31998R0850

NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 850/98 annettu 30 päivänä maaliskuuta 1998,

kalavarojen säilyttämisestä nuorten meren eliöiden suojelemiseksi toteutettavien teknisten toimenpiteiden avulla

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 43 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen (1),

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon (2),

ottaa huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (3),

sekä katsoo, että

1) asetus (EY) N:o 894/197 (4) on konsolidoitu toisinto tietyistä kalavarojen teknisistä säilyttämistoimenpiteistä annetusta asetuksesta (ETY) N:o 3094/86, jota on muutettu usein ja olennaisin osin,

2) asetuksen (ETY) N:o 3094/86 soveltamisesta saadun kokemuksen myötä on tullut esiin tiettyjä puutteellisuuksia, jotka aiheuttavat ongelmia soveltamisessa ja valvonnassa; ne olisi oikaistava, erityisesti vähentämällä erilaisten silmäkoon määrittelyjen lukumäärää, poistamalla suojeltujen lajien käsite ja rajoittamalla niiden eri silmäkokojen lukumäärää, joita aluksella saa pitää; tämän vuoksi on asianmukaista korvata asetus (EY) N:o 894/97 uudella asetustekstillä sen 11, 18, 19 ja 20 artiklaa lukuun ottamatta,

3) on tarpeen määritellä tietyt periaatteet ja menettelyt teknisten säilyttämistoimenpiteiden vahvistamiseksi yhteisön tasolla siten, että kukin jäsenvaltio voi hallita kalastustoimintaa sen lainkäyttövaltaan tai suvereniteettiin kuuluvilla merialueilla,

4) olisi saavutettava tasapaino eri kalastusmuotoja koskevien teknisten toimenpiteiden mukauttamisen ja helposti sovellettavien yhdenmukaisten sääntöjen tarpeen välillä,

5) perustamissopimuksen 130 r artiklan 2 kohdassa vahvistetaan periaate, jonka mukaan kaikkiin yhteisön toimenpiteisiin on sisällytettävä ympäristönsuojelua koskevat vaatimukset erityisesti ennalta varautumisen periaatteen mukaisesti,

6) käytäntöä, jonka mukaan meren eliöitä päästetään takaisin mereen, olisi vähennettävä niin paljon kuin mahdollista,

7) olisi säädettävä kasvualueiden suojelusta ottaen huomioon kyseisten eri alueiden biologiset erityisolosuhteet,

8) direktiivissä 92/43/ETY (5) neuvosto on säätänyt luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelua koskevista toimenpiteistä; luettelo tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvista eliöistä sisältää kyseisen direktiivin vaatimusten mukaisesti suojeltavien lajien nimet,

9) Euroopan parlamentti hyväksyi 25 päivänä lokakuuta 1996 päätöslauselman komission tiedonannosta, joka koski teknisten toimenpiteiden soveltamista yhteisessä kalastuspolitiikassa,

10) meren biologisten luonnonvarojen suojelun ja kalavarojen tasapainoisen hyödyntämisen varmistamiseksi sekä kalastajien että kuluttajien etujen mukaisesti olisi säädettävä teknisistä säilyttämistoimenpiteistä yksilöimällä muun muassa tiettyjen lajien pyyntiin soveltuvat vähimmäissilmäkoot ja niiden yhdistelmät ja muut pyydysten ominaisuudet sekä meren eliöiden vähimmäiskoot ja tietyillä alueilla, tiettyinä aikoina ja tietyillä pyydyksillä ja tietyillä laitteilla kalastamista koskevat rajoitukset,

11) tieteellisten lausuntojen perustella olisi säädettävä hinattavien pyydysten silmäkokojen suurentamisesta pyydettäessä eräitä meren eliölajeja ja säädettävä neliösilmäverkkojen pakollisesta käytöstä, koska sillä voi olla huomattava merkitys nuorten meren eliöiden pyynnin vähentämisessä,

12) olisi määritettävä silmäkoot kiinteille pyydyksille, jotta vältettäisiin entistä pienempien silmäkokojen käyttö kiinteissä pyydyksissä, koska sen seurauksena kyseisen kalastuksen kohdelajin nuorten kalojen kuolevuus lisääntyy,

13) saaliiden lajikoostumus ja niihin liittyvät kalastuskäytännöt vaihtelevat eri maantieteellisten alueiden välillä; nämä erot ovat peruste erilaisten toimenpiteiden soveltamiselle kyseisillä alueilla,

14) tiettyjä kalajauhoksi tai kalaöljyksi jalostettavaksi tarkoitettuja lajeja voidaan pyytää pienempiä silmäkokoja käyttäen, jos tämä pyynti ei vaikuta kielteisesti muihin lajeihin,

15) vähimmäiskokoja olisi sovellettava lajeihin, jotka muodostavat pääosan yhteisön kalastusalusten tekemistä purkauksista, sekä lajeihin, jotka jäävät eloon niitä takaisin mereen päästettäessä,

16) lajin vähimmäiskoon olisi vastattava sen pyytämiseen käytetyn silmäkoon valikoivuutta,

17) olisi määriteltävä, miten meren eliöiden koko mitataan,

18) nuorten sillien suojelemiseksi olisi annettava erityissäännöksiä kilohailin pyytämisestä ja pitämisestä aluksella,

19) tiettyjen alueiden perinteisten kalastuskäytäntöjen huomioonottamiseksi olisi annettava erityissäännöksiä sardellin ja tonnikalan pyytämisestä ja pitämisestä aluksella,

20) erityisedellytykset täyttävien alusten tietyillä alueilla harjoittaman kalastustoiminnan valvonnan varmistamiseksi pääsy kyseisille alueille edellyttää erityiskalastuslupia koskevista yleisistä säännöksistä 27 päivänä kesäkuuta 1994 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1627/94 mukaista kalastuslupaa (6),

21) kierrenuotan käyttö merinisäkkäiden yhteydessä tai niiden läheisyydessä esiintyviin kalaparviin voi aiheuttaa näiden merinisäkkäiden saaliiksi joutumisen ja kuoleman; oikein käytettynä kierrenuotta on kuitenkin tehokas kalastusmenetelmä, jolla voidaan rajata saaliiksi ainoastaan halutut kohdelajit; tämän vuoksi merinisäkkäiden saartaminen kierrenuotilla on kiellettävä,

22) jotta tieteellistä tutkimusta, kantojen keinotekoista elvyttämistä ja siirtoistutusta ei estettäisi, tätä asetusta ei pitäisi soveltaa toimiin, joita tällainen toiminta edellyttää,

23) tietyt säilyttämisen edellyttämät toimenpiteet sisältyvät kalastusalusten ominaisuuksista 22 päivänä syyskuuta 1986 annettuun neuvoston asetukseen (ETY) N:o 2930/86 (7) ja yhteiseen kalastuspolitiikkaan sovellettavasta valvontajärjestelmästä 12 päivänä lokakuuta 1993 annettuun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2847/93 (8), ja sen vuoksi ei ole tarpeen toistaa niitä,

24) jos kalavarojen säilyttämiseen kohdistuu vakava uhka, komissiolla ja jäsenvaltioilla olisi oltava oikeus toteuttaa väliaikaisesti tilanteen vaatimia toimenpiteitä,

25) luonteeltaan täysin paikalliset kansalliset lisätoimenpiteet voidaan säilyttää tai niistä voidaan säätää sen jälkeen, kun komissio on tutkinut, ovatko ne sopusoinnussa yhteisön oikeuden kanssa ja yhteisen kalastuspolitiikan mukaisia, ja

26) tämän asetuksen soveltamista koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen antaminen voi olla tarpeen; tällaisista säännöistä olisi säädettävä asetuksen (ETY) N:o 3760/92 (9) 18 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Tätä kalavarojen teknisiä säilyttämistoimenpiteitä koskevaa asetusta sovelletaan jäsenvaltioiden suvereniteettiin tai lainkäyttövaltaan kuuluvilla 2 artiklassa määritellyillä merialueilla tapahtuvaan kalavarojen pyyntiin ja aluksesta purkamiseen, jollei 26 tai 33 artiklasta muuta johdu.

I OSASTO MÄÄRITELMÄT

2 artikla

1. Tässä asetuksessa sovelletaan seuraavia merialueiden määritelmiä:

a) Alue 1:

Kaikki vesialueet, jotka sijaitsevat pohjoiseen ja länteen linjasta, joka ulottuu 48. pohjoisesta leveysasteesta ja 18. läntisestä pituusasteesta suoraan pohjoiseen 60. pohjoiseen leveysasteeseen, siitä suoraan itään 5. läntiseen pituusasteeseen, siitä suoraan pohjoiseen 60° 30' pohjoista leveyttä, siitä suoraan itään 4. läntiseen pituusasteeseen, siitä suoraan pohjoiseen 64. pohjoiseen leveysasteeseen ja lopuksi suoraan itään Norjan rannikolle.

b) Alue 2:

Kaikki 48. pohjoisen leveysasteen pohjoispuolella sijaitsevat vesialueet, alueeseen 1 ja ICES-alueisiin III b, III c ja III d kuuluvia vesialueita lukuun ottamatta.

c) Alue 3:

Kaikki ICES-suuralueisiin VIII ja IX kuuluvat vesialueet.

d) Alue 4:

Kaikki ICES-suuralueeseen X kuuluvat vesialueet.

e) Alue 5:

Itäisen Keski-Atlantin alueisiin 34.1.1, 34.1.2 ja 34.1.3 sekä Yhdistyneiden Kansakuntien Elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO) kalastusalueen 34 suuralueeseen 34.2.0 (CECAF-alue) kuuluvat vesialueet.

f) Alue 6:

Kaikki Ranskan Guayanan departementin rannikon edustalla olevat vesialueet, jotka kuuluvat Ranskan suvereniteettiin tai lainkäyttövaltaan.

g) Alue 7:

Kaikki Ranskan Martiniquen ja Guadeloupen departementtien rannikoiden edustalla olevat vesialueet, jotka kuuluvat Ranskan suvereniteettiin tai lainkäyttövaltaan.

h) Alue 8:

Ranskan Réunion departementin rannikon edustalla olevat vesialueet, jotka kuuluvat Ranskan suvereniteettiin tai lainkäyttövaltaan.

2. Tässä asetuksessa lyhentein "ICES" ja "CECAF" ilmaistuilla maantieteellisillä alueilla tarkoitetaan toisaalta kansainvälisen merentutkimusneuvoston ja toisaalta Itäisen Keski-Atlantin kalastuskomitean määrittämiä maantieteellisiä alueita. Ne esitetään, jollei myöhemmistä muutoksista muuta johdu, komission tiedonannoissa 85/C 335/02 (10) ja 85/C 347/05 (11).

