32000R2848

Neuvoston asetus (EY) N:o 2848/2000,

annettu 15 päivänä joulukuuta 2000,

yhteisön vesialueilla ja yhteisön aluksiin sellaisilla muilla vesialueilla, joilla sovelletaan saalisrajoituksia, sovellettavien eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien kalastusmahdollisuuksien ja niihin liittyvien edellytysten vahvistamisesta vuodeksi 2001

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon yhteisön kalastus- ja vesiviljelyjärjestelmän perustamisesta 20 päivänä joulukuuta 1992 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3760/92(1) ja erityisesti sen 8 artiklan 4 kohdan,

ottaa huomioon tietyistä Etelämantereella harjoitettavaan kalastustoimintaan sovellettavista säilyttämis- ja valvontatoimenpiteistä ja asetuksen (EY) N:o 2113/96 kumoamisesta 18 päivänä joulukuuta 1997 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 66/98(2) ja erityisesti sen 21 artiklan,

ottaa huomioon vuoden 1994 liittymisasiakirjan ja erityisesti sen 121 ja 122 artiklat,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1) Asetuksen (ETY) N:o 3760/92 4 artiklassa säädetään, että neuvosto toteuttaa saatavilla olevien tieteellisten lausuntojen ja erityisesti tieteellis-teknis-taloudellisen kalastuskomitean laatiman mietinnön perusteella tarvittavat toimenpiteet varojen järkiperäisen ja vastuullisen hyväksikäytön varmistamiseksi kestävällä tavalla.

(2) Asetuksen (ETY) N:o 3760/92 8 artiklan 4 kohdan mukaan neuvoston tehtävänä on mainitun asetuksen 4 artiklan mukaisesti vahvistaa kullekin kalastukselle tai kalastusryhmälle suurin sallittu saalis (TAC). Kalastusmahdollisuudet olisi jaettava jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden kesken kyseisen asetuksen 8 artiklan 4 kohdan ii ja vi alakohdan mukaisesti.

(3) Näiden TACien ja kiintiöiden tehokkaan hallinnon varmistamiseksi olisi vahvistettava kalastustoimintaa koskevat erityisedellytykset.

(4) On tarpeen vahvistaa kalastusta koskevat periaatteet ja tietyt hallintomenettelyt yhteisön tasolla niin, että jäsenvaltiot voisivat varmistaa lippunsa alla purjehtivien alusten hallinnon.

(5) TACien ja kiintiöiden vuosittaiseen hallinnoimiseen liittyvien lisäedellytysten käyttöönottamisesta 6 päivänä toukokuuta 1996 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 847/96(3) 2 artiklan säännösten mukaisesti on välttämätöntä tuoda esille, mihin kantoihin siinä vahvistettuja toimenpiteitä sovelletaan.

(6) Kalastussuhteita koskevissa sopimuksissa ja pöytäkirjoissa määrätyn menettelyn mukaisesti Euroopan yhteisö on neuvotellut kalastusoikeuksista Norjan kuningaskunnan(4), Tanskan hallituksen sekä Färsaarten maakuntahallituksen(5), Grönlannin maakuntahallituksen(6), Islannin tasavallan(7), Viron tasavallan(8), Latvian tasavallan(9) ja Liettuan tasavallan(10) kanssa..

(7) Vuoden 1994 liittymisasiakirjan 122 artiklan mukaan Itävallan, Suomen ja Ruotsin liittymisen yhteydessä myönnettyjen kiintiöiden hyväksikäyttöedellytykset ovat samat kuin välittömästi ennen vuoden 1994 liittymissopimuksen voimaantuloa sovelletut edellytykset.

(8) Vuoden 1994 liittymisasiakirjan 124 artiklan mukaisesti yhteisö hallinnoi Ruotsin kuningaskunnan ja Suomen tasavallan kolmansien maiden kanssa tekemiä kalastussopimuksia. Näiden sopimusten nojalla yhteisö on neuvotellut Puolan tasavallan ja Venäjän federaation kanssa.

(9) Yhteisö on sopimuspuolena useissa alueellisissa kalastusjärjestöissä. Nämä kalastusjärjestöt ovat suositelleet eräiden lajien osalta pyyntirajoitusten ja muiden säilyttämistä koskevien sääntöjen vahvistamista. Sen vuoksi nämä suositukset olisi pantava täytäntöön yhteisössä.

(10) Kalakantojen säilyttämiseksi Amerikan trooppisten tonnikalojen suojelukomissio (IATTC) on sopinut eräiden tonnikalan kaltaisten kalojen Tyynenmeren kantojen pyyntirajoituksista. Yhteisön on asianmukaista osallistua näiden kantojen säilyttämiseen noudattamalla kyseisiä rajoituksia.

(11) Kalastusmahdollisuuksien toteuttamisen pitäisi olla alaa koskevan yhteisön lainsäädännön ja erityisesti seuraavien asetusten mukaista: yhteiseen kalastuspolitiikkaan sovellettavasta valvontajärjestelmästä 12 päivänä lokakuuta 1993 annettu neuvoston asetus (ETY) N:o 2847/93(11), tietyistä Välimeren kalavarojen teknisistä säilyttämistoimenpiteistä 27 päivänä kesäkuuta 1994 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1626/94(12), erityiskalastuslupia koskevista yleisistä säännöksistä 27 päivänä kesäkuuta 1994 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1627/94(13), asetus (EY) N:o 66/98, tietyistä Itämeren, Belttien ja Juutinrauman vesialueiden kalavarojen teknisistä säilyttämistoimenpiteistä 18 päivänä joulukuuta 1997 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 88/98(14) ja kalavarojen säilyttämisestä nuorten meren eliöiden suojelemiseksi toteutettavien teknisten toimenpiteiden avulla 30 päivänä maaliskuuta 1998 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 850/98(15).

(12) Eräiden säännösten soveltamisen kesto on rajattu, jotta komissio voi hyväksyä säännöksiä asetuksen (ETY) N:o 2847/93 28 c artiklan mukaisesti.

(13) Kalavarojen suojeluun osallistumiseksi olisi eräitä täydentäviä valvontatoimenpiteitä ja kalastuksen teknisiä edellytyksiä pantava täytäntöön vuonna 2001.

(14) Eräiden syvissä vesissä elävien kalalajien suojelun edistämiseksi näihin lajeihin olisi sovellettava TACeja ja kiintiöiden hallintoa.

(15) Yhteisöllä Etelämantereen meren elollisten luonnonvarojen säilyttämisestä tehdyn yleissopimuksen (CCAMLR) sopimuspuolena olevien kansainvälisten velvoitteiden ja niistä aiheutuvan CCAMLR-komission hyväksymien toimenpiteiden noudattamisvelvoitteen noudattamiseksi asiaan kuuluvat soveltamisajankohdat ovat samat kuin liitteessä I G esitetyt vastaavat TACien soveltamisajat,

(16) Yhteisön kalastajien toimeentulon vermistamiseksi on tärkeää, että nämä pyyntialueet saadaan käyttöön 1 päivänä tammikuuta 2001. Ottaen huomioon asian kiireellisyyden on ehdottoman välttämätöntä myöntää poikkeus Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja Euroopan yhteisöjen perustamissopimusten liitteenä olevan kansallisten kansanedustuslaitosten asemaa Euroopan unionissa koskevan pöytäkirjan 1 osan 3 kohdassa mainittuun kuuden viikon määräaikaan.

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

SOVELTAMISALA JA MÄÄRITELMÄT

1 artikla

1. Tässä asetuksessa vahvistetaan vuodeksi 2001 eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien kalastusmahdollisuudet, joita sovelletaan

i) jäsenvaltion lipun alla purjehtiviin ja jäsenvaltioissa rekisteröityihin aluksiin, jäljempänä "yhteisön alukset" tai "EY:n alukset", alueilla, joilla pyyntirajoitukset ovat tarpeen, ja

ii) kolmansien maiden lipun alla purjehtiviin ja kolmansissa maissa rekisteröityihin aluksiin, jäljempänä "kolmansien maiden alukset", jäsenvaltioiden suvereniteettiin ja lainkäyttövaltaan kuuluvilla vesillä, jäljempänä "yhteisön vedet" tai "EY:n vedet",

sekä erityiset edellytykset näiden kalastusmahdollisuuksien käytöstä.

Eräiden Etelämantereen kantojen osalta kalastusmahdollisuudet vahvistetaan kuitenkin liitteessä I G esitetyiksi ajanjaksoiksi.

2. Tässä asetuksessa kalastusmahdollisuuksilla tarkoitetaan:

a) TACeja tai sellaisten alusten määrää, joilla on lupa kalastaa ja/tai näiden lupien voimassaoloaikaa;

b) yhteisön käytettävissä olevia osuuksia TACeista;

c) yhteisölle kolmansien maiden vesialueilla annettuja kiintiöitä;

d) edellä b ja c alakohdassa tarkoitetuista yhteisön kalastusmahdollisuuksista jäsenvaltioille annettuja kiintiöitä;

e) kolmansille maille yhteisön vesialueilla annettuja kiintiöitä.

2 artikla

1. ICESin(16), CECAFin(17) (Itäinen Keski-Atlantti tai FAOn pääasiallinen kalastusalue 34), NAFOn(18) ja CCAMLR:n(19) alueiden määritelmät ovat Koillis-Atlantilla kalastavien jäsenvaltioiden saaliiden määriä koskevien tilastojen toimittamisesta 17 päivänä joulukuuta 1991 annetussa neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 3880/91(20), muualla kuin Pohjois-Atlantilla kalastavien jäsenvaltioiden nimellissaaliiden määriä koskevien tilastojen toimittamisesta 23 päivänä lokakuuta 1995 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2597/95(21), Luoteis-Atlantilla kalastavien jäsenvaltioiden saaliiden määriä ja kalastustoimia koskevien tilastojen toimittamisesta 30 päivänä kesäkuuta 1993 annetussa neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 2018/93(22) sekä asetuksessa (EY) N:o 66/98.

