31999D0792

1999/792/EY: Komission päätös, tehty 8 päivänä heinäkuuta 1999, sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 96/92/EY 24 artiklan mukaista siirtymäkausijärjestelyä koskevasta Ranskan hakemuksesta (tiedoksiannettu numerolla K(1999) 1551/2) (ainoastaan ranskankielinen teksti on todistusvoimainen)

Virallinen lehti nro L 319 , 11/12/1999 s. 0006 - 0011


KOMISSION PÄÄTÖS,

tehty 8 päivänä heinäkuuta 1999,

sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 96/92/EY 24 artiklan mukaista siirtymäkausijärjestelyä koskevasta Ranskan hakemuksesta

(tiedoksiannettu numerolla K(1999) 1551/2)

(ainoastaan ranskankielinen teksti on todistusvoimainen)

(1999/792/EY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä 19 päivänä joulukuuta 1996 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 96/92/EY(1) ja erityisesti sen 24 artiklan,

on ilmoittanut jäsenvaltioille direktiivin 96/92/EY 24 artiklan mukaisesta Ranskan hakemuksesta,

sekä katsoo seuraavaa:

I TAUSTAA

1. Menettely

1) Ranskan viranomaiset pyysivät Euroopan komissiolle 19. helmikuuta 1998 osoitetulla kirjeellä lupaa ottaa käyttöön direktiivin 96/92/EY 24 artiklan mukaiset siirtymäkausijärjestelyt.

2) Komissio sai Ranskan viranomaisilta hakemukseen liittyviä lisätietoja 4. marraskuuta 1998.

2. Ranskan sähköalan rakenne

3) Ranskan sähköalan erityispiirteenä on sähkölaitosyritys Electricité de Francen (EDF) monopoliasema sähkön tuotannossa, siirrossa ja jakelussa. EDF huolehtii yli 90-prosenttisesti Ranskan sähköntuotannosta ja -jakelusta. Koko sähkönsiirto, myös sen tuonti ja vienti, on EDF:n vastuulla.

3. Sähkömarkkinoiden vapauttaminen: direktiivin 96/92/EY saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä

4) Sähköalan sääntelyä koskeva uusi lakiehdotus "Modernisation et développement du service public" (julkisen palvelun uudistaminen ja kehittäminen) oli parlamentin ensimmäisessä käsittelyssä helmikuussa 1999. Lakiehdotuksesta äänestettäneen syyskuussa 1999.

5) Lakiehdotuksen keskeisiä aihealueita ovat:

- Vaatimukset täyttävät asiakkaat: yli 100 gigawattituntia sähköä vuodessa käyttävät asiakkaat täyttävät vaatimukset. Tämän luvun on vastattava direktiivissä vaadittua vähimmäismäärää eli 26,48:aa prosenttia sähkön kokonaiskulutuksesta. Sähkönjakelijat täyttävät vaatimukset ainoastaan vaatimukset täyttävien asiakkaidensa osalta.

- Uudet tuotantolaitokset: Ranska on valinnut lupamenettelyn ja täydentävän tarjouskilpailun osana monivuotista investointiohjelmaa.

- Kolmansien osapuolten verkkoon pääsyä säännellään julkaistujen siirtotariffien avulla.

- EDF säilyy vertikaalisesti integroituneena yrityksenä. Direktiivin vaatimusten täyttämiseksi EDF:n on eriytettävä toisistaan tuotanto-, siirto- ja jakelutoimintojen kirjanpito sekä muiden toimintojen kirjanpito. Lisäksi siirtoverkon hallinnoijan on oltava riippumaton muista siirtoverkkoon liittymättömistä toiminnoista.

- Riippumaton sähkökomissio vastaa markkinoiden sääntelystä. Sen päätöksentekovaltuudet rajoittuvat pääosin kiistojen ratkaisemiseen.

4. Ranskan viranomaisten ilmoittamat siirtymäkausijärjestelyt

4.1 Johdanto

6) Ranskan viranomaiset ovat ilmoittaneet seuraavista direktiivin 96/92/EY 24 artiklan mukaisista siirtymätoimenpiteistä:

- sähkönhankintasopimusten tekeminen kulutushuippujen purkamiseen erikoistuneiden riippumattomien tuottajien kanssa

- nopeaan Superphénix-hyötöreaktoriin liittyvien sitoumusten tekeminen

- sähkö- ja kaasuteollisuuden työntekijöiden erityiseläkejärjestelmään liittyvien rahoitussitoumusten tekeminen.