3. Edellä 1 kohdassa tarkoitetut alueet voidaan jakaa maantieteellisiin alueisiin erityisesti 2 kohdassa tarkoitettujen määritelmien perusteella 48 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

4. Sen rajoittamatta, mitä 2 kohdassa säädetään, tätä asetusta sovellettaessa:

- Kattegat rajoittuu pohjoisessa Skagenin majakasta Tistlarnan majakkaan ulottuvaan ja sen jälkeen lähimpään Ruotsin rannikon kohtaan jatkuvaan linjaan, ja etelässä linjaan Hasenøre Hovedista Gniben Oddeen, Korshagesta Spodsbjergiin ja Gilbjerg Hovedista Kulleniin,

- Skagerrak rajoittuu lännessä linjaan Hanstholmin majakasta Lindesnesin majakkaan, ja etelässä Skagenin majakasta Tistlarnan majakkaan ulottuvaan ja sen jälkeen lähimpään Ruotsin rannikon kohtaan jatkuvaan linjaan,

- Pohjanmeri sisältää ICES-suuralueen IV ja ICES-alueen II a 64. pohjoisen leveysasteen eteläpuolella sijaitsevan tämän viereisen osan sekä ICES-alueen III a osan, joka ei kuulu Skagerrakiin, sellaisena kuin se on määriteltynä toisessa luetelmakohdassa.

3 artikla

Tässä asetuksessa:

a) "meren eliöillä" tarkoitetaan kaikkia meren kaloja mukaan lukien anadromiset ja katadromiset lajit sinä aikana, jonka ne elävät meressä, äyriäisiä ja nilviäisiä sekä niiden osia;

b) hinattavan verkon "silmäkoolla" tarkoitetaan minkä tahansa sellaisen verkon perän tai sen jatko-osan silmäkokoa, joka on kalastusaluksella ja joka on kiinnitetty tai joka voidaan kiinnittää mihin tahansa hinattavaan verkkoon. Silmäkoko on määriteltävä asetuksessa (ETY) N:o 2108/84 (12) täsmennettyjen menettelyjen mukaisesti. Tätä silmäkoon määritelmää ei sovelleta neliösilmäiseen havakseen;

c) "monilankaisesta punoksesta koostuvalla havaksella" tarkoitetaan havasta, joka koostuu kahdesta tai useammasta langasta ja jonka langat voidaan erotella solmujen välissä ilman, että lankojen rakenteelle aiheutuu vahinkoa;

d) "neliösilmäisellä havaksella" tarkoitetaan havaksen sellaista rakennetta, jossa silmäntankojen suunnista toinen on samansuuntainen ja toinen suorassa kulmassa verkon pituusakseliin nähden;

e) "neliösilmäisen trooliluukun tai ikkunan silmäkoolla" tarkoitetaan hinattavaan verkkoon lisätyn luukun tai ikkunan suurinta määriteltävissä olevaa silmäkokoa; silmäkoko on määriteltävä asetuksessa (ETY) N:o 2108/84 täsmennettyjen menettelyjen mukaisesti;

f) "solmuttomalla havaksella" tarkoitetaan havasta, joka on tehty nelisivuisista silmistä, joiden sivut ovat suurin piirtein yhtä pitkät ja joiden nurkat muodostuvat kahdesta vierekkäisen silmän yhteenpunotusta langasta;

g) "pohjaan ankkuroiduilla verkoilla" tai "havaksen silmällä pyytävillä verkoilla" tarkoitetaan kiinteitä pyydyksiä, jotka koostuvat yhdestä verkon osasta ja jotka on jollain tavoin kiinnitetty merenpohjaan tai jotka voidaan kiinnittää merenpohjaan;

h) "riimuverkoilla" tarkoitetaan kiinteitä pyydyksiä, jotka koostuvat kahdesta tai useammasta verkosta, jotka on ripustettu samansuuntaisesti samaan yläpaulaan ja jollain tavoin kiinnitetty meren tai jotka voidaan kiinnittää merenpohjaan.

II OSASTO VERKOT JA NIIDEN KÄYTÖN EDELLYTYKSET

LUKU I HINATTAVIA PYYDYKSIÄ KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET

4 artikla

1. Kunkin silmäkokoluokan kohdelajit ovat kunkin liitteessä I-V mainitun alueen tai maantieteellisen alueen osalta ja soveltuvin osin mainittuina ajanjaksoina samat kuin asiaankuuluvassa liitteessä on määritelty.

2. Kullakin liitteissä I-V mainitulla alueella tai maantieteellisellä alueella on kaikilla pyyntimatkoilla kielletty sellaisten hinattavien verkkojen käyttö tai pitäminen aluksella, joiden silmäkoot eivät ole asiaankuuluvan liitteen mukaiset.

3. a) Kullakin liitteissä VIII ja IX mainitulla alueella ja maantieteellisellä alueella ja soveltuvin osin mainittuina ajanjaksoina on kaikilla pyyntimatkoilla kiellettyä käyttää tai pitää aluksella mitään troolia, ankkuroitua kierrenuottaa tai vastaavaa hinattavaa verkkoa, elleivät aluksella pidettyjen pyydysten silmäkoot ole asiaankuuluvan liitteen edellytysten mukaiset.

b) Yhteisön alukset voivat kuitenkin yhteisön kalastusvyöhykkeillä ja kaikilla pyyntimatkoilla pitää aluksella verkkoja, joiden silmäkoot ovat alle 120 millimetriä ja jotka eivät ole liitteissä VIII ja IX säädettyjen ehtojen mukaiset edellyttäen, että:

- voidaan esittää lupa yhteisön vesien ulkopuolella kyseisellä pyyntimatkalla tapahtuvaan kalastukseen, ja

- yhteisön vesillä pyydettäessä kaikki verkot, joiden silmäkoot eivät ole liitteissä VIII ja IX säädettyjen ehtojen mukaiset, on sidottu kiinni ja varastoitu asetuksen (ETY) N:o 2847/93 20 artiklan kohdan säännösten mukaisesti.

4. Aluksella pidettyjä ja mille tahansa liitteissä I-V, X ja XI mainitulle alueelle tai maantieteelliselle alueelle kuljetettuja saaliita ei saa purkaa, ellei niiden prosenttiosuuksien mukainen koostumus ole asiaankuuluvassa liitteessä säädettyjen ehtojen mukainen.

5. Kohdelajien ja muiden lajien prosenttiosuus saadaan yhdistämällä kaikki aluksella pidetyt tai toiseen alukseen siirretyt kohdelajien ja muiden lajien määrät, kuten liitteissä I-V on säädetty.

5 artikla

1. Liitteissä I-V, X ja XI tarkoitetut prosenttiosuudet lasketaan osuutena kaikkien aluksella lajittelun jälkeen tai purettaessa olevien meren eliöiden elopainosta.

2. Laskettaessa 1 kohdassa tarkoitettuja prosenttiosuuksia sellaisen aluksen osalta, jolta on siirretty toiseen alukseen meren eliöitä, nämä määrät on kuitenkin otettava huomioon.

3. Ne aluksen päälliköt, jotka eivät täytä aluspäiväkirjaa asetuksen (ETY) N:o 2847/93 6 artiklan säännösten mukaisesti, eivät saa siirtää meren eliöitä toiseen alukseen eivätkä saa ottaa vastaan meren eliöiden siirtoja toiselta alukselta.

4. Edellä 1 kohdassa tarkoitetut prosenttiosuudet voidaan laskea yhden tai useamman edustavan otoksen perusteella.

5. Sen estämättä, mitä 1 kohdassa säädetään, aluksella pidettyjen ja alle 16 millimetrin silmäkoon verkoilla pyydettyjen tuulenkalojen prosenttiosuus voidaan laskea ennen lajittelua.

6. Tätä artiklaa sovellettaessa kokonaisen keisarihummerin painon vastaavuus saadaan kertomalla keisarihummerin pyrstön paino kolmella.

6 artikla

1. a) On kiellettyä pitää aluksella tai käyttää pohjatrooleja, ankkuroituja kierrenuottia tai vastaavia hinattavia verkkopyydyksiä, joiden verkon perän missä tahansa ympärysmitassa on enemmän kuin 100 silmää lukuun ottamatta jameköysiä ja liitoskohtia. Tätä säännöstä sovelletaan pohjatrooleihin, ankkuroituihin kierrenuottiin tai vastaaviin hinattaviin verkkoihin, jotka kuuluvat silmäkokoluokkaan 90-119 millimetriä.

b) Ensimmäisessä alakohdassa olevia säännöksiä ei sovelleta puomitrooleihin.

2. Minkään yksittäisen verkonperän, sen suppeassa merkityksessä, ympärysmitan silmien lukumäärä ei saa kasvaa etupäästä takapäähän. Tätä säännöstä sovelletaan kaikkiin hinattaviin verkkopyydyksiin, joiden silmäkoko on vähintään 55 millimetriä.

3. Liitoskohtia lukuun ottamatta silmien lukumäärä ei saa minkään jatko- tai pidennysosan minkään ympärysmitan missään kohdassa olla suurempi kuin sen suppeassa merkityksessä ymmärretyn troolin perän etuosan silmien lukumäärä liitoskohtia lukuun ottamatta. Tätä säännöstä sovelletaan kaikkiin hinattaviin verkkopyydyksiin, joiden silmäkoko on vähintään 55 millimetriä.

7 artikla

1. a) Kaikkiin hinattaviin verkkoihin voidaan lisätä neliösilmäluukkuja, joiden silmäkoko on vähintään 80 millimetriä.

b) Vaihtoehtoisesti voidaan kaikki pohjatroolit, ankkuroidut kierrenuotat ja vastaavat hinattavat verkot, joiden silmäkoko on vähintään 100 millimetriä, varustaa tietyistä Itämeren, Belttien ja Juutinrauman vesialueiden teknisistä säilyttämistoimenpiteistä 12 päivänä kesäkuuta 1986 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1866/86 (13) mukaisesti sallituilla verkon paloilla.

2. Neliösilmäluukku:

a) on sijoitettava troolin perän ylempään puoliskoon jatko-osan eteen tai mihin tahansa jatko-osan ja verkon perän takaosan väliseen kohtaan;

b) sitä ei saa tukkia millään tavoin sisä- tai ulkopuolisilla kiinnitysosilla;

c) sen on oltava vähintään kolme metriä pitkä, paitsi jos se on yhdistetty alle 112 kilowatin aluksen hinaamaan pyydykseen, jolloin sen on oltava vähintään kaksi metriä pitkä;

d) sen on oltava tehty solmuttomasta havasmateriaalista tai havasmateriaalista, jonka solmut eivät liu'u, ja se on kiinnitettävä siten, että silmät pysyvät täysin avoimina koko kalastamisen ajan;

e) se on tehtävä siten, että silmien määrä luukun etummaisessa silmärivissä on yhtä suuri tai suurempi kuin silmien määrä luukun takimmaisessa silmärivissä.

3. Niissä verkoissa, joissa neliösilmäluukku on verkon muussa kuin suipossa osassa, on oltava enintään viisi avointa vinoneliösilmää luukun molempien puolien ja verkon viereisen liitoskohdan välillä.

Niissä verkoissa, joissa neliösilmäluukku on kokonaan tai osittain verkon suipossa osassa, on oltava enintään viisi avointa vinoneliösilmää neliösilmäluukun takimmaisen silmärivin ja verkon viereisen liitoskohdan välillä.