2. Tässä asetuksessa sovelletaan seuraavia määritelmiä:

a) NAFO-sääntelyalueella tarkoitetaan NAFO-yleissopimuksen alueen sitä osaa, joka ei kuulu rantavaltioiden suvereniteettiin tai lainkäyttövaltaan.

b) Skagerrak rajoittuu lännessä linjaan Hanstholmin majakasta Lindesnesin majakkaan ja etelässä linjaan Skagenin majakasta Tistlarnan majakkaan sekä linjaan tästä pisteestä lähimpään pisteeseen Ruotsin rannikolla.

c) Kattegat rajoittuu pohjoisessa linjaan Skagenin majakasta Tistlarnan majakkaan ja tästä pisteestä lähimpään pisteeseen Ruotsin rannikolla sekä etelässä linjoihin Hasenøresta Gniben Spidsiin, Korshagesta Spodsbjergiin ja Gilbjerg Hovedista Kulleniin.

d) Pohjanmereen kuuluu ICES-suuralue IV ja se osa ICES-alueesta IIIa, jota b alakohdassa oleva Skagerrakin määritelmä ei kata.

e) Hallintoyksikkö 3 muodostuu ICES-osa-alueista 30 ja 31 sekä osa-alueen 29 linjan 59°30' pohjoista leveyttä pohjoispuolella sijaitsevasta osasta.

II LUKU

YHTEISÖN ALUSTEN KALASTUSMAHDOLLISUUDET JA NIIHIN LIITTYVÄT EDELLYTYKSET

3 artikla

1. Yhteisön alusten kalastusmahdollisuudet yhteisön vesialueilla tai kansainvälisillä vesialueilla vahvistetaan liitteissä I ja II.

2. Yhteisön aluksilla on oikeus kalastaa liitteessä I vahvistettujen kiintiöiden rajoissa Viron, Färsaarten, Grönlannin, Islannin, Liettuan, Latvian ja Norjan kalastusta koskevaan lainkäyttövaltaan kuuluvilla vesialueilla ja Jan Mayenin ympärillä sijaitsevalla kalastusvyöhykkeellä sekä Puolan ja Venäjän federaation kalastusta koskevaan lainkäyttövaltaan kuuluvilla vesialueilla 7 ja 12 artiklassa säädetyin edellytyksin.

3.

>TAULUKON PAIKKA>

Nämä korvaukset maksetaan kyseisen valtion viranomaisten ilmoittamille tileille.

4 artikla

Kalastusmahdollisuuksien jakaminen jäsenvaltioiden kesken ei rajoita seuraavien soveltamista:

a) asetuksen (ETY) N:o 3760/92 9 artiklan 1 kohdan mukaisesti tehdyt vaihdot;

b) asetuksen (ETY) N:o 2847/93 21 artiklan 4 kohdan, 23 artiklan 1 kohdan ja 32 artiklan 2 kohdan mukaisesti suoritettavat kiintiöiden uudelleen jakamiset;

c) asetuksen (EY) N:o 847/96 3 artiklan säännösten mukaisesti sallitut lisäsaaliiden purkamiset aluksesta;

d) asetuksen (EY) N:o 847/96 4 artiklan mukaisesti pidätettävät määrät;

e) asetuksen (EY) N:o 847/96 5 artiklan mukaisesti tehdyt vähennykset.

5 artikla

Kiintiöitä koskeva jousto

Kannat, joihin sovelletaan varo-TACia tai analyyttista TACia, kannat joihin ei sovelleta asetuksen (EY) N:o 847/96 3 ja 4 artiklassa säädettyjä vuosittaisen jouston edellytyksiä, ja kannat, joihin sovelletaan saman asetuksen 5 artiklan 2 kohdassa säädettyjä rangaistuskertoimia, vahvistetaan vuodeksi 2001 liitteessä III.

6 artikla

Saaliiden ja sivusaaliiden aluksesta purkamista koskevat edellytykset

1. Aluksella ei saa säilyttää eikä aluksesta saa purkaa sellaisiin kantoihin kuuluvia kaloja, joille on vahvistettu kalastusmahdollisuudet, paitsi jos:

i) saaliit on pyydetty sellaisen jäsenvaltion tai kolmannen maan aluksilla, joille on olemassa kiintiö, eikä tämä kiintiö ole täyttynyt; tai

ii) jos yhteisölle myönnettyä osuutta TACista ei ole jaettu jäsenvaltioiden kesken kiintiöiksi, osuus ei ole täyttynyt; tai

iii) muihin lajeihin kuuluvat kalat kuin sillit ja silakat sekä makrillit ovat sekoittuneina muihin kalalajeihin ja saaliit on pyydetty verkoilla, joiden silmäkoko on enintään 32 millimetriä alueilla 1 ja 2 tai enintään 40 millimetriä alueella 3 asetuksen (EY) N:o 850/98 4 artiklan mukaisesti, eikä saaliita ole lajiteltu aluksella tai purkamisen yhteydessä; tai

iv) saaliit täyttävät sillin/silakan osalta erityisedellytyksistä, joilla silliä ja silakkaa voidaan purkaa aluksesta muihin tarkoituksiin kuin suoraan ihmisravinnoksi, 29 päivänä kesäkuuta 1998 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1434/98(23) 2 artiklan säännökset; tai

v) makrillin osalta saaliiden joukossa on piikkimakrilleja ja sardiineja, makrillin osuus on enintään 10 prosenttia aluksella olevien makrillien, piikkimakrillien ja sardiinien kokonaispainosta eikä saaliita ole lajiteltu; tai

vi) saaliit on pyydetty asetuksen (EY) N:o 850/98 mukaisesti tehdyn tieteellisen tutkimuksen yhteydessä.

Kaikki alukselta puretut määrät on luettava kiintiöön tai, jos yhteisön osuutta ei ole jaettu jäsenvaltioiden kesken kiintiöiksi, yhteisön osuuteen, paitsi jos saalis on pyydetty iii, iv, v ja vi alakohdan säännösten mukaisesti.

2. Sen estämättä, mitä 1 kohdassa säädetään, kun jokin liitteessä II ilmoitetuista kalastusmahdollisuuksista on käytetty, alukset, jotka harjoittavat sellaista kalastustyyppiä, johon sovelletaan asiaa koskevia pyyntirajoituksia, eivät saa purkaa lajittelemattomia, silliä ja silakkaa sisältäviä saaliita.

3. Sivusaaliiden prosenttiosuus ja niiden käyttö määritellään asetuksen (EY) N:o 850/98 4 artiklan mukaisesti.

7 artikla

Pääsyrajoitukset

1. Yhteisön alukset eivät saa kalastaa Skagerrakissa 12 meripeninkulman sisällä Norjan kuningaskunnan perusviivoista. Tanskan tai Ruotsin lipun alla purjehtivat alukset saavat kuitenkin kalastaa neljän meripeninkulman etäisyydellä Norjan perusviivoista.

2. Yhteisön alukset saavat kalastaa Islannin lainkäyttövaltaan kuuluvilla vesialueilla ainoastaan seuraavat koordinaatit yhdistävien suorien linjojen rajaamalla alueella: Lounaisalue

1. 63°12' pohjoista leveyttä ja 23°05' läntistä pituutta - koordinaattien 62°00' pohjoista leveyttä ja 26°00' läntistä pituutta kautta

2. 62°58' pohjoista leveyttä ja 22°25' läntistä pituutta

3. 63°06' pohjoista leveyttä ja 21°30' läntistä pituutta

4. 63°03' pohjoista leveyttä ja 21°00' läntistä pituutta - tästä lähtien 180°00' eteläistä leveyttä

Kaakkoisalue

1. 63°14' pohjoista leveyttä ja 10°40' läntistä pituutta

2. 63°14' pohjoista leveyttä ja 11°23' läntistä pituutta

3. 63°35' pohjoista leveyttä ja 12°21' läntistä pituutta

4. 64°00' pohjoista leveyttä ja 12°30' läntistä pituutta

5. 63°53' pohjoista leveyttä ja 13°30' läntistä pituutta

6. 63°36' pohjoista leveyttä ja 14°30' läntistä pituutta

7. 63°10' pohjoista leveyttä ja 17°00' läntistä pituutta - tästä lähtien 180°00' eteläistä leveyttä.

8 artikla

Pohjanmeren silliä koskevat erityiset edellytykset

Liitteessä IV vahvistettuja toimenpiteitä sovelletaan Pohjanmerellä, Skagerrakissa ja Kattegatissa pyydettyihin silleihin sekä niiden lajitteluun ja aluksesta purkamiseen.

9 artikla

Muut tekniset ja valvontaa koskevat toimenpiteet

Liitteessä V vahvistettuja teknisiä toimenpiteitä sovelletaan vuonna 2001 asetuksissa (EY) N:o 850/98, (EY) N:o 88/98 ja (EY) N:o 1626/94 säädettyjen toimenpiteiden lisäksi.

III LUKU

KOLMANSIEN MAIDEN ALUSTEN KALASTUSMAHDOLLISUUDET JA NIIHIN LIITTYVÄT EDELLYTYKSET

10 artikla

Barbadoksen, Viron, Guyanan, Japanin, Etelä-Korean, Liettuan, Latvian, Norjan, Puolan, Venäjän federaation, Surinamin, Trinidadin ja Tobagon sekä Venezuelan lipun alla purjehtivat alukset ja Färsaarilla rekisteröidyt alukset saavat pyytää yhteisön vesialueilla saaliita liitteessä I asetettujen kiintiöiden rajoissa ja 11 ja 13 artiklassa säädettyjen edellytysten mukaisesti.