7) Ilmoitus sähkö- ja kaasuteollisuuden työntekijöiden erityiseläkejärjestelmään liittyviä rahoitussitoumuksia koskevasta siirtymätoimenpiteestä liitettiin Ranskan viranomaisten 4. marraskuuta 1998 päivättyyn kirjeeseen.

8) Siirtymätoimenpide ei sisältynyt 19. helmikuuta 1998 toimitettuun alkuperäiseen ilmoitukseen, vaikka Ranskan viranomaiset mainitsivat eläkeongelmat ilmoituksessa. Viranomaiset eivät kuitenkaan sisällyttäneet siirtymätoimenpidettä ilmoitukseen, koska sosiaaliturva ei heidän näkemyksensä mukaan kuulu direktiivin 96/92/EY soveltamisalaan. Komission ja jäsenvaltioiden tästä aiheesta käymien keskustelujen perusteella Ranskan viranomaiset liittivät siirtymätoimenpiteen 4. marraskuuta 1998 päivättyyn kirjeeseensä.

4.2 Ilmoitettujen toimenpiteiden yksityiskohdat

4.2.1 Kulutushuippujen purkamiseen erikoistuneiden riippumattomien tuottajien kanssa tehdyt sähkönhankintasopimukset

a) Sitoumusten luonne

9) EDF oli velvoitettu ostamaan pienten riippumattomien voimalaitosten ruuhka-aikana tuottamaa sähköä enintään 8 megavolttia. Tämä velvoite oli peräisin vuonna 1955 annetusta ja vuonna 1994 tarkistetusta asetuksesta 55-662.

10) Viranomaiset poistivat tämän hankintavelvoitteen uusien laitosten osalta tammikuusta 1995 alkaen. Ne laitokset, joille oli myönnetty tarvittavat luvat ennen edellä mainittua ajankohtaa, voivat hyödyntää aiemmin mainittuja edullisia hankintaehtoja.

11) Korvausehdot heikkenivät tuntuvasti vuonna 1993, mutta säilyivät silti vielä riittävän edullisina, jotta pienten voimalaitosten operaattorit saattoivat jatkaa investointejaan.

12) EDF:n ja Ranskan valtion huhtikuussa 1997 tekemässä palvelusopimuksessa sovittiin vielä tuntuvammista hinnanalennuksista. Kulutushuippujen purkamiseen erikoistuneiden pienten voimalaitosten kanssa tehtiin uudet erityiset sopimukset 15 vuoden ajaksi, josta vähennetään laitoksen toimiluvan saannista kulunut aika. Laitokset valitaan yksinomaan sähköjärjestelmän tarpeiden perusteella. Korvaukset koostuvat kiinteästä maksusta ja toimitetusta energiasta suoritettavasta korvauksesta. Niiden tuottajien, jotka eivät halunneet jatkaa sähköntuotantoa kyseisillä ehdoilla, tuotantolaitokset tarjouduttiin ostamaan. Ostohinta määritettiin vähentämällä tuottajien menoista heidän jo saamansa tulot.

13) Ranskan viranomaiset korostavat, ettei EDF pysty enää maksamaan näistä sopimuksista johtuvia kustannuksia sähköalan yksinoikeuden haltijana saamistaan tuloista.

b) Hukkakustannusten määrä

14) EDF:n ja riippumattomien tuottajien välisistä erityisistä sopimuksista johtuvat sitoumukset koskevat voimaloita, joiden asennettu teho on 516 megawattia.

15) Sitoumus, joka rajoittuu sopimukseen perustuvan kiinteän maksun mukaan maksettaviin ennakoitaviin määriin, on Ranskan viranomaisten arvioiden mukaan suuruudeltaan 250 miljoonaa Ranskan frangia (vuoden 1997 arvo) vuodessa viimeisen sopimuksen päättymisajankohtaan eli vuoteen 2012 asti.

c) Kustannusten rahoittaminen

16) EDF:n kustannukset rahoitetaan rahastosta, johon kaikki käyttäjät maksavat osuusmaksua. Käyttäjiä ovat sähkön toimittajat, tuottajat ja loppukäyttäjät, jotka tuovat sähköä yhteisöön tai hankkivat sitä yhteisön sisällä. Maksu perustuu toimitettujen, hankittujen tai tuotettujen kilowattituntien määrään. Maksu voidaan tasata vaatimukset täyttävien asiakkaiden sähköntoimittajien ja muiden kuin vaatimukset täyttävien asiakkaiden sähköntoimittajien kesken.