4. Sen estämättä, mitä 1 kohdan a alakohdassa ja 2 kohdan a alakohdassa säädetään, jokainen hinattava pohjatrooli, ankkuroitu kierrenuotta tai vastaava hinattava verkko, jonka silmät ovat kokoluokassa 70-79 millimetriä, on varustettava neliösilmäluukulla, joka on sijoitettu verkon perän eteen ja jonka silmäkoko on vähintään 80 millimetriä.

5. Sen estämättä, mitä 1 kohdan a alakohdassa säädetään, aluksella on kiellettyä pitää Pandalus-suvun katkarapuja, jotka on pyydetty sellaisella hinattavalla pohjaverkolla, jonka silmäkoko on luokassa 32-54 millimetriä, ellei verkossa ole neliösilmäluukkua tai -ikkunaa, jonka silmäkoko on vähintään 70 mm.

6. Edellä 4 ja 5 kohdan säännöksiä sovelletaan ainoastaan alueilla 1 ja 2.

7. Mihin tahansa verkon osaan liitetyn neliösilmähavaksen silmäkoon mittoja ei oteta huomioon arvioitaessa pohjaverkon silmäkokoa.

8 artikla

1. On kiellettyä pitää aluksella tai käyttää hinattavia verkkoja, joiden perän rakenne on kokonaan tai osin yksilankaisesta punoksesta koostuvaa verkkomateriaalia, jonka paksuus on yli 8 millimetriä.

2. On kiellettyä pitää aluksella tai käyttää hinattavia verkkoja, joiden perän rakenne on kokonaan tai osin useista langoista koostuvaa verkkomateriaalia, paitsi jos monilankaiset punokset ovat suurin piirtein samanpaksuisia ja jos monilankaisten punosten yhteenlaskettu paksuus ei ole yli 12 mm minkään silmän millään sivulla.

3. Edellä 1 ja 2 kohdan säännöksiä ei sovelleta pelagisiin trooleihin.

9 artikla

1. On kiellettyä pitää aluksella tai käyttää hinattavia verkkoja, joiden perä on rakennettu kokonaan tai osin verkkomateriaalista, jossa on muun kuin neliön tai vinoneliön muotoisia silmiä.

2. Edellä 1 kohtaa ei sovelleta mihinkään verkkoihin, joiden perän silmäkoko on enintään 31 millimetriä.

10 artikla

Haroihin ei sovelleta 4 artiklan säännöksiä, jos aluksella pidettyjen ja näillä verkoilla saatujen muiden meren eliöiden kuin simpukoiden määrä on enintään 5 prosenttia kaikista aluksella olevien meren eliöiden painosta.

LUKU II KIINTEITÄ PYYDYKSIÄ KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET

11 artikla

1. Kullakin liitteissä VI ja VII mainitulla alueella tai maantieteellisellä alueella ja soveltuvin osin tiettyinä ajanjaksoina on kiellettyä käyttää tai pitää aluksella pohjaan ankkuroitavia verkkoja, havaksen silmällä verkkoja tai riimuverkkoja, ellei:

a) kohdelajin prosenttiosuus tällä verkolla pyydetystä ja aluksella pidetystä saaliista ole vähintään 70 prosenttia, ja

b) - pohjaan ankkuroitujen verkkojen ja havaksen silmällä pyytävien verkkojen silmäkoko vastaa jotain sitä koskevassa liitteessä määrättyä silmäkokoluokkaa,

- riimuverkkojen silmäkoko, siinä osassa missä se on pienin, vastaa jotain sitä koskevassa liitteessä määrättyä silmäkokoluokkaa.

2. Kohdelajien vähimmäisprosenttiosuus voidaan laskea yhdistämällä kaikkien pyydettyjen kohdelajien määrät.

12 artikla

1. Edellä 11 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu prosenttiosuus lasketaan kaikkien aluksella olevien meren eliöiden elopainon perusteella lajittelun tai purkauksen jälkeen.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu prosenttiosuus lasketaan yhden tai useamman edustavan näytteen perustella.

13 artikla

Edellä 11 ja 12 artiklaa ei sovelleta lohikala-, nahkiais- tai limanahkiaissaaliisiin.

LUKU III VERKKOJA JA NIIDEN KÄYTTÖÄ KOSKEVAT YLEISET SÄÄNNÖKSET

14 artikla

Lajittelu on tehtävä heti kun saaliit on poistettu verkosta ta verkoista.

15 artikla

1. Pyydettyjen meren eliöiden määrät, jotka ylittävät liitteissä I-VII, X ja XI täsmennetyt sallitut prosenttiosuudet, on päästettävä takaisin mereen ennen satamaan paluuta.

2. Milloin tahansa ennen satamaan paluuta aluksella pidettyjen, liitteissä I-VII, X ja XI säädettyjen kohdelajien prosenttiosuuden on jatkuvasti oltava vähintään puolet kyseisissä liitteissä mainituista kohdelajien vähimmäisprosenttiosuuksista.

3. Liitteissä I-VII, X ja XI säädetty kohdelajien vähimmäisprosenttiosuus on saavutettava täytettäessä päivittäin aluspäiväkirjaa asetuksen (ETY) N:o 2847/93 6 artiklan mukaisesti, sen jälkeen kun pyyntimatkan alkamisesta on kulunut 24 tuntia.

16 artikla

On kiellettyä käyttää laitteita, joilla voidaan tukkia verkon minkä tahansa osan silmiä tai muuten tosiasiallisesti pienentää niiden kokoa.

Tämä säännös ei sulje pois tiettyjä laitteita, joista laaditaan luettelo ja tekninen kuvaus 48 artiklassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti.

III OSASTO MEREN ELIÖIDEN VÄHIMMÄISKOOT

17 artikla

Meren eliö on alamittainen, jos sen mitat ovat pienemmät kuin liitteessä XII asianomaisen maantieteellisen alueen osalta määrätyt asianomaisten lajien mitat.

18 artikla

1. Meren eliön koko on mitattava liitteen XIII määräysten mukaisesti.

2. Jos meren eliön koon mittaamista varten on määrätty useampi kuin yksi tapa, eliön katsotaan olevan vähimmäiskokoa, jos minkä tahansa näistä menetelmistä soveltaminen antaa tulokseksi koon, joka on vähintään yhtä suuri kuin vastaava vähimmäiskoko.

3. Hummereita, langusteja ja simpukoita, jotka kuuluvat mihin tahansa niistä simpukka- tai kotilosimpukkalajeista, joiden vähimmäiskoot on vahvistettu liitteessä XII, saa pitää aluksella ja purkaa aluksesta vain kokonaisina.

4. a) Isotaskurapuja saa pitää aluksella ja purkaa alukselta vain kokonaisina.

b) Irrallisia saksia saa olla kuitenkin enintään 5 prosenttia isotaskurapujen kokonaissaaliin painosta tai saaliin osista, jotka on pidetty aluksella tai purettu aluksesta.

19 artikla

1. Alamittaisia meren eliöitä ei saa pitää aluksella, siirtää toiseen alukseen, purkaa aluksesta, kuljettaa, varastoida, myydä, pitää esillä tai tarjota myyntiin, vaan ne on päästettävä heti takaisin mereen.

2. Edellä 1 kohtaa ei sovelleta:

a) sardiiniin, sardelliin, silliin, piikkimakrilliin ja makrilliin, jos niitä kutakin on enintään 10 prosenttia aluksella pidettyjen saaliiden kokonaiselopainosta. Alamittaisten sardiinien, sardellien, sillien, piikkimakrillien ja makrillien prosenttiosuus lasketaan suhteessa kaikkien meren eliöiden elopainoon lajittelun tai aluksesta purkamisen jälkeen. Prosenttiosuus voidaan laskea yhden tai usean edustavan otoksen perusteella. 10 prosentin rajaa ei saa ylittää toiseen alukseen siirron, aluksesta purkamisen, kuljetuksen, varastoinnin, esillä pidon tai myynnin aikana;

b) muihin meren eliöihin kuin liitteissä I-V määriteltyjen silmäkokoluokkien alle 16 millimetriä tai 16-31 millimetrin kohdelajeihin, jotka on pyydetty silmäkooltaan alle 32 millimetrin hinattavilla pyydyksillä, edellyttäen, että mainittuja eliöitä ei myydä, pidetä esillä tai pidetä kaupan elintarvikkeena.

3. Alamittaisia sardiineja, sardelleja, piikkimakrilleja tai makrilleja, jotka on pyydetty käytettäväksi elävänä syöttinä, saa kuitenkin pitää aluksella edellyttäen, että ne pidetään elävinä.

IV OSASTO TIETTYJEN MEREN ELIÖIDEN PYYNTIÄ KOSKEVAT ERITYISSÄÄNNÖKSET

20 artikla Sillin pyyntiä koskevat rajoitukset

1. On kiellettyä pitää aluksella silliä, joka on pyydetty jäljempänä mainituilla maantieteellisillä alueilla ja mainittuina aikoina:

a) tammikuun 1 päivästä huhtikuun 30 päivään Mull of Kintyren ja Corsewall Pointin väliin vedetyn linjan koillispuolella olevalla maantieteellisellä alueella;

b) heinäkuun 1 päivästä 31 päivään lokakuuta seuraavien koordinaattien rajoittamalla maantieteellisellä alueella:

- Tanskan länsirannikko linjalla 55° 30' pohjoista leveyttä,

- 55° 30' pohjoista leveyttä, 7° 00' itäistä pituutta,

- 57° 00' pohjoista leveyttä, 7° 00' itäistä pituutta,

- Tanskan länsirannikko linjalla 57° 00' pohjoista leveyttä;

c) elokuun 15 päivästä syyskuun 15 päivään alueella, joka sijaitsee Yhdistyneen kuningaskunnan itärannikon edustalla peruslinjoista mitattuna 6:sta 12:een meripeninkulmaan ja sijoittuu linjojen 55° 30' ja 55° 45' pohjoista leveyttä väliin;

d) elokuun 15 päivästä syyskuun 30 päivään seuraavat pisteet yhdistävän linjan rajoittamalla maantieteellisellä alueella:

- Butt of Lewis,

- Cape Wrath,

- 58° 55' pohjoista leveyttä ja 5° 00' läntistä pituutta,

- 58° 55' pohjoista leveyttä ja 7° 10' läntistä pituutta,

- 58° 20' pohjoista leveyttä ja 8° 20' läntistä pituutta,

- 57° 40' pohjoista leveyttä ja 8° 20' läntistä pituutta,

- North Uistin saaren länsirannikolla linjan 57° 40' pohjoista leveyttä, siitä saaren pohjoisrannikkoa pitkin rannikolla pisteeseen 57° 40' 36″ pohjoista leveyttä ja 7° 20' 39″ läntistä pituutta,

