EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 31993L0014

Neuvoston direktiivi 93/14/ETY, annettu 5 päivänä huhtikuuta 1993, kaksi- ja kolmipyöräisten moottoriajoneuvojen jarrulaitteista

OJ L 121, 15.5.1993, p. 1–19 (ES, DA, DE, EL, EN, FR, IT, NL, PT)
Special edition in Finnish: Chapter 13 Volume 024 P. 57 - 73
Special edition in Swedish: Chapter 13 Volume 024 P. 57 - 73
Special edition in Czech: Chapter 13 Volume 012 P. 39 - 57
Special edition in Estonian: Chapter 13 Volume 012 P. 39 - 57
Special edition in Latvian: Chapter 13 Volume 012 P. 39 - 57
Special edition in Lithuanian: Chapter 13 Volume 012 P. 39 - 57
Special edition in Hungarian Chapter 13 Volume 012 P. 39 - 57
Special edition in Maltese: Chapter 13 Volume 012 P. 39 - 57
Special edition in Polish: Chapter 13 Volume 012 P. 39 - 57
Special edition in Slovak: Chapter 13 Volume 012 P. 39 - 57
Special edition in Slovene: Chapter 13 Volume 012 P. 39 - 57
Special edition in Bulgarian: Chapter 13 Volume 011 P. 200 - 219
Special edition in Romanian: Chapter 13 Volume 011 P. 200 - 219
Special edition in Croatian: Chapter 13 Volume 004 P. 250 - 268

Legal status of the document No longer in force, Date of end of validity: 31/12/2015; Kumoaja 32013R0168

ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/1993/14/oj

15.5.1993   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 121/1


NEUVOSTON DIREKTIIVI 93/14/ETY,

annettu 5 päivänä huhtikuuta 1993,

kaksi- ja kolmipyöräisten moottoriajoneuvojen jarrulaitteista

EUROOPAN YHTEISÖJEN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 100 a artiklan,

ottaa huomioon kaksi- ja kolmipyöräisten moottoriajoneuvojen tyyppihyväksynnästä 30 päivänä kesäkuuta 1992 annetun neuvoston direktiivin 92/61/ETY (1),

ottaa huomioon komission ehdotuksen (2),

toimii yhdessä Euroopan parlamentin kanssa (3),

ottaa huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (4),

sekä katsoo, että

on tärkeää toteuttaa toimenpiteitä sisämarkkinoiden luomiseksi asteittain 31 päivänä joulukuuta 1992 päättyvän ajanjakson kuluessa; sisämarkkinat käsittävät alueen, jolla ei ole sisäisiä rajoja ja jolla tavaroiden, henkilöiden, palvelujen ja pääomien vapaa liikkuvuus taataan,

kaksi- ja kolmipyöräisten ajoneuvojen on kaikissa jäsenvaltioissa täytettävä tietyt pakollisin vaatimuksin vahvistetut tekniset ominaisuudet jarrulaitteiden osalta; nämä vaatimukset eroavat jäsenvaltioittain ja haittaavat sen vuoksi yhteisön sisäistä kauppaa,

tällaiset sisämarkkinoiden toteuttamisen ja toiminnan esteet voidaan poistaa, jos kaikki jäsenvaltiot antavat samat vaatimukset jo olemassa olevien kansallisten sääntöjen sijasta,

on tarpeen laatia kaksi- ja kolmipyöräisiä moottoriajoneuvoja koskevat yhdenmukaistetut vaatimukset, jotta direktiivissä 92/61/ETY säädetyt tyyppihyväksyntä- ja osan tyyppihyväksyntämenettelyt voidaan ottaa käyttöön kaikkien edellä tarkoitettujen ajoneuvotyyppien osalta, ja

yhteisöön kuulumattomien maiden markkinoille pääsyn helpottamiseksi on tarpeen saada aikaan vastaavuus tämän direktiivin säännösten ja Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission (ECE) säännön N:o 78 välille,

ON ANTANUT TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

Tätä direktiiviä sovelletaan kaikkien direktiivin 92/61/ETY 1 artiklassa määriteltyjen ajoneuvotyyppien jarrulaitteisiin.

