994 |

2.Diplom als "Diplomierte Krankenschwester, Diplomierter Krankenpfleger" | 2.Allgemeine Krankenpflegeschule |

Polska | Dyplom ukończenia studiów wyższych na kierunku pielęgniarstwo z tytułem "magister pielęgniarstwa" | Instytucja prowadząca kształcenie na poziomie wyższym uznana przez właściwe władze (toimivaltaisten viranomaisten tunnustama korkeakoulu) | Pielegniarka | 1. toukokuuta 2004 |

Portugal | 1.Diploma do curso de enfermagem geral | 1.Escolas de Enfermagem | Enfermeiro | 1. tammikuuta 1986 |

2.Diploma/carta de curso de bacharelato em enfermagem | 2.Escolas Superiores de Enfermagem |

3.Carta de curso de licenciatura em enfermagem | 3.Escolas Superiores de Enfermagem; Escolas Superiores de Saúde |

Slovenija | Diploma, s katero se podeljuje strokovni naslov "diplomirana medicinska sestra/diplomirani zdravstvenik" | 1.Univerza2.Visoka strokovna šola | Diplomirana medicinska sestra/Diplomirani zdravstvenik | 1. toukokuuta 2004 |

Slovensko | 1.Vysokoškolský diplom o udelení akademického titulu "magister z ošetrovateľstva" ("Mgr.") | 1.Vysoká škola | Sestra | 1. toukokuuta 2004 |

2.Vysokoškolský diplom o udelení akademického titulu "bakalár z ošetrovateľstva" ("Bc.") | 2.Vysoká škola |

3.Absolventský diplom v študijnom odbore diplomovaná všeobecná sestra | 3.Stredná zdravotnícka škola |

Suomi/ Finland | 1.Sairaanhoitajan tutkinto/Sjukskötarexamen | 1.Terveydenhuolto-oppilaitokset/ Hälsovårdsläroanstalter | Sairaanhoitaja/Sjukskötare | 1. tammikuuta 1994 |

2.Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, sairaanhoitaja (AMK)/Yrkeshögskoleexamen inom hälsovård och det sociala området, sjukskötare (YH) | 2.Ammattikorkeakoulut/ Yrkeshögskolor |

Sverige | Sjuksköterskeexamen | Universitet eller högskola | Sjuksköterska | 1. tammikuuta 1994 |

United Kingdom | Statement of Registration as a Registered General Nurse in part 1 or part 12 of the register kept by the United Kingdom Central Council for Nursing, Midwifery and Health Visiting | Various | State Registered NurseRegistered General Nurse | 29. kesäkuuta 1979 |

V.3. HAMMASLÄÄKÄRIT

5.3.1 Hammaslääkärin koulutusohjelma

Hammaslääkärin koulutuksesta annettavaan asiakirjaan johtavan koulutusohjelman on sisällettävä vähintään seuraavassa mainitut oppiaineet. Yhtä tai useampia näistä oppiaineista voidaan opettaa muiden aineiden osana tai niiden yhteydessä.

A. Perusoppiaineet

- kemia

- fysiikka

- biologia

B. Lääketieteellis-biologiset oppiaineet ja yleislääketieteelliset oppiaineet

- anatomia

- embryologia

- histologia, mukaan luettuna sytologia

- fysiologia

- biokemia (tai fysiologinen kemia)

- patologinen anatomia

- yleinen patologia

- farmakologia

- mikrobiologia

- hygienia

- sairauksien ennaltaehkäisy ja epidemiologia

- radiologia

- fysiatria

- yleiskirurgia

- yleislääketiede, mukaan luettuna lastentaudit

- korva-, nenä- ja kurkkutaudit

- iho- ja sukupuolitaudit

- yleinen psykologia-psykopatologia-neuropatologia

- anestesiologia

C. Suoraan hammaslääketieteeseen liittyvät oppiaineet

- protetiikka

- hammashoidon materiaalit ja laitteet

- konservatiivinen hammaslääketiede

- ehkäisevä hammaslääketiede

- anestesiologia ja sedaatio hammaslääketieteessä

- hammas- ja suukirurgia

- hammas- ja suupatologia

- kliininen harjoittelu

- lasten hammashoito

- oikomishoito

- parodontologia

- hammaslääketieteellinen radiologia

- purenta ja leukojen toiminta

- ammattiorganisaatio, ammattietiikka ja lainsäädäntö

- hammaslääkärintoimen sosiaaliset näkökohdat

5.3.2 Hammaslääkärin peruskoulutuksesta annettavat asiakirjat

Maa | Koulutuksesta annettava asiakirja | Asiakirjan antava elin | Koulutuksesta annettuun asiakirjaan liitettävä todistus | Ammattinimike | Viiteajankohta |

België/Belgique/Belgien | Diploma van tandarts/Diplôme licencié en science dentaire | De universiteiten/Les universitésDe bevoegde Examen- commissie van de Vlaamse Gemeenschap/Le Jury compétent d'enseignement de la Communauté française | | Licentiaat in de tandheelkunde/Licencié en science dentaire | 28. tammikuuta 1980 |

Česká republika | Diplom o ukončení studia ve studijním programu zubní lékařství (doktor) | Lékařská fakulta univerzity v České republice | Vysvědčení o státní rigorózní zkoušce | Zubní lékař | 1. toukokuuta 2004 |

Danmark | Bevis for tandlægeeksamen (odontologisk kandidateksamen) | Tandlægehøjskolerne, Sundhedsvidenskabeligt universitetsfakultet | Autorisation som tandlæge, udstedt af Sundhedsstyrelsen | Tandlæge | 28. tammikuuta 1980 |

Deutschland | Zeugnis über die Zahnärztliche Prüfung | Zuständige Behörden | | Zahnarzt | 28. tammikuuta 1980 |

Eesti | Diplom hambaarstiteaduse õppekava läbimise kohta | Tartu Ülikool | | Hambaarst | 1. toukokuuta 2004 |

Ελλάς | Πτυχίo Οδovτιατρικής | Παvεπιστήμιo | | Οδοντίατρος ή χειρούργος οδοντίατρος | 1. tammikuuta 1981 |

España | Título de Licenciado en Odontología | El rector de una universidad | | Licenciado en odontología | 1. tammikuuta 1986 |

France | Diplôme d'Etat de docteur en chirurgie dentaire | Universités | | Chirurgien-dentiste | 28. tammikuuta 1980 |

Ireland | Bachelor in Dental Science (B.Dent.Sc.)Bachelor of Dental Surgery (BDS)Licentiate in Dental Surgery (LDS) | UniversitiesRoyal College of Surgeons in Ireland | | DentistDental practitionerDental surgeon | 28. tammikuuta 1980 |

Italia | Diploma di laurea in Odontoiatria e Protesi Dentaria | Università | Diploma di abilitazione all'esercizio della professione di odontoiatra | Odontoiatra | 28. tammikuuta 1980 |

Κύπρος | Πιστοποιητικό Εγγραφής Οδοντιάτρου | Οδοντιατρικό Συμβούλιο | | Οδοντίατρος | 1. toukokuuta 2004 |

Latvija | Zobārsta diploms | Universitātes tipa augstskola | Rezidenta diploms par zobārsta pēcdiploma izglītības programmas pabeigšanu, ko izsniedz universitātes tipa augstskola un "Sertifikāts" — kompetentas iestādes izsniegts dokuments, kas apliecina, ka persona ir nokārtojusi sertifikācijas eksāmenu zobārstniecībā | Zobārsts | 1. toukokuuta 2004 |

Lietuva | Aukštojo mokslo diplomas, nurodantis suteiktą gydytojo odontologo kvalifikaciją | Universitetas | Internatūros pažymėjimas, nurodantis suteiktą gydytojo odontologo profesinę kvalifikaciją | Gydytojas odontologas | 1. toukokuuta 2004 |

Luxembourg | Diplôme d'Etat de docteur en médecine dentaire | Jury d'examen d'Etat | | Médecin-dentiste | 28. tammikuuta 1980 |

Magyarország | Fogorvos oklevél (doctor medicinae dentariae, röv.: dr. med. dent.) | Egyetem | | Fogorvos | 1. toukokuuta 2004 |

Malta | Lawrja fil- Kirurġija Dentali | Universita` ta Malta | | Kirurgu Dentali | 1. toukokuuta 2004 |

Nederland | Universitair getuigschrift van een met goed gevolg afgelegd tandartsexamen | Faculteit Tandheelkunde | | Tandarts | 28. tammikuuta 1980 |

Österreich | Bescheid über die Verleihung des akademischen Grades "Doktor der Zahnheilkunde" | Medizinische Fakultät der Universität | | Zahnarzt | 1. tammikuuta 1994 |

Polska | Dyplom ukończenia studiów wyższych z tytułem "lekarz dentysta" | 1.Akademia Medyczna,2.Uniwersytet Medyczny,3.Collegium Medicum Uniwersytetu Jagiellońskiego | Lekarsko — Dentystyczny Egzamin Państwowy | Lekarz dentysta | 1. toukokuuta 2004 |

Portugal | Carta de curso de licenciatura em medicina dentária | FaculdadesInstitutos Superiores | | Médico dentista | 1. tammikuuta 1986 |

Slovenija | Diploma, s katero se podeljuje strokovni naslov "doktor dentalne medicine/doktorica dentalne medicine" | Univerza | Potrdilo o opravljenem strokovnem izpitu za poklic zobozdravnik/zobozdravnica | Doktor dentalne medicine/Doktorica dentalne medicine | 1. toukokuuta 2004 |

Slovensko | Vysokoškolský diplom o udelení akademického titulu "doktor zubného lekárstva" ("MDDr.") | Vysoká škola | | Zubný lekár | 1. toukokuuta 2004 |

Suomi/ Finland | Hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinto/Odontologie licentiatexamen | Helsingin yliopisto/Helsingfors universitetOulun yliopistoTurun yliopisto | Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen päätös käytännön palvelun hyväksymisestä/Beslut av Rättskyddscentralen för hälsovården om godkännande av praktisk tjänstgöring | Hammaslääkäri/Tandläkare | 1. tammikuuta 1994 |

Sverige | Tandläkarexamen | Universitetet i UmeåUniversitetet i GöteborgKarolinska InstitutetMalmö Högskola | Endast för examensbevis som erhållits före den 1 juli 1995, ett utbildningsbevis som utfärdats av Socialstyrelsen | Tandläkare | 1. tammikuuta 1994 |

United Kingdom | Bachelor of Dental Surgery (BDS or B.Ch.D.)Licentiate in Dental Surgery | UniversitiesRoyal Colleges | | DentistDental practitionerDental surgeon | 28. tammikuuta 1980 |

5.3.3 Erikoishammaslääkärin koulutuksesta annettavat asiakirjat

Oikomishoito |

Maa | Koulutuksesta annettava asiakirja | Asiakirjan antava elin | Viiteajankohta |

België/Belgique/Belgien | Titre professionnel particulier de dentiste spécialiste en orthodontie/Bijzondere beroepstitel van tandarts specialist in de orthodontie | Ministre de la Santé publique/Minister bevoegd voor Volksgezondheid | 27. tammikuuta 2005 |

Danmark | Bevis for tilladelse til at betegne sig som specialtandlæge i ortodonti | Sundhedsstyrelsen | 28. tammikuuta 1980 |

Deutschland | Fachzahnärztliche Anerkennung für Kieferorthopädie; | Landeszahnärztekammer | 28. tammikuuta 1980 |

Eesti | Residentuuri lõputunnistus ortodontia erialal | Tartu Ülikool | 1. toukokuuta 2004 |

Ελλάς | Τίτλoς Οδovτιατρικής ειδικότητας της Ορθoδovτικής | Νoμαρχιακή ΑυτoδιoίκησηΝoμαρχία | 1. tammikuuta 2003 |

France | Titre de spécialiste en orthodontie | Conseil National de l'Ordre des chirurgiens dentistes | 28. tammikuuta 1980 |

Ireland | Certificate of specialist dentist in orthodontics | Competent authority recognised for this purpose by the competent minister | 28. tammikuuta 1980 |

Italia | Diploma di specialista in Ortognatodonzia | Università | 21. toukokuuta 2005 |