- 57° 50' 3″ pohjoista leveyttä ja 7° 8' 6″ läntistä pituutta,

- Lewisin saaren länsirannikkoa pitkin koilliseen alkupisteeseen (Butt of Lewis);

e) elokuun 15 päivästä syyskuun 30 päivään alueella, joka sijaitsee Yhdistyneen kuningaskunnan itärannikon edustalla peruslinjoista mitattuna 6:sta 12:een meripeninkulmaan ja sijoittuu linjojen 54° 10' ja 54° 45' pohjoista leveyttä väliin;

f) syyskuun 21 päivästä joulukuun 31 päivään ICES-alueella VII a, jota rajoittavat seuraavat koordinaatit:

i) - Mansaaren itärannikko linjalla 54° 20' pohjoista leveyttä,

- 54° 20' pohjoista leveyttä, 3° 40' läntistä pituutta,

- 53° 50' pohjoista leveyttä, 3° 50' läntistä pituutta,

- 53° 50' pohjoista leveyttä, 4° 50' läntistä pituutta,

- Mansaaren lounaisrannikko linjalla 4° 50' läntistä pituutta,

ja

ii) - Pohjois-Irlannin itärannikko linjalla 54° 15' pohjoista leveyttä,

- 54° 15' pohjoista leveyttä, 5° 15' läntistä pituutta,

- 53° 50' pohjoista leveyttä, 5° 50' läntistä pituutta,

- Irlannin itärannikko linjalla 53° 50' pohjoista leveyttä;

g) koko vuoden ajan ICES-alueella VII a, maantieteellisellä alueella, jota rajoittavat Skotlannin, Englannin ja Walesin länsirannikko ja tältä rannikolta peruslinjoista mitattuna 12 meripeninkulman päähän vedetty linja, joka rajoittuu etelässä linjaan 53° 20' pohjoista leveyttä ja luoteessa Mull of Gallowaysta (Skotlanti) Point of Ayreen (Mansaari) vedettyyn linjaan;

h) koko vuoden ajan Loganin lahdella Mull of Loganista, joka sijaitsee pisteessä 54° 44' pohjoista leveyttä ja 4° 59' läntistä pituutta, Laggantalluch Headiin, joka sijaitsee pisteessä 54° 41' pohjoista leveyttä ja 4° 58' läntistä pituutta, kulkevan linjan itäpuolella sijaitsevat vesialueet;

i) vuonna 1997 ja siitä lähtien joka kolmas vuosi tammikuun toisesta perjantaista 16 peräkkäisen päivän ajan seuraavien koordinaattien rajoittamalla alueella:

- Irlannin kaakkoisrannikko linjalla 52° 00' pohjoista leveyttä,

- 52° 00' pohjoista leveyttä, 6° 00' läntistä pituutta,

- 52° 30' pohjoista leveyttä, 6° 00' läntistä pituutta,

- Irlannin kaakkoisrannikko linjalla 52° 30' pohjoista leveyttä;

j) vuonna 1997 ja siitä lähtien joka kolmas vuosi marraskuun ensimmäisestä perjantaista 16 peräkkäisen päivän ajan seuraavien koordinaattien rajoittamilla alueilla:

- Irlannin etelärannikko linjalla 9° 00' läntistä pituutta,

- 51° 15' pohjoista leveyttä, 9° 00' läntistä pituutta,

- 51° 15' pohjoista leveyttä, 11° 00' läntistä pituutta,

- 52° 30' pohjoista leveyttä, 11° 00' läntistä pituutta,

- Irlannin länsirannikko linjalla 52° 30' pohjoista leveyttä;

k) vuonna 1998 ja siitä lähtien joka kolmas vuosi marraskuun ensimmäisestä perjantaista 16 peräkkäisen päivän ajan seuraavien koordinaattien rajoittamilla alueilla:

- Irlannin etelärannikko linjalla 9° 00' läntistä pituutta,

- 51° 15' pohjoista leveyttä, 9° 00' läntistä pituutta,

- 51° 15' pohjoista leveyttä, 7° 30' läntistä pituutta,

- Irlannin etelärannikko linjalla 52° 60' pohjoista leveyttä.

2. Kuvatuilla alueilla pyydettyä silliä on kuitenkin sallittua pitää aluksella, edellyttäen, että sen määrä on enintään 5 prosenttia sellaisten aluksella olevien meren eliöiden kokonaiselopainosta, jotka on pyydetty kullakin erillisellä alueella jonakin määritellyistä ajanjaksoista.

3. Sen estämättä, mitä 1 kohdan f alakohdan ii alakohdassa ja h alakohdassa säädetään, enintään 12,2 metriä pitkillä aluksilla, joiden kotisatama on Irlannin ja Pohjois-Irlannin länsirannikolla leveyspiirien 53° 00' pohjoista leveyttä ja 55° 00' pohjoista leveyttä rajoittamalla alueella, saa pitää 1 kohdan f alakohdan ii alakohdassa ja 1 kohdan h alakohdassa määritellyiltä alueilta saatua silliä. Ainoa sallittu pyyntimenetelmä on pyynti ajoverkoilla, joiden silmäkoko on vähintään 54 millimetriä.

21 artikla Kilohailin pyyntiä koskevat rajoitukset sillin suojelemiseksi

1. On kiellettyä pitää aluksella kilohailia, joka on pyydetty jäljempänä mainituilla alueilla ja mainittuina aikoina:

a) tammikuun 1 päivästä maaliskuun 31 päivään ja lokakuun 1 päivästä joulukuun 31 päivään ICES-tilastoruudussa 39E8. Tässä asetuksessa tarkoitetaan ICES-tilastoruudulla aluetta, joka rajoittuu linjaan, joka kulkee Yhdistyneen kuningaskunnan itärannikolta suoraan itään, linjaa 55° 00' pohjoista leveyttä 1° 00' läntistä pituutta, siitä suoraan pohjoiseen linjaan 55° 30' pohjoista leveyttä ja siitä suoraan länteen Yhdistyneen kuningaskunnan rannikolle;

b) tammikuun 1 päivästä maaliskuun 31 päivään ja lokakuun 1 päivästä joulukuun 31 päivään Moray Firthin sisäisillä, linjan 3° 30' läntistä pituutta länsipuolella sijaitsevilla vesillä ja Firth of Forth sisäisillä, linjan 3° 00' läntistä pituutta länsipuolella sijaitsevilla vesillä;

c) heinäkuun 1 päivästä lokakuun 31 päivään seuraavien koordinaattien rajoittamalla maantieteellisellä alueella:

- Tanskan länsirannikko linjalla 55° 30' pohjoista leveyttä,

- 55° 30' pohjoista leveyttä, 7° 00' itäistä pituutta,

- 57° 00' pohjoista leveyttä, 7° 00' itäistä pituutta,

- Tanskan länsirannikko linjalla 57° 00' pohjoista leveyttä.

2. Kuvatuilla alueilla pyydettyä kilohailia on kuitenkin sallittua pitää aluksella, edellyttäen, että sen määrä on enintään 5 prosenttia sellaisten aluksella olevien meren eliöiden kokonaiselopainosta, jotka on pyydetty kullakin erillisellä alueella jonakin määritellyistä ajanjaksoista.

22 artikla Makrillin pyyntiä koskevat rajoitukset

1. On kiellettyä pitää aluksella makrillia, joka on pyydetty seuraavien koordinaattien rajoittamalla maantieteellisellä alueella:

- Yhdistyneen kuningaskunnan etelärannikko linjalla 2° 00' läntistä pituutta,

- 49° 30' pohjoista leveyttä, 2° 00' läntistä pituutta,

- 49° 30' pohjoista leveyttä, 7° 00' läntistä pituutta,

- 52° 00' pohjoista leveyttä, 7° 00' läntistä pituutta,

- Yhdistyneen kuningaskunnan länsirannikko kohdassa 52° 00' pohjoista leveyttä,

paitsi jos makrillin paino on elopainoisena enintään 15 prosenttia kaikista aluksella olevista ja alueelta pyydetyn makrillin ja muiden meren eliöiden kokonaismääristä.

2. Edellä olevaa 1 kohtaa ei sovelleta:

a) aluksiin, joissa käytetään vain ankkuroituja verkkoja ja/tai kalastetaan siimalla;

b) aluksiin, joissa käytetään pohjatrooleja, ankkuroituja kierrenuottia tai vastaavia hinattavia verkkoja, jos aluksella pidetään vähintään 75 painoprosentin määrä, laskettuna kaikkien aluksella olevien meren eliöiden kokonaiselopainosta, sardellia, silliä ja silakkaa, piikkimakrillia, makrillia, pelagisia pääjalkaisia ja sardiineja lukuun ottamatta;

c) aluksiin, joita ei ole varustettu kalastusta varten ja joihin makrilli siirretään toiselta alukselta.

3. Kaikkia aluksella olevia makrilleja on pidettävä kohdassa 1 säädetyllä alueella kalastettuina, lukuun ottamatta niitä, joista on ilmoitettu jäljempänä olevissa alakohdissa kuvattua menettelyä noudattaen ennen aluksen saapumista alueelle.

Sellaisen aluksen päällikön, jolla säilytetään makrilleja ja joka aikoo tulla kalastamaan tälle alueelle, on ilmoitettava sen jäsenvaltion valvontaviranomaisille, jonka alueella alus aikoo kalastaa, alueelle saapumisensa arvioitu paikka ja kellonaika. Tämä ilmoitus on tehtävä aikaisintaan kolmekymmentäkuusi ja viimeistään kaksikymmentäneljä tuntia ennen aluksen saapumista alueelle.

Tullessaan alueelle päällikön on ilmoitettava toimivaltaisille valvontaviranomaisille aluksellaan olevat ja aluspäiväkirjaan merkityt makrillimäärät. Päällikköä voidaan pyytää antamaan päiväkirjansa ja aluksella olevat saaliit tarkastettavaksi toimivaltaisen valvontaviranomaisen määräämänä ajankohtana tämän määräämässä paikassa. Tarkastus on kuitenkin suoritettava viimeistään kuuden tunnin kuluessa siitä, kun valvontaviranomainen on vastaanottanut aluksella olevien makrillien määrästä ilmoittavan viestin, ja paikan on oltava mahdollisimman lähellä alueelle saapumisen paikkaa.

Aluksen päällikön, joka aikoo tulla alueelle suorittamaan makrillien jälleenlaivausta omaan alukseensa, on ilmoitettava sen jäsenvaltion valvontaviranomaisille, jonka alueella jälleenlaivaus aiotaan suorittaa, jälleenlaivauksen paikka ja kellonaika. Tämä ilmoitus on tehtävä aikaisintaan kolmekymmentäkuusi ja viimeistään kaksikymmentäneljä tuntia ennen jälleenlaivauksen alkua. Päällikön on ilmoitettava toimivaltaiselle valvontaviranomaiselle jälleenlaivattujen makrillien määrä heti jälleenlaivauksen päätyttyä.

Toimivaltaiset valvontaviranomaiset ovat seuraavat:

- Ranska:

Mimer, teleksi: Pariisi 25 08 23,

- Irlanti:

Department of Marine, teleksi: Dublin 91798 MRNE,

- Yhdistynyt kuningaskunta:

Ministry of Agriculture, Fisheries and Food, teleksi: Lontoo 21 27 4.

23 artikla Sardellin pyyntiä koskevat rajoitukset

1. On kiellettyä pitää aluksella sardelleja, jotka on pyydetty pelagisilla trooleilla ICES-aluella VIII c, ja pyytää sardelleja pelagisilla trooleilla ICES-alueella VIII c.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetulla alueella on kiellettyä pitää aluksella samanaikaisesti pelagisia trooleja ja kierrenuottia.