2 artikla

Menettely osan tyyppihyväksynnän antamiseksi kaksi- ja kolmipyöräisille moottoriajoneuvotyypeille jarrulaitteiden osalta ja edellytykset ajoneuvojen vapaalle liikkuvuudelle vahvistetaan direktiivin 92/61/ETY II ja III luvussa.

3 artikla

Tämän direktiivin säännösten ja ECE:n säännön N:o 78 (asiakirjat E/ECE/324 ja E/ECE/TRANS/505 REV 1 ADD 77, annettu 20 päivänä lokakuuta 1988) vastaavuus tunnustetaan direktiivin 92/61/ETY 11 artiklan mukaisesti.

Osan tyyppihyväksynnän antavien jäsenvaltioiden viranomaisten on hyväksyttävä edellä tarkoitetun säännön N:o 78 vaa- timusten mukaisesti annetut osan tyyppihyväksynnät sekä osan tyyppihyväksyntämerkit tämän direktiivin vaatimusten mukaisesti annettujen vastaavien osan tyyppihyväksyntöjen ja osan tyyppihyväksyntämerkkien sijasta.

4 artikla

Tämä direktiivä voidaan muuttaa direktiivin 70/156/ETY (5) 13 artiklan mukaisesti:

edellä 3 artiklassa tarkoitetun ECE:n säännön muutosten ottamiseksi huomioon;

liitteen mukauttamiseksi tekniikan kehitykseen.

5 artikla

1   Jäsenvaltioiden on annettava ja julkaistava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät säännökset viimeistään 5 päi- vänä lokakuuta 1994. Niiden on ilmoitettava tästä komissiolle viipymättä.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niitä virallisesti julkaistaessa niihin on liitettävä viittaus tähän direktiiviin. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

Jäsenvaltiot eivät saa ensimmäisessä alakohdassa mainitusta päivämäärästä alkaen kieltää, jarrutukseen liittyvistä syistä, tämän direktiivin mukaisten ajoneuvojen liikkeelle laskemista ensimmäistä kertaa.

Niiden on sovellettava ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja säännöksiä 5 päivästä huhtikuuta 1995 alkaen.

2   Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

6 artikla

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Luxemburgissa 5 päivänä huhtikuuta 1993.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

J. TRØJBORG


(1)  EYVL N:o L 225, 10.8.1992, s. 72

(2)  EYVL N:o C 93, 13.4.1992, s. 24

(3)  EYVL N:o C 305, 23.11.1992, s. 11 ja

EYVL N:o C 72, 15.3.1993

(4)  EYVL N:o C 313, 30.11.1992, s. 7

(5)  EYVL N:o L 42, 23.2.1970, s. 1. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 92/53/ETY (EYVL N:o L 225, 10.8.1992, s. 1).


LIITE

1   MÄÄRITELMÄT

Tässä direktiivissä tarkoitetaan:

1.1   ’Ajoneuvotyypillä jarrulaitteen osalta’

Ajoneuvoja, jotka eivät eroa toisistaan erityisesti seuraavien olennaisten kohtien osalta:

1.1.1

ajoneuvoluokka, sellaisena kuin se määritellään tämän direktiivin 1 artiklassa,

1.1.2

suurin massa, sellaisena kuin se määritellään 1.13 kohdassa,

1.1.3

massan jakautuminen akseleille,

1.1.4

suurin rakenteellinen nopeus,

1.1.5

eri tyyppinen jarrulaite,

1.1.6

akseleiden lukumäärä ja järjestely,

1.1.7

moottorityyppi,

1.1.8

vaihteiden lukumäärä ja niiden kokonaisvälityssuhde,

1.1.8.a

perävälityksen välityssuhde,

1.1.9

rengasmitat.