Κύπρος | Πιστοποιητικό Αναγνώρισης του Ειδικού Οδοντιάτρου στην Ορθοδοντική | Οδοντιατρικό Συμβούλιο | 1. toukokuuta 2004 |

Latvija | "Sertifikāts"— kompetentas iestādes izsniegts dokuments, kas apliecina, ka persona ir nokārtojusi sertifikācijas eksāmenu ortodontijā | Latvijas Ārstu biedrība | 1. toukokuuta 2004 |

Lietuva | Rezidentūros pažymėjimas, nurodantis suteiktą gydytojo ortodonto profesinę kvalifikaciją | Universitetas | 1. toukokuuta 2004 |

Magyarország | Fogszabályozás szakorvosa bizonyítvány | Az Egészségügyi, Szociális és Családügyi Minisztérium illetékes testülete | 1. toukokuuta 2004 |

Malta | Ċertifikat ta' speċjalista dentali fl-Ortodonzja | Kumitat ta' Approvazzjoni dwar Speċjalisti | 1. toukokuuta 2004 |

Nederland | Bewijs van inschrijving als orthodontist in het Specialistenregister | Specialisten Registratie Commissie (SRC) van de Nederlandse Maatschappij tot bevordering der Tandheelkunde | 28. tammikuuta 1980 |

Polska | Dyplom uzyskania tytułu specjalisty w dziedzinie ortodoncji | Centrum Egzaminów Medycznych | 1. toukokuuta 2004 |

Slovenija | Potrdilo o opravljenem specialističnem izpitu iz čeljustne in zobne ortopedije | 1.Ministrstvo za zdravje2.Zdravniška zbornica Slovenije | 1. toukokuuta 2004 |

Suomi/Finland | Erikoishammaslääkärin tutkinto, hampaiston oikomishoito/Specialtand-läkarexamen, tandreglering | Helsingin yliopisto/Helsingfors universitetOulun yliopistoTurun yliopisto | 1. tammikuuta 1994 |

Sverige | Bevis om specialistkompetens i tandreglering | Socialstyrelsen | 1. tammikuuta 1994 |

United Kingdom | Certificate of Completion of specialist training in orthodontics | Competent authority recognised for this purpose | 28. tammikuuta 1980 |

Suukirurgia |

Maa | Koulutuksesta annettava asiakirja | Asiakirjan antava elin | Viiteajankohta |

Danmark | Bevis for tilladelse til at betegne sig som specialtandlæge i hospitalsodontologi | Sundhedsstyrelsen | 28. tammikuuta 1980 |

Deutschland | Fachzahnärztliche Anerkennung für Oralchirurgie/Mundchirurgie | Landeszahnärztekammer | 28. tammikuuta 1980 |

Ελλάς | Τίτλoς Οδovτιατρικής ειδικότητας της Γvαθoχειρoυργικής (up to 31 December 2002) | Νoμαρχιακή ΑυτoδιoίκησηΝoμαρχία | 1. tammikuuta 1981 |

Ireland | Certificate of specialist dentist in oral surgery | Competent authority recognised for this purpose by the competent minister | 28. tammikuuta 1980 |

Italia | Diploma di specialista in Chirurgia Orale | Università | 21. toukokuuta 2005 |

Κύπρος | Πιστοποιητικό Αναγνώρισης του Ειδικού Οδοντιάτρου στην Στοματική Χειρουργική | Οδοντιατρικό Συμβούλιο | 1. toukokuuta 2004 |

Lietuva | Rezidentūros pažymėjimas, nurodantis suteiktą burnos chirurgo profesinę kvalifikaciją | Universitetas | 1. toukokuuta 2004 |

Magyarország | Dento-alveoláris sebészet szakorvosa bizonyítvány | Az Egészségügyi, Szociális és Családügyi Minisztérium illetékes testülete | 1. toukokuuta 2004 |

Malta | Ċertifikat ta' speċjalista dentali fil-Kirurġija tal-ħalq | Kumitat ta' Approvazzjoni dwar Speċjalisti | 1. toukokuuta 2004 |

Nederland | Bewijs van inschrijving als kaakchirurg in het Specialistenregister | Specialisten Registratie Commissie (SRC) van de Nederlandse Maatschappij tot bevordering der Tandheelkunde | 28. tammikuuta 1980 |

Polska | Dyplom uzyskania tytułu specjalisty w dziedzinie chirurgii stomatologicznej | Centrum Egzaminów Medycznych | 1. toukokuuta 2004 |

Slovenija | Potrdilo o opravljenem specialističnem izpitu iz oralne kirurgije | 1.Ministrstvo za zdravje2.Zdravniška zbornica Slovenije | 1. toukokuuta 2004 |

Suomi/ Finland | Erikoishammaslääkärin tutkinto, suu- ja leuka-kirurgia/Specialtandläkar-examen, oral och maxillofacial kirurgi | Helsingin yliopisto/Helsingfors universitetOulun yliopistoTurun yliopisto | 1. tammikuuta 1994 |

Sverige | Bevis om specialist-kompetens i tandsystemets kirurgiska sjukdomar | Socialstyrelsen | 1. tammikuuta 1994 |

United Kingdom | Certificate of completion of specialist training in oral surgery | Competent authority recognised for this purpose | 28. tammikuuta 1980 |

V.4. ELÄINLÄÄKÄRIT

5.4.1 Eläinlääkärin opinto-ohjelma

Eläinlääkärin koulutuksesta annettavaan asiakirjaan johtavan koulutusohjelman on sisällettävä vähintään seuraavassa mainitut oppiaineet.

Opetusta yhdessä tai useammassa näistä aineista voidaan antaa muiden aineiden osana tai niiden yhteydessä.

A. Perusopinnot

- fysiikka

- kemia

- eläintiede

- kasvitiede

- biomatematiikka

B. Erityisopinnot

a. Perustieteet

- anatomia (histologia ja embryologia mukaan luettuna)

- fysiologia

- biokemia

- genetiikka

- farmakologia

- farmasia

- toksikologia

- mikrobiologia

- immunologia

- epidemiologia

- ammattietiikka

b. Kliiniset tieteet

- obstetriikka

- patologia (mukaan luettuna patologinen anatomia)

- parasitologia

- sisätautioppi ja kirurgia (mukaan luettuna anestesiologia)

- kliinistä opetusta, jossa käsitellään kotieläimiä, siipikarjaa ja muita eläinlajeja

- ennaltaehkäisevä lääketiede

- radiologia

- lisääntyminen ja lisääntymiseen liittyvät sairaudet

- eläinlääkintöhallinto ja eläinlääketieteellinen kansanterveystyö

- eläinlääketieteellinen lainsäädäntö ja oikeuslääketiede

- sairauksien hoito-oppi

- propedeutiikka

c. Eläinten tuotanto

- eläinten tuotanto

- ruokintaoppi

- agronomia

- maatalousekonomia

- kotieläinten hoito

- eläinlääkintähygienia

- etologia ja eläintensuojelu

d. Elintarvikehygienia

- eläinkunnasta peräisin olevien ihmisravinnoksi tarkoitettujen tuotteiden tarkastus ja valvonta

- elintarvikehygienia ja -teknologia

- käytännön harjoittelu (mukaan luettuna käytännön työ teurastamolla ja elintarviketehtaalla)

Käytännön harjoittelu voidaan suorittaa harjoittelujakson muodossa edellyttäen, että kyseinen harjoittelu on kokopäiväistä ja suoritetaan toimivaltaisen viranomaisen suoran valvonnan alaisena ja ettei harjoittelujakso ole kuutta kuukautta pidempi viiden vuoden koulutuksen kokonaismäärästä.

Teoreettisen ja käytännöllisen opetuksen on oltava tasapainossa ja sovitettu yhteen eri oppiaineryhmien välillä siten, että opiskelija saa asianmukaisella tavalla eläinlääkärin kaikissa tehtävissä tarvittavat tiedot ja tarvittavan kokemuksen.

5.4.2 Eläinlääkärin koulutuksesta annettavat asiakirjat

Maa | Koulutuksesta annettava asiakirja | Asiakirjan antava elin | Koulutuksesta annettuun asiakirjaan liitettävä todistus | Viiteajankohta |

België/Belgique/Belgien | Diploma van dierenarts/Diplôme de docteur en médecine vétérinaire | De universiteiten/Les universitésDe bevoegde Examen-commissie van de Vlaamse Gemeenschap/Le Jury compétent d'enseignement de la Communauté française | | 21. joulukuuta 1980 |

Česká republika | Diplom o ukončení studia ve studijním programu veterinární lékařství (doktor veterinární medicíny, MVDr.)Diplom o ukončení studia ve studijním programu veterinární hygiena a ekologie (doktor veterinární medicíny, MVDr.) | Veterinární fakulta univerzity v České republice | | 1. toukokuuta 2004 |

Danmark | Bevis for bestået kandidateksamen i veterinærvidenskab | Kongelige Veterinær- og Landbohøjskole | | 21. joulukuuta 1980 |

Deutschland | Zeugnis über das Ergebnis des Dritten Abscnitts der Tierärztlichen Prüfung und das Gesamtergebnis der Tierärztlichen Prüfung | Der Vorsitzende des Prüfungsausschusses für die Tierärztliche Prüfung einer Universität oder Hochschule | | 21. joulukuuta 1980 |

Eesti | Diplom: täitnud veterinaarmeditsiini õppekava | Eesti Põllumajandusülikool | | 1. toukokuuta 2004 |

Ελλάς | Πτυχίo Κτηvιατρικής | Πανεπιστήμιο Θεσσαλονίκης και Θεσσαλίας | | 1. tammikuuta 1981 |

España | Título de Licenciado en Veterinaria | Ministerio de Educación y CulturaEl rector de una universidad | | 1. tammikuuta 1986 |

France | Diplôme d'Etat de docteur vétérinaire | | | 21. joulukuuta 1980 |

Ireland | Diploma of Bachelor in/of Veterinary Medicine (MVB)Diploma of Membership of the Royal College of Veterinary Surgeons (MRCVS) | | | 21. joulukuuta 1980 |

Italia | Diploma di laurea in medicina veterinaria | Università | Diploma di abilitazione all'esercizio della medicina veterinaria | 1. tammikuuta 1985 |

Κύπρος | Πιστοποιητικό Εγγραφής Kτηνιάτρου | Κτηνιατρικό Συμβούλιο | | 1. toukokuuta 2004 |

Latvija | Veterinārārsta diploms | Latvijas Lauksaimniecības Universitāte | | 1. toukokuuta 2004 |

Lietuva | Aukštojo mokslo diplomas (veterinarijos gydytojo (DVM)) | Lietuvos Veterinarijos Akademija | | 1. toukokuuta 2004 |

Luxembourg | Diplôme d'Etat de docteur en médecine vétérinaire | Jury d'examen d'Etat | | 21. joulukuuta 1980 |

Magyarország | Állatorvos doktor oklevél — dr. med. vet. | Szent István Egyetem Állatorvos-tudományi Kar | | 1. toukokuuta 2004 |

Malta | Liċenzja ta' Kirurgu Veterinarju | Kunsill tal-Kirurġi Veterinarji | | 1. toukokuuta 2004 |

Nederland | Getuigschrift van met goed gevolg afgelegd diergeneeskundig/veeartse-nijkundig examen | | | 21. joulukuuta 1980 |

Österreich | Diplom-TierarztMagister medicinae veterinariae | Universität | Doktor der VeterinärmedizinDoctor medicinae veterinariaeFachtierarzt | 1. tammikuuta 1994 |

Polska | Dyplom lekarza weterynarii | 1.Szkoła Główna Gospodarstwa Wiejskiego w Warszawie2.Akademia Rolnicza we Wrocławiu3.Akademia Rolnicza w Lublinie4.Uniwersytet Warmińsko-Mazurski w Olsztynie | | 1. toukokuuta 2004 |

Portugal | Carta de curso de licenciatura em medicina veterinária | Universidade | | 1. tammikuuta 1986 |

Slovenija | Diploma, s katero se podeljuje strokovni naslov "doktor veterinarske medicine/doktorica veterinarske medicine" | Univerza | Spričevalo o opravljenem državnem izpitu s področja veterinarstva | 1. toukokuuta 2004 |