24 artikla Tonnikalan pyyntiä koskevat rajoitukset

1. On kiellettyä pitää aluksella boniitteja, isosilmätonnikaloja ja keltaevätonnikaloja, jotka on pyydetty kierrenuotalla ICES-suuralueella X pohjoiseen linjalta 36° 30' pohjoista leveyttä ja CECAF-alueilla pohjoiseen linjalta 31° pohjoista leveyttä ja itään linjalta 17° 30' läntistä pituutta olevilla Portugalin suvereniteettiin tai lainkäyttövaltaan kuuluvilla vesillä, tai pyytää kyseisiä lajeja kyseisillä alueilla kyseisillä pyydyksillä.

2. On kiellettyä pitää aluksella tonnikaloja, jotka on pyydetty ajoverkoilla ICES-suuralueilla VIII, IX tai X olevilla Portugalin ja Espanjan suvereniteettiin tai lainkäyttövaltaan kuuluvilla vesillä tai Kanariansaaria ja Madeiraa ympäröivillä CECAF-alueilla, tai pyytää kyseisiä lajeja kyseisillä alueilla kyseisillä pyydyksillä.

25 artikla Katkarapujen pyyntiä koskevat rajoitukset kampelakalojen suojelemiseksi

1. On kiellettyä pitää aluksella silmäkooltaan 16-31 millimetrin pohjakalalajien pyyntiin tarkoitetuilla hinattavilla verkoilla pyydettyjä hietakatkarapuja ja Pandalus montagui -katkarapuja, ellei alukselle ole asennettu toimivaa laitetta kampelakalojen erottelemiseksi hietakatkaravuista ja Pandalus montagui -katkaravuista pyynnin jälkeen.

2. Hietakatkarapujen ja Pandalus montagui -katkarapujen pyynnissä on käytettävä erottelevaa troolia tai verkkoa, jossa on lajittelulaite. Tämän kohdan täytäntöönpanoa koskevat yksityiskohtaiset säännöt laaditaan 48 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti.

3. Kalastusaluksilla, jotka eivät täytä 1 ja 2 kohdan säännöksiä, on kuitenkin sallittua pitää hietakatkarapuja tai Pandalus montagui -katkarapuja, edellyttäen että näiden määrä on enintään 5 prosenttia aluksella olevien meren eliöiden kokonaiselopainosta.

26 artikla Lohen ja meritaimenen pyyntiä koskevat rajoitukset

1. Lohia ja meritaimenia ei saa pitää aluksella, siirtää toiseen alukseen, purkaa aluksesta, kuljettaa, varastoida, myydä, pitää esillä tai tarjota myyntiin, vaan ne on päästettävä heti takaisin mereen, jos ne on pyydetty:

- jäsenvaltioiden perusviivoista mitattuna 6 meripeninkulman ulkopuolella sijaitsevilla vesillä alueilla 1, 2, 3 ja 4,

- poiketen siitä, mitä 2 artiklan 1 kohdassa säädetään, alueilla 1, 2, 3 ja 4 jäsenvaltioiden suvereniteettiin tai lainkäyttövaltaan kuulumattomilla vesillä, Grönlannin ja Färsaarten lainkäyttövaltaan kuuluvia vesiä lukuun ottamatta,

- pyydettäessä hinattavilla verkoilla.

2. Edellä olevaa 1 kohtaa ei sovelleta Skagerrakissa ja Kattegatissa pyydettyyn loheen ja meritaimeneen.

27 artikla Harmaaturskan pyyntiä koskevat rajoitukset muiden pyöreiden kalojen suojelemiseksi

1. On kiellettyä pitää aluksella harmaaturskaa, joka on pyydetty hinattavilla pyydyksillä seuraavien koordinaattien rajoittamalla alueella:

- Yhdistyneen kuningaskunnan itärannikolla linja 56° pohjoista leveyttä linjalle 2° itäistä pituutta,

- siitä pohjoiseen linjalle 58° pohjoista leveyttä, länteen linjalle 0° 30' läntistä pituutta, pohjoiseen linjalle 59° 15' pohjoista leveyttä, itään linjalle 1° itäistä pituutta, pohjoiseen linjalle 60° pohjoista leveyttä ja länteen linjalle 0° 00' pituutta,

- siitä pohjoiseen linjalle 60° 30' pohjoista leveyttä, länteen Shetlanninsaarten rannikolle, siitä länteen linjaa 60° pohjoista leveyttä Shetlanninsaarten länsirannikolle linjalle 3° läntistä pituutta, etelään linjalle 58° 30' pohjoista leveyttä,

- ja lopuksi länteen Yhdistyneen kuningaskunnan rannikolle.

2. Aluksella on kuitenkin sallittua pitää 1 kohdassa kuvatulla alueella ja pyydyksellä pyydettyä harmaaturskaa, jos sen määrä on enintään 5 prosenttia aluksella olevien ja mainitulla alueella pyydyksellä pyydettyjen meren eliöiden kokonaispainosta.

28 artikla Kummeliturskan pyyntiä koskevat rajoitukset

1. On kiellettyä kalastaa troolilla, ankkuroidulla kierrenuotalla tai vastaavalla hinattavalla verkolla jäljempänä mainituilla maantieteellisillä alueilla ja mainittuina aikoina:

a) syyskuun 1 päivästä joulukuun 31 päivään seuraavat koordinaatit yhdistävän linjan rajoittamalla maantieteellisellä alueella:

- Espanjan rannikolla sijaitseva Cabo Prior (43° 34' pohjoista leveyttä, 8° 19' läntistä pituutta),

- 43° 50' pohjoista leveyttä, 8° 19' läntistä pituutta,

- 43° 25' pohjoista leveyttä, 9° 12' läntistä pituutta,

- Espanjan länsirannikolla sijaitseva Cabo Villano (43° 10' pohjoista leveyttä, 9° 12' läntistä pituutta);

b) lokakuun 1 päivästä joulukuun 31 päivään seuraavat koordinaatit yhdistävän linjan rajoittamalla maantieteellisellä alueella:

- Espanjan länsirannikolla sijaitseva Cabo Corrubedo (42° 35' pohjoista leveyttä, 9° 05' läntistä pituutta),

- 42° 35' pohjoista leveyttä, 9° 25' läntistä pituutta,

- 43° 00' pohjoista leveyttä, 9° 30' läntistä pituutta,

- Espanjan länsirannikolla sijaitseva kohta linjalla 43° 00' pohjoista leveyttä;

c) joulukuun 1 päivästä seuraavan vuoden helmikuun viimeiseen päivään seuraavat koordinaatit yhdistävän linjan rajoittamalla maantieteellisellä alueella:

- Portugalin länsirannikolla sijaitseva kohta linjalla 37° 50' pohjoista leveyttä,

- 37° 50' pohjoista leveyttä, 9° 08' läntistä pituutta,

- 37° 00' pohjoista leveyttä, 9° 07' läntistä pituutta,

- Portugalin länsirannikolla sijaitseva kohta linjalla 37° 00' pohjoista leveyttä.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetuilla alueilla ja aikoina on kiellettyä pitää aluksella trooleja, ankkuroituja kierrenuottia tai vastaavia hinattavia verkkoja, ellei tällaisia pyydyksiä säilytetä asetuksen (ETY) N:o 2847/93 20 artiklan 1 kohdan säännösten mukaisesti.

29 artikla Punakampelan pyyntiä koskevat rajoitukset

1. Alusten, joiden suurin kokonaispituus on yli 8 meriä, on kiellettyä pyytää pohjatrooleilla, ankkuroiduilla kierrenuotilla tai vastaavilla hinattavilla verkkopyydyksillä seuraavilla maantieteellisillä alueilla:

a) peruslinjoista mitattuna alueella, joka sijaitsee 12 meripeninkulmaa Ranskan rannikolla linjan 51° 00' pohjoista leveyttä pohjoispuolella, Belgian rannikolla ja Alankomaiden rannikolla linjan 53° 00' pohjoista leveyttä eteläpuolella;

b) seuraavat koordinaatit yhdistävän linjan rajoittamalla alueella:

- Tanskan länsirannikolla sijaitseva kohta linjalla 57° 00' pohjoista leveyttä,

- 57° 00' pohjoista leveyttä, 7° 15' itäistä pituutta,

- 55° 00' pohjoista leveyttä, 7° 15' itäistä pituutta,

- 55° 00' pohjoista leveyttä, 7° 00' itäistä pituutta,

- 54° 30' pohjoista leveyttä, 7° 00' itäistä pituutta,

- 54° 30' pohjoista leveyttä, 7° 30' itäistä pituutta,

- 54° 00' pohjoista leveyttä, 7° 30' itäistä pituutta,

- 54° 00' pohjoista leveyttä, 6° 00' itäistä pituutta,

- 53° 50' pohjoista leveyttä, 6° 00' itäistä pituutta,

- 53° 50' pohjoista leveyttä, 5° 00' itäistä pituutta,

- 53° 30' pohjoista leveyttä, 5° 00' itäistä pituutta,

- 53° 30' pohjoista leveyttä, 4° 15' itäistä pituutta,

- 53° 00' pohjoista leveyttä, 4° 15' itäistä pituutta,

- Alankomaiden rannikolla sijaitseva kohta linjalla 53° 00' pohjoista leveyttä;

c) peruslinjoista mitattuna alueella, joka sijaitsee 12 meripeninkulmaa Tanskan länsirannikolla linjasta 57° 00' pohjoista leveyttä pohjoiseen aina Hirtshalsin majakalle asti.

2. a) Kuitenkin alukset, joille on myönnetty erityiskalastuslupa asetuksen (EY) N:o 1627/94 7 artiklan 3 kohdan mukaisesti, saavat pyytää puomitrooleilla edellä 1 kohdassa tarkoitetuilla alueilla. On kiellettyä käyttää puomitroolia, jonka puomin pituus on yli 9 metriä, tai puomitrooleja, joiden puomien yhteenlaskettu pituus on yli 9 metriä, tai puomitroolia/puomitrooleja, jonka puomi / joiden puomit voidaan pidentää yli 9 metrin pituiseksi, paitsi silloin kun käytetään pyydystä, jonka silmäkoko on 16-31 millimetriä. Puomin pituus mitataan sen ääripäistä mukaan lukien kaikki puomiin kiinnitetyt osat.

b) Sen estämättä, mitä asetuksen (EY) N:o 1627/94 1 artiklan 2 kohdassa säädetään, voidaan erityiskalastuslupa myöntää a alakohdassa mainittuihin tarkoituksiin aluksille, joiden kokonaispituus on yli 8 metriä.

c) Alusten, joille on myönnetty a ja b alakohdassa tarkoitettu erityiskalastuslupa, on täytettävä seuraavat edellytykset:

- niiden on oltava kunkin jäsenvaltion komissiolle toimittamassa luettelossa, jossa alusten yhteenlaskettu koneteho ei saa ylittää jäsenvaltioille 1 päivänä tammikuuta 1998 kuuluvaa yhteenlaskettua konetehoa,

- niiden koneteho ei saa millään hetkellä olla suurempi kuin 221 kilowattia (kW), tai jos sitä on alennettu, niiden koneteho on ennen alentamista saanut olla enintään 300 kW.

d) Luettelossa oleva yksittäinen alus voidaan korvata yhdellä tai useammalla aluksella, jos:

- yksittäisen aluksen korvaaminen ei aiheuta lisäystä minkään jäsenvaltion osalta sen c alakohdan ensimmäisen luetelmakohdan mukaisessa kokonaiskonetehossa,

- korvaavan aluksen koneteho ei ylitä millään hetkellä 221 kW:a,

- korvaavan aluksen konetehoa ei ole alennettu, ja

- korvaavan aluksen kokonaispituus on enintään 24 metriä.

e) Minkä tahansa jäsenvaltion luettelossa oleva yksittäisen aluksen moottori voidaan korvata, jos:

- moottorin korvaaminen ei nosta millään hetkellä konetehoa yli 221 kW:n,

- korvaavan moottorin konetehoa ei ole alennettu, ja

- korvaavan moottorin teho ei ole niin suuri, että korvaaminen nostaa c alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa tarkoitettua kyseisen jäsenvaltion kokonaiskonetehoa.

f) Kalastusaluksilta, jotka eivät täytä tässä kohdassa täsmennettyjä edellytyksiä, on peruutettava niille myönnetty erityiskalastuslupa.