1.2   ’Jarrulaitteella’

Muiden osien kuin moottorin muodostamaa kokonaisuutta, jonka tehtävänä on liikkeessä olevan ajoneuvon nopeuden asteittainen vähentäminen tai sen pysäyttäminen tai sen paikallaan pitäminen, jos se on jo pysähtynyt; nämä toiminnot eritellään 2.1.2 kohdassa. Jarrulaite koostuu hallintalaitteesta, voimansiirrosta ja varsinaisesta jarrusta.

1.3   ’Hallintalaitteella’

Kuljettajan suoraan käyttämää osaa, joka välittää voimansiirrolle jarrutukseen tai sen ohjaukseen tarvittavan energian. Tämä energia voi olla kuljettajan omaa lihasvoimaa tai energiaa muusta kuljettajan hallitsemasta energialähteestä tai yhdistelmä näistä eri energiamuodoista.

1.4   ’Voimansiirrolla’

Hallintalaitteen ja jarrujen välisten osien muodostamaa kokonaisuutta, joka liittää ne toiminnallisesti yhteen. Kun jarrutusvoima saadaan kuljettajasta riippumattomasta, mutta hänen hallitsemastaan energianlähteestä tai sen avulla, myös kyseisessä laitteessa olevaa varaenergiaa pidetään osana voimansiirtoa.

1.5   ’Jarrulla’

Jarrutuslaitteen osia, joissa ajoneuvon liikettä vastustavat voimat tuotetaan.

1.6   ’Eri jarrulaitetyypeillä’

Laitteita, jotka eroavat toisistaan seuraavien olennaisten kohtien osalta:

1.6.1

sen osilla on eri ominaisuudet,

1.6.2

sen jonkin osan materiaali on ominaisuudeltaan, muodoltaan tai kooltaan erilainen,

1.6.3

sen osat on yhdistetty eri tavalla.

1,7   ’Jarrulaitteen osalla/osilla’

Yhtä tai useampaa niistä erillisistä osista, jotka yhdistettynä muodostavat jarrulaitteen.

1.8   ’Yhdistetyllä jarrujärjestelmällä’

1.8.1

Kaksipyöräisten mopojen ja sivuvaunuttomien moottoripyörien osalta järjestelmää, jolla ainakin kahta jarrua eri pyörissä käytetään samanaikaisesti yhdellä hallintalaitteella;

1.8.2

kolmipyöräisten mopojen ja kolmipyörien osalta jarrulaitetta, joka toimii kaikissa pyörissä;

1.8.3

sivuvaunullisten moottoripyörien osalta jarrulaitetta, joka toimii ainakin etupyörässä ja takapyörässä. Siten laitetta, joka toimii samanaikaisesti takapyörässä ja sivuvaunun pyörässä pidetään takajarruna.

1.9   ’Portaattomasti säädettävällä jarrutuksella’

Jarrutusta, jonka aikana, ajoneuvon tavanomaisella käyttöalueella, joko jarruja käytettäessä tai vapauttaessa:

1.9.1

kuljettaja voi milloin tahansa lisätä tai vähentää jarrutusvoimaa hallintalaitetta käyttämällä;

1.9.2

jarrutusvoima vaihtelee suhteessa hallintalaitteen käyttöön (monotoninen toiminta),

ja

1.9.3

jarrutusvoimaa voi helposti säädellä riittävällä tarkkuudella.

1.10   ’Suurimmalla rakenteellisella nopeudella’

Nopeutta, jota ajoneuvo ei voi ylittää tasaisella pinnalla ja ilman kohtuutonta ulkopuolista vaikutusta ottaen huomioon ajoneuvon suunnittelusta ja rakenteesta johtuvat mahdolliset rajoitukset.

1.11   ’Kuormitetulla ajoneuvolla’

Ellei muuta ole ilmoitettu, ajoneuvoa kuormattuna siten, että se saavuttaa suurimman massansa.

1.12   ’Kuormittamattomalla ajoneuvolla’

Ajoneuvoa yksinään, sellaisena kuin se on testeihin toimitettaessa, sekä kuljettajaa yksinään tai testeihin tarvittavia laitteita ja välineitä.