Slovensko | Vysokoškolský diplom o udelení akademického titulu "doktor veterinárskej medicíny" ("MVDr.") | Univerzita veterinárskeho lekárstva | | 1. toukokuuta 2004 |

Suomi/ Finland | Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkinto/Veterinärmedicine licentiatexamen | Helsingin yliopisto/Helsingfors universitet | | 1. tammikuuta 1994 |

Sverige | Veterinärexamen | Sveriges Lantbruksuniversitet | | 1. tammikuuta 1994 |

United Kingdom | 1.Bachelor of Veterinary Science (BVSc) | 1.University of Bristol | | 21. joulukuuta 1980 |

2.Bachelor of Veterinary Science (BVSc) | 2.University of Liverpool |

3.Bachelor of Veterinary Medicine (BvetMB) | 3.University of Cambridge |

4.Bachelor of Veterinary Medicine and Surgery (BVM&S) | 4.University of Edinburgh |

5.Bachelor of Veterinary Medicine and Surgery (BVM&S) | 5.University of Glasgow |

6.Bachelor of Veterinary Medicine (BvetMed) | 6.University of London |

V.5. KÄTILÖT

5.5.1 Kätilön koulutusohjelma (koulutuslinjat I ja II)

Kätilön koulutuksesta annettavaan asiakirjaan johtavan koulutusohjelman on sisällettävä seuraavat kaksi osaa:

A. Teoreettinen ja tekninen opetus

a. Yleiset oppiaineet

- anatomian ja fysiologian perusteet

- patologian perusteet

- bakteriologian, virologian ja parasitologian perusteet

- biofysiikan, biokemian ja radiologian perusteet

- lastentautioppi, erityisesti vastasyntyneiden sairaudet

- terveydenhoito, terveyskasvatus, sairauksien ehkäisy, sairauksien varhaisdiagnosointi

- ravitsemus ja ravitsemusoppi, erityisesti naisten, vastasyntyneiden ja imeväisten osalta

- sosiologian ja sosiaalilääketieteen perusteet

- farmakologian perusteet

- psykologia

- kasvatustiede

- terveys- ja sosiaalilainsäädäntö ja terveydenhuollon organisaatio

- ammattietiikka ja -lainsäädäntö

- sukupuolikasvatus ja perhesuunnittelu

- äidin ja lapsen oikeusturva

b. Kätilöntoimeen liittyvät oppiaineet

- anatomia ja fysiologia

- embryologia ja sikiön kehitys

- raskaus, synnytys ja lapsivuodeaika

- gynekologinen ja obstetrinen patologia

- synnytys- ja vanhempainvalmennus, mukaan luettuna psykologiset näkökohdat

- synnytykseen valmistaminen (mukaan luettuna obstetristen teknisten apuvälineiden tuntemus ja käyttö)

- kivunlievitys, nukutus ja elvytys

- vastasyntyneen fysiologia ja patologia

- vastasyntyneen hoito ja seuranta

- psykologiset ja sosiaaliset tekijät

B. Kliininen ja käytännön koulutus

Koulutukseen tulee liittyä asianmukainen ohjaus:

- Raskausneuvonta, joka käsittää vähintään 100 ennen synnytystä tehtyä tutkimusta.

- Vähintään 40 raskauden seuranta ja hoito.

- Vähintään 40 synnytyksen hoitaminen; jos opiskelija ei voi hoitaa näin monta synnytystä potilaiden vähyyden vuoksi, voidaan hyväksyä vähintään 30 synnytyksen hoitaminen edellyttäen, että opiskelija lisäksi avustaa 20 synnytyksessä.

- Avustaminen yhdessä tai kahdessa perätilasynnytyksessä. Jos tämä ei ole mahdollista sen vuoksi, ettei perätilasynnytyksiä ole, harjoittelu voidaan suorittaa simuloidussa tilanteessa.

- Välilihan leikkauksen tekeminen ja haavan ompelu. Haavan ompelua opetetaan sekä teoriassa että käytännössä. Haavan ompelun opetukseen kuuluu sekä välilihanleikkaushaavan että pelkän välilihan repeämän ompelu. Opetus voidaan antaa simuloidussa tilanteessa, jos se on aivan välttämätöntä.

- Seuranta ja hoito 40 riskisynnyttäjälle raskauden, synnytyksen tai lapsivuodeajan aikana.

- Vähintään 100 lapsivuoteisen naisen ja terveen vastasyntyneen seuranta ja hoito (tutkimus mukaan luettuna) synnytyksen jälkeen.

- Erityishoitoa tarvitsevien vastasyntyneiden seuranta ja hoito, mukaan luettuna keskoset, yliaikaiset, alipainoiset ja sairaat lapset.

- Gynekologisten ja obstetristen sairauksien hoito.

- Perehdytys sisätautien ja kirurgisten sairauksien hoitoon. Perehdytys sisältää teoreettista opetusta ja käytännön harjoittelua.

Teoreettisen ja teknisen opetuksen (koulutusohjelman osa A) on oltava tasapainossa ja sovitettu yhteen kliinisen koulutuksen kanssa (koulutusohjelman osa B) niin, että että opiskelijalla on mahdollisuus hankkia riittävästi tässä liitteessä tarkoitettua tietoa ja kokemusta.

Kliininen opetus (koulutusohjelman osa B) annetaan ohjattuna käytännön työpaikkakoulutuksena sairaalan osastoilla tai muissa toimivaltaisten viranomaisten tai elinten hyväksymissä terveydenhuollon yksiköissä. Kätilöopiskelijat osallistuvat harjoittelun osana yksikköjen toimintaan, sikäli kuin se liittyy heidän koulutukseensa. Heidät perehdytetään kätilöntoimeen liittyviin tehtäviin.

5.5.2 Kätilön koulutuksesta annettavat asiakirjat

Maa | Koulutuksesta annettava asiakirja | Asiakirjan antava elin | Ammattinimike | Viiteajankohta |

België/Belgique/Belgien | Diploma van vroedvrouw/Diplôme d'accoucheuse | De erkende opleidingsinstituten/Les établissements d'enseignementDe bevoegde Examen- commissie van de Vlaamse Gemeenschap/Le Jury compétent d'enseignement de la Communauté française | Vroedvrouw/Accoucheuse | 23. tammikuuta 1983 |

Česká republika | 1.Diplom o ukončení studia ve studijním programu ošetřovatelství ve studijním oboru porodní asistentka (bakalář, Bc.)Vysvědčení o státní závěrečné zkoušce | 1.Vysoká škola zřízená nebo uznaná státem | Porodní asistentka/porodní asistent | 1. toukokuuta 2004 |

2.Diplom o ukončení studia ve studijním oboru diplomovaná porodní asistentka (diplomovaný specialista, DiS.)Vysvědčení o absolutoriu | 2.Vyšší odborná škola zřízená nebo uznaná státem |

Danmark | Bevis for bestået jordemodereksamen | Danmarks jordemoderskole | Jordemoder | 23. tammikuuta 1983 |

Deutschland | Zeugnis über die staatliche Prüfung für Hebammen und Entbindungspfleger | Staatlicher Prüfungsausschuss | HebammeEntbindungspfleger | 23. tammikuuta 1983 |

Eesti | Diplom ämmaemanda erialal | 1.Tallinna Meditsiinikool2.Tartu Meditsiinikool | Ämmaemand | 1. toukokuuta 2004 |

Ελλάς | 1.Πτυχίο Τμήματος Μαιευτικής Τεχνολογικών Εκπαιδευτικών Ιδρυμάτων (Τ.Ε.Ι.) | 1.Τεχνολογικά Εκπαιδευτικά Ιδρύματα (Τ.Ε.Ι.) | ΜαίαΜαιευτής | 23. tammikuuta 1983 |

2.Πτυχίο του Τμήματος Μαιών της Ανωτέρας Σχολής Στελεχών Υγείας και Κοινων. Πρόνοιας (ΚΑΤΕΕ) | 2.ΚΑΤΕΕ Υπουργείου Εθνικής Παιδείας και Θρησκευμάτων |

3.Πτυχίο Μαίας Ανωτέρας Σχολής Μαιών | 3.Υπουργείο Υγείας και Πρόνοιας |

España | Título de MatronaTítulo de Asistente obstétrico (matrona)Título de Enfermería obstétrica-ginecológica | Ministerio de Educación y Cultura | MatronaAsistente obstétrico | 1. tammikuuta 1986 |

France | Diplôme de sage-femme | L'Etat | Sage-femme | 23. tammikuuta 1983 |

Ireland | Certificate in Midwifery | An Board Altranais | Midwife | 23. tammikuuta 1983 |

Italia | Diploma d'ostetrica | Scuole riconosciute dallo Stato | Ostetrica | 23. tammikuuta 1983 |

Κύπρος | Δίπλωμα στο μεταβασικό πρόγραμμα Μαιευτικής | Νοσηλευτική Σχολή | Εγγεγραμμένη Μαία | 1. toukokuuta 2004 |

Latvija | Diploms par vecmātes kvalifikācijas iegūšanu | Māsu skolas | Vecmāte | 1. toukokuuta 2004 |

Lietuva | 1.Aukštojo mokslo diplomas, nurodantis suteiktą bendrosios praktikos slaugytojo profesinę kvalifikaciją, ir profesinės kvalifikacijos pažymėjimas, nurodantis suteiktą akušerio profesinę kvalifikacijąPažymėjimas, liudijantis profesinę praktiką akušerijoje | 1.Universitetas | Akušeris | 1. toukokuuta 2004 |

2.Aukštojo mokslo diplomas (neuniversitetinės studijos), nurodantis suteiktą bendrosios praktikos slaugytojo profesinę kvalifikaciją, ir profesinės kvalifikacijos pažymėjimas, nurodantis suteiktą akušerio profesinę kvalifikacijąPažymėjimas, liudijantis profesinę praktiką akušerijoje | 2.Kolegija |

3.Aukštojo mokslo diplomas (neuniversitetinės studijos), nurodantis suteiktą akušerio profesinę kvalifikaciją | 3.Kolegija |

Luxembourg | Diplôme de sage-femme | Ministère de l'éducation nationale, de la formation professionnelle et des sports | Sage-femme | 23. tammikuuta 1983 |

Magyarország | Szülésznő bizonyítvány | Iskola/főiskola | Szülésznő | 1. toukokuuta 2004 |

Malta | Lawrja jew diploma fl- Istudji tal-Qwiebel | Universita` ta' Malta | Qabla | 1. toukokuuta 2004 |

Nederland | Diploma van verloskundige | Door het Ministerie van Volksgezondheid, Welzijn en Sport erkende opleidings-instellingen | Verloskundige | 23. tammikuuta 1983 |

Österreich | Hebammen-Diplom | HebammenakademieBundeshebammenlehranstalt | Hebamme | 1. tammikuuta 1994 |

Polska | Dyplom ukończenia studiów wyższych na kierunku położnictwo z tytułem "magister położnictwa" | Instytucja prowadząca kształcenie na poziomie wyższym uznana przez właściwe władze (toimivaltaisten viranomaisten tunnustama korkeakoulu) | Położna | 1. toukokuuta 2004 |

Portugal | 1.Diploma de enfermeiro especialista em enfermagem de saúde materna e obstétrica | 1.Ecolas de Enfermagem | Enfermeiro especialista em enfermagem de saúde materna e obstétrica | 1. tammikuuta 1986 |

2.Diploma/carta de curso de estudos superiores especializados em enfermagem de saúde materna e obstétrica | 2.Escolas Superiores de Enfermagem |

3.Diploma (do curso de pós-licenciatura) de especialização em enfermagem de saúde materna e obstétrica | 3.Escolas Superiores de EnfermagemEscolas Superiores de Saúde |

Slovenija | Diploma, s katero se podeljuje strokovni naslov "diplomirana babica/diplomirani babičar" | 1.Univerza2.Visoka strokovna šola | diplomirana babica/diplomirani babičar | 1. toukokuuta 2004 |

Slovensko | 1.Vysokoškolský diplom o udelení akademického titulu "bakalár z pôrodnej asistencie" ("Bc.")2.Absolventský diplom v študijnom odbore diplomovaná pôrodná asistentka | 1.Vysoká škola2.Stredná zdravotnícka škola | Pôrodná asistentka | 1. toukokuuta 2004 |

Suomi/ Finland | 1.Kätilön tutkinto/barnmorskeexamen | 1.Terveydenhuoltooppi-laitokset/hälsovårdsläroanstalter | Kätilö/Barnmorska | 1. tammikuuta 1994 |

2.Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, kätilö (AMK)/yrkeshögskoleexamen inom hälsovård och det sociala området, barnmorska (YH) | 2.Ammattikorkeakoulut/ Yrkeshögskolor |

Sverige | Barnmorskeexamen | Universitet eller högskola | Barnmorska | 1. tammikuuta 1994 |

United Kingdom | Statement of registration as a Midwife on part 10 of the register kept by the United Kingdom Central Council for Nursing, Midwifery and Health visiting | Various | Midwife | 23. tammikuuta 1983 |

V.6. PROVIISORIT

5.6.1 Proviisorin koulutusohjelma

- kasvi- ja eläinbiologia

- fysiikka

- yleinen ja epäorgaaninen kemia

- orgaaninen kemia

- analyyttinen kemia

- farmaseuttinen kemia, mukaan luettuna lääkevalmisteiden analysointi

- yleinen ja sovellettu (lääketieteellinen) biokemia

- anatomia ja fysiologia, lääketieteellinen terminologia

- mikrobiologia

- farmakologia ja lääkehoito

- farmaseuttinen teknologia

- toksikologia

- farmakognosia

- lainsäädäntö ja tarvittaessa ammattietiikka

Kaikkien koulutusohjelman vähimmäisvaatimuksiin kuuluvien oppiaineiden teoreettisessa ja käytännöllisessä opetuksessa on painotettava riittävästi teoriaa opetuksen yliopistollisen luonteen säilyttämiseksi.