3. Sen estämättä, mitä 2 kohdan a alakohdassa säädetään, ensisijaisesti katkaravun pyyntiä harjoittavat alukset, joille on myönnetty erityiskalastuslupa, saavat kuitenkin käyttää puomitrooleja, joiden puomien yhteenlaskettu pituus on yli 9 metriä, jos ne käyttävät pyydystä, jonka silmäkoko on 80-99 millimetriä, sillä edellytyksellä, että kyseisille aluksille on myönnetty ylimääräinen erityiskalastuslupa tähän tarkoitukseen. Tämä ylimääräinen erityiskalastuslupa on uusittava vuosittain.

Alus tai alukset, jolle tai joille on myönnetty ylimääräinen erityiskalastuslupa, voidaan korvata toisella aluksella edellyttäen:

- että korvaavan aluksen bruttovetoisuus on enintään 70 brt ja sen kokonaispituus enintään 20 metriä, tai

- että korvaavan aluksen teho on enintään 180 kW ja että korvaavan aluksen kokonaispituus on enintään 20 metriä.

Kalastusaluksilta, jotka eivät enää täytä tässä kohdassa täsmennettyjä edellytyksiä, on peruutettava pysyvästi niille myönnetty erityiskalastuslupa.

4. a) Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään:

- alukset, joiden koneteho ei ole millään hetkellä suurempi kuin 221 kW, tai jos sitä on alennettu, joiden koneteho ennen alentamista oli enintään 300 kW, saavat pyytää mainitussa kohdassa tarkoitetuilla alueilla ovellisilla pohjapyyntiin tarkoitetuilla trooleilla,

- pareittain pyytävät alukset, joiden yhteinen koneteho ei ole millään hetkellä yli 221 kW, tai jos sitä on alennettu, joiden koneteho ennen alentamista oli enintään 300 kW, saavat pyytää mainituilla alueilla pohjapyyntiin tarkoitetuilla paritrooleilla.

b) Alusten, joiden koneteho on yli 221 kW, on kuitenkin sallittua käyttää ovellisia pohjapyyntiin tarkoitettuja trooleja, tai pareittain pyytävien alusten, joiden yhteinen koneteho on yli 221 kW, on sallittua käyttää pohjapyyntiin tarkoitettuja paritrooleja, jos:

i) - aluksella pidetty ja mainitulta alueelta pyydetty saalis on tuulenkalaa ja/tai kilohailia ja sitä on vähintään 90 prosenttia aluksella olevien ja tältä alueelta pyydettyjen meren eliöiden kokonaiselopainosta, ja

- aluksella pidettyjen ja mainitulta alueelta pyydettyjen punakampeloiden ja/tai kielikampeloiden määrä on enintään 2 prosenttia aluksella olevien ja tältä alueelta pyydettyjen meren eliöiden kokonaiselopainosta,

tai

ii) - käytetty silmäkoko on vähintään 100 millimetriä, ja

- aluksella pidettyjen ja mainitulta alueelta pyydettyjen punakampeloiden ja/tai kielikampeloiden määrä on enintään 5 prosenttia aluksella olevien ja tältä alueelta pyydettyjen meren eliöiden kokonaispainosta

tai

iii) - käytetty silmäkoko on vähintään 80 millimetriä, ja

- tällaisten silmäkokojen käyttö rajoitetaan alueelle, joka sijaitsee 12 meripeninkulmaa Ranskan rannikolla linjan 51° 00' pohjoista leveyttä pohjoispuolella, ja

- mainituilla alueilla pyydetyt ja aluksella pidetyt puna- ja hietakampelamäärät ovat enintään 5 prosenttia kyseisellä alueella pyydettyjen ja aluksella pidettyjen mereneliöiden kokonaiselopainosta.

5. Alueilla, joilla ei saa käyttää puomitrooleja, ovellisia trooleja tai paritrooleja, on kiellettyä pitää aluksilla tällaisia verkkoja, ellei niitä säilytetä asetuksen (ETY) N:o 2847/93 20 artiklan 1 kohdan säännösten mukaisesti.

6. Tämän artiklan täytäntöönpanoa koskevat yksityiskohtaiset säännöt laaditaan 48 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti.

V OSASTO ERÄITÄ KALASTUKSEN LAJEJA JA NIIHIN LIITTYVÄÄ TOIMINTAA KOSKEVAT RAJOITUKSET

30 artikla Hinattavien pohjatroolien käyttöä koskevat rajoitukset

1. On kiellettyä pitää tai käyttää aluksella puomitroolia, jonka puomin pituus on yli 24 metriä, tai puomitrooleja, joiden puomien yhteenlaskettu pituus on yli 24 metriä, tai puomitroolia/puomitrooleja, jonka puomi / joiden puomit voidaan pidentää yli 24 metrin pituiseksi. Puomin pituus mitataan sen ääripäistä, mukaan lukien kaikki puomiin kiinnitetyt osat.

2. On kiellettyä käyttää aluksella puomitroolia, jonka silmäkoko on 32-99 millimetriä, seuraavilla maantieteellisillä alueilla:

a) Pohjanmerellä seuraavat koordinaatit yhdistävän linjan pohjoispuolella:

- Yhdistyneen kuningaskunnan itärannikolla oleva kohta linjalla 55° pohjoista leveyttä,

- siitä itään kohtaan 55° pohjoista leveyttä, 5° itäistä pituutta,

- siitä pohjoiseen linjalle 56° pohjoista leveyttä,

- ja lopuksi itään Tanskan länsirannikolla olevaan kohtaan linjalla 56° pohjoista leveyttä;

b) ICES-alueella V b, ICES-suuralueella VI, linjan 56° pohjoista leveyttä pohjoispuolella sekä ICES-suuralueella XII, linjan 56° pohjoista leveyttä pohjoispuolella.

Edellä a ja b alakohdassa mainituilla alueilla on kiellettyä pitää aluksella puomitroolia, jonka verkon silmäkoko on 32-99 millimetriä, paitsi jos kyseistä verkkoa säilytetään asetuksen (ETY) N:o 2847/93 20 artiklan 1 kohdan säännösten mukaisesti.

3. On kiellettyä käyttää aluksella 2 kohdan a alakohdassa mainitulla maantieteellisellä alueella pohjapyyntiin tarkoitettua ovellista troolia, pohjapyyntiin tarkoitettua paritroolia tai kierrenuottaa, jonka silmäkoko on 80-99 millimetriä. Tällä alueella on kiellettyä pitää aluksella pohjapyyntiin tarkoitettua ovellista paritroolia, pohjapyyntiin tarkoitettua paritroolia tai kierrenuottaa, jonka silmäkoko on 80-99 millimetriä, paitsi jos kyseistä verkkoa säilytetään asetuksen (ETY) N:o 2847/93 20 artiklan 1 kohdan säännösten mukaisesti.

31 artikla Epätavanomaiset pyyntimenetelmät

1. On kiellettyä pyytää meren eliöitä käyttämällä menetelmiä, joihin kuuluu räjähteiden, myrkkyjen tai nukutusaineiden taikka sähkövirran käyttöä.

2. On kiellettyä myydä, pitää esillä tai pitää kaupan meren eliöitä, jotka on pyydetty käyttämällä menetelmiä, joihin liittyy jonkin ammuksen käyttöä.

32 artikla Automaattiseen lajitteluun tarkoitettujen laitteiden käyttöä koskevat rajoitukset

1. On kiellettyä pitää kalastusaluksella laitteita, joilla voidaan automaattisesti lajitella koon tai sukupuolen mukaan silliä, makrillia tai piikkimakrillia.

2. Kyseisten laitteiden pito ja käyttö on kuitenkin sallittava, jos

a) aluksella ei samanaikaisesti pidetä tai käytetä joko silmäkooltaan 70 millimetriä pienempää hinattavaa pyydystä tai yhtä taikka useampaa kierrenuottaa tai samankaltaista pyydystä

tai

b) i) saalis, joka voidaan pitää aluksella laillisesti, säilytetään kokonaisuudessaan jäätyneenä, lajitellut kalat jäädytetään välittömästi lajittelun jälkeen ja lajittelemattomia kaloja heitetään pois ainoastaan 19 artiklan edellytysten mukaisesti,

ja

ii) laitteet on asennettava ja sijoitettava alukseen siten, että jäädytys tapahtuu välittömästi eikä meren elävien laskeminen takaisin mereen ole enää mahdollista.

3. Jokainen alus, jolla on oikeus kalastaa Itämeren, Belttien ja Juutinrauman vesialueilla, voi pitää mukanaan automaattiseen lajitteluun tarkoitettuja laitteita Kattegatissa edellyttäen, että tähän tarkoitukseen on myönnetty erityiskalastuslupa.

Erityiskalastusluvassa määritellään lajit, alueet, ajankohdat ja kaikki muut vaaditut edellytykset, joita sovelletaan lajitteluun tarkoitettujen laitteiden käyttöön ja aluksella pitoon.

33 artikla Kierrenuottien käyttöä koskevat rajoitukset

1. Kaikkien merinisäkkäiden parvien tai ryhmien saartaminen kierrenuotilla on kiellettyä.

2. Edellä 1 artiklan estämättä 1 kohtaa sovelletaan kaikkiin jonkin jäsenvaltion lipun alla purjehtiviin tai siinä rekisteröityihin aluksiin kaikilla vesillä.

34 artikla Yhdistynyttä kuningaskuntaa ja Irlantia ympäröivän 12 meripeninkulman alueella harjoitettavaa kalastustoimintaa koskevat rajoitukset

1. On kiellettyä käyttää aluksella puomitrooleja 12 meripeninkulman alueiden sisäpuolella Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin rannikoilta aluevesiä rajoittavista perusviivoista mitattuna.