1.13   ’Suurimmalla massalla’

Valmistajan ilmoittamaa suurinta teknisesti sallittua massaa (tämä massa voi olla suurempi kuin kansallisten viranomaisten sallima suurin massa).

1.14   ’Märällä jarrulla’

Jarrua tai jarruja, jo(t)ka on käsitelty lisäyksessä 1 olevan 1.3 kohdan mukaisesti.

2   ERITELMÄT

2.1   Yleistä

2.1.1   Jarrulaite

2.1.1.1

Jarrulaite on suunniteltava, rakennettava ja asennettava siten, että ajoneuvo täyttää, siihen mahdollisesti tavanomaisessa käytössä kohdistuvasta tärinästä huolimatta, tässä liitteessä vahvistetut vaatimukset.

2.1.1.2

Jarrulaite on erityisesti suunniteltava, rakennettava ja asennettava siten, että se kestää syöpymistä ja vanhenemista aiheuttavia olosuhteita mahdollisimman hyvin.

2.1.2   Jarrulaitteen toiminnot

Edellä 1.2 kohdassa määritellyn jarrulaitteen on täytettävä seuraavat edellytykset:

2.1.2.1   Käyttöjarru

Käyttöjarrun avulla kuljettajan on pystyttävä hallitsemaan ajoneuvon liikettä ja pysäyttämään ajoneuvo turvallisesti, nopeasti ja tehokkaasti, millä tahansa ajoneuvon kuormituksella ja nopeudella ja ylä- tai alamäen kaltevuudesta riippumatta. Käyttöjarrua on pystyttävä säätelemään portaattomasti. Kuljettajan on pystyttävä jarruttamaan istuimeltaan irrottamatta käsiä ohjauslaitteesta.

2.1.2.2   Varajarru (jos ajoneuvo on sellaisella varustettu)

Varajarrun avulla ajoneuvo on pystyttävä pysäyttämään kohtuullisella jarrutusmatkalla silloin kun käyttöjarru ei toimi. Varajarrua on pystyttävä säätelemään portaattomasti. Kuljettajan on pystyttävä jarruttamaan istuimeltaan irrottamatta molempia käsiä ohjauslaitteesta. Näitä vaatimuksia sovellettaessa oletetaan, ettei käyttöjarruun voi ilmaantua samanaikaisesti kuin yksi vika.

2.1.2.3   Seisontajarru (jos ajoneuvo on sellaisella varustettu)

Seisontajarrulla on pystyttävä pitämään ajoneuvo paikallaan ylä- ja alamäessä myös kuljettajan poissa ollessa, jolloin täysin mekaaninen laite pitää liikkuvat osat paikoilleen lukittuina. Kuljettajan on pystyttävä jarruttamaan istuimeltaan.

2.2   Jarrulaitteiden ominaisuudet

2.2.1

Kaikkien kaksipyöräisten mopojen ja sivuvaunuttomien moottoripyörien on oltava varustettuja kahdella käyttöjarrulaitteella, joissa on itsenäiset hallintalaitteet ja voimansiirrot, toisen vaikuttaessa ainakin etupyörään ja toisen ainakin takapyörään.

2.2.1.1

Kahdella käyttöjarrulaitteella voi olla yhteinen jarru siten, että toisen vika ei vaikuta toisen suorituskykyyn. Tiettyjä osia, kuten itse jarrua, jarrusylintereitä ja niiden mäntiä (lukuun ottamatta tiivisteitä), työntötankoja ja jarrujen vipulaitteita ei pidetä rikkoutumiselle alttiina, jos ne ovat riittävästi mitoitettuja, niihin pääsee helposti käsiksi kunnossapitoa varten ja niissä on riittävät turvallisuusominaisuudet.

2.2.1.2

Seisontajarru ei ole pakollinen.