5.6.2 Proviisorin koulutuksesta annettavat asiakirjat

Maa | Koulutuksesta annettava asiakirja | Asiakirjan antava elin | Tutkintotodistukseen liitettävä todistus | Viiteajankohta |

België/Belgique/Belgien | Diploma van apotheker/Diplôme de pharmacien | De universiteiten/Les universitésDe bevoegde Examencommissie van de Vlaamse Gemeenschap/Le Jury compétent d'enseignement de la Communauté française | | 1. lokakuuta 1987 |

Česká republika | Diplom o ukončení studia ve studijním programu farmacie (magistr, Mgr.) | Farmaceutická fakulta univerzity v České republice | Vysvědčení o státní závěrečné zkoušce | 1. toukokuuta 2004 |

Danmark | Bevis for bestået farmaceutisk kandidateksamen | Danmarks Farmaceutiske Højskole | | 1. lokakuuta 1987 |

Deutschland | Zeugnis über die Staatliche Pharmazeutische Prüfung | Zuständige Behörden | | 1. lokakuuta 1987 |

Eesti | Diplom proviisori õppekava läbimisest | Tartu Ülikool | | 1. toukokuuta 2004 |

Ελλάς | Άδεια άσκησης φαρμακευτικού επαγγέλματος | Νομαρχιακή Αυτοδιοίκηση | | 1. lokakuuta 1987 |

España | Título de Licenciado en Farmacia | Ministerio de Educación y CulturaEl rector de una universidad | | 1. lokakuuta 1987 |

France | Diplôme d'Etat de pharmacienDiplôme d'Etat de docteur en pharmacie | Universités | | 1. lokakuuta 1987 |

Ireland | Certificate of Registered Pharmaceutical Chemist | | | 1. lokakuuta 1987 |

Italia | Diploma o certificato di abilitazione all'esercizio della professione di farmacista ottenuto in seguito ad un esame di Stato | Università | | 1. marraskuuta 1993 |

Κύπρος | Πιστοποιητικό Εγγραφής Φαρμακοποιού | Συμβούλιο Φαρμακευτικής | | 1. toukokuuta 2004 |

Latvija | Farmaceita diploms | Universitātes tipa augstskola | | 1. toukokuuta 2004 |

Lietuva | Aukštojo mokslo diplomas, nurodantis suteiktą vaistininko profesinę kvalifikaciją | Universitetas | | 1. toukokuuta 2004 |

Luxembourg | Diplôme d'Etat de pharmacien | Jury d'examen d'Etat + visa du ministre de l'éducation nationale | | 1. lokakuuta 1987 |

Magyarország | Okleveles gyógyszerész oklevél (magister pharmaciae, röv: mag. Pharm) | EG Egyetem | | 1. toukokuuta 2004 |

Malta | Lawrja fil-farmaċija | Universita` ta' Malta | | 1. toukokuuta 2004 |

Nederland | Getuigschrift van met goed gevolg afgelegd apothekersexamen | Faculteit Farmacie | | 1. lokakuuta 1987 |

Österreich | Staatliches Apothekerdiplom | Bundesministerium für Arbeit, Gesundheit und Soziales | | 1. lokakuuta 1994 |

Polska | Dyplom ukończenia studiów wyższych na kierunku farmacja z tytułem magistra | 1.Akademia Medyczna2.Uniwersytet Medyczny3.Collegium Medicum Uniwersytetu Jagiellońskiego | | 1. toukokuuta 2004 |

Portugal | Carta de curso de licenciatura em Ciências Farmacêuticas | Universidades | | 1. lokakuuta 1987 |

Slovenija | Diploma, s katero se podeljuje strokovni naziv "magister farmacije/magistra farmacije" | Univerza | Potrdilo o opravljenem strokovnem izpitu za poklic magister farmacije/magistra farmacije | 1. toukokuuta 2004 |

Slovensko | Vysokoškolský diplom o udelení akademického titulu "magister farmácie" ("Mgr.") | Vysoká škola | | 1. toukokuuta 2004 |

Suomi/ Finland | Proviisorin tutkinto/Provisorexamen | Helsingin yliopisto/Helsingfors universitetKuopion yliopisto | | 1. lokakuuta 1994 |

Sverige | Apotekarexamen | Uppsala universitet | | 1. lokakuuta 1994 |

United Kingdom | Certificate of Registered Pharmaceutical Chemist | | | 1. lokakuuta 1987 |

V.7. ARKKITEHDIT

5.7.1 Direktiivin 46 artiklan 1 kohdan nojalla tunnustettavat arkkitehdin koulutuksesta annetut asiakirjat

Maa | Koulutuksesta annettava asiakirja | Asiakirjan antava elin | Koulutuksesta annettuun asiakirjaan liitettävä todistus | Viitelukuvuosi |

België/ Belgique/ Belgien | 1.Architect/Architecte2.Architect/Architecte3.Architect4.Architect/Architecte5.Architect/Architecte6.Burgelijke ingenieur-architect | 1.Nationale hogescholen voor architectuur2.Hogere-architectuur-instituten3.Provinciaal Hoger Instituut voor Architectuur te Hasselt4.Koninklijke Academies voor Schone Kunsten5.Sint-Lucasscholen6.Faculteiten Toegepaste Wetenschappen van de Universiteiten6."Faculté Polytechnique" van Mons | | 1988/1989 |

1.Architecte/Architect2.Architecte/Architect3.Architect4.Architecte/Architect5.Architecte/Architect6.Ingénieur-civil — architecte | 1.Ecoles nationales supérieures d'architecture2.Instituts supérieurs d'architecture3.Ecole provinciale supérieure d'architecture de Hasselt4.Académies royales des Beaux-Arts5.Ecoles Saint-Luc6.Facultés des sciences appliquées des universités6.Faculté polytechnique de Mons |

Danmark | Arkitekt cand. arch. | Kunstakademiets Arkitektskole i KøbenhavnArkitektskolen i Århus | | 1988/1989 |

Deutschland | Diplom-Ingenieur, Diplom-Ingenieur Univ. | Universitäten (Architektur/Hochbau)Technische Hochschulen (Architektur/Hochbau)Technische Universitäten (Architektur/Hochbau)Universitäten-Gesamthochschulen (Architektur/Hochbau)Hochschulen für bildende KünsteHochschulen für Künste | | 1988/1989 |

Diplom-Ingenieur, Diplom-Ingenieur FH | Fachhochschulen (Architektur/Hochbau) [16]Universitäten-Gesamthochschulen (Architektur/Hochbau) bei entsprechenden Fachhochschulstudiengängen |

Eλλάς | Δίπλωμα αρχιτέκτονα — μηχανικού | Εθνικό Μετσόβιο Πολυτεχνείο (ΕΜΠ), τμήμα αρχιτεκτόνων — μηχανικώνΑριστοτέλειο Πανεπιστήμο Θεσσαλονίκης (ΑΠΘ), τμήμα αρχιτεκτόνων — μηχανικών της Πολυτεχνικής σχολής | Βεβαίωση που χορηγεί το Τεχνικό Επιμελητήριο Ελλάδας (ΤΕΕ) και η οποία επιτρέπει την άσκηση δραστηριοτήτων στον τομέα της αρχιτεκτονικής | 1988/1989 |

España | Título oficial de arquitecto | Rectores de las universidades enumeradas a continuación: Universidad Politécnica de Cataluña, Escuelas Técnicas Superiores de Arquitectura de Barcelona o del Vallès;Universidad Politécnica de Madrid, Escuela Técnica Superior de Arquitectura de Madrid;Universidad Politécnica de Las Palmas, Escuela Técnica Superior de Arquitectura de Las Palmas;Universidad Politécnica de Valencia, Escuela Técnica Superior de Arquitectura de Valencia;Universidad de Sevilla, Escuela Técnica Superior de Arquitectura de Sevilla;Universidad de Valladolid, Escuela Técnica Superior de Arquitectura de Valladolid;Universidad de Santiago de Compostela, Escuela Técnica Superior de Arquitectura de La Coruña;Universidad del País Vasco, Escuela Técnica Superior de Arquitectura de San Sebastián;Universidad de Navarra, Escuela Técnica Superior de Arquitectura de Pamplona;Universidad de Alcalá de Henares, Escuela Politécnica de Alcalá de Henares;Universidad Alfonso X El Sabio, Centro Politécnico Superior de Villanueva de la Cañada;Universidad de Alicante, Escuela Politécnica Superior de Alicante;Universidad Europea de Madrid;Universidad de Cataluña, Escuela Técnica Superior de Arquitectura de Barcelona;Universidad Ramón Llull, Escuela Técnica Superior de Arquitectura de La Salle;Universidad S.E.K. de Segovia, Centro de Estudios Integrados de Arquitectura de Segovia;Universidad de Granada, Escuela Técnica Superior de Arquitectura de Granada. | | 1988/1989 1999/2000 1999/2000 1997/1998 1998/1999 1999/2000 1998/1999 1999/2000 1994/1995 |

France | 1.Diplôme d'architecte DPLG, y compris dans le cadre de la formation professionnelle continue et de la promotion sociale. | 1.Le ministre chargé de l'architecture | | 1988/1989 |

2.Diplôme d'architecte ESA | 2.Ecole spéciale d'architecture de Paris |

3.Diplôme d'architecte ENSAIS | 3.Ecole nationale supérieure des arts et industries de Strasbourg, section architecture |

Ireland | 1.Degree of Bachelor of Architecture (B.Arch. NUI) | 1.National University of Ireland to architecture graduates of University College Dublin | | 1988/1989 |

2.Degree of Bachelor of Architecture (B. Arch)(Previously, until 2002 - Degree standard diploma in architecture (Dip. Arch) | 2.Dublin Institute of Technology, Bolton Street, Dublin(College of Technology, Bolton Street, Dublin) |

3.Certificate of associateship (ARIAI) | 3.Royal Institute of Architects of Ireland |

4.Certificate of membership (MRIAI) | 4.Royal Institute of Architects of Ireland |

Italia | —Laurea in architettura | Università di CamerinoUniversità di Catania — Sede di SiracusaUniversità di ChietiUniversità di FerraraUniversità di FirenzeUniversità di GenovaUniversità di Napoli Federico IIUniversità di Napoli IIUniversità di PalermoUniversità di ParmaUniversità di Reggio CalabriaUniversità di Roma "La Sapienza"Universtià di Roma IIIUniversità di TriestePolitecnico di BariPolitecnico di MilanoPolitecnico di TorinoIstituto universitario di architettura di Venezia | Diploma di abilitazione all'esercizo indipendente della professione che viene rilasciato dal ministero della Pubblica istruzione dopo che il candidato ha sostenuto con esito positivo l'esame di Stato davanti ad una commissione competente | 1988/1989 |