11 artikla

Rajoittamatta yhteisön lainsäädännössä säädettyjä vesialueelle pääsyn rajoituksia

i) Norjan lipun alla purjehtivat tai Färsaarille rekisteröidyt alukset saavat kalastaa 200 meripeninkulman vyöhykkeen niissä osissa, jotka sijaitsevat vähintään 12 meripeninkulman etäisyydellä jäsenvaltioiden perusviivoista Pohjanmerellä, Kattegatissa, Itämerellä ja Atlantin valtamerellä linjan 43°00' pohjoista leveyttä pohjoispuolella; Norjan lipun alla purjehtivat alukset saavat kalastaa Skagerrakissa vähintään neljän meripeninkulman etäisyydellä Tanskan ja Ruotsin perusviivoista.

ii) Viron, Latvian ja Liettuan lipun alla purjehtivat alukset saavat kalastaa ainoastaan niissä 200 meripeninkulman vyöhykkeen osissa, jotka sijaitsevat vähintään 12 meripeninkulman etäisyydellä jäsenvaltioiden perusviivoista Itämerellä linjan 59°30' pohjoista leveyttä eteläpuolella.

iii) Puolan tai Venäjän federaation lipun alla purjehtivat alukset saavat kalastaa ainoastaan niissä Ruotsille kuuluvissa 200 meripeninkulman vyöhykkeen osissa, jotka sijaitsevat vähintään 12 meripeninkulman etäisyydellä Ruotsin perusviivoista Itämerellä linjan 59°30' pohjoista leveyttä eteläpuolella.

iv) Barbadoksen, Guyanan, Surinamin, Trinidadin ja Tobagon, Japanin, Etelä-Korean ja Venezuelan lipun alla purjehtivat alukset saavat kalastaa ainoastaan niissä 200 meripeninkulman vyöhykkeen osissa, jotka sijaitsevat vähintään 12 meripeninkulman etäisyydellä Ranskan departementin Guayanan perusviivoista.

IV LUKU

YHTEISÖN ALUSTEN LISENSSIJÄRJESTELYT

12 artikla

1. Sen estämättä, mitä asetuksessa (EY) N:o 1627/94 kalastuslisensseistä ja erityiskalastusluvista annetuissa yleisissä säännöissä säädetään, edellytyksenä kolmansien maiden vesialueilla kalastamiselle on kyseisen kolmannen maan viranomaisten antama lisenssi. Näitä säännöksiä ei kuitenkaan sovelleta seuraaviin aluksiin, jotka kalastavat Norjan vesialueilla Pohjanmerellä:

a) alukset, joiden vetoisuus on enintään 200 bruttotonnia;

b) alukset, jotka kalastavat ihmisravinnoksi muita lajeja kuin makrillia;

c) vakiintunutta käytäntöä noudattavat Ruotsin alukset.

2. Lisenssien enimmäismäärä ja muut edellytykset vahvistetaan liitteen VI mukaisesti. Jäsenvaltioiden viranomaisten on osoitettava komissiolle lisenssihakemukset, joissa on ilmoitettava kalastustyypit sekä aluksen, jolle lisenssiä haetaan, nimi ja ominaisuudet. Komissio toimittaa hakemukset asianomaisen kolmannen maan viranomaisille.

3. Yhteisön alusten on noudatettava säilytys- ja valvontatoimenpiteitä sekä kaikkia muita säännöksiä, joita sovelletaan alueella, jolla ne kalastavat.

4. Yhteisön alukset, jotka saavat lisenssin mukaan harjoittaa yhden lajin kohdennettua kalastusta Färsaarten vesillä, voivat vaihtaa kohdelajia edellyttäen, että ne ilmoittavat tästä vaihdosta ennakolta Färsaarten viranomaisille.

V LUKU

KOLMANSIEN MAIDEN ALUSTEN LISENSSIJÄRJESTELYT

13 artikla

1. Sen estämättä, mitä asetuksen (EY) N:o 2847/93 28 b artiklassa säädetään, alle 200 bruttotonnin vetoiset Norjan alukset on vapautettu lisenssiä ja erityiskalastuslupaa koskevasta velvoitteesta.

2. Kolmannen maan viranomaisen komissiolle toimittaman lisenssi- tai erityiskalastuslupahakemuksen mukana on oltava seuraavat tiedot:

a) aluksen nimi;

b) rekisterinumero;

c) ulkoiset tunnuskirjaimet ja -numerot;

d) rekisterisatama;

e) omistajan tai rahtaajan nimi ja osoite;

f) bruttovetoisuus ja kokonaispituus;

g) koneteho;

h) radiokutsutunnus ja -taajuus;

i) aiottu pyyntimenetelmä;

j) aiottu pyyntialue;

k) kalalajit, joita aiotaan pyytää;

l) ajanjakso, jolle lisenssiä haetaan.

3. Lisenssi ja erityiskalastuslupa on pidettävä aluksella. Färsaarille tai Norjaan rekisteröidyt alukset on vapautettu tästä velvollisuudesta.

4. Ranskan departementin Guayanan vesialueilla kalastamista koskevien lisenssien myöntämisen edellytyksenä on, että kyseisen aluksen omistaja sitoutuu komission pyynnöstä sallimaan tarkkailijan tulon alukselle.

5. Lisenssien lukumäärä ja niihin liittyvät erityis-edellytykset vahvistetaan liitteessä VI olevan II osan mukaisesti.

6. Kolmansien maiden alukset, joilla on lupa kalastaa 31 päivänä joulukuuta 2000, voivat jatkaa kalastusta vuoden 2001 alusta siihen asti, kun luettelo kalastamaan oikeutetuista aluksista on toimitettu komissiolle ja komissio on sen hyväksynyt.

7. Lisenssit ja erityiskalastusluvat voidaan peruuttaa uusien lisenssien ja erityiskalastuslupien myöntämistä varten. Tällainen peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää edeltävänä päivänä, jona komissio myöntää uudet lisenssit ja erityiskalastusluvat. Uudet lisenssit ja erityiskalastusluvat tulevat voimaan niiden myöntämispäivänä.

8. Lisenssit ja erityiskalastusluvat peruutetaan kokonaan tai osittain ennen niiden päättymispäivää, jos liitteessä I vahvistettu kyseistä kantaa koskeva kiintiö on täyttynyt.

9. Lisenssit ja erityiskalastusluvat peruutetaan, jos tässä asetuksessa säädettyjä velvoitteita ei noudateta.

10. Alukselle, joka ei noudata tässä asetuksessa säädettyjä velvoitteita, ei myönnetä lisenssiä tai erityiskalastuslupaa enintään 12 kuukauteen.

11. Komissio toimittaa asianomaisen kolmannen maan viranomaisille niiden alusten nimet ja tiedot, joilla ei ole seuraavassa kuussa tai seuraavina kuukausina lupaa kalastaa yhteisön kalastusvyöhykkeellä sääntöjen rikkomisen vuoksi.

14 artikla

1. Kolmansien maiden alusten on noudatettava säilyttämis- ja valvontatoimenpiteitä sekä muita säännöksiä, joita sovelletaan yhteisön alusten suorittamaan kalastukseen alueella, jolla ne toimivat, erityisesti asetusten (ETY) N:o 2847/93, (EY) N:o 1627/94, (EY) N:o 88/98 ja (EY) N:o 850/98 sekä kalastusalusten merkitsemistä ja asiakirjoilla todistamista koskevista yksityiskohtaisista erityissäännöistä 20 päivänä toukokuuta 1987 annetun komission asetuksen (ETY) N:o 1381/87(24) säännöksiä.

2. Kunkin sellaisen aluksen päällikön, jolla on eväkalojen tai tonnikalan pyyntilisenssi Ranskan departementin Guayanan vesillä pyyntiä varten, on kunkin matkan jälkeen suoritettavan purkamisen jälkeen toimitettava Ranskan viranomaisille ilmoitus, jonka paikkansapitävyydestä hän yksin on vastuussa ja jossa ilmoitetaan edellisen ilmoituksen jälkeen saaliiksi saadut ja aluksella pidettyjen katkarapujen määrät. Tämä ilmoitus tehdään käyttäen liitteessä VI olevassa III osassa olevaa lomaketta.

Ranskan viranomaisten on toteuttava tarvittavat toimenpiteet ilmoitusten paikkansapitävyyden tarkistamiseksi erityisesti vertailemalla niitä 3 artiklassa tarkoitettuun kalastuspäiväkirjaan. Tarkistuksen jälkeen toimivaltaisen viranomaisen on allekirjoitettava ilmoitus.

Ranskan viranomaisten on lähetettävä komissiolle ennen kunkin kuukauden loppua edellistä kuukautta koskevat ilmoitukset.

3. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen alusten on pidettävä kalastuspäiväkirjaa, johon on merkittävä liitteessä VII olevassa osassa I säädetyt tiedot.

Niiden alusten, jotka kalastavat Ranskan departementin Guayanan vesillä on kuitenkin pidettävä kalastuspäiväkirjaa, joka on liitteessä VII olevassa II osassa olevan mallin mukainen. Jäljennös tästä kalastuspäiväkirjasta on toimitettava komissiolle Ranskan viranomaisten välityksellä 30 päivän kuluessa kunkin kalastusmatkan viimeisestä päivästä.

4. ICES-alueella IIIa kalastavia Norjan aluksia lukuun ottamatta kolmansien maiden alusten on toimitettava komissiolle liitteessä VIII säädetyt tiedot kyseisessä liitteessä vahvistettujen sääntöjen mukaisesti.

Jos komissiolle ei toimiteta yhden kuukauden aikana tietoja aluksesta, jolla on lisenssi Ranskan departementin Guayanan vesillä kalastusta varten, tämän aluksen lisenssi peruutetaan.

VI LUKU

ALUEELLISTEN KALASTUSJÄRJESTÖJEN SÄÄNTELYALUEILLA KALASTAVIA YHTEISÖN ALUKSIA KOSKEVAT ERITYISSÄÄNNÖKSET

NAFO-ALUE

15 artikla

Yhteisön osallistuminen

1. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle luettelo kaikista lippunsa alla purjehtivista ja yhteisössä rekisteröidyistä aluksista, jotka aikovat osallistua kalastustoimintaan NAFO-sääntelyalueella, viimeistään 20 päivänä tammikuuta 2001 tai sen jälkeen viimeistään 30 päivää ennen kyseisen toiminnan aiottua aloittamista. Toimitettaviin tietoihin on sisällyttävä:

a) aluksen nimi;

b) aluksen virallinen, toimivaltaisten kansallisten viranomaisten antama rekisterinumero;

c) aluksen kotisatama;

d) aluksen omistajan tai rahtaajan nimi;

e) ilmoitus siitä, että aluksen päällikölle on toimitettu NAFO-sääntelyalueella voimassa olevat säännökset;

f) tärkeimmät lajit, joita alus pyytää NAFO-sääntelyalueella;

g) suuralueet, joilla aluksella aiotaan pyytää.