2.2.2

Kaikki sivuvaunulliset moottoripyörät on varustettava jarrulaitteilla, jotka vaadittaisiin, jos niissä ei olisi sivuvaunua; jos nämä määräykset mahdollistavat vaadittavan suorituskyvyn saavuttamisen sivuvaunullisen ajoneuvon testeissä, ei sivuvaunun pyörässä vaadita jarrua; seisontajarrulaite ei ole pakollinen.

2.2.3

Kaikki kolmipyöräiset mopot on varustettava:

2.2.3.1

joko kahdella itsenäisellä käyttöjarrulaitteella, jotka vaikuttavat samanaikaisesti kaikkien pyörien jarruihin;

2.2.3.2

tai kaikkiin pyöriin vaikuttavalla käyttöjarrulaitteella ja varajarrulaitteella, joka voi olla seisontajarru.

2.2.3.3

Lisäksi kaikki kolmipyöräiset mopot on varustettava seisontajarrulaitteella, joka vaikuttaa ainakin yhden akselin pyörään tai pyöriin. Seisontajarrulaitteen, joka voi olla toinen edellä 2.2.3.1 kohdassa tarkoitetuista laitteista, on oltava riippumaton toiseen akseliin tai toisiin akseleihin vaikuttavasta jarrusta.

2.2.4

Kaikki kolmipyörät on varustettava:

2.2.4.1

jalkaohjatulla kaikkiin pyöriin vaikuttavalla käyttöjarrulaitteella ja varajarrulaitteella, joka voi olla seisontajarru,

ja

2.2.4.2

seisontajarrulaitteella, joka vaikuttaa ainakin yhden akselin pyöriin. Seisontajarrulaitteen hallintalaitteen on oltava riippumaton käyttöjarrulaitteen hallintalaitteesta.

2.2.5

Jarrulaitteiden on vaikutettava jarrutuspintoihin, jotka on kiinnitetty pyöriin pysyvällä tavalla tai sellaisten osien avulla, jotka eivät helposti rikkoudu.

2.2.6

Ajoneuvoon kiinnitettyjen jarrulaitteiden osien on oltava siten varmistettuja, että jarrulaitteisiin ei ilmaannu vikoja tavanomaisessa käytössä.

2.2.7

Jarrulaitteiden on toimittava vapaasti kun ne ovat oikein voideltuja ja säädettyjä.

2.2.7.1

Jarrujen kuluminen on voitava helposti korjata joko käsikäyttöisellä tai automaattisella säädöllä. Jarruja on voitava säätää jarrutuksen tehokkuuden vähentymättä, kunnes jarruhihnat on vaihdettava.

2.2.7.2

Voimansiirron ja jarrujen hallintalaitteilla ja osilla on oltava niin paljon toimintavaraa, että jarrujen kuumentumisesta tai jarruhihnojen kulumisesta huolimatta on mahdollista jarruttaa tehokkaasti ilman välitöntä säätöä.

2.2.7.3

Oikein säädettyinä jarrulaitteen osat eivät saa niitä käytettäessä koskettaa muihin kuin tarkoitettuihin osiin.

2.2.8

Jarrulaitteissa, joissa on hydraulinen voimansiirto, jarrunestettä sisältävän säiliön on oltava siten suunniteltu ja rakennettu, että jarrunesteen määrä on helppo tarkastaa.

Tämä määräys ei koske mopoja, joiden suurin nopeus on enintään 25 km/h.

Lisäys 1

Jarrutustestit ja jarrujen suorituskyky

1   JARRUTUSTESTIT

1.1   Yleistä

1.1.1

Jarrulaitteiden tehovaatimukset perustuvat jarrutusmatkaan. Jarrulaitteiden teho määritellään joko mittaamalla jarrutusmatka suhteessa ajoneuvon jarrutuksen alkunopeuteen tai mittaamalla laitteen toimintaviive ja ajoneuvon keskimääräinen hidastuvuus.