2. Seuraaviin luokkiin kuuluvat alukset saavat kuitenkin pyytää 1 kohdassa tarkoitetuilla alueilla puomitrooleilla:

a) alus, joka on otettu käyttöön ennen 1 päivää tammikuuta 1987 ja jonka koneteho on enintään 221 kW, tai jos sitä on alennettu, jonka koneteho oli ennen alentamista enintään 300 kW;

b) alus, joka on otettu käyttöön 31 päivän joulukuuta 1986 jälkeen ja jonka moottorin konetehoa ei ole alennettu, jonka koneteho on enintään 221 kW ja jonka kokonaispituus on enintään 24 metriä,

c) alus, jonka moottori on korvattu 31 päivän joulukuuta 1986 jälkeen moottorilla, jonka konetehoa ei ole alennettu ja jonka koneteho on enintään 221 kW.

3. Sen estämättä, mitä 2 kohdassa säädetään, on kiellettyä käyttää puomitroolia, jonka puomin pituus oli yli 9 metriä, tai puomitrooleja, joiden puomien yhteenlaskettu pituus on yli 9 metriä, tai puomitroolia/puomitrooleja, jonka puomit / joiden puomit voidaan pidentää yli 9 metrin pituiseksi, paitsi jos pyynnissä käytetään silmäkooltaan 16-31 millimetrin pyydyksiä. Puomin pituus mitataan sen ääripäistä mukaan lukien kaikki puomiin kiinnitetyt osat.

4. Kalastusalukset, jotka eivät täytä 2 ja 3 kohdassa määriteltyjä edellytyksiä, eivät saa harjoittaa kyseisissä kohdissa tarkoitettua kalastustoimintaa.

5. Aluksilla, joilla ei saa käyttää puomitrooleja, ei saa pitää tässä artiklassa tarkoitettuja verkkoja tässä artiklassa määritetyillä alueilla, ellei niitä säilytetä asetuksen (ETY) N:o 2847/93 20 artiklan 1 kohdan säännösten mukaisesti.

6. Tämän artiklan täytäntöönpanoa koskevat yksityiskohtaiset säännöt laaditaan 48 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti.

VI OSASTO SKAGERRAKIA JA KATTEGATIA KOSKEVAT ERITYISET SÄÄNNÖKSET

35 artikla

Sen estämättä, mitä 19 artiklan 1 kohdassa säädetään, Skagerrakissa ja Kattegatissa pyydettyjä alamittaisia meren eliöitä saa pitää aluksella, siirtää toiseen alukseen, purkaa, kuljettaa, varastoida, myydä, pitää esillä tai tarjota myyntiin, jos niiden määrä on enintään 10 prosenttia kaikkien aluksella pidettyjen saaliiden kokonaiselopainosta.

36 artikla

Lohta ja meritaimenta ei saa pitää aluksella, siirtää toiseen alukseen aluksesta, kuljettaa, varastoida, myydä, pitää esillä tai tarjota myyntiin, vaan ne on laskettava heti takaisin mereen, jos ne on pyydetty jäsenvaltioiden peruslinjoista mitatun 4 meripeninkulman rajan ulkopuolella Skagerrakissa tai Kattegatissa.

37 artikla

1. On kiellettyä käyttää silmäkooltaan alle 32 millimetrin trooleja 1 päivästä heinäkuuta 15 päivään syyskuuta Skagerrakin ja Kattegatin peruslinjoista kolmen meripeninkulman päähän ulottuvilla vesillä.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetuilla vesillä ja tarkoitettuina aikoina voidaan kuitenkin pyytää troolilla

- katkarapuja (Pandalus borealis) verkoilla, joiden vähimmäiskoko on 30 mm,

- syöttinä käytettäväksi tarkoitettua kivinilkkaa (Zoarces viviparus), tokkoa (Gobiidae) tai simppua (Cottus-lajit) verkoilla, joiden silmäkoko on mikä tahansa.

38 artikla

On kiellettyä pitää aluksella troolilla tai kierrenuotalla pyydettyä silliä ja silakkaa, makrillia tai kilohailia Skagerrakissa lauantaista keskiyöstä sunnuntaihin keskiyöhön ja Kattegatissa perjantaista keskiyöstä sunnuntaihin keskiyöhön.

39 artikla

Puomitroolin käyttö Kattegatissa on kiellettyä.

40 artikla

Edellä 37, 38 ja 39 artiklassa tarkoitettuina aikoina ja tarkoitetuilla alueilla, joilla ei saa käyttää trooleja tai puomitrooleja, ei aluksilla saa pitää tällaisia verkkoja, ellei niitä säilytetä asetuksen (ETY) N:o 2847/93 20 artiklan 1 kohdan säännösten mukaisesti.

41 artikla

Sen estämättä, mitä 31 artiklassa säädetään, tonnikalan ja jättiläishain (Cetorhinus maximus) pyynnissä on sähkövirran ja harppuunoiden käyttö sallittua Skagerrakissa ja Kattegatissa.

VII OSASTO TEKNISET SÄÄNNÖKSET

42 artikla Jalostustoiminta

1. On kiellettyä suorittaa kaloille kalastusaluksella mitä tahansa fyysistä tai kemiallista jalostustoimintaa kalajauhon, kalaöljyn tai vastaavien tuotteiden tuottamiseksi tai siirtää pyydettyjä kaloja toiseen alukseen tällaisia tarkoituksia varten. Tämä kielto ei koske kalanjätteiden jalostusta tai uudelleenlaivausta.

2. Edellä 1 kohtaa ei sovelleta kalastusaluksella tapahtuvaan surimin ja kalamassan valmistukseen.

43 artikla Tieteellinen tutkimus

1. Tätä asetusta ei sovelleta kalastustoimintaan, jota suoritetaan yksinomaan tieteellisiin tutkimustarkoituksiin asianomaisen jäsenvaltion tai asianomaisten jäsenvaltioiden luvalla ja alaisuudessa, jos kyseisestä toiminnasta on annettu ennakolta tieto komissiolle ja niille jäsenvaltioille, joiden vesillä tutkimukset suoritetaan.

2. Edellä 1 kohdassa määritettyihin tarkoituksiin pyydettyjä meren eliöitä voidaan myydä, varastoida, pitää esillä tai tarjota myyntiin, jos:

- ne täyttävät tämän asetuksen liitteessä XII vahvistetut vaatimukset ja yhteisestä kalastus- ja vesiviljelytuotealan markkinajärjestelystä 17 päivänä joulukuuta 1992 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3759/92 (14) 2 artiklan mukaisesti hyväksytyt kaupan pitämistä koskevat vaatimukset, tai

- ne myydään välittömästi muihin tarkoituksiin kuin ihmisravinnoksi.

44 artikla Kantojen keinotekoinen elvyttäminen ja siirtoistutukset

1. Tätä asetusta ei sovelleta kalastustoimiin, joiden ainoana tarkoituksena on kantojen keinotekoinen elvyttäminen tai meren eliöiden siirtoistutus ja joita pannaan täytäntöön kyseisen jäsenvaltion tai kyseisten jäsenvaltioiden luvalla ja alaisuudessa. Jos kantojen keinotekoista elvytystä tai siirtoistutuksia pannaan täytäntöön toisen jäsenvaltion tai toisten jäsenvaltioiden vesillä, komissiolle ja kaikille asianomaisille jäsenvaltioille on ilmoitettava asiasta etukäteen.

2. Edellä 1 kohdassa määritettyihin tarkoituksiin pyydettyjä ja sen jälkeen elävinä takaisin mereen päästettyjä meren eliöitä voidaan myydä, varastoida, pitää esillä tai tarjota myyntiin, jos ne täyttävät asetuksen (ETY) N:o 3759/92 2 artiklan mukaisesti hyväksytyt kaupan pitämistä koskevat vaatimukset.

VIII OSASTO LOPPUSÄÄNNÖKSET

45 artikla

1. Jos meren eliökantojen säilyttäminen vaatii välittömiä toimenpiteitä, komissio voi tämän asetuksen säännösten lisäksi tai niistä poiketen hyväksyä tarpeellisia toimenpiteitä 48 artiklassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti.

2. Jos tiettyjen lajien tai kalavesien säilyttämiseen kohdistuu vakava uhka, ja jos viivyttely aiheuttaisi vaikeasti korjattavissa olevaa vahinkoa, jäsenvaltio voi toteuttaa asianmukaisia säilyttäviä ja syrjimättömiä toimenpiteitä sen lainkäyttövaltaan kuuluvilla vesillä.

3. Kyseisistä 2 kohdassa tarkoitetuista toimenpiteistä perusteluineen on ilmoitettava komissiolle ja muille jäsenvaltioille heti niiden hyväksymisen jälkeen.

Komissio vahvistaa tällaiset toimenpiteet tai pyytää niiden peruuttamista tai muuttamista 10 työpäivän kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta. Komission päätös annetaan heti tiedoksi jäsenvaltioille.

Jäsenvaltiot voivat saattaa komission päätöksen neuvoston käsiteltäväksi 10 työpäivän kuluessa kyseisen tiedonannon vastaanottamisesta.

Neuvosto voi määräenemmistöllä päättää asiasta toisin kuukauden kuluessa.

46 artikla

1. Jäsenvaltiot voivat toteuttaa kantojen säilyttämiseen ja hoitoon liittyviä toimenpiteitä, jotka koskevat:

a) pelkästään paikallisia kantoja, joilla on merkitystä ainoastaan asianomaisen jäsenvaltion kalastajille, tai

b) sellaisia edellytyksiä tai yksityiskohtaisia sääntöjä, joilla pyritään rajoittamaan pyyntiä teknisillä toimenpiteillä:

i) täydentämällä kalastusta koskevassa yhteisön lainsäädännössä määriteltyjä edellytyksiä ja yksityiskohtaisia sääntöjä, tai

ii) antamalla kyseisessä lainsäädännössä määriteltyjä vähimmäisvaatimuksia tiukempia vaatimuksia,

sillä edellytyksellä, että kyseisiä toimenpiteitä sovelletaan ainoastaan asianomaisen jäsenvaltion kalastajiin ja että ne ovat sopusoinnussa yhteisön oikeuden kanssa ja yhteisen kalastuspolitiikan mukaiset.

2. Komissiolle on ilmoitettava kaikista suunnitelmista kansallisten teknisten toimenpiteiden toteuttamiseksi tai muuttamiseksi niin hyvissä ajoin, että se voi esittää huomautuksensa.

Jos komissio sitä pyytää kuukauden kuluessa kyseisestä ilmoituksesta, jäsenvaltion on lykättävä suunniteltujen toimenpiteiden täytäntöönpanoa kolmella kuukaudella ilmoituspäivästä, jotta komissio voi kyseisessä määräajassa päättää, ovatko kyseiset toimenpiteet 1 kohdan säännösten mukaisia.

Jos komissio toteaa päätöksessään, jonka se antaa tiedoksi muille jäsenvaltioille, että jokin suunniteltu toimenpide ei ole 1 kohdan mukainen, asianomainen jäsenvaltio ei saa soveltaa sitä tekemättä siihen tarvittavia muutoksia.