2. Jäsenvaltion lipun alla väliaikaisesti purjehtivien (ilman miehistöä rahdattujen) alusten osalta toimitettaviin tietoihin on sisällyttävä:

a) päivämäärä, josta alkaen aluksella on lupa purjehtia jäsenvaltion lipun alla;

b) päivämäärä, josta alkaen aluksella on jäsenvaltion lupa kalastaa NAFO-sääntelyalueella;

c) sen valtion nimi, jossa alus on rekisteröity tai jossa se on ollut aikaisemmin rekisteröitynä, sekä päivämäärä, josta alkaen se ei enää purjehdi kyseisen valtion lipun alla;

d) aluksen nimi;

e) aluksen virallinen, toimivaltaisten kansallisten viranomaisten antama rekisterinumero;

f) aluksen kotisatama siirron jälkeen;

g) aluksen omistajan tai rahtaajan nimi;

h) ilmoitus siitä, että aluksen päällikölle on toimitettu NAFO-sääntelyalueella voimassa olevat säännökset;

i) tärkeimmät lajit, joita alus pyytää NAFO-sääntelyalueella;

j) suuralueet, joilla aluksella aiotaan pyytää.

16 artikla

Grönlanninpallaksen kalastus

Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle NAFO-sääntelyalueella grönlanninpallaksen kalastusta harjoittavia aluksiaan koskeva kalastussuunnitelma viimeistään 20 päivänä tammikuuta 2001 tai sen jälkeen viimeistään 30 päivää ennen kyseisen toiminnan aiottua aloittamista. Kalastussuunnitelmassa on ilmoitettava muun muassa kyseiseen kalastukseen osallistuva alus tai alukset. Kalastussuunnitelman on edustettava kyseisen kalastuksen osalta käytettävissä olevaa kokonaispyyntiponnistusta suhteessa ilmoituksen tekevän jäsenvaltion kalastusmahdollisuuteen.

Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2001 kalastussuunnitelmiensa täytäntöönpanoa koskeva kertomus, johon on sisällyttävä tiedot kyseiseen kalastukseen tosiasiallisesti osallistuneista aluksista ja kalastukseen käytettyjen päivien kokonaismäärästä.

17 artikla

Tekniset toimenpiteet

1. Silmäkoot

Troolien, joiden jossakin osassa on alle 130 millimetrin silmät, käyttö on kielletty liitteessä IX tarkoitettuihin lajeihin kohdennetun kalastuksen osalta. Lyhyteväiseen kalmariin kohdistetun kalastuksen osalta tämä silmäkoko on 60 millimetriä.

Katkaravun (Pandalus borealis) pyyntiä harjoittavien alusten on käytettävä verkkoja, joiden vähimmäissilmäkoko on 40 millimetriä.

2. Verkkoihin kiinnitettävät välineet

Muiden kuin tässä kohdassa mainittujen välineiden tai menetelmien, joilla tukitaan verkon silmiä tai pienennetään niiden kokoa, käyttö on kielletty.

Troolin perän alle voidaan kiinnittää purjekangasta, verkkoa tai muita materiaaleja sen vahingoittumisen rajoittamiseksi tai estämiseksi.

Pyydyksen perän yläosaan saa kiinnittää välineitä, jos ne eivät tuki troolin perän silmiä. Suojien käyttö rajoitetaan liitteessä X mainittuihin.

Katkaravun (Pandalus borealis) pyyntiä harjoittavien alusten on käytettävä lajitteluritilöitä, joiden tankojen väli on enintään 22 millimetriä.

3. Sivusaaliit

Liitteessä I E lueteltujen lajien, joiden osalta yhteisö ei ole vahvistanut kiintiötä NAFO-sääntelyalueen osalle, sivusaaliit, jotka on pyydetty kyseisellä osalla tapahtuneen jonkin lajin kohdennetun kalastuksen yhteydessä, saavat kunkin aluksella olevan lajin osalta olla enintään 2500 kilogrammaa tai 10 prosenttia kaikkien aluksella olevien kalojen painosta, sen mukaan, kumpi määrä on suurempi. Sääntelyalueen sellaisessa osassa, jossa tiettyjen lajien kohdennettu kalastus on kielletty, kunkin liitteessä I E mainitun lajin sivusaaliit saavat kuitenkin olla enintään 1250 kilogrammaa tai 5 prosenttia.

Jos jonkin nostokerran sellaisten lajien kokonaismäärät, joihin sovelletaan sivusaalisrajoituksia, ylittävät edellä säädetyn sovellettavan määrän, alusten on välittömästi vaihdettava kalastusaluetta ja siirryttävä vähintään viiden meripeninkulman päähän edellisen noston sijainnista. Jos jonkin myöhemmän nostokerran sellaisten lajien kokonaismäärät, joihin sovelletaan sivusaalisrajoituksia, ylittävät mainitun määrän, alusten on taas välittömästi vaihdettava kalastusaluetta ja siirryttävä vähintään viiden meripeninkulman päähän edellisten nostojen sijainneista.

Katkaravun (Pandalus borealis) pyyntiä harjoittavien alusten on, jos aluksen kaikkien liitteessä I E lueteltujen lajien sivusaaliiden kokonaismäärä on yli 5 prosenttia tietyn vetokerran painosta, vaihdettava välittömästi kalastusaluetta (vähintään viiden meripeninkulman päähän) välttääkseen tällaisen lajin uudet sivusaaliit.

Edellä olevat prosenttiosuudet perustuvat kalakanta-alueittain saatuihin saaliisiin, ja ne on laskettu sen mukaan, mikä on kunkin lajin prosenttiosuus koko saaliin painosta, lukuun ottamatta sellaisten lajien saaliita, joihin sovelletaan sivusaaliita koskevia rajoituksia.

Katkarapusaaliita ei oteta huomioon laskettaessa pohjakalalajien sivusaaliiden määriä.

4. Kalojen vähimmäiskoko

NAFO-sääntelyalueelta tulevia kaloja, joiden koko ei vastaa liitteessä XI vahvistettuja vaatimuksia, ei saa jalostaa, säilyttää aluksella, jälleenlaivata, purkaa aluksesta, kuljettaa, varastoida, myydä, pitää esillä tai tarjota myyntiin, vaan ne on heti heitettävä takaisin mereen. Jos pyydettyjen alamittaisten kalojen määrä joillakin kalastusvesillä ylittää 10 prosenttia kokonaismäärästä, aluksen on siirryttävä vähintään viiden meripeninkulman päähän ennen kalastuksen jatkamista. Jalostetun kalan, jonka lajin vähimmäiskoko on vahvistettu liitteessä XI ja joka on liitteessä XII esitettyä asianomaista kokoa pienempi, katsotaan olevan peräisin vähimmäiskokoa pienemmästä kalasta.

18 artikla

Valvontatoimenpiteet

1. Sen lisäksi, että alusten päälliköiden on toimittava asetuksen (ETY) N:o 2847/93 6, 8, 11 ja 12 artiklan mukaisesti, heidän on kirjattava kalastuspäiväkirjaan tämän asetuksen liitteessä XIII luetellut tiedot.

Mainitun asetuksen 15 artiklan mukaisesti jäsenvaltioiden on myös ilmoitettava komissiolle kiintiöttömien lajien saaliista.

2. Yhden tai useamman liitteessä IX olevan lajin kohdennetun kalastuksen aikana aluksella ei saa olla verkkoja, joiden silmäkoko on pienempi kuin 17 artiklan 1 kohdassa säädetty. Kuitenkin alukset, jotka saman kalastusmatkan aikana kalastavat muilla alueilla kuin NAFO-sääntelyalueella, voivat säilyttää aluksella tällaisia verkkoja, jos verkot on kiinnitetty ja järjestetty tukevasti ja jos ne eivät ne ole välittömästi käyttövalmiita, eli:

a) verkot on irrotettava trooliovistaan, veto- tai hinausköysistään tai -vaijereistaan; ja

b) kannella tai kannen yläpuolella olevat verkot on kiinnitettävä tukevasti johonkin kansirakenteen osaan.

3. Jäsenvaltion lipun alla purjehtivien ja yhteisössä rekisteröityjen alusten päälliköiden on pidettävä liitteessä I E lueteltujen lajien saaliiden osalta:

a) kalastuspäiväkirjaa, johon merkitään kertyvä tuotanto lajin ja jalostetun tuotteen mukaan; tai

b) jalostetuista tuotteista varastointisuunnitelmaa, jossa ilmoitetaan lajeittain tuotteiden sijainti ruumassa.

Päälliköiden on annettava tarvittavaa apua kalastuspäiväkirjassa ilmoitettujen määrien ja aluksella varastoitujen jalostettujen tuotteiden todentamiseksi.

4. Niiden jäsenvaltion lipun alla purjehtivien ja yhteisössä rekisteröityjen alusten päälliköiden, jotka kalastavat punasimppua vyöhykkeellä 3M, on joka toinen maanantai ilmoitettava joko sen jäsenvaltion, jonka lipun alla alus purjehtii tai sen jäsenvaltion, jossa alus on rekisteröity, toimivaltaisille viranomaisille vyöhykkeellä 3M edellisenä sunnuntaina kello 24.00 päättyneen kahden viikon kauden aikana pyydetyn punasimpun määrät.

5. Jäsenvaltion lipun alla purjehtivat ja yhteisössä rekisteröidyt alukset eivät saa osallistua jälleenlaivaustoimiin NAFO-sääntelyalueella, elleivät ne ole saaneet siihen ennakolta lupaa sen jäsenvaltion toimivaltaisilta viranomaisilta, jonka lipun alla alus purjehtii tai jossa alus on rekisteröity.