—Laurea in ingegneria edile — architettura | Università dell'AquillaUniversità di PaviaUniversità di Roma"La Sapienza" | Diploma di abilitazione all'esercizo indipendente della professione che viene rilasciato dal ministero della Pubblica istruzione dopo che il candidato ha sostenuto con esito positivo l'esame di Stato davanti ad una commissione competente | 1998/1999 |

—Laurea specialistica in ingegneria edile — architettura | Università dell'AquillaUniversità di PaviaUniversità di Roma "La Sapienza"Università di AnconaUniversità di Basilicata — PotenzaUniversità di PisaUniversità di BolognaUniversità di CataniaUniversità di GenovaUniversità di PalermoUniversità di Napoli Federico IIUniversità di Roma — Tor VergataUniversità di TrentoPolitecnico di BariPolitecnico di Milano | Diploma di abilitazione all'esercizo indipendente della professione che viene rilasciato dal ministero della Pubblica istruzione dopo che il candidato ha sostenuto con esito positivo l'esame di Stato davanti ad una commissione competente | 2003/2004 |

Laurea specialistica quinquennale in ArchitetturaLaurea specialistica quinquennale in ArchitetturaLaurea specialistica quinquennale in ArchitetturaLaurea specialistica in Architettura | Prima Facoltà di Architettura dell'Università di Roma "La Sapienza"Università di FerraraUniversità di GenovaUniversità di PalermoPolitecnico di MilanoPolitecnico di BariUniversità di Roma IIIUniversità di FirenzeUniversità di Napoli IIPolitecnico di Milano II | Diploma di abilitazione all'esercizo indipendente della professione che viene rilasciato dal ministero della Pubblica istruzione dopo che il candidato ha sostenuto con esito positivo l'esame di Stato davanti ad una commissione competente Diploma di abilitazione all'esercizo indipendente della professione che viene rilasciato dal ministero della Pubblica istruzione dopo che il candidato ha sostenuto con esito positivo l'esame di Stato davanti ad una commissione competente Diploma di abilitazione all'esercizo indipendente della professione che viene rilasciato dal ministero della Pubblica istruzione dopo che il candidato ha sostenuto con esito positivo l'esame di Stato davanti ad una commissione competente Diploma di abilitazione all'esercizo indipendente della professione che viene rilasciato dal ministero della Pubblica istruzione dopo che il candidato ha sostenuto con esito positivo l'esame di Stato davanti ad una commissione competente | 1998/1999 1999/2000 2003/2004 2004/2005 |

Nederland | 1.Het getuigschrift van het met goed gevolg afgelegde doctoraal examen van de studierichting bouwkunde, afstudeerrichting architectuur | 1.Technische Universiteit te Delft | Verklaring van de Stichting Bureau Architectenregister die bevestigt dat de opleiding voldoet aan de normen van artikel 46. | 1988/1989 |

2.Het getuigschrift van het met goed gevolg afgelegde doctoraal examen van de studierichting bouwkunde, differentiatie architectuur en urbanistiek | 2.Technische Universiteit te Eindhoven |

3.Het getuigschrift hoger beroepsonderwijs, op grond van het met goed gevolg afgelegde examen verbonden aan de opleiding van de tweede fase voor beroepen op het terrein van de architectuur, afgegeven door de betrokken examencommissies van respectievelijk:de Amsterdamse Hogeschool voor de Kunsten te Amsterdamde Hogeschool Rotterdam en omstreken te Rotterdamde Hogeschool Katholieke Leergangen te Tilburgde Hogeschool voor de Kunsten te Arnhemde Rijkshogeschool Groningen te Groningende Hogeschool Maastricht te Maastricht | |

Österreich | 1.Diplom-Ingenieur, Dipl.-Ing. | 1.Technische Universität Graz (Erzherzog-Johann-Universität Graz) | | 1998/1999 |

2.Dilplom-Ingenieur, Dipl.-Ing. | 2.Technische Universität Wien |

3.Diplom-Ingenieur, Dipl.-Ing. | 3.Universität Innsbruck (Leopold-Franzens-Universität Innsbruck) |

4.Magister der Architektur, Magister architecturae, Mag. Arch. | 4.Hochschule für Angewandte Kunst in Wien |

5.Magister der Architektur, Magister architecturae, Mag. Arch. | 5.Akademie der Bildenden Künste in Wien |

6.Magister der Architektur, Magister architecturae, Mag. Arch. | 6.Hochschule für künstlerishe und industrielle Gestaltung in Linz |

Portugal | Carta de curso de licenciatura em Arquitectura Para os cursos iniciados a partir do ano académico de 1991/92 | Faculdade de arquitectura da Universidade técnica de LisboaFaculdade de arquitectura da Universidade do PortoEscola Superior Artística do PortoFaculdade de Arquitectura e Artes da Universidade Lusíada do Porto | | 1988/1989 1991/1992 |

Suomi/Finland | Arkkitehdin tutkinto/Arkitektexamen | Teknillinen korkeakoulu /Tekniska högskolan (Helsinki)Tampereen teknillinen korkeakoulu/Tammerforstekniska högskolaOulun yliopisto/Uleåborgs universitet | | 1998/1999 |

Sverige | Arkitektexamen | Chalmers Tekniska Högskola AB Kungliga Tekniska Högskolan Lunds Universitet | | 1998/1999 |

United Kingdom | 1.Diplomas in architecture | 1.UniversitiesColleges of ArtSchools of Art | Certificate of architectural education, issued by the Architects Registration Board. The diploma and degree courses in architecture of the universities, schools and colleges of art should have met the requisite threshold standards as laid down in Article 46 of this Directive and in Criteria for validation published by the Validation Panel of the Royal Institute of British Architects and the Architects Registration Board. EU nationals who possess the Royal Institute of British Architects Part I and Part II certificates, which are recognised by ARB as the competent authority, are eligible. Also EU nationals who do not possess the ARB-recognised Part I and Part II certificates will be eligible for the Certificate of Architectural Education if they can satisfy the Board that their standard and length of education has met the requisite threshold standards of Article 46 of this Directive and of the Criteria for validation. | 1988/1989 |

2.Degrees in architecture | 2.Universities | |

3.Final examination | 3.Architectural Association | |

4.Examination in architecture | 4.Royal College of Art | |

5.Examination Part II | 5.Royal Institute of British Architects | |

[1] 1. tammikuuta 1983

[2] 1. tammikuuta 1983

[3] 1. elokuuta 1987, lukuun ottamatta henkilöitä, jotka ovat aloittaneet koulutuksen ennen kyseistä päivää,

[4] 31. joulukuuta 1971,

[5] 31. lokakuuta 1999,

[6] Kyseisiä asiakirjoja ei enää anneta koulutuksesta, joka on alkanut 5. maaliskuuta 1982 jälkeen,

[7] 9. heinäkuuta 1984

[8] 3. joulukuuta 1971,

[9] 31. lokakuuta 1993

[10] Kyseisiä asiakirjoja ei enää anneta koulutuksesta, joka on alkanut 5. maaliskuuta 1982 jälkeen,

[11] 8. heinäkuuta 1984

[12] 1. tammikuuta 1983, lukuun ottamatta henkilöitä, jotka ovat aloittaneet koulutuksen ennen kyseistä päivää ja jotka ovat suorittaneet koulutuksen ennen vuoden 1988 loppua.

[13] 31. joulukuuta 1994

[14] 1. tammikuuta 1983

[15] Suu- ja leukakirurgian erikoisalan koulutuksesta annettavaan asiakirjaan johtavan koulutuksen (lääkärin ja hammaslääkärin peruskoulutus) edellytyksenä on, että hakija on suorittanut hyväksytysti lääkärin peruskoulutuksen (24 artikla) ja lisäksi suorittanut hyväksytysti hammaslääkärin peruskoulutuksen (34 artikla).

[16] Diese Diplome sind je nach Dauer der durch sie abgeschlossenen Ausbildung gemäß Artikel 43 Absatz 1 anzuerkennen.

--------------------------------------------------

LIITE VI

Niitä ammatteja koskevat saavutetut oikeudet, joihin sovelletaan koulutuksen vähimmäisvaatimusten yhteensovittamiseen perustuvaa tunnustamista

6. Arkkitehdin koulutuksesta annetut asiakirjat, joita saavutetut oikeudet koskevat 49 artiklan 1 kohdan nojalla

MAA | Koulutuksesta annettava asiakirja | Viitelukuvuosi |

België/Belgique/Belgien | kansallisissa arkkitehtikorkeakouluissa tai -instituuteissa annetut tutkintotodistukset (architecte-architect)Hasseltin maakunnallisessa arkkitehtikorkeakoulussa annetut tutkintotodistukset (architect)kuninkaallisissa taideakatemioissa annetut tutkintotodistukset (architecte — architect)Saint-Luc-oppilaitoksessa "écoles Saint-Luc" annetut tutkintotodistukset (architecte — architect)yliopistolliset insinöörin tutkintotodistukset, joiden liitteenä on arkkitehtiliiton antama harjoittelutodistus, joka oikeuttaa sen haltijan käyttämään arkkitehdin ammattinimikettä (architecte — architect)arkkitehtuurin keskus- tai valtakunnallisen tutkintolautakunnan antamat arkkitehdin tutkintotodistukset (architecte — architect)yliopistojen soveltavien luonnontieteiden tiedekunnissa ja Monsin teknillisessä tiedekunnassa annetut insinöörin/arkkitehdin ja arkkitehdin/insinöörin tutkintotodistukset (ingénieur — architecte, ingénieur-architect) | 1987/1988 |

Česká republika | "České vysoké učení technické" -yliopiston (Tšekin tekninen yliopisto Prahassa) tutkintotodistukset:"Vysoká škola architektury a pozemního stavitelství" (arkkitehtuurin ja rakennustekniikan tiedekunta) (vuoteen 1951),"Fakulta architektury a pozemního stavitelství" (arkkitehtuurin ja rakennustekniikan tiedekunta) (vuosina 1951—1960),"Fakulta stavební"(rakennustekniikan tiedekunta) (vuodesta 1960) seuraavien opintolinjojen osalta: rakennustekniikka ja rakenteet, rakennustekniikka, rakentaminen ja arkkitehtuuri, arkkitehtuuri (mukaan lukien yhdyskuntasuunnittelu ja maankäytön suunnittelu), asuinrakennukset, teollisuusrakennukset ja maatalouden tuotantorakennukset tai rakennustekniikan opinto-ohjelmassa rakennustekniikan ja arkkitehtuurin opintolinjassa,"Fakulta architektury" (arkkitehtuurin tiedekunta) (vuodesta 1976) seuraavien opintolinjojen osalta: arkkitehtuuri, yhdyskuntasuunnittelu ja maankäytön suunnittelu tai seuraavissa opinto-ohjelmissa: arkkitehtuuri ja yhdyskuntasuunnittelu seuraavien opintolinjojen osalta: arkkitehtuuri, arkkitehtonisen suunnittelun teoria, yhdyskuntasuunnittelu ja maankäytön suunnittelu, arkkitehtuurin historia ja historiallisten monumenttien rekonstruktuointi tai arkkitehtuuri ja rakennustekniikka"Vysoká škola technická Dr. Edvarda Beneše" -korkeakoulun (vuoteen 1951 asti) arkkitehtuurin ja rakentamisen alalla antamat tutkintotodistukset,"Vysoká škola stavitelství v Brně" -korkeakoulun (vuosina 1951—1956) arkkitehtuurin ja rakentamisen alalla antamat tutkintotodistukset,"Vysoké učení technické v Brně"-, "Fakulta architektury" -tiedekunnan (arkkitehtuurin tiedekunta) (vuodesta 1956) arkkitehtuurin ja yhdyskuntasuunnittelun opintolinjoilla antamat tutkintotodistukset tai "Fakulta stavební" -tiedekunnan (rakennustekniikan tiedekunta) (vuodesta 1956) rakentamisen opintolinjalla antamat tutkintotodistukset,"Vysoká škola báňská — Technická univerzita Ostrava", "Fakulta stavební" -tiedekunnan (rakennustekniikan tiedekunta) (vuodesta 1997) rakenteiden ja arkkitehtuurin opintolinjalla tai rakennustekniikan opintolinjalla antamat tutkintotodistukset,"Technická univerzita v Liberci", "Fakulta architektury" -tiedekunnan (arkkitehtuurin tiedekunta) (vuodesta 1994) arkkitehtuurin ja yhdyskuntasuunnittelun koulutusohjelmassa arkkitehtuurin opintolinjalla antamat tutkintotodistukset,"Akademie výtvarných umění v Praze" -korkeakoulun taiteen koulutusohjelmassa arkkitehtonisen suunnittelun opintolinjalla antamat tutkintotodistukset,"Vysoká škola umělecko-průmyslová v Praze" -yliopiston taiteen koulutusohjelmassa arkkitehtuurin opintolinjalla antamat tutkintotodistukset,todistus "Česká komora architektů" -kamarin ilman opintolinjan tai rakennustekniikan opintolinjan tarkennusta antamasta luvasta | 2006/2007 |