1.1.2

Jarrutusmatka on ajoneuvon kulkema matka jarrun hallintalaitteen käytön aloitushetkestä ajoneuvon pysähtymishetkeen; alkunopeus on ajoneuvon nopeus kuljettajan aloittaessa hallintalaitteen käytön. Jarrutustehon mittausta varten käytetään jäljempänä esitetyissä kaavoissa seuraavia tunnuksia:

V

=

alkunopeus km/h,

S

=

jarrutusmatka metreinä.

1.1.3

Osan tyyppihyväksyntää varten jarrutusteho on mitattava testeissä maantiellä; nämä testit on suoritettava seuraavissa olosuhteissa:

1.1.3.1

ajoneuvon massan on oltava kullekin testityypille vahvistettujen vaatimusten mukainen ja se on ilmoitettava testausselosteessa;

1.1.3.2

testit on suoritettava kullekin testityypille vahvistetulla nopeudella ja yksityiskohtaisilla säännöillä; jos ajoneuvon suurin nopeus ei vastaa määrättyä nopeutta, testit on suoritettava annettujen erityisten vaihtoehtoisten sääntöjen mukaisesti;

1.1.3.3

määrätty teho on saavutettava ilman pyörän (pyörien) lukkiutumista, ajoneuvon poikkeamista suunnastaan ja ilman mitään epätavallista tärinää;

1.1.3.4

testeissä vaaditun tehon tuottamiseen tarvittava jarrun hallintalaitteeseen kohdistettava voima ei saa olla enemmän kuin kyseiselle ajoneuvoluokalle vahvistettu suurin arvo;

1.1.4   Testausolosuhteet

1.1.4.1

Käyttöjarrun testit on suoritettava seuraavissa olosuhteissa:

1.1.4.1.1

testiä tai testisarjaa aloitettaessa renkaiden on oltava kylmät ja rengaspaineen on oltava pyöriin kohdistuvalle kuormitukselle vahvistetun paineen mukainen ajoneuvon ollessa paikallaan;

1.1.4.1.2

testattaessa kuormitettua ajoneuvoa painon on jakauduttava ajoneuvolle valmistajan vaatimusten mukaisesti;

1.1.4.1.3

kaikissa tyyppi O -testeissä jarrujen on oltava kylmät; jarrua pidetään kylmänä kun jarrulevyltä tai jarrurummun ulkopinnalta mitattu lämpötila on alle 100 oC;

1.1.4.1.4

kuljettajan on istuttava satulassa samassa asennossa koko testin ajan;

1.1.4.1.5

testialueen on oltava tasainen ja kuiva ja siinä on oltava hyvät kitkaominaisuudet;

1.1.4.1.6

testit on suoritettava siten, että tuuli ei vaikuta tuloksiin.

1.2   Tyyppi 0 -testi (käyttöjarrut)

1.2.1   Yleistä

1.2.1.1

Käyttöjarrun tehoa koskevien vaatimusten on oltava kullekin ajoneuvoluokalle määrättyjä.

1.2.2   Tyyppi 0 -testi moottori kytkettynä irti

1.2.2.1

Testi on suoritettava sille luokalle vahvistetulla nopeudella, johon ajoneuvo kuuluu, vahvistetuissa luvuissa sallitaan kuitenkin tietty toleranssi.

Ajoneuvojen osalta, joissa kahta käyttöjarrua voidaan käyttää erikseen, jarrulaitteet on testattava erikseen. Kunkin ajoneuvoluokan kunkin jarrulaitteen on saavutettava vähimmäisteho.

1.2.2.1.1

Ajoneuvon ollessa varustettu käsivalintaisella vaihdelaatikolla tai automaattivaihteistolla, jossa vaihdelaatikko voidaan kytkeä irti, on testit suoritettava vaihdelaatikon ollessa käyttämättömänä ja/tai moottorin ollessa kytkettynä irti voimansiirrosta kytkimen avulla tai muulla tavalla.

1.2.2.1.2

Ajoneuvon ollessa varustettu muun tyyppisellä automaattivaihteistolla on testit suoritettava tavanomaista menettelyä noudattaen.