19 artikla

Punasimpun kalastus

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle joka toinen tiistai ennen kello 12.00 edellisenä sunnuntaina kello 24.00 päättyneen kahden viikon kauden osalta jonkin jäsenvaltion lipun alla purjehtivien ja yhteisössä rekisteröityjen alusten NAFO-sääntelyalueen 3M-alueella pyytämien punasimppusaaliiden määrät.

20 artikla

Tilastolliset ja tieteelliset tiedot

1. Jäsenvaltioiden on toimitettava lippunsa alla purjehtivista ja yhteisön alueella rekisteröidyistä aluksista, jotka kalastavat ruostekampelaa NAFO-sääntelyalueen osassa 3LNO, seuraavat tiedot:

a) kalastuspäiväkirjaan 18 artiklan 1 kohdan mukaisesti merkittyjen asiaa koskevien tietojen perusteella kuukausittaiset nimellissaaliit ja kuukausittain poisheitetyt määrät enintään yhden leveysasteen ja yhden pituusasteen kokoisiin alueisiin jaoteltuna;

b) kuukausittainen kokonäyte sekä nimellissaaliista ja poisheitetyistä määristä a kohdassa tarkoitetulla jaottelutavalla.

2. Jäsenvaltioiden on toimitettava lippunsa alla purjehtivien ja yhteisössä rekisteröityjen sellaisten alusten osalta, jotka kalastavat punasimppua ja kampelakaloja Flemish Capin alueella, seuraavat tiedot:

a) tavanomaisesti toimitettavien tietojen lisäksi kalastuspäiväkirjaan 18 artiklan 1 kohdan mukaisesti merkittyjen asiaa koskevien tietojen perusteella kuukausittaiset tilastot poisheitetyn turskan määristä;

b) kuukausittaiset turskan kokonäytteet kummankin kalastuksen osalta erikseen, jolloin kuhunkin näytteeseen on liitettävä tiedot syvyydestä.

3. Kokonäytteet on otettava kunkin asianomaisen lajin saaliin kaikista osista, siten että vähintään yksi tilastollisesti merkittävä näyte otetaan kunkin päivän ensimmäisestä troolin vetokerrasta. Kalan koko on mitattava suun kärjestä pyrstöevän kärkeen.

Ensimmäisen alakohdan mukaisesti otettuja kokonäytteitä pidetään kaikkia kyseisen lajin saaliita edustavina.

CCAMLR-ALUE

21 artikla

1. Liitteessä XIV mainittujen lajien kohdennettu kalastus on kielletty siinä esitetyillä alueilla ja ajanjaksoina.

2. Erityiset edellytykset, joiden vallitessa CCAMLR-alueella olevia kalastusmahdollisuuksia voidaan käyttää, ovat seuraavat:

a) Jos Champsocephalus gunnari -lajin kohdennetussa kalastuksessa tilastollisella suuralueella 48.3 jonkin vetokerran sivusaalis, joka kuuluu johonkin lajeista Gobionotothen gibberifrons, Chaenocephalus aceratus, Pseudochaenichthys georgianus, Notothenia rossii tai Lepidonotothen squamifrons:

i) ylittää 100 kilogrammaa ja viisi prosenttia kaikkien lajien saaliin kokonaispainosta; tai,

ii) on kaksi tonnia tai enemmän,

kalastusaluksen on siirryttävä toisille kalavesille vähintään viiden meripeninkulman päähän. Kalastusalus ei saa palata viittä meripeninkulmaa lähemmäksi paikkaa, jossa sivusaalis vähintään viiden päivän aikana ylitti viisi prosenttia.

b) Jos Champsocephalus gunnari -lajin kohdennetussa kalastuksessa tilastollisella suuralueella 48.3 tai tilastollisella alueella 58.5.2 jonkin vetokerran sivusaalis sisältää yli 100 kilogrammaa Chamsocephalus gunnari -lajia ja lukumääräisesti yli 10 prosenttia Champsocephalus gunnari -lajia, jonka kokonaispituus on alle 24 senttimetriä, kalastusaluksen on siirryttävä toiseen kalastuspaikkaan vähintään viiden meripeninkulman päähän. Se ei saa palata viittä meripeninkulmaa lähemmäksi paikkaa, jossa kokonaispituudeltaan alle 24 senttimetriä oleva Champsocephalus gunnari -lajin saalis vähintään viiden päivän aikana ylitti 10 prosenttia.

c) Jos Electrona carlsbergi -lajin kohdennetussa kalastuksessa jonkin vetokerran sivusaalis, joka kuuluu johonkin lajeista Gobionotothen gibberifrons, Chaenocephalus aceratus, Pseudochaenichthys georgianus, Notothenia rossii tai Lepidonotothen squamifrons:

i) ylittää 100 kilogrammaa ja viisi prosenttia kaikkien lajien saaliin kokonaispainosta; tai

ii) on kaksi tonnia tai enemmän,

kalastusaluksen on siirryttävä toisille kalavesille vähintään viiden meripeninkulman päähän. Se ei saa palata viittä meripeninkulmaa lähemmäksi paikkaa, jossa sivusaalis vähintään viiden päivän aikana ylitti viisi prosenttia.

d) Jos Dissostichus eleginoides- tai Champsocephalus gunnari -lajin kohdennetussa kalastuksessa tilastollisella alueella 58.5.2 jonkin vetokerran sivusaalis, joka kuuluu johonkin lajeista Lepidonotothen squamifrons tai Channichthys rhinoceratus on kaksi tonnia tai enemmän, ei kalastusalus saa kalastaa samaa pyyntimenetelmää käyttäen viiden meripeninkulman etäisyydellä paikasta, jossa sivusaalis vähintään viiden päivän aikana ylitti kaksi tonnia.

e) Paikalla, jossa sivusaalis ylitti edellä tässä kohdassa määrät, tarkoitetaan matkaa, jonka kalastusalus tekee siitä kohdasta, jossa pyydys lasketaan ensimmäisen kerran, siihen kohtaan, jossa se nostetaan takaisin alukseen.

f) Poisheitetyn Dissostichus eleginoides -lajin kokonaismäärä ja paino on ilmoitettava, hyytelömäisessä tilassa olevat kalat mukaan luettuina. Nämä kalat lasketaan kuuluvaksi TACiin.

VII LUKU

LOPPUSÄÄNNÖS

22 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2001.

Ennen 1 päivää tammikuuta 2001 alkaviksi ajanjaksoiksi vahvistettujen CCAMLR-alueen TACien osalta 21 artiklaa sovelletaan niiden jaksojen alusta, joina TACeja sovelletaan.

Liite VIII on voimassa ainoastaan asetuksen (ETY) N:o 2847/93 28 h artiklassa tarkoitettujen yksityiskohtaisten täytäntöönpanosääntöjen voimaantulopäivämäärään saakka.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 15 päivänä joulukuuta 2000.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

J. Glavany

(1) EYVL L 389, 31.12.1992, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1181/98 (EYVL L 164, 9.6.1998, s. 1).

(2) EYVL L 6, 10.1.1998, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 2742/1999 (EYVL L 341, 31.12.1999, s. 1).

(3) EYVL L 115, 9.5.1996, s. 3.

(4) EYVL L 226, 29.8.1980, s. 48.

(5) EYVL L 226, 29.8.1980, s. 12.

(6) EYVL L 29, 1.2.1985, s. 9.

(7) EYVL L 161, 2.7.1993, s. 1.

(8) EYVL L 332, 20.12.1996, s. 16.

(9) EYVL L 332, 20.12.1996, s. 1.

(10) EYVL L 332, 20.12.1996, s. 6.

(11) EYVL L 261, 20.10.1993, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 2846/98 (EYVL L 358, 31.12.1998, s. 5).

(12) EYVL L 171, 6.7.1994, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 2550/2000 (EYVL L 292, 21.11.2000, s. 7).

(13) EYVL L 171, 6.7.1994, s. 7.

(14) EYVL L 9, 15.1.1998, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1520/98 (EYVL L 201, 17.7.1998, s. 1).

(15) EYVL L 125, 27.4.1998, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1298/2000 (EYVL L 148, 22.6.2000, s. 1).

(16) Kansanvälinen merentutkimusneuvosto.

(17) Itäisen Keski-Atlantin kalastuskomitea.

(18) Luoteis-Atlantin kalastusjärjestö.

(19) Etelämantereen meren elollisten luonnonvarojen säilyttämistä koskeva yleissopimus.

(20) EYVL L 365, 31.12.1991, s. 1.

(21) EYVL L 270, 13.11.1995, s. 1.

(22) EYVL L 186, 28.7.1993, s. 1, asetus sellaisena kuin se on muutettuna vuoden 1994 liittymisasiakirjalla.

(23) EYVL L 191, 7.7.1998, s. 10.

(24) EYVL L 132, 21.5.1987, s. 9.

LIITE I

YHTEISÖN ALUKSIIN JA KOLMANSIEN MAIDEN ALUKSIIN YHTEISÖN VESILLÄ SOVELLETTAVAT KALASTUSMAHDOLLISUUDET ALUEILLA, JOILLA ON PYYNTIRAJOITUKSIA, LAJEITTAIN JA ALUEITTAIN (TONNEINA ELOPAINOA JOLLEI OLE TOISIN MAINITTU).

Kaikkia tässä liitteessä säädettyjä pyyntirajoituksia pidetään 7 artiklaa sovellettaessa kiintiöinä, ja niihin sovelletaan sen vuoksi asetuksen (EY) N:o 2847/93 ja erityisesti sen 14 ja 15 artiklan säännöksiä.

Tämän liitteen seitsemän osaa vastaavat tärkeimpiä kalastusalueita seuraavasti:

- Liite I A: Itämeri

- Liite I B: Pohjanmeri, Skagerrak ja Kattegat

- Liite I C: Koillis-Atlantti, myös Grönlannin vedet (ICES-alueet I, II, IIIa, IV, V, XII, XIV ja NAFO 0,1 (Grönlannin vedet)

- Liite I D: Yhteisön läntiset vedet (ICES-alueet Vb (EY:n vedet), VI, VII, VIII, IX, X, CECAF-alue (EY:n vedet) ja Ranskan Guayanan vedet.