Danmark | Kööpenhaminan ja Århusin arkkitehtikouluissa annetut tutkintotodistukset (architekt)arkkitehtikollegion antama rekisteröintitodistus, joka on annettu 28 toukokuuta 1975 annetun lain N:o 202 nojalla (registreret arkitekt)teknillisissä korkeakouluissa annetut tutkintotodistukset (bygningskonstruktør), joiden liitteenä on toimivaltaisen viranomaisen antama todistus muodollisen pätevyyden osoittavan kokeensuorittamisesta; kokeeseen täytyy sisältyä asianomaisen vähintään kuusivuotisen, tämän direktiivin 48 artiklassa tarkoitetun toimintansa aikana laatimien ja toteuttamien suunnitelmien arviointi | 1987/1988 |

Deutschland | taidekorkeakoulujen myöntämät tutkintotodistukset (Dipl.-Ing., Architekt (HfbK)teknillisten korkeakoulujen "Technische Hochschule"-oppilaitoksen ja yliopistojen arkkitehtuuriosaston (Architektur/Hochbau), ja jos mainittu korkeakoulu on liitetty "Gesamthochschule"-oppilaitokseen, myös "Gesamthochschule"-oppilaitosten arkkitehtuuriosaston antamat tutkintotodistukset (Dipl.Ing. ja muut oppiarvot, jotka myöhemmin saatetaan myöntää kyseisten tutkintotodistusten haltijoille)ammattikorkeakoulujen "Fachhochschule"-oppilaitoksen arkkitehtuuriosaston (Architektur/Hochbau), ja jos mainittu korkeakoulu on liitetty "Gesamthochschule"-oppilaitokseen, myös "Gesamthochschule"-oppilaitosten arkkitehtuuriosaston antama tutkintotodistus, jonka liitteenä on, jos koulutus on lyhyempi kuin nelivuotinen, mutta ainakin kolme vuotta, asianomaisen ammatillisen toimielimen antama 47 artiklan 1 kohdan mukainen todistus nelivuotisesta ammattikokemuksesta Saksan liittotasavallassa (Ingenieur grad. ja muut oppiarvot, jotka myöhemmin saatetaan myöntää kyseisten tutkintotodistusten haltijoille)teknillisten koulujen "Ingenieurschule"-oppilaitoksen ja ammattioppilaitosten "Werkkunstschule" arkkitehtuuriosaston ennen 1 päivää tammikuuta 1973 antamat tutkintotodistukset (Prüfungszeugnis), joiden liitteenä on toimivaltaisten viranomaisten antama todistus muodollisen ammattipätevyyden osoittavan kokeen suorittamisesta; kokeeseen täytyy sisältyä asianomaisen vähintään kuusivuotisen, tämän direktiivin 48 artiklassa tarkoitetun toimintansa aikana laatimien ja toteuttamien suunnitelmien arviointi | 1987/1988 |

Eesti | diplom arhitektuuri erialal, väljastatud Eesti Kunstiakadeemia arhitektuuri teaduskonna poolt alates 1996. aastast (arkkitehtuuriopintojen tutkintotodistus, jonka on antanut vuodesta 1996 Viron taideakatemian arkkitehtuurin tiedekunta), väljastatud Tallinna Kunstiülikooli poolt 1989—1995 (antanut vuosina 1989—1995 Tallinnan taideyliopisto), väljastatud Eesti NSV Riikliku Kunstiinstituudi poolt 1951—1988 (antanut vuosina 1951—1988 Viron sosialistisen neuvostotasavallan taideinstituutti) | 2006/2007 |

Eλλάς | Ateenan Metsovion Polytechnion -korkeakoulussa annetut insinöörin/arkkitehdin tutkintotodistukset, joiden liitteenä on Kreikan tekniikkakamarin antama todistus oikeudesta harjoittaa toimintaa arkkitehtuurin alallaThessalonikin Aristotelion Panepistimion -korkeakoulussa annetut insinöörin/arkkitehdin tutkintotodistukset, joiden liitteenä on Kreikan tekniikkakamarin antama todistus oikeudesta harjoittaa toimintaa arkkitehtuurin alallaAteenan Metsovion Polytechnion -korkeakoulussa annetut insinöörin tutkintotodistukset, joiden liitteenä on Kreikan tekniikkakamarin antama todistus oikeudesta harjoittaa toimintaa arkkitehtuurin alallaThessalonikin Artistotelion Panepistimion -korkeakoulussa annetut insinöörin tutkintotodistukset, joiden liitteenä on Kreikan tekniikkakamarin antama todistus oikeudesta harjoittaa toimintaa arkkitehtuurin alallaPanepistimion Thrakis -korkeakoulussa annetut insinöörin tutkintotodistukset, joiden liitteenä on Kreikan tekniikkakamarin antama todistus oikeudesta harjoittaa toimintaa arkkitehtuurin alallaPanepistimion Patron -korkeakoulussa annetut insinöörin tutkintotodistukset, joiden liitteenä on Kreikan tekniikkakamarin antama todistus oikeudesta harjoittaa toimintaa alalla | 1987/1988 |

España | Opetus- ja tiedeministeriön tai korkeakoulun antama virallinen arkkitehdin pätevyystodistus (título oficial de arquitecto) | 1987/1988 |

France | vuoteen 1959 saakka opetusministeriön ja sen jälkeen kulttuuriministeriön antamat valtion arkkitehdin tutkintotodistukset (architecte DPLG)"Ecole spéciale d'architecture" -oppilaitoksessa annetut tutkintotodistukset (architecte DESA)Strasbourgin "Ecole nationale supérieure des Arts et Industries" -oppilaitoksen (aiemmin "Ecole nationale d'ingénieurs de Strasbourg") arkkitehtuuriosastossa vuodesta 1955 alkaen annetut tutkintotodistukset (architecte ENSAIS) | 1987/1988 |

Ireland | Irlannin valtionyliopiston (National University of Ireland) "Bachelor of Architecture" -tutkinto (B Arch. (NUI)), jota edeltää Dublinin University Collegessa suoritettu arkkitehtitutkintoCollege of Technology -opistossa (Bolton Street, Dublin) annettu korkeakoulututkinnon tasoinen arkkitehdin tutkintotodistus (Diplom. Arch.)todistus Irlannin kuninkaallisen arkkitehti-instituutin (Royal Institute of Architects of Ireland) liitännäisjäsenyydestä (A.R.I.A.I.)todistus Irlannin kuninkaallisen arkkitehti-instituutin jäsenyydestä (M.R.I.A.I.) | 1987/1988 |

Italia | yliopistossa, teknillisessä korkeakoulussa sekä Venetsian ja Reggio Calabrian arkkitehtikorkeakoulussa annettu "laurea in architettura" -tutkintotodistus, yhdessä arkkitehdin ammatin itsenäiseen harjoittamiseen oikeuttavan tutkintotodistuksen kanssa, jonka opetusministeriö antaa sen jälkeen, kun asianomainen on toimivaltaiselle lautakunnalle suorittanut valtiontutkinnon, joka antaa oikeuden itsenäisesti harjoittaa arkkitehdin ammattia (dott. architetto)yliopistossa ja teknillisessä korkeakoulussa annettu rakennustekniikan ("sezione costenzione civile") "laurea in ingegneria" -tutkintotodistus, yhdessä arkkitehdin ammatin itsenäiseen harjoittamiseen oikeuttavan tutkintotodistuksen kanssa, jonka opetusministeriö antaa sen jälkeen, kun asianomainen on toimivaltaiselle lautakunnalle suorittanut valtiontutkinnon, joka antaa oikeuden itsenäisesti harjoittaa ammattia (dott. ing. Architetto ou dott. ing. in ingegneria civile) | 1987/1988 |

Κύπρος | Βεβαίωση Εγγραφής στο Μητρώο Αρχιτεκτόνων που εκδίδεται από το Επιστημονικό και Τεχνικό Επιμελητήριο Κύπρου, (todistus rekisteröinnistä Kyproksen tekniikkakamarin (ETEK) arkkitehtirekisteriin) | 2006/2007 |

Latvija | "arhitekta diploms", ko izsniegusi Latvijas Valsts Universitātes Inženierceltniecības fakultātes Arhitektūras nodaļa līdz 1958. gadam, Rīgas Politehniskā Institūta Celtniecības fakultātes Arhitektūras nodaļa no 1958. gada līdz 1991. gadam, Rīgas Tehniskās Universitātes Arhitektūras fakultāte kopš 1991. gada, un "Arhitekta prakses sertifikāts", ko izsniedz Latvijas Arhitektu savienība (vuoteen 1958 Latvian valtiollisen yliopiston rakennusteknisen tiedekunnan arkkitehtuurin osaston antamat arkkitehdin tutkintotodistukset, vuosina 1958—1991 Riikan polyteknisen instituutin rakennusteknisen tiedekunnan arkkitehtuurin osaston antamat arkkitehdin tutkintotodistukset, vuodesta 1991 Riikan teknillisen yliopiston arkkitehtuurin tiedekunnan antamat arkkitehdin tutkintotodistukset ja todistus rekisteröinnistä Latvian arkkitehtiyhdistyksen rekisteriin) | 2006/2007 |

Lietuva | vuoteen 1969 Kauno politechnikos institutas -korkeakoulun antamat suunnitteluarkkitehdin/arkkitehdin tutkintotodistukset (inžinierius architektas / architektas)vuoteen 1990 Vilnius inžinerinis statybos institutas -korkeakoulun, vuoteen 1996 Vilniaus technikos universitetas -yliopiston ja vuodesta 1996 Vilnius Gedimino technikos universitetas -yliopiston antamat arkkitehdin tutkintotodistukset / todistukset arkkitehtuurin alan alemmasta korkeakoulututkinnosta / todistukset arkkitehtuurin alan ylemmästä korkeakoulututkinnosta (architektas / architektūros bakalauras / architektūros magistras)vuoteen 1990 LTSR Valstybinis dailės institutas -korkeakoulun antamat tutkintotodistukset asiantuntijoille, jotka ovat saattaneet päätökseen seuraavat opinnot: arkkitehdin tutkintotodistus / todistus arkkitehtuurin alan alemmasta korkeakoulututkinnosta / todistus arkkitehtuurin alan ylemmästä korkeakoulututkinnosta; vuodesta 1990 Vilniaus dailės akademija -korkeakoulu (architektūros kursas / architektūros bakalauras / architektūros magistras)vuodesta 1997 Kauno technologijos universitetas -yliopiston antamat seuraavat tutkintotodistukset: todistus arkkitehtuurin alan alemmasta korkeakoulututkinnosta / todistus arkkitehtuurin alan ylemmästä korkeakoulututkinnosta (architektūros bakalauras / architektūros magistras),sekä näiden kaikkien lisäksi asianomaisen viranomaisen varmentama todistus siitä, että henkilöllä on oikeus harjoittaa toimintaa arkkitehtuurin alalla (virallinen arkkitehti / Atestuotas architektas) | 2006/2007 |

Magyarország | yliopistojen antama "okleveles építészmérnök" -tutkintotodistus (arkkitehtuurin alan tutkintotodistus, todistus arkkitehtuurin alan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamisesta)"okleveles építész tervező művész" -tutkintotodistus (todistus arkkitehtuurin ja rakennussuunnittelun ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamisesta), jonka yliopistot antavat | 2006/2007 |