17) Tähän mennessä ei ole vielä tehty tarkkaa päätöstä korvauksen laskutavasta. Ranskan viranomaiset esittivät alustavasti joukon toimenpiteitä Ranskan parlamentin tarkasteltaviksi.

4.2.2 Superphénix-voimalaan liittyvät sitoumukset

a) Sitoumusten luonne

18) Nopeaa Superphénix-hyötöreaktoria alettiin rakentaa vuonna 1976. Ketjureaktion alkamishetki oli vuonna 1985. Laitos muutettiin tutkimusyksiköksi vuonna 1994.

19) Reaktori suljettiin 28. helmikuuta 1997. Ranskan hallitus päätti sulkea Superphénixin lopullisesti 2. helmikuuta 1998.

20) Voimalan rakentamista ja käyttöä varten perustettiin NERSA-yhtiö (jonka osakkeista 51 prosenttia oli EDF:n hallussa, 33 prosenttia ENELin hallussa ja 16 prosenttia SBK:n hallussa). SBK ja ENEL luopuivat NERSAn osakkeista 1. tammikuuta 1998. EDF vastaa kaikista voimalan sulkemiseen ja käytöstä poistamiseen liittyvistä kustannuksista.

b) Hukkakustannusten määrä

21) EDF:n menojen arvioitiin olevan noin 12,7 miljardia Ranskan frangin (vuoden 1997 arvo) rahoitusvuoden 1998 lopussa. Näihin menoihin sisältyvät EDF:n maksettavaksi jäävä osuus NERSAn toiminnan lopettamisesta, siitä aiheutuva pääoman menetys, jälkikäsittely ja varastointi sekä lisäksi kaikki voimalaitoksen sulkemiseen, käytön jälkeiseen toimintaan ja käytöstä poistamiseen liittyvät kustannukset.

22) Laskelmista poistettiin Atomienergiakomission (Commissariat à l'Energie atomique) myöntämä 2,1 miljardin Ranskan frangin suuruinen laina sillä perusteella, ettei sen takaisinmaksun katsottu olevan tarpeen, koska laina olisi maksettava ainoastaan siinä tapauksessa, että Superphénixin käyttöaste olisi ollut riittävä.

c) Kustannusten rahoittaminen

23) EDF:n kustannukset rahoitetaan rahastosta, johon kaikki käyttäjät maksavat osuusmaksua. Käyttäjiä ovat sähkön toimittajat, tuottajat ja loppukäyttäjät, jotka tuovat sähköä yhteisöön tai hankkivat sitä yhteisön sisällä. Maksuosuus perustuu toimitettujen, hankittujen tai tuotettujen kilowattituntien määrään. Maksu voidaan tasata vaatimukset täyttävien asiakkaiden sähköntoimittajien ja muiden kuin vaatimukset täyttävien asiakkaiden sähköntoimittajien kesken.

24) Tulevia kustannusarvioita ja perittäviä maksuja koskevia laskelmia voidaan tarkistaa, koska joillakin maksuilla on pitkä erääntymisaika ja teknologian, ympäristön ja turvallisuuden aloilla voi tapahtua kehitystä.

25) Viranomaiset esittivät alustavasti joukon toimenpiteitä Ranskan parlamentin tarkasteltaviksi.