- Liite I E: Luoteis-Atlantti (NAFO-alue)

- Liite I F: Lajasti vaeltavat kalakannat (kaikki alueet)

- Liite I G: Antarktis (CCAMLR-alue)

>TAULUKON PAIKKA>

LIITE I A

ITÄMERI

Kaikki tämän alueen TACit, punakampelaa lukuun ottamatta, hyväksytään IBSFC:n puitteissa.

>TAULUKON PAIKKA>

Erityisedellytykset:

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

Erityisedellytykset:

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

Erityisedellytykset:

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

Erityisedellytykset:

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

Erityisedellytykset:

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

LIITE I B

POHJANMERI, SKAGERRAK JA KATTEGAT

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

Erityisedellytykset:

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

Erityisedellytykset:

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

Erityisedellytykset:

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

Erityisedellytykset:

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

Erityisedellytykset:

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

Erityisedellytykset:

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

LIITE I C

KOILLIS-ATLANTTI JA GRÖNLANTI

ICES-alueet I, II, IIIa, IV, V, XII, XIV ja NAFO 0, 1 (Grönlannin vedet)

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

Erityisedellytykset:

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

LIITE I D

YHTEISÖN LÄNTISET VEDET

(ICES-alueet Vb (EY:n vedet), VI, VII, VIII, IX, X, CECAF (EY:n vedet) ja Ranskan Guayana

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

Erityisedellytykset:

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

Erityisedellytykset:

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

Erityisedellytykset:

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

Erityisedellytykset:

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

Erityisedellytykset:

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

Erityisedellytykset:

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

Erityisedellytykset:

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

Erityisedellytykset:

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

Erityisedellytykset:

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

Erityisedellytykset:

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

Erityisedellytykset:

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

Erityisedellytykset:

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

LIITE I E

LUOTEIS-ATLANTTI

NAFO-alue

Kaikki TACit ja niihin liittyvät edellytykset annetaan NAFO:n puitteissa.

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

LIITE I F

LAAJASTI VAELTAVAT KALAKANNAT

Kaikki alueet

Kaikki tämän alueen TACit on vahvistettu kansainvälisten tonnikalajärjestöjen, kuten ICCAT in tai IATTC:n puitteissa.

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

LIITE IG

ANTARKTIS

CCAMLR-alue

Näitä CCAMLR:n hyväksymiä TACeja ei jaeta CCAMLR:n jäsenille, joten yhteisön osuus on määrittelemätön. CCAMLR:n sihteeristö valvoo saaliita ja ilmoittaa, milloin kalastus on lopetettava TACin täyttymisen vuoksi.

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

Erityisedellytykset:

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

Erityisedellytykset:

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

LIITE II

VUONNA 2001 SOVELLETTAVAT LAJITTELEMATTOMANA ALUKSESTA MUUHUN KUIN IHMISRAVINNOKSI KÄYTTÖÄ VARTEN PURETTAVAN SILLIN KALASTUSMAHDOLLISUUDET (TONNEINA ELOPAINOA)

Kaikkia tässä liitteessä säädettyjä pyyntirajoituksia pidetään tämän asetuksen 7 artiklassa tarkoitettuina kiintiöinä, ja niihin sovelletaan siten asetuksen (EY) N:o 2847/93 ja erityisesti sen 14 ja 15 artiklan säännöksiä.

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

LIITE III

KALAKANNAT, JOIHIN SOVELLETAAN ASETUKSESSA (EY) N:o 847/96 SÄÄDETTYJÄ ERI TOIMENPITEITÄ

>TAULUKON PAIKKA>

LIITE IV

POHJANMEREN SILLIÄ KOSKEVAT ERITYISTOIMENPITEET

1. Jäsenvaltioiden on erityisesti liitteessä II säädettyjen pyyntirajoitusten noudattamisen varmistamiseksi toteutettava erityisiä toimenpiteitä, jotka liittyvät Pohjanmereltä tai Skagerrakista ja Kattegatista pyydetyn sillin pyyntiin, lajitteluun ja saaliin purkamiseen. Näihin toimenpiteisiin kuuluvat erityisesti:

- erityiset valvonta- ja tarkastusohjelmat,

- pyyntiponnistusta koskevat suunnitelmat, joihin kuuluvat kalastamaan oikeutettujen alusten luettelot ja, kiintiön hyödyntämisasteen noustessa yli 70 prosentin, tarvittaessa näiden alusten toimintaa koskevat rajoitukset,

- jälleenlaivauksen sekä saaliiden poisheittämistä aiheuttavien käytäntöjen valvonta,

- mahdollisuuksien mukaan väliaikaiset kalastuskiellot alueilla, joilta tiedetään saatavan sillin ja erityisesti nuoren sillin suuria sivusaalismääriä.

2. Jäsenvaltioiden, joissa silliä puretaan aluksesta lajittelemattomana muusta saaliista, on varmistettava, että riittäviä näytteenotto-ohjelmia käytetään kaikkien sillin sivusaaliiden purkamisen tehokkaaksi valvomiseksi. On kiellettyä purkaa lajittelematonta silliä sisältäviä kalasaaliita satamissa, joissa ei ole näytteenotto-ohjelmaa.

3. Komission tarkastajat suorittavat asetuksen (ETY) N:o 2847/93 29 artiklan mukaisesti sekä komission katsoessa sen 1 ja 2 kohdan täytäntöönpanoa varten tarpeelliseksi itsenäisiä tarkastuksia toimivaltaisten viranomaisten toteuttamien näytteenotto-ohjelmien ja 1 kohdassa mainittujen yksityiskohtaisten toimenpiteiden täytäntöönpanon valvomiseksi.

4. Komissio kieltää sillisaaliiden purkamisen, jos todetaan, että 1 ja 2 kohdassa mainittujen toimenpiteiden täytäntöönpanolla ei saada aikaan sillin kalastuskuolleisuuden tiukkaa valvontaa kaikessa kalastuksessa.

5. Kaikki ICES-alueilta III a, IV ja VIId pyydetyn sillin purkamiset aluksilta, jotka pitävät aluksella ainoastaan hinattavia verkkoja, joiden silmäkoko on 32 mm tai suurempi silloin, kun ne pyytävät näitä saaliita kyseisiltä alueilta, lasketaan kuuluviksi asianomaiseen kiintiöön, sellaisena kuin se on määritelty tämän asetuksen liitteessä I.

6. Kaikki ICES-alueilta IIIa, IV ja VIId pyydetyn sillin purkamiset sellaisilta aluksilta, jotka pitävät aluksella verkkoja, joiden silmäkoko on alle 32 mm, silloin kun ne pyytävät näitä saaliita, lasketaan kuuluviksi asianomaiseen kiintiöön, sellaisena kuin se on määritelty tämän asetuksen liitteessä II. Sellaisista aluksista, jotka toimivat mainittujen edellytysten mukaisesti, purettua silliä ei saa tarjota myyntiin ihmisravinnoksi.

LIITE V

SIIRTYMÄKAUDEN TEKNISET TOIMENPITEET

1. Valikointipaneelit Itämerellä

Sen estämättä, mitä neuvoston asetuksen (EY) N:o 88/98 liitteessä V olevissa edellytyksissä säädetään, ja kyseisen asetuksen liitteessä IV tarkoitettujen troolien, ankkuroitujen kierrenuottien ja vastaavien verkkopyydysten valikoivuuden varmistamiseksi, tämän liitteen lisäyksessä I kuvatut kaksi valikointipaneelia sallitaan vuonna 2001.

2. Itämeren turskan kesäkauden kalastuskielto

Turskan kalastus on kielletty Itämeren, Belttien ja Juutinrauman vesialueilla 1 päivästä heinäkuuta 20 päivään elokuuta molemmat päivät mukaan luettuina.

3. Bornholmin syvänteen sulkeminen

Kaikki kalastus on kielletty 15 päivästä toukokuuta 31 päivään elokuuta 2001 alueella, jonka rajat ovat seuraavat:

- 55°30' pohjoista leveyttä, 15°30' itäistä pituutta,

- 55°30' pohjoista leveyttä, 16°10' itäistä pituutta,

- 55°15' pohjoista leveyttä, 16°10' itäistä pituutta,

- 55°15' pohjoista leveyttä, 15°30' itäistä pituutta,

4. Kielikampela ja kiinteät pyydykset

Sen estämättä, mitä asetuksen (EY) N:o 850/98 liitteessä VI säädetään, 90 millimetrin pienintä sallittua silmäkokoa sovelletaan kielikampelaan (Solea solea) ICES-alueilla IVc ja VIId vuoden 2001 aikana.

5. Kurenuotat itäisen Tyynenmeren alueella (Amerikan trooppisten tonnikalojen suojelukomission sääntelyalue)

Amerikan trooppisten tonnikalojen suojelukomission sääntelyalueella tonnikalaa pyytävien kurenuotta-alusten on pidettävä 1 päivästä tammikuuta 2001 alkaen aluksella kaikki isosilmätonnikalan, boniitin ja keltäevätonnikalan saaliit, lukuun ottamatta kaloja, joita pidetään ihmisravinnoksi soveltumattomina muun syyn kuin niiden koon vuoksi, jotta ehkäistäisiin näiden pienikokoisten kalojen pyyntiä. Ainoa poikkeus on kalastusmatkan viimeinen osa, kun jäljellä ei ehkä ole riittävästi tilaa sijoittaa kaikkia kyseisellä kalastusmatkalla saaliiksi saatuja tonnikaloja.

Kurenuotta-alusten on siinä määrin kuin se on käytännössä mahdollista päästettävä nopeasti vapaaksi vahingoittumattomat merikilpikonnat, hait, purjekalat, rauskut, mahi-mahit ja muut kohdelajeihin kuulumattomat saaliit. Kalastajia rohkaistaan kehittämään ja käyttämään tekniikoita ja välineistöä helpottamaan kyseisten eläinten nopeaa vapaaksi päästämistä.