Malta | Perit: Lawrja ta' Perit, jonka antaa Universita` ta' Malta -yliopisto; todistus oikeuttaa Perit-rekisteröintiin | 2006/2007 |

Nederland | todistus Delftin tai Eindhovenin teknillisen opiston arkkitehtuuriosastossa suoritetusta arkkitehdin tutkinnosta (bouwkundig ingenieur)valtion hyväksymissä arkkitehtikouluissa annetut tutkintotodistukset (architect)vuoteen 1971 saakka aiemmissa arkkitehtiopistoissa (Hoger Bouwkunstonderricht) annetut tutkintotodistukset (architect HBO)vuoteen 1970 saakka aiemmissa arkkitehtiopistoissa (Voortgezet Bouwkunstonderricht) annetut tutkintotodistukset (architect VBO)todistus Alankomaiden arkkitehtiliiton (Bond van Nederlandse Architecten BNA) arkkitehtineuvoston toimeenpaneman tutkinnon suorittamisesta (architect)todistus "Stichting Instituut voor Architectuur" -säätiön (IVA) (arkkitehtuuri-instituutti) järjestämän vähintään nelivuotisen koulutuksen päätteeksi toimeenpaneman tutkinnon suorittamisesta (architect), jonka liitteenä on toimivaltaisen viranomaisen antama todistus muodollisen ammattipätevyyden osoittavan kokeen suorittamisesta; kokeeseen täytyy sisältyä asianomaisen vähintään kuusivuotisen, tämän direktiivin 44 artiklassa tarkoitetun toimintansa aikana laatimien ja toteuttamien suunnitelmien arviointitoimivaltaisen viranomaisen todistus siitä, että asianomainen on ennen 5 päivää elokuuta 1985 suorittanut Delftin tai Eindhovenin teknillisen opiston toimeenpaneman "Kandidaat in de bouwkunde" -tutkinnon ja että hän on vähintään viiden vuoden ajan välittömästi ennen mainittua päivää toiminut arkkitehtuurin alalla sillä tavoin ja niin merkittävästi, että toiminta Alankomaissa voimassa olevien vaatimusten mukaan on takeena tällaisen toiminnan edellyttämästä pätevyydestä (architect)toimivaltaisen viranomaisen vain ennen 5 päivää elokuuta 1985 40 vuotta täyttäneille henkilöille antama todistus siitä, että asianomainen on vähintään viiden vuoden ajan välittömästi ennen mainittua päivää toiminut arkkitehtuurin alalla sillä tavoin ja niin merkittävästi, että toiminta Alankomaissa voimassa olevien vaatimusten mukaan on takeena tällaisen toiminnan edellyttämästä pätevyydestä (architect)toiminnasta arkkitehtuurin alalla arkkitehdin ammattinimikettä käyttäen annettujen Alankomaiden lakien ja asetusten voimaantulopäivän jälkeen edellä seitsemännessä ja kahdeksannessa luetelmakohdassa tarkoitettuja todistuksia ei enää tarvitse tunnustaa, elleivät mainitut säädökset anna näiden todistusten haltijalle oikeutta kyseisen toiminnan harjoittamiseen ja kyseisen ammattinimikkeen käyttämiseen | 1987/1988 |

Österreich | Wienin ja Grazin teknillisten korkeakoulujen sekä Innsbruckin yliopiston rakennustekniikan ("Bauingenieurwesen") ja arkkitehtuuriosaston ("Architektur") arkkitehtuurin ("Architektur") sekä rakentamisen ("Bauingenieurwesen (Hochbau, Wirtschaftsingenieurwesen-Bauwesen)") opintolinjoilta antamat tutkintotodistuksetmaarakentamisen yliopiston ("Universität für Bodenkultur") maa- ja vesirakennustekniikan ("Kulturtechnik und Wasserwirtschaft") opintolinjoilta antamat tutkintotodistuksetWienin taideteollisen korkeakoulun arkkitehtuuriopinnoista ("Studium der Architektur") antamat tutkintotodistuksetWienin kuvataideakatemian ("Akademie der bildenden Künste") arkkitehtuuriopinnoista ("Studium der Architektur") antamat tutkintotodistuksetteknillisten oppilaitosten tai rakennusalan teknillisten oppilaitosten antamat insinöörin tutkintotodistukset (Ing.) sekä "Baumeister"-toimilupa todistuksena vähintään kuuden vuoden ammatillisesta kokemuksesta Itävallassa ja asianomaisen kokeen suorittamisestaLinzin taide- ja taideteollisuuskorkeakoulun arkkitehtuuriopinnoista antamat tutkintotodistukset ("Studium der Architektur")todistus insinöörilain (Ziviltechnikergesetz, BGBl. 156/1994) tarkoittamasta rakennusalan insinöörin tai konsultti-insinöörin ("Hochbau", "Bauwesen", "Wirtschaftsingenieurwesen-Bauwesen", "Kulturtechnik und Wasserwirtschaft") pätevyydestä | 1997/1998 |

Polska | seuraavien arkkitehtuurin tiedekuntien antamat tutkintotodistukset: Varsovan teknillinen yliopisto, arkkitehtuurin tiedekunta Varsovassa (Politechnika Warszawska, Wydział Architektury); arkkitehdin ammattinimike: inżynier architekt, magister nauk technicznych; inżynier architekt; inżyniera magistra architektury; magister inżynier architektury, magister inżynier architektury; magistra inżyniera architekta; magister inżynier architekt, (vuosina 1945—1948 nimike: inżynier architekt, magister nauk technicznych; vuosina 1951—1956 nimike: inżynier architekt vuosina 1954—1957, toinen vaihe, nimike: inżyniera magistra architektury; vuosina 1957—1959 nimike: inżyniera magistra architektury; vuosina 1959—1964 nimike: magistra inżyniera architektury; vuosina 1964—1982 nimike: magistra inżyniera architekta; vuosina 1983—1990 nimike: magister inżynier architekt; vuoden 1991 jälkeen nimike: magistra inżyniera architekta)Krakovan teknillinen yliopisto, arkkitehtuurin tiedekunta Krakovassa (Politechnika Krakowska, Wydział Architektury); arkkitehdin ammattinimike: magister inżynier architekt (vuosina 1945—1953 kaivos- ja metallurgia-alan yliopisto, arkkitehtuurin polytekninen tiedekunta — Akademia Górniczo-Hutnicza, Politechniczny Wydział Architektury): Akademia Górniczo-Hutnicza, Politechniczny Wydział Architektury)Wrocławin teknillinen yliopisto, arkkitehtuurin tiedekunta Wrocławissa (Politechnika Wrocławska, Wydział Architektury); arkkitehdin ammattimnimike: inżynier architekt, magister nauk technicznych; magister inżynier architektury; magister inżynier architekt (vuosina 1949—1964 nimike: inżynier architekt, magister nauk technicznych; vuosina 1956—1964 nimike: magister inżynier architektury; vuodesta 1964 alkaen nimike: magister inżynier architekt)Silesianin teknillinen yliopisto, arkkitehtuurin tiedekunta Gliwicessa (Politechnika Śląska, Wydział Architektury); arkkitehdin ammattinimike: inżynier architekt; magister inżynier architekt (vuosina 1945—1955 suunnittelun ja rakentamisen tiedekunta — Wydział Inżynieryjno-Budowlany, nimike: inżynier architekt; vuosina 1961—1969 teollisen rakentamisen ja yleissuunnittelun tiedekunta — Wydział Budownictwa Przemysłowego i Ogólnego, nimike: magister inżynier architekt; vuosina 1969—1976 rakennustekniikan ja arkkitehtuurin tiedekunta — Wydział Budownictwa i Architektury, nimike: magister inżynier architekt; vuodesta 1977 arkkitehtuurin tiedekunta — Wydział Architektury, nimike: magister inżynier architekt ja vuodesta 1995 inżynier architekt);Poznanin teknillinen yliopisto, arkkitehtuurin tiedekunta Poznańissa (Politechnika Poznańska, Wydział Architektury); arkkitehdin ammattinimike: inżynier architektury; inżynier architekt; magister inżynier architekt (vuosina 1945—1955 insinööritieteiden koulu, arkkitehtuurin tiedekunta — Szkoła Inżynierska, Wydział Architektury; arkkitehdin ammattinimike: inżynier architektury; vuodesta 1978 nimike: magister inżynier architekt ja vuodesta 1999 inżynier architekt)Gdanskin teknillinen yliopisto, arkkitehtuurin tiedekunta Gdanskissa (Politechnika Gdańska, Wydział Architektury); arkkitehdin ammattinimike: magister inżynier architekt (vuosina 1945—1969 arkkitehtuurin tiedekunta — Wydział Architektury, vuosina 1969—1971 rakennustekniikan ja arkkitehtuurin tiedekunta — Wydział Budownictwa i Architektury, vuosina 1971—1981 arkkitehtuurin ja yhdyskuntasuunnittelun instituutti — Instytut Architektury i Urbanistyki, vuodesta 1981 arkkitehtuurin tiedekunta — Wydział Architektury)Białystokin teknillinen yliopisto, arkkitehtuurin tiedekunta Białystokissa (Politechnika Białostocka, Wydział Architektury); arkkitehdin ammattinimike: magister inżynier architekt (vuosina 1975—1989 arkkitehtuuri-instituutti — Instytut Architektury)Łódźin teknillinen yliopisto, rakennustekniikan, arkkitehtuuri ja ympäristösuunnittelun tiedekunta Łódźissa (Politechnika Łódzka, Wydział Budownictwa, Architektury i Inżynierii Środowiska); arkkitehdin ammattinimike: inżynier architekt; magister inżynier architekt (vuosina 1973—1993 rakennustekniikan ja arkkitehtuurin tiedekunta — Wydział Budownictwa i Architektury ja vuodesta 1992 rakennustekniikan, arkkitehtuurin ja ympäristösuunnittelun tiedekunta — Wydział Budownictwa, Architektury i Inżynierii Środowiska; nimike: vuosina 1973—1978 inżynier architekt, vuodesta 1978 magister inżynier architekt)Szczecinin teknillinen yliopisto, rakennustekniikan ja arkkitehtuurin tiedekunta Szczecinissä (Politechnika Szczecińska, Wydział Budownictwa i Architektury); arkkitehdin ammattinimike: inżynier architekt; magister inżynier architekt (vuosina 1948—1954 insinööritieteiden korkeakoulu, arkkitehtuurin tiedekunta — Wyższa Szkoła Inżynierska, Wydział Architektury; arkkitehdin ammattinimike: inżynier architekt, vuodesta 1970 magister inżynier architekt ja vuodesta 1998 inżynier architekt)Kaikkien ohessa mainittujen arkkitehtuurin tiedekuntien antamat tutkintotodistukset yhdessä Puolan asianomaisen alueellisen arkkitehtikamarin jäsenyyden osoittavan todistuksen kanssa antavat Puolassa oikeuden harjoittaa toimintaa arkkitehtuurin alalla. | 2006/2007 |

Portugal | Lissabonin ja Porton taidekouluissa annettu "diploma do curso especial de arquitectura" -tutkintotodistusLissabonin ja Porton taidekouluissa annettu arkkitehdin "diploma de arquitecto" -tutkintotodistusLissabonin ja Porton taidekorkeakouluissa annettu "diploma do curso de arquitectura" -tutkintotodistusLissabonin taidekorkeakoulussa annettu "diploma de licenciatura em arquitectura" -tutkintotodistusLissabonin teknillisessä korkeakoulussa ja Porton yliopistossa annettu "carta de curso de licenciatura em arquitectura" -tutkintotodistusLissabonin teknillisen korkeakoulun tekniikan instituutissa annettu insinöörin yliopistollinen tutkintotodistus (licenciatura em engenharia civil)Porton yliopiston luonnontieteellis-teknillisessä tiedekunnassa annettu insinöörin yliopistollinen tutkintotodistus (licenciatura em engenharia civil)Coimbran yliopiston luonnontieteellis-teknillisessä tiedekunnassa annettu insinöörin yliopistollinen tutkintotodistus (licenciatura em engenharia civil)Minhon yliopistossa (tuotantotekniikan alalla) annettu insinöörin yliopistollinen tutkintotodistus (licenciatura em engenharia civil, produção) | 1987/1988 |