4.2.3 Erityiseläkejärjestelmään liittyvät sitoumukset

a) Sitoumusten luonne

26) Sähkö- ja kaasualan työntekijöitä koskevissa kansallisissa säännöissä otetaan käyttöön erityiseläkejärjestelmä. Työnantajat eivät ole tehneet kirjanpitoon näitä tulevia sitoumuksia koskevaa varausta.

b) Hukkakustannusten määrä

27) Henkilöstösääntöjen ennallaan säilyttäminen aiheuttaa lisäkustannuksia, jotka kasvavat merkittävästi vuodesta 2000: Ranskan viranomaiset tähdentävät, että ennen sähkömarkkinoiden vapauttamista lisäkustannukset voitiin kattaa sähkömarkkinoiden työnantajien yksinoikeuksien ansiosta. Viranomaiset eivät esitä laskelmia tai arvioita lisäkustannuksista. Viranomaiset eivät myöskään anna ilmoituksessa mitään tietoja tulevista eläkkeistä tai uuteen sähkölakiin sisältyviä henkilöstösääntöjä koskevista muutoksista.

c) Kustannusten rahoittaminen

28) Ilmoituksessa ei esitetä tulevien kustannusten rahoitustapaa.

II OIKEUDELLINEN ANALYYSI

1. Oikeusperusta: direktiivin 96/92/EY 24 artiklan 1 ja 2 kohta

29) Ranskan viranomaiset pyysivät komissiolta lupaa toteuttaa siirtymäkausijärjestelyt esitettyjen sitoumusten ja/tai toimintaa koskevien takeiden osalta direktiivin 96/92/EY 24 artiklan mukaisesti. Komissiolta ei pyydetty kuitenkaan nimenomaan lupaa poiketa IV, VI tai VII lukujen säännöksistä.

2. Direktiivin 96/92/EY 24 artiklan 1 ja 2 kohdan vaatimukset

30) Direktiivin 96/92/EY 24 artiklassa todetaan seuraavaa: "1. Jäsenvaltiot, joissa ennen tämän direktiivin voimaantuloa annettuja sitoumuksia tai toimintaa koskevia takeita ei voida täyttää tämän direktiivin säännösten vuoksi, voivat hakea siirtymäkausijärjestelyitä, jotka komissio voi myöntää niille ottaen huomioon muun muassa asianomaisen verkon koon, verkon yhteenliittymisasteen ja sen sähköteollisuuden rakenteen. Komissio ilmoittaa ennen päätöstään jäsenvaltioille näistä hakemuksista luottamuksellisuutta noudattaen. Päätös julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

2. Siirtymäkausijärjestelyt ovat voimassa rajoitetun ajan, ja ne on sidottava 1 kohdassa tarkoitettujen sitoumusten tai takeiden voimassaoloon. Siirtymäkausijärjestelyihin voi kuulua poikkeuksia tämän direktiivin IV, VI ja VII luvusta. Siirtymäkausijärjestelyjä koskevista hakemuksista on ilmoitettava komissiolle vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulosta."

31) EY:n perustamissopimuksen nojalla direktiivin 96/92/EY (jäljempänä "direktiivi") 24 artiklan 1 ja 2 kohdassa edellytetään siis, että komissio ottaa siirtymäkausijärjestelyjä koskevia hakemuksia tarkastellessaan huomioon seuraavat näkökohdat.

A. Kyseisten sitoumusten tai toimintaa koskevien takeiden luonteeseen liittyvät vaatimukset:

1) Sitoumuksen tai toimintaa koskevan takeen olemassaolo on todistettava.

2) Sitoumuksen tai toimintaa koskevan takeen on oltava annettu ennen 20. helmikuuta 1997.

3) On osoitettava, että direktiivin voimaantulo on syynä siihen, ettei sitoumusta ole voitu täyttää.

B. Kyseisten tavoitteiden saavuttamiseksi ehdotettuja toimenpiteitä koskevat vaatimukset:

1) Siirtymäkausijärjestelyihin sisältyvien toimenpiteiden on kuuluttava direktiivin IV, VI ja VII luvussa mainittujen poikkeusten soveltamisalaan.

2) Siirtymäkausijärjestelyt voivat olla voimassa ainoastaan rajoitetun ajan, ja ne on sidottava mainittujen sitoumusten ja toimintaa koskevien takeiden voimassaoloon.

3) Siirtymäkausijärjestelyn sisältämien toimenpiteiden on oltava sellaisia, että kauppaa ja kilpailua rajoitetaan ainoastaan sen verran kuin tavoitteitten saavuttamisen kannalta on perustellusti välttämätöntä. Myös näiden tavoitteitten on oltava oikeutettuja. Tehdessään näitä seikkoja koskevia päätöksiä komission on otettava huomioon muun muassa asianomaisen verkon koko, verkon yhteenliittymisaste ja jäsenvaltion sähköteollisuuden rakenne.