1.2.3   Tyyppi 0 -testi moottoripyörien ja kolmipyörien osalta moottorin ollessa kytkettynä

1.2.3.1

Testit on suoritettava kuormittamattomana eri nopeuksilla alimman ollessa 30 % ajoneuvon suurimmasta nopeudesta ja suurimman ollessa 80 % suurimmasta nopeudesta, kuitenkin enintään 160 km/h. Suurimman tehon arvot sekä ajoneuvon käyttäytyminen on mitattava ja merkittävä testaus selosteeseen.

Jos kahta käyttöjarrulaitetta voidaan käyttää erikseen, on molemmat jarrulaitteet testattava yhdessä ja samanaikaisesti ajoneuvon ollessa kuormittamaton.

1.2.4   Tyyppi 0 -testi moottorin ollessa kytkettynä irti ja jarrujen ollessa märät

1.2.4.1

Tämä testi (lukuun ottamatta jäljempänä 1.3.1 kohdassa tarkoitettua poikkeusta) on suoritettava mopoille ja moottoripyörille. Testausmenettely on samanlainen kuin tyyppi O -testi moottorin ollessa kytkettynä irti mutta siihen on lisätty tämän lisäyksen 1.3 kohdassa esitetyt jarrujen kastelua koskevat vaatimukset.

1.3   Erityiset vaatimukset testaukselle märillä jarruilla

1.3.1

Suljetut jarrut: jos jarrut ovat tavanomaiset rumpujarrut tai täysin suljetut jarrut, ajoneuvolle ei ole tarpeen suorittaa tätä tyyppi O -testisarjaa, koska nämä jarrutyypit eivät kastu tavanomaisissa käyttöolosuhteissa.

1.3.2

Märillä jarruilla tehtävät testit on suoritettava samoissa olosuhteissa kuin kuivilla jarruilla suoritettavat testit. Jarrulaitetta ei saa säätää tai muuttaa muutoin kuin asentamalla jarrun kastelemiseen tarvittavat varusteet.

1.3.3

Jokaisen testin aikana jokaista jarrua on kasteltava jatkuvasti virtausnopeudella 15 l/h. Jos jokin pyörä on varustettu kahdella levyjarrulla, on kumpaakin levyä pidettävä jarruna.

1.3.4

Avoimille tai osittain avoimille jarrulevyille määrätty vesimäärä on ruiskutettava liikkuvalle levylle siten, että se jakautuu tasaisesti kitkapalan (-palojen) pyyhkimän levyn kitkapinnalle (-pinnoille).

1.3.4.1

Täysin avoimille levyjarruille on vesi ruiskutettava levyn jarrutuspinnalle (-pinnoille) 45o kulmassa kitkapalan (-palojen) edessä.

1.3.4.2

Osittain avoimille levyjarruille on vesi ruiskutettava levyn pinnalle (pinnoille) 45o kulmassa suojuksen tai ohjauslevyn edessä.

1.3.4.3

Vesi on ruiskutettava levy(je)n jarrutuspinnalle (-pinnoille) jatkuvana suihkuna kohtisuoraan levyn pintaan nähden yksittäisistä suihkusuuttimista, jotka on sijoitettu siten, että ne ovat kitkapalan (-palojen) pyyhkimän levyn kitkapinnan sisäosan ensimmäistä kolmannesta vastapäätä (ks. kuva 1).

1.3.5

Täysin suljetuille levyjarruille, joihin 1.3.1 kohdan määräyksiä ei voida soveltaa, on vesi ruiskutettava suojuksen tai ohjauslevyn molemmille puolille yhteen kohtaan, 1.3.4.1 ja 1.3.4.3 kohdassa esitettyjä vaatimuksia vastaavien yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti. Jos suutin sijaitsee tuuletus- tai tarkastusaukkoa vastapäätä, on vesi ruiskutettava neljänneskierroksen verran tarkoitetun aukon eteen.