Slovenija | "univerzitetni diplomirani inženir arhitekture / univerzitetna diplomirana inženirka arhitekture" -tutkintotodistus (arkkitehtuurin alan tutkintotodistus), jonka antaa arkkitehtuurin tiedekunta, sekä arkkitehtuurialan toimivaltaisen viranomaisen antama oikeudellisesti pätevä todistus oikeudesta harjoittaa toimintaa arkkitehtuurin alalla"univerzitetni diplomirani inženir (univ.dipl.inž.) / univerzitetna diplomirana inženirka" -nimikkeen antavien tiedekuntien antama yliopistotutkintotodistus sekä arkkitehtuurin alan toimivaltaisen viranomaisen antama oikeudellisesti pätevä todistus oikeudesta harjoittaa toimintaa arkkitehtuurin alalla | 2006/2007 |

Slovensko | arkkitehtuurin ja rakennustekniikan opintolinjan ("architektúra a pozemné staviteľstvo") tutkintotodistus, jonka on antanut Slovakian teknillinen yliopisto (Slovenská vysoká škola technická) Bratislavassa vuosina 1950—1952 (nimike: Ing.)arkkitehtuurin opintolinjan ("architektúra") tutkintotodistus, jonka on antanut Slovakian teknillisen yliopiston arkkitehtuurin ja rakennustekniikan tiedekunta (Fakulta architektúry a pozemného staviteľstva, Slovenská vysoká škola technická) Bratislavassa vuosina 1952—1960 (nimike: Ing. arch.)rakennustekniikan opintolinjan ("pozemné staviteľstvo") tutkintotodistus, jonka on antanut Slovakian teknillisen yliopiston arkkitehtuurin ja rakennustekniikan tiedekunta (Fakulta architektúry a pozemného staviteľstva, Slovenská vysoká škola technická) Bratislavassa vuosina 1952—1960 (nimike: Ing.)arkkitehtuurin opintolinjan ("architektúra") tutkintotodistus, jonka on antanut Slovakian teknillisen yliopiston rakennustekniikan tiedekunta (Stavebná fakulta, Slovenská vysoká škola technická) Bratislavassa vuosina 1961—1976, (nimike: Ing. arch.)rakennustekniikan opintolinjan ("pozemné stavby") tutkintotodistus, jonka on antanut Slovakian teknillisen yliopiston rakennustekniikan tiedekunta (Stavebná fakulta, Slovenská vysoká škola technická) Bratislavassa vuosina 1961—1976, (nimike: Ing.)arkkitehtuurin opintolinjan ("architektúra") tutkintotodistus, jonka on antanut Slovakian teknillisen yliopiston arkkitehtuurin tiedekunta (Fakulta architektúry, Slovenská vysoká škola technická) Bratislavassa vuodesta 1977 (nimike: Ing. arch.)yhdyskuntasuunnittelun opintolinjan ("urbanizmus") tutkintotodistus, jonka on antanut Slovakian teknillisen yliopiston arkkitehtuurin tiedekunta (Fakulta architektúry, Slovenská vysoká škola technická) Bratislavassa vuodesta 1977 (nimike: Ing. arch.);rakennustekniikan opintolinjan ("pozemné stavby") tutkintotodistus, jonka on antanut Slovakian teknillisen yliopiston rakennustekniikan tiedekunta (Stavebná fakulta, Slovenská technická univerzita) Bratislavassa vuosina 1977—1997 (nimike: Ing.)arkkitehtuurin ja rakennustekniikan opintolinjan ("architektúra a pozemné stavby") tutkintotodistus, jonka on antanut Slovakian teknillisen yliopiston rakennustekniikan tiedekunta (Stavebná fakulta, Slovenská technická univerzita) Bratislavassa vuodesta 1998 (nimike: Ing.)rakennustekniikan opintolinjan — erikoistumisalana arkkitehtuuri ("pozemné stavby — špecializácia: architektúra") tutkintotodistus, jonka on antanut Slovakian teknillisen yliopiston rakennustekniikan tiedekunta (Stavebná fakulta, Slovenská technická univerzita) Bratislavassa vuosina 2000—2001 (nimike: Ing.)rakennustekniikan ja arkkitehtuurin opintolinjan ("pozemné stavby a architektúra") tutkintotodistus, jonka on antanut Slovakian teknillisen yliopiston rakennustekniikan tiedekunta (Stavebná fakulta — Slovenská technická univerzita) Bratislavassa vuosina 2001—2001 (nimike: Ing.)arkkitehtuurin opintolinjan ("architektúra") tutkintotodistus, jonka on antanut taiteen ja muotoilun akatemia (Vysoká škola výtvarných umení) Bratislavassa vuodesta 1969 (nimike: Akad. arch. vuoteen 1990; Mgr. vuosina 1990—1992; Mgr. arch. vuosina 1992—1996; Mgr. art. vuodesta 1997)rakennustekniikan opintolinjan ("pozemné staviteľstvo") tutkintotodistus, jonka on antanut Slovakian teknillisen yliopiston rakennustekniikan tiedekunta (Stavebná fakulta, Technická univerzita) Košicessa vuosina 1981—1991 (nimike: Ing.)Kaikkien ohessa on oltava seuraavat: Bratislavassa toimivan Slovakian arkkitehtikamarin (Slovenská komora architektov) antama lupatodistus ilman opintolinjan tarkennusta tai tarkennuksin, joka viittaa rakennustekniikkaan ("pozemné stavby") tai maankäytön suunnitteluun ("územné plánovanie"),Bratislavassa toimivan Slovakian rakennusinsinöörikamarin (Slovenská komora stavebných inžinierov) antama lupatodistus rakennustekniikan alalla ("pozemné stavby"). | 2006/2007 |

Suomi/Finland | teknillisten korkeakoulujen ja Oulun yliopiston arkkitehtuuriosastojen antamat tutkintotodistukset (arkkitehti/arkitekt)teknillisten oppilaitosten antamat tutkintotodistukset (rakennusarkkitehti/byggnadsarkitekt) | 1997/1998 |

Sverige | Kuninkaallisen teknillisen korkeakoulun arkkitehtuuriosaston, Chalmersin teknillisen korkeakoulun ja Lundin yliopiston teknillisen korkeakoulun antamat tutkintotodistukset (arkitekt, yliopistotutkinto arkkitehtuurissa)todistus Ruotsin arkkitehtiliiton "Svenska Arkitekters Riksförbund" (SAR) jäsenyydestä, jos asianomainen on saanut koulutuksensa jossakin valtiossa, johon tätä direktiiviä sovelletaan | 1997/1998 |

United Kingdom | Sellaiset pätevyystodistukset tutkinnon suorittamisesta, jotka ovat myöntäneetRoyal Institute of British Architectsarkkitehtuuriosastot yliopistoissa, polyteknisissä korkeakouluissa, yksityisissä korkeakouluissa ja taideteollisuuskouluissa, jotka 10 päivänä kesäkuuta 1985 ovat olleet Yhdistyneen kuningaskunnan arkkitehtirekisterinneuvoston hyväksymiä rekisteriin merkitsemiseksi (Architect)Todistus siitä, että sen haltijalla on vuoden 1931 arkkitehtirekisterilain 6 artiklan 1 kohdan a, b tai d alakohdan nojalla saavutettu oikeus käyttää arkkitehdin ammattinimikettä (Architect)Todistus siitä, että sen haltijalla on vuoden 1938 arkkitehtirekisterilain 2 artiklan nojalla saavutettu oikeus käyttää arkkitehdin ammattinimikettä (Architect) | 1987/1988 |

--------------------------------------------------

LIITE VII

Direktiivin 50 artiklan 1 kohdan mukaisesti vaadittavat asiakirjat ja todistukset

1. Asiakirjat

a) Asianomaisen henkilön kansalaisuuden todistava asiakirja.

b) Jäljennökset pätevyystodistuksista tai jäljennös koulutuksesta annetusta asiakirjasta, joka antaa oikeuden ryhtyä harjoittamaan asianomaista ammattia, sekä tarvittaessa todistus asianomaisen henkilön ammattikokemuksesta.

Vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset voivat lisäksi pyytää hakijaa toimittamaan tarvittaessa hänen koulutustaan koskevia tietoja, jotta voitaisiin määrittää mahdolliset olennaiset erot vaadittuun kansalliseen koulutukseen nähden 14 artiklan mukaisesti. Mikäli hakija ei voi toimittaa näitä tietoja, vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on käännyttävä yhteystahon, toimivaltaisen viranomaisen tai kotijäsenvaltion muun asianomaisen elimen puoleen.

c) Direktiivin 16 artiklassa tarkoitetuissa tapauksissa kotijäsenvaltion tai ulkomaan kansalaisen lähtöjäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen tai elimen antama todistus, joka koskee toiminnan lajia ja kestoa.

d) Jos vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen edellyttää niiltä henkilöiltä, jotka aikovat ryhtyä harjoittamaan säänneltyä ammattia, todistusta hyvästä maineesta tai nuhteettomuudesta tai siitä, että he eivät ole tehneet konkurssia, tai jos kyseinen viranomainen määräaikaisesti tai pysyvästi kieltää harjoittamasta tätä ammattia vakavan ammatillisen väärinkäytöksen tai rikoksen vuoksi, kyseisen jäsenvaltion on hyväksyttävä jäsenvaltion kansalaisilta, jotka haluavat harjoittaa asianomaista ammattia sen alueella, riittäväksi todisteeksi kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten antamat asiakirjat, jotka osoittavat näiden edellytysten täyttyvän. Asianomaisten viranomaisten on toimitettava vaaditut asiakirjat kahden kuukauden kuluessa.

Jos kotijäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset eivät anna ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja asiakirjoja, ne voidaan korvata valaehtoisella ilmoituksella — tai jollei jäsenvaltiossa ole käytössä valaehtoista ilmoitusta, juhlallisella vakuutuksella — jonka asianomainen antaa toimivaltaiselle oikeus- tai hallintoviranomaiselle tai tarvittaessa kotijäsenvaltion notaarille tai toimivaltaiselle ammatilliselle elimelle, jonka on annettava valaehtoisen ilmoituksen tai juhlallisen vakuutuksen oikeaksi todistava asiakirja.

e) Jos vastaanottava jäsenvaltio vaatii omilta kansalaisiltaan säännellyn ammatin harjoittamiseen ryhtymiseksi todistusta hakijan fyysisestä tai henkisestä terveydestä, kyseisen jäsenvaltion on hyväksyttävä siitä riittäväksi todisteeksi kotijäsenvaltiossa vaadittava asiakirja. Jos kotijäsenvaltio ei edellytä tämäntyyppisen asiakirjan esittämistä, vastaanottavan jäsenvaltion on hyväksyttävä kyseisen valtion toimivaltaisen viranomaisen antama todistus. Tällöin kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on toimitettava vaadittu asiakirja kahden kuukauden kuluessa.

f) Jos vastaanottava jäsenvaltio vaatii kansalaisiltaan säännellyn ammatin harjoittamiseen ryhtymiseksi:

- todisteen hakijan vakavaraisuudesta,

- todisteen siitä, että hakija on vakuutettu ammatillisesta vastuusta johtuvien taloudellisten riskien varalta siten, että vakuutusehdot ja niiden kattavuus ovat vastaanottavassa jäsenvaltiossa voimassa olevien lakien ja asetusten mukaiset,

kyseisen jäsenvaltion on hyväksyttävä riittäväksi todisteeksi toisen jäsenvaltion pankkien ja vakuutusyhtiöiden näistä aiheista antamat todistukset.

2. Todistukset

Tämän direktiivin III osaston III luvun soveltamisen helpottamiseksi jäsenvaltiot voivat säätää, että edunsaajien, jotka täyttävät vaadittavat koulutusvaatimukset, on esitettävä koulutuksesta annettujen asiakirjojen yhteydessä kotijäsenvaltionsa toimivaltaisten viranomaisten todistus siitä, että kyseiset asiakirjat ovat tässä direktiivissä tarkoitettuja asiakirjoja.

--------------------------------------------------