3. Arvio Ranskan siirtymäkausijärjestelyistä

3.1 Kulutushuippujen purkamiseen erikoistuneet tuottajat

32) Kulutushuippujen purkamiseen erikoistuneiden riippumattomien tuottajien tuottaman sähkön hankintaan liittyviä sitoumuksia sekä Superphénix-voimalan lopullista sulkemista koskevien Ranskassa käyttöön otettujen siirtymäkausijärjestelyjen yhteydessä ei ole välttämätöntä arvioida A kohdan vaatimusten 1, 2 ja 3 tai B kohdan vaatimusten 2 ja 3 täyttymistä.

33) Kuten edellä todetaan, 24 artiklassa tarkoitettujen siirtymäkausijärjestelyjen on mahdollistettava poikkeukset direktiivin IV, VI ja VII luvussa esitetyistä vaatimuksista.

34) Tarkasteltavina olevat toimenpiteet perustuvat korvausjärjestelmään tai jäsenvaltion perimiin veroihin ja maksuihin direktiivin soveltamisesta aiheutuneiden hukkakustannusten korvaamiseksi.

35) Maksujen periminen tässä yhteydessä ei edellytä poikkeamista direktiivin edellä mainituista luvuista, eikä maksujen voida siten katsoa kuuluvan direktiivin 24 artiklan mukaisiin siirtymäkausijärjestelyihin.

36) Kyseiset toimenpiteet eivät kuulu direktiivin IV, VI ja VII luvussa mainittujen poikkeusten soveltamisalaan eivätkä siten täytä edellä olevan B kohdan ensimmäistä vaatimusta.

37) Tähän päätelmään ei vaikuta se seikka, että tarkasteltavina olevien toimenpiteiden kaltaiset toimet voivat vääristää kilpailua sähkön sisämarkkinoilla merkittävästi.

38) Komissio toteaa, että tällaisten maksujen aiheuttamat taloudelliset seuraukset saattavat muistuttaa olennaisesti seurauksia, jotka aiheutuvat siitä, kun direktiivin IV, VI ja VII luvussa asetetut velvoitteet jätetään täyttämättä kokonaan tai osittain. Nämä vääristymät eivät kuitenkaan johdu jostakin tietystä direktiivissä tarkastellusta poikkeuksesta.

39) Kuluttajilta perityllä verolla tai maksulla rahoitetun korvausmaksun siirtämistä eräille sähköntuottajille ei siis suoraan käsitellä direktiivissä, mutta tätä toimenpidettä on tarkasteltava kilpailusääntöjen ja erityisesti EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti. Toimenpiteitä, joiden taloudelliset vaikutukset ovat samanlaisia, on tämän näkemyksen mukaan tarkasteltava johdonmukaisesti kuhunkin yksittäiseen tapaukseen sovellettavasta menettelystä riippumatta.

40) Koska direktiivin 24 artiklaa ei voida soveltaa tässä yhteydessä, ei ole tarpeen arvioida muiden edellä mainittujen A kohdan vaatimusten 1, 2 ja 3 sekä B kohdan vaatimusten 2 ja 3 täyttymistä.

3.2 Superphénix

41) Superphénix-voimalan lopulliseen sulkemiseen liittyviä sitoumuksia koskevien Ranskassa käyttöön otettujen siirtymäkausijärjestelyjen yhteydessä ei ole välttämätöntä arvioida A kohdan vaatimusten 1, 2 ja 3 tai B kohdan vaatimusten 2 ja 3 täyttymistä.

42) Kuten edellä todetaan, 24 artiklassa tarkoitettujen siirtymäkausijärjestelyjen on mahdollistettava poikkeaminen direktiivin IV, VI ja VII luvussa asetetuista vaatimuksista.

43) Tarkasteltavina olevat toimenpiteet perustuvat korvausjärjestelmään tai maksuihin ja veroihin, jotka jäsenvaltio on ottanut käyttöön direktiivin soveltamisesta aiheutuneiden hukkakustannusten korvaamiseksi.