Kyseisen jäsenvaltion on viipymättä ilmoitettava hyväksytyistä toimenpiteistä muille jäsenvaltioille ja komissiolle sen jälkeen, kun se on tehnyt niihin mahdollisesti tarvittavat muutokset.

3. Jäsenvaltioiden on komission pyynnöstä toimitettava sille kaikki tarvittavat tiedot sen arvioimiseksi, ovatko jäsenvaltioiden kansalliset tekniset toimenpiteet 1 kohdan säännösten mukaisia.

4. Komission aloitteesta tai minkä tahansa jäsenvaltion pyynnöstä voidaan 48 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen tehdä päätös siitä, onko jäsenvaltion soveltama kansallinen tekninen toimenpide tämän artiklan 1 kohdan mukainen. Jos tällainen päätös tehdään, on sovellettava 2 kohdan kolmatta ja neljättä alakohtaa.

5. Asianomaisen jäsenvaltion on toimitettava rannalta tapahtuvaa pyyntiä koskevat tiedot komissiolle vain tiedoksi.

47 artikla

1. Viimeistään vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulopäivästä neuvosto päättää komission ehdotuksen perusteella tämän asetuksen soveltamispäivästä alkaen sovellettavien silmäkokoyhdistelmien käyttöä koskevien sääntöjen vahvistamisesta.

Viimeistään kolme vuotta tämän asetuksen soveltamispäivästä neuvosto päättää komission ehdotuksen perusteella vuoden kuluttua kyseisen päätöksen jälkeen sovellettavista tarkistuksista ja muutoksista niihin liitteissä I-XI säädettyihin edellytyksiin.

2. Vuosien 1998, 1999 ja 2000 aikana jäsenvaltiot, hakiessaan komission rahoitusta koehankkeille, asettavat etusijalle sellaiset koehankkeet, jotka liittyvät neliösilmäluukkujen ja muiden laitteiden käyttökelpoisuuteen hinattavien verkkopyydysten valikoivuuden lisäämisessä. Arvioidessaan rahoitettavia koehankkeita komissio asettaa etusijalle tällaiset hankkeet.

Komissio antaa neuvostolle kertomuksen ja tekee samalla asiaankuuluvat ehdotukset kyseisten koehankkeiden tuloksista viimeistään neljän vuoden kuluttua tämän asetuksen hyväksymispäivästä.

Neuvosto päättää näistä ehdotuksista viimeistään vuoden kuluttua niiden tekemisestä.

48 artikla

Yksityiskohtaiset säännöt tämän asetuksen soveltamisesta annetaan asetuksen (ETY) N:o 3760/92 18 artiklan mukaisesti. Näihin sääntöihin voi sisältyä muun muassa:

- langan paksuuden määrittelyä koskevat tekniset säännöt,

- silmäkoon määrittelyä koskevat tekniset säännöt,

- otantaa koskevat säännöt,

- verkkoihin kiinnitettävien sallittujen laitteiden luettelot ja tekniset kuvaukset,

- konetehon mittaamista koskevat tekniset säännöt,

- neliösilmäverkkoihin liittyvät tekniset säännöt,

- verkkojen valmistusmateriaaleihin liittyvät tekniset säännöt,

- muutokset silmäkokoyhdistelmien käyttöä koskeviin sääntöihin.

49 artikla

Kumotaan seuraavat asetuksen (EY) N:o 894/97 artiklat, kohdat ja liitteet 1 päivästä tammikuuta 2000:

- 1-10 artikla,

- 12-17 artikla,

- liitteet I-VII.

Mainittuun asetukseen tehtyjä viittauksia pidetään viittauksina tähän asetukseen ja ne luetaan liitteessä XV olevan vastaavuustaulukon avulla.

Tässä asetuksessa erikseen mainittujen meren eliöiden tieteelliset nimet esitetään liitteessä XIV.

50 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun sen on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2000 lukuun ottamatta 32 artiklan 3 kohtaa ja 47 artiklaa, joita sovelletaan tämän asetuksen voimaantulopäivästä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 30 päivänä maaliskuuta 1998.

Neuvoston puolesta

Lord SIMON OF HIGHBURY

Puheenjohtaja

(1) EYVL C 292, 4.10.1996, s. 1 ja EYVL C 245, 12.8.1997, s. 10.

(2) EYVL C 132, 28.4.1997, s. 235.

(3) EYVL C 30, 30.1.1997, s. 26.

(4) EYVL L 132, 23.5.1997, s. 1.

(5) EYVL L 206, 22.7.1992, s.7, direktiivi sellaisena kuin se on muutettuna vuoden 1994 liittymisasiakirjalla.

(6) EYVL L 171, 6.7.1994, s. 7.

(7) EYVL L 274, 25.9.1986, s. 1, asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 3259/94 (EYVL L 339, 29.12.1994, s. 11).

(8) EYVL L 261, 20.10.1993, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 686/97 (EYVL L 102, 19.4.1997, s. 1).

(9) EYVL L 389, 31.12.1992, s. 1, asetus sellaisena kuin se on muutettuna vuoden 1994 liittymisasiakirjalla.

(10) EYVL C 335, 24.12.1985, s. 2.

(11) EYVL C 347, 31.12.1985, s. 14.

(12) EYVL L 194, 24.7.1984, s. 22.

(13) EYVL L 162, 18.6.1986, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1821/96 (EYVL L 241, 21.9.1996, s. 8).

(14) EYVL L 388, 31.12.1992, asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 3318/94 (EYVL L 350, 31.12.1994, s. 15).

LIITE I

HINATTAVAT PYYDYKSET: Alueet 1 ja 2 lukuun ottamatta Skagerrakia ja Kattegatia

>

TAULUKON PAIKKA>

LIITE II

HINATTAVAT PYYDYKSET: Alue 3 lukuun ottamatta linjan 7°23'48″ läntistä pituutta itäpuolella olevaa ICES-aluetta IX a

>TAULUKON PAIKKA>

LIITE III

HINATTAVAT PYYDYKSET: Linjan 7°23'48″ läntistä pituutta itäpuolella oleva ICES-alue IX a

>TAULUKON PAIKKA>

LIITE IV

HINATTAVAT PYYDYKSET - Skagerrak ja Kattegat

>TAULUKON PAIKKA>

LIITE V

HINATTAVAT PYYDYKSET: Alueet 4, 5 ja 6

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

LIITE VI

KIINTEÄT PYYDYKSET: Alueet 1 ja 2

>TAULUKON PAIKKA>

LIITE VII

KIINTEÄT PYYDYKSET: Alue 3

>TAULUKON PAIKKA>

LIITE VIII

Sallitut silmäkokoluokkien yhdistelmät alueilla 1 ja 2 lukuun ottamatta Skagerrakia ja Kattegatia

Millimetriä

< 16 + 16-31

16-31 + 32-54

16-31 + 70-79

16-31 + 80-99

16-31 + ≥ 100

32-54 + 70-79

32-54 + 80-99

32-54 + ≥ 100

70-79 + 80-99

70-79 + ≥ 100

80-99 + ≥ 100

LIITE IX

Sallitut silmäkokoluokkien yhdistelmät alueella 3 lukuun ottamatta ICES-aluetta IX a linjan 7°23'48″ läntistä pituutta itäpuolella

Millimetriä

16-31 + 32-54

16-31 + ≥ 70

32-54 + ≥ 70

55-59 + ≥ 70

70-79 + ≥ 70

LIITE X

Silmäkokoyhdistelmien käyttöehdot alueilla 1 ja 2 lukuun ottamatta Skagerrakia ja Kattegatia

p.m.

LIITE XI

Silmäkokoyhdistelmien käyttöehdot alueella 3 lukuun ottamatta ICES-aluetta IX a linjan 7°23'48″ läntistä pituutta itäpuolella

p.m.

LIITE XII

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

(1) Kokonaispituus (selkäkilven pituus).

(2) 30 cm vain teollisuustarkoituksiin.

(3) 1 päivästä tammikuuta 2002 sovelletaan 87 mm:n selkäkilven pituutta.

(4) On kiellettyä purkaa aluksesta määrällisesti yli 15 % alle 25 kg:n painoisia tai alle 125 cm:n mittaisia miekkakaloja.

(5) On kiellettyä purkaa aluksesta määrällisesti yli 15 % alle 6,4 kg:n painoisia tai alle 70 cm:n mittaisia tonnikaloja. Lisäksi on kiellettyä purkaa aluksesta yksittäisiä, alle 1,8 kg:n painoisia tonnikaloja.

LIITE XIII

MEREN ELIÖN KOON MITTAAMINEN

1. Kalan koko on mitattava kuvassa 1 esitetyllä tavalla kuonon kärjestä pyrstöevän kärkeen.

2. Keisarihummerin koko on mittava kuvassa 2 esitetyllä tavalla:

- mitattuna keskiviivan suuntaisesti jommankumman silmän takaa eturuumiin eli selkäkilven loppuun ja/tai

- mitattuna otsapiikin kärjestä peräkilven uloimpaan reunaan ilman ulokkeita ja/tai

- irrotettujen keisarihummerin pyrstöjen osalta: pyrstön ensimmäisen jaokkeen takaosasta peräkilven uloimpaan reunaan ilman ulokkeita. Pyrstön on oltava mitattaessa suorana, sitä ei saa venyttää ja se on mitattava selkäpuolelta.

3. Hummerin tai langustin koko alueilla 1-5 lukuun ottamatta Skagerrakia ja Kattegatia on mitattava kuvassa 3 esitetyllä tavalla keskiviivan suuntaisesti jommankumman silmän takaa eturuumiin eli selkäkilven loppuun.

4. Skagerrakista tai Kattegatista pyydetyn hummerin koko on mitattava kuvassa 3 esitetyllä tavalla:

- mitattuna keskiviivan suuntaisesti jommankumman silmän takaa eturuumiin eli selkäkilven loppuun ja/tai

- mitattuna otsapiikin kärjestä peräkilven uloimpaan reunaan ilman ulokkeita.

5. Hämähäkkiravun tai isotaskuravun koko on mitattava kuvassa 4 a ja kuvassa 4 b esitetyillä tavoilla, selkäkilven suurin leveys mitattuna kohtisuoraan pituussuuntaiseen keskiviivaan nähden.

6. Simpukoiden koko on mitattava kuvan 5 mukaisesti kuoren pisimmästä osasta.

7. Kuningaskotilon koko on mitattava kuvan 6 mukaisesti kuoren koko pituudelta.

Kuva 1

>VIITTAUS KAAVIOON>

Kuva 2

>VIITTAUS KAAVIOON>

Kuva 3

>VIITTAUS KAAVIOON>

>KAAVION ALKU>

(a) Eturuumispituus

(b) Kokonaispiutuus>KAAVION LOOPU>

Kuva 4 a

>VIITTAUS KAAVIOON>

Kuva 4 b

>VIITTAUS KAAVIOON>

Kuva 5

>VIITTAUS KAAVIOON>

Kuva 6

>VIITTAUS KAAVIOON>

LIITE XIV

SUOMEN YLEISKIELEN NIMI JA TIETEELLINEN NIMI

>TAULUKON PAIKKA>

LIITE XV

>TAULUKON PAIKKA>