Edellytetään erityistoimenpiteitä sovellettaviksi saarretuiksi joutuneisiin tai kiinni juuttuneisiin merikilpikonniin seuraavasti:

- Kun merikilpikonna havaitaan verkossa, olisi sijoitettava pikavene lähelle sitä kohtaa, jossa verkko nostetaan vedestä.

- Jos merikilpikonna on juuttunut kiinni verkkoon, verkon kelaaminen olisi lopetettava heti, kun merikilpikonna nousee vedestä, eikä sitä saisi aloittaa uudelleen ennen kuin merikilpikonna on irrotettu verkosta ja päästetty vapaaksi.

- Jos merikilpikonna nostetaan alukselle, se olisi tarvittaessa elvytettävä ennen kuin se päästetään taas veteen.

6. Tekniset säilyttämistoimenpiteet Skagerrakissa ja Kattegatissa

Poiketen siitä, mitä neuvoston asetuksen (EY) N:o 850/98 liitteessä IV säädetään, seuraavia sääntöjä sovelletaan vuonna 2001:

a) pohjankatkarapuja (Pandalus borealis) pyydettäessä käytetään silmäkokoa 35 mm;

b) hopeakuoreita (Argentina spp.) pyydettäessä käytetään silmäkokoa 30 mm;

c) kun valkoturskaa pyydettäessä käytetään silmäkokoa 70-89 mm, seuraavien lajien sivusaalis ei saa olla yli 30 prosenttia: turska, kolja, kummeliturska, punakampela, mustaeväkampela, pikkupääkampela, piikkikampela, silokampela, kampela, lasikampela, valkoturska, hietakampela, seiti ja euroopanhummeri;

d) kun keisarihummeria pyydettäessä käytetään silmäkokoa 70-89 mm, seuraavien lajien sivusaalis ei saa olla yli 60 prosenttia: kummeliturska, punakampela, mustaeväkampela, pikkupääkampela, piikkikampela, silokampela, kampela, lasikampela, hietakampela, seiti ja euroopanhummeri;

e) kun pohjankatkarapujen (Pandalus borealis) pyynnissä käytetään silmäkokoa 35-89 mm, seuraavien lajien sivusaalis ei saa olla yli 50 prosenttia: turska, kolja, kummeliturska, punakampela, mustaeväkampela, pikkupääkampela, piikkikampela, silokampela, kampela, makrilli, lasikampela, valkoturska, hietakampela, seiti, keisarihummeri ja euroopanhummeri;

f) kaikissa muissa kalastuksissa, joissa käytetään alle 70 mm:n silmäkokoa ja jotka eivät kuulu edellä mainittujen c, d ja e alakohtien piiriin, seuraavien lajien sivusaalis ei saa olla yli 10 prosenttia: turska, kolja, kummeliturska, punakampela, mustaeväkampela, pikkupääkampela, piikkikampela, silokampela, kampela, makrilli, lasikampela, valkoturska, hietakampela, seiti, keisarihummeri ja euroopanhummeri.

7. Aluksesta purettavan punakampelan vähimmäiskoko

Sen estämättä, mitä asetuksen (EY) N:o 850/98 liitteessä XII säädetään, punakampelaan sovelletaan 27 cm:n vähimmäiskokoa vuoden 2001 aikana.

8. Toimenpiteet purjekalan tahattoman pyynnin vähentämiseksi ICCAT-yleissopimusalueella.

a) Tonnikalaa ja sen kanssa eläviä lajeja ICCAT-yleissopimusalueella pyytävien pelagisten pitkäsiima-alusten ja kurenuotta-alusten on vähennettävä aluksesta purettavien purjemarliinien (Makaira nigricans) määrää 50 prosentilla ja valkomarliinien (Tetrapturus albidus) määrää 33 prosentilla vuoden 1999 purkamisia koskeviin määriin verrattuna.

b) Virkistyskalastuksessa aluksesta purettavien purjemarliinien on oltava vähintään 251 cm:n mittaisia (LJFL) ja valkomarliinien vähintään 168 cm:n mittaisia (LJFL).

c) Purjemarliinien ja valkomarliinien painon tai purettujen saaliiden lukumäärän sisältävät tiedot on säilytettävä. Tiedot on kerättävä kaikista aluksesta purettujen marliinien saaliista ja pyyntiponnistuksesta sekä ainakin 50 prosentista aluksesta purettujen saaliiden painosta.

Liitteen V lisäys I

Valikointipaneelit (malli 1)

Kaksi valikointipaneelia, joiden auki pakotetut vinoneliösilmät on päällystetty muovilla, kiinnitetään troolien ja ankkuroitujen kierrenuottien perään turskan pyyntiä varten. Silmäkoon on oltava vähintään 105 millimetriä. Valikointipaneelit kiinnitetään erillistä havaskappaletta käyttäen (tavallisten vinoneliösilmien ja valikointipaneelin silmien väliin). Tämän erillisen havaskappaleen silmäkoko on yhtä suuri kuin valikointipaneelin silmätangon pituus kertaa kahden neliöjuuri.

Valikointipaneeli kiinnitetään perän molemmille puolille, ja verkon takimmaisen kohdan ja valikointipaneelin välinen etäisyys on 40-50 senttimetriä. Paneelin pituus on 80 prosenttia perän kokonaispituudesta ja sen korkeus on 50 senttimetriä (katso kuva 1). Paneeli kiinnitetään niin, että paneelin ylä- ja alajameen väliin jää 15-20 senttimetrin väli.

Valikointipaneelit (malli 2)

Paneelin tunnistus

Paneelit ovat nelikulmaisia verkon perään kiinnitettyjä havaskappaleita. Pyydyksen perässä on oltava kaksi paneelia.

Paneelin koko

Kaikkien paneelien on oltava vähintään 45 senttimetriä leveitä koko pituudeltaan. Kaikkien paneelien on oltava vähintään 3,5 metriä pitkiä niiden sivuja pitkin mitattuna (katso kuva 2), ja paneelin pituuden on oltava vähintään 80 prosenttia pyydyksen perän kokonaispituudesta.

Paneelin silmäkoko

Paneelin silmien vähimmäiskoon on oltava 105 millimetriä. Silmät ovat neliösilmiä, toisin sanoen paneelihavaksen kaikki neljä reunaa muodostuvat silmistä, joiden molemmat silmätangot on leikattu. Havaskappale kiinnitetään niin, että silmien reunat ovat perän pituussuuntaan nähden samansuuntaisesti ja kohtisuorassa. Paneelin leveys on kahdeksan auki pakotettua neliösilmää.

Paneelin sijainti

Pyydyksen perä jaetaan ylempään ja alempaan paneeliin jameilla, jotka ovat aluksen kulkusuuntaan nähden perän vasemman ja oikean puoleisilla sivuilla. Molemmat valikointipaneelit sijoitetaan alempaan paneeliin aivan jameiden viereen niiden alapuolelle. Valikointipaneelit sijoitetaan 40-50 senttimetrin päähän pyydyksen perästä (katso kuva 2).

Valikointipaneelin etuosa kiinnitetään kahdeksaan silmään, jotka ovat perän tavallisen silmäkoon levyisiä. Yksi reuna kiinnitetään jameeseen tai aivan jameen viereen ja toinen reuna kiinnitetään perän alaosaan tavalliseen havakseen sellaisten silmien muodostamaa suoraa pitkin, joiden molemmat silmätangot on leikattu.

Koko perän silmäkoko

Pyydyksen perän kaikkien osien vähimmäissilmäkoko on 105 millimetriä.

>PIC FILE= "L_2000334FI.007501.EPS">

>PIC FILE= "L_2000334FI.007601.EPS">

LIITE VI

I OSA

KOLMANSIEN MAIDEN VESILLÄ PYYTÄVIEN YHTEISÖN ALUSTEN LISENSSEJÄ JA KALASTUSLUPIA KOSKEVAT MÄÄRÄLLISET RAJOITUKSET

>TAULUKON PAIKKA>

II OSA

YHTEISÖN VESILLÄ PYYTÄVIEN KOLMANSIEN MAIDEN ALUSTEN LISENSSEJÄ JA KALASTUSLUPIA KOSKEVAT MÄÄRÄLLISET RAJOITUKSET

>TAULUKON PAIKKA>

III OSA

ASETUKSEN 14 ARTIKLAN 2 KOHDAN MUKAISESTI TEHTÄVÄ ILMOITUS

>PIC FILE= "L_2000334FI.008001.EPS">

LIITE VII

I OSA

KALASTUSPÄIVÄKIRJAAN MERKITTÄVÄT TIEDOT

Kalastettaessa vyöhykkeellä, joka ulottuu 200 meripeninkulman päähän yhteisön jäsenvaltioiden rannikoista ja jota koskevat yhteisön kalastusta koskevat säännöt, kalastuspäiväkirjaan on merkittävä seuraavat tiedot välittömästi seuraavien tapahtumien jälkeen:

Kunkin nostokerran jälkeen:

1.1 pyydetyt määrät lajeittain (elopaino kilogrammoina);

1.2 nostokerran päivämäärä ja kellonaika;

1.3 maantieteellinen sijainti saalista pyydettäessä;

1.4 käytetty pyyntitapa.

Kunkin toiseen alukseen tai toisesta aluksesta tapahtuneen jälleenlaivauksen jälkeen:

2.1 merkintä "saatu...:lta" tai "siirretty...:lle";

2.2 jokaisen jälleenlaivatun lajin määrä (elopaino kilogrammoina);

2.3 sen aluksen nimi, ulkoiset tunnuskirjaimet ja -numerot, josta tai johon jälleenlaivaus tehtiin;

2.4 turskan jälleenlaivaus ei ole sallittua.

Kunkin yhteisön satamassa tapahtuneen lastin purkamisen jälkeen:

3.1 sataman nimi;

3.2 kunkin lajin puretut määrät (elopaino kilogrammoina).

Kunkin Euroopan yhteisöjen komissiolle lähetetyn tiedonannon jälkeen:

4.1 lähetyksen päivämäärä ja kellonaika;

4.2 viestin tyyppi: IN, OUT, ICES, WKL tai 2 WKL;

4.3 jos viesti lähetetään radioteitse: radioaseman nimi.