44) Maksujen periminen tässä yhteydessä ei edellytä poikkeamista direktiivin edellä mainituista luvuista, eikä niiden voida siten katsoa kuuluvan direktiivin 24 artiklan mukaisiin siirtymäkausijärjestelyihin.

45) Kyseiset toimenpiteet eivät kuulu direktiivin IV, VI ja VII luvussa mainittujen poikkeusten soveltamisalaan eivätkä siten täytä B kohdan ensimmäistä vaatimusta.

46) Tähän päätelmään ei vaikuta se seikka, että tarkasteltavina olevien toimenpiteiden kaltaiset toimet voivat vääristää kilpailua sähkön sisämarkkinoilla merkittävästi.

47) Komissio toteaa, että tällaisten maksujen aiheuttamat taloudelliset seuraukset saattavat muistuttaa olennaisesti seurauksia, jotka aiheutuvat siitä, kun jotkut direktiivin IV, VI ja VII luvussa asetetut velvoitteet jätetään täyttämättä kokonaan tai osittain. Nämä vääristymät ovat kuitenkin luonteeltaan sellaisia, etteivät ne johdu tällaisesta direktiivissä tarkastellusta poikkeuksesta.

48) Kuluttajilta perityllä verolla tai maksulla rahoitetun korvausmaksun siirtämistä eräille sähköntuottajille ei siis suoraan käsitellä direktiivissä, mutta tätä toimenpidettä on tarkasteltava perustamissopimusten asiaankuuluvien sääntöjen mukaisesti.

49) Koska direktiivin 24 artiklaa ei voida soveltaa tässä yhteydessä, ei ole tarpeen arvioida A kohdan lisävaatimuksia 1, 2 ja 3 eikä vastaavasti B kohdan vaatimuksia 2 ja 3.

3.3 Erityiseläkejärjestelmään liittyvät sitoumukset

50) Komissio katsoo, ettei se voi tehdä direktiivin 96/92/EY 24 artiklan 1 kohdan mukaista päätöstä, koska Ranskan viranomaiset eivät ole toimittaneet sille riittävän yksityiskohtaisia tietoja sähkö- ja kaasualan työntekijöiden erityiseläkejärjestelmään liittyvien vaikeuksien lieventämiseen tarkoitetuista mahdollisista toimenpiteistä,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Tämä päätös koskee Ranskan komissiolle 19 päivänä helmikuuta 1998 toimittamaa hakemusta, jota täydennettiin 4 päivänä marraskuuta 1998, direktiivin 96/92/EY 24 artiklan mukaisten siirtymäkausijärjestelyjen myöntämiseksi. Ilmoitus koskee:

a) sopimuksia, joiden perusteella Electricité de France (EDF) -yhtiö hankkii sähkön kulutushuippujen purkamiseen erikoistuneilta riippumattomilta tuottajilta;

b) EDF:n sitoumuksia nopean Superphénix-hyötöreaktorin osalta;

c) sähkö- ja kaasuteollisuuden työntekijöiden erityiseläkejärjestelmään liittyviä sitoumuksia.

2 artikla

Ranskan ilmoittamiin siirtymäkausijärjestelyihin, jotka koskevat EDF:n sitoumuksia hankkia sähköä ruuhkahuippujen purkamiseen erikoistuneilta riippumattomilta tuottajilta sekä EDF:n sitoumuksia nopean Superphénix-hyötöreaktorin osalta, ei kuulu toimenpiteitä, jotka muodostaisivat poikkeuksen direktiivin 96/92/EY IV, VI tai VII luvusta, kuten direktiivin 24 artiklan 2 kohdassa määritellään. Tämän vuoksi direktiivin 96/92/EY 24 artiklaa ei voida soveltaa Ranskan viranomaisten ilmoittamiin siirtymäkausijärjestelyihin.

3 artikla

Tällä päätöksellä ei hyväksytä sähkö- ja kaasuteollisuuden työntekijöiden erityiseläkejärjestelmän rahoitukseen liittyviä sitoumuksia koskevia määräyksiä direktiivin 96/92/EY 24 artiklan mukaisesti.

4 artikla

Tämä päätös on osoitettu Ranskan tasavallalle.

Tehty Brysselissä 8 päivänä heinäkuuta 1999.

Komission puolesta

Christos PAPOUTSIS

Komission jäsen

(1) EYVL L 27, 30.1.1997, s. 20.