II OSA

LOG-BOOK MODEL

>PIC FILE= "L_2000334FI.008201.EPS">

LIITE VIII

KOMISSIOLLE ANNETTAVAT TIEDOT JA NIIDEN LÄHETTÄMISTÄ KOSKEVAT YKSITYISKOHTAISET SÄÄNNÖT

1 Euroopan yhteisön komissiolle toimitetaan seuraavat tiedot seuraavina ajankohtina:

1.1 Aina kun alus saapuu kalastusvyöhykkeelle, joka ulottuu 200 meripeninkulman päähän yhteisön jäsenvaltioiden rannikosta ja jota koskevat yhteisön kalastusta koskevat säännöt:

a) jäljempänä 1.5 kohdassa esitetyt tiedot;

b) ruumassa olevien saaliiden määrät kunkin lajin osalta (kilogrammoina);

c) päivämäärä ja ICES-alue, jolla aluksen päällikkö aikoo aloittaa pyynnin.

Jos kalastus edellyttää tiettynä päivänä useaa saapumista 1.1 kohdassa tarkoitetulle vyöhykkeelle, ensimmäisen kerran saavuttaessa annettava ilmoitus riittää.

1.2 Aina kun alus poistuu 1.1 kohdassa tarkoitetulta vyöhykkeeltä:

a) jäljempänä 1.5 kohdassa esitetyt tiedot;

b) ruumassa olevien saaliiden määrät lajeittain (elopaino kilogrammoina);

c) edellisen ilmoituksen jälkeen pyydetyt määrät lajeittain (elopaino kilogrammoina);

d) ICES-alue, jolla saaliit on pyydetty;

e) toisille aluksille ja/tai toisilta aluksilta vyöhykkeelle saapumisen jälkeen jälleenlaivatut määrät lajeittain (elopaino kilogrammoina) sekä sen aluksen tunnukset, jolle jälleenlaivaus tehtiin;

f) yhteisön satamassa aluksen vyöhykkeelle saapumisen jälkeen puretut saaliiden määrät lajeittain (elopaino kilogrammoina).

Jos kalastus edellyttää tiettynä päivänä useaa saapumista 1.1 kohdassa tarkoitetulle vyöhykkeelle, viimeisen kerran poistuttaessa vyöhykkeeltä annettava ilmoitus riittää.

1.3 Sillin, silakan ja makrillin osalta joka kolmas päivä alkaen kolmannesta päivästä sen jälkeen, kun alus saapuu ensimmäisen kerran 1.1 kohdassa tarkoitetulle vyöhykkeelle, ja muiden kuin sillin, silakan ja makrillin osalta viikoittain alkaen seitsemännestä päivästä sen jälkeen, kun alus saapuu ensimmäisen kerran 1.1 kohdassa tarkoitetulle vyöhykkeelle:

a) jäljempänä 1.5 kohdassa esitetyt tiedot;

b) edellisen ilmoituksen jälkeen pyydetyt määrät lajeittain (elopaino kilogrammoina);

c) ICES-alue, jolla saaliit on pyydetty.

1.4 Aina aluksen siirtyessä ICES-alueelta toiseen:

a) jäljempänä 1.5 kohdassa esitetyt tiedot;

b) edellisen ilmoituksen jälkeen pyydetyt määrät lajeittain (elopaino kilogrammoina);

c) ICES-alue, jolla saaliit on pyydetty.

Tämä vaatimus ei kuitenkaan koske Norjan lipun alla purjehtivia aluksia, jotka ovat alusten satelliittivalvontajärjestelmän piirissä, ja joiden osalta yhteisön toimivaltaiset viranomaiset saavat satelliitin avulla määritellyt asematiedot automaattisesti.

1.5 a) Aluksen nimi, radiokutsutunnus, ulkoiset tunnuskirjaimet ja -numerot ja aluksen päällikön nimi;

b) lisenssin numero, jos alus harjoittaa kalastusta lisenssin nojalla;

c) kyseistä pyyntimatkaa koskevan viestin järjestysnumero;

d) viestityypin tunnus;

e) päivämäärä, kellonaika ja aluksen maantieteellinen sijainti.

2.1 Edellä 1 kohdassa esitetyt tiedot on toimitettava Euroopan yhteisöjen komissiolle Brysseliin (teleksi: 24189 FISEU-B) jonkin 3 kohdassa mainitun radioaseman kautta ja 4 kohdassa esitetyssä muodossa.

2.2 Jos alus ei ylivoimaisen esteen takia voi lähettää tietoja, toinen alus voi lähettää sanoman sen puolesta.

3

>TAULUKON PAIKKA>

4 Tiedonantojen muoto

Edellä 1 kohdassa määritettyihin tietoihin on sisällyttävä seuraavat osat ja ne on lähetettävä seuraavassa järjestyksessä:

- aluksen nimi,

- radiokutsutunnus,

- ulkoiset tunnuskirjaimet ja -numerot,

- kyseistä pyyntimatkaa koskevan viestin järjestysnumero,

- viestityypin tunnus seuraavan koodin mukaisesti:

- sanoma saavuttaessa johonkin 1.1 kohdassa tarkoitetuista vyöhykkeistä: "IN",

- sanoma poistuttaessa joltakin 1.1 kohdassa tarkoitetuista vyöhykkeistä: "OUT",

- sanoma siirryttäessä ICES-alueelta toiselle: "ICES",

- viikoittainen sanoma: "WKL",

- joka kolmas päivä lähetettävä sanoma: "2 WKL",

- päivämäärä, kellonaika ja maantieteellinen sijainti,

- ICES-alueet/suuralueet, jolla pyynti aiotaan aloittaa,

- päivä, jona pyynti aiotaan aloittaa,

- aluksella pidettyjen lajien määrät (elopaino kilogrammoina) 5 kohdassa mainittua koodia käyttäen,

- kaikkien edellisen ilmoituksen jälkeen pyydettyjen kalalajien määrät (elopaino kilogrammoina) 5 kohdassa mainittua koodia käyttäen,

- ICES-alueet/suuralueet, joilla saaliit on pyydetty,

- edellisen ilmoituksen jälkeen muille aluksille/muilta aluksilta jälleenlaivatut saaliit kalalajeittain (elopaino kilogrammoina),

- sen aluksen nimi ja kutsutunnus, jolle/jolta jälleenlaivaus suoritettiin,

- edellisen ilmoituksen jälkeen yhteisön satamassa puretut saalismäärät kalalajeittain (elopaino kilogrammoina),

- aluksen päällikön nimi.

>TAULUKON PAIKKA>

LIITE IX

NAFON SÄÄNTELYALUEEN LAJIEN LUETTELO

>TAULUKON PAIKKA>

LIITE X

TROOLIEN YLÄOSASSA SALLITUT SUOJAT

ICNAF-tyyppinen suoja

Suorakulmainen troolin perän yläosaan troolin perän vahingoittumisen rajoittamiseksi tai estämiseksi kiinnitetty verkon osa, joka täyttää seuraavat edellytykset:

a) osan silmien koko ei saa olla pienempi kuin varsinaisen troolin silmäkoko;

b) osa saa olla kiinnitetty troolin perään vain etu- ja sivuosistaan. Se on kiinnitettävä siten, että se ulottuu enintään neljä silmää troolin perän köyden yli ja päättyy vähintään neljän silmän päässä sulkuköysistä. Jos troolin perän köyttä ei ole, verkon osa saa peittää enintään kolmasosan troolin perän pinta-alasta, mitattuna vähintään neljän silmän päästä sulkuköysistä;

c) verkon osan silmien määrän on leveyssuunnassa oltava vähintään puolitoista kertaa peittoon jäävän perän osan silmien määrä leveyssuunnassa; molemmat mitat otetaan suorassa kulmassa troolin perän pituusakseliin nähden.

Moniosainen suoja (multiple flap)

Verkon osat, joissa kaikissa on silmiä, jotka kosteina tai kuivina mitattuina ovat vähintään samankokoisia kuin sen troolin silmät, johon ne on kiinnitetty, jos:

i) kukin verkon osa:

a) on kiinnitetty troolin perään vain etuosastaan suorassa kulmassa troolin perän pituusakseliin nähden;

b) on vähintään yhtä leveä kuin troolin perä (leveys mitataan kiinnityskohdasta suorassa kulmassa troolin perän pituusakseliin nähden);

c) on enintään 10 silmän pituinen;

ii) tällä tavoin kiinnitettyjen verkon osien kokonaispituus on enintään kaksi kolmasosaa troolin perän pituudesta.

Suurisilmäinen suoja (muunneltu puolalainen malli)

Samasta kierremateriaalista kuin troolin perä valmistettu tai yksinkertaisella, paksulla ja solmuttomalla kierteellä valmistettu nelikulmainen verkon osa, joka on kiinnitetty troolin perän yläosaan siten, että se peittää troolin perän kokonaan tai osittain, jonka koko pinta-alalla silmien koko kosteina mitattuina on kaksinkertainen troolin perän silmiin verrattuna ja joka on kiinnitetty troolin perään vain etu-, sivu- ja takareunoistaan siten, että jokainen verkon osan silmä osuu täsmälleen päällekkäin neljän troolin perän silmän kanssa.

LIITE XI

ALUKSESTA PURETTAVIEN KALOJEN VÄHIMMÄISKOOT

>TAULUKON PAIKKA>

LIITE XII

ALUKSESTA PURETTAVIEN JALOSTETTUJEN KALOJEN VÄHIMMÄISKOOT

>TAULUKON PAIKKA>

LIITE XIII

MERKINNÄT, JOTKA ON OLTAVA KALASTUSPÄIVÄKIRJASSA

>TAULUKON PAIKKA>

NAFO-ALUEEN TÄRKEIMPIEN LAJIEN STANDARDILYHENTEET

>TAULUKON PAIKKA>

PYYDYSTEN STANDARDILYHENTEET

>TAULUKON PAIKKA>

LIITE XIV

KALASTUSKIELTO CCAMLR-ALUEELLA

>TAULUKON PAIKKA>