1.3.6

Jos 1.3.3 ja 1.3.4 kohdassa ei ole mahdollista ruiskuttaa vettä yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti jonkin ajoneuvossa olevan kiinteän osan vuoksi, on vesi ruiskutettava ensimmäiseen kohtaan, johon keskeytymätön ruiskutus on mahdollista, vaikka tämä kohta olisi alle 45o kulmassa kitkapalan (-palojen) edessä.

1.3.7

Rumpujarruille, joihin 1.3.1 kohdan määräyksiä ei voida soveltaa, on määrätty vesimäärä ruiskutettava tasaisesti jarrulaitteen molemmille puolille (siis itse levylle ja rummulle) suuttimien avulla, jotka on sijoitettu rummun säteen ensimmäisen kolmanneksen korkeudelle.

1.3.8

Jollei 1.3.7 kohdan vaatimuksista ja vaatimuksesta, jonka mukaan mikään suutin ei saa sijaita 15o:tta lähempänä tai vastapäätä levyn tuuletus- tai tarkastusaukkoa, muuta johdu, on jarrurumpujen kastelulaitteet sijoitettava siten, että niillä saavutetaan paras mahdollinen veden keskeytymätön ruiskutus.

1.3.9

Jarru(je)n oikean kastelun varmistamiseksi on ajoneuvoa ajettava välittömästi ennen testisarjan aloittamista:

kastelulaitteiden toimiessa jatkuvasti tässä lisäyksessä määrätyllä tavalla;

määrätyllä testausnopeudella;

käyttämättä testattavaa (testattavia) jarrulaitetta (-laitteita);

vähintään 500 m:n matka pisteeseen, jossa testi suoritetaan.

1.3.10

Vannejarruille, sellaisina kuin ne on asennettu tiettyihin mopoihin, joiden suurin nopeus on enintään 25 km/h, on vesi ruiskutettava pyörän vanteelle, kuvan 2 mukaisesti.

Kuva 1

Menetelmä veden kohdistamiseksi levyjarruille

Image

Kuva 2

Menetelmä veden kohdistamiseksi vannejarruille

Image

1.4   Tyyppi I -testi (häipymistesti)

1.4.1   Erityiset määräykset

1.4.1.1

Moottoripyörien ja kolmipyörien käyttöjarrut on testattava sarjalla toistuvia jarrutuksia ajoneuvon ollessa kuormitettu jäljempänä esitettyjen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti. Ajoneuvoille, jotka on varustettu yhdistetyllä jarrujärjestelmällä, riittää tämän käyttöjarrulaitteen toimittaminen tyyppi I -testiin.

1.4.1.2

Tyyppi I -testi suoritetaan kolmessa osassa.

1.4.1.2.1

Yksittäinen tyyppi O -testi, tämän lisäyksen 2.1.2 tai 2.2.3.1 kohdassa esitettyjen vaatimusten mukaisesti.

1.4.1.2.2

Jäljempänä 1.4.2 kohdan vaatimusten mukaisesti suoritettu 10 jarrutuksen sarja.

1.4.1.2.3

Yksittäinen tyyppi O -testi, suoritettuna mahdollisimman pian 1.4.1.2.2 kohdassa tarkoitetun testin suorittamisen jälkeen ja joka tapauksessa yhden minuutin kuluessa siitä, ja suoritettuna samoissa olosuhteissa kuin 1.4.1.2.1 kohdan testi, erityisesti kohdistettaessa hallintalaitteeseen mahdollisimman tasainen voima, jonka keskiarvo ei ylitä tarkoitetussa testissä todellisuudessa käytettyä keskimääräistä voimaa.

1.4.2   Testausolosuhteet

1.4.2.1

Ajoneuvon ja testattavan (testattavien) jarru(je)n on oltava käytännössä kuivat ja jarru(je)n kylmät (≤ 100 oC).

1.4.2.2

Testin alkunopeuden on oltava:

1.4.2.2.1

etujarru(je)n testauksessa, 70 % ajoneuvon suurimmasta nopeudesta tai 100 km/h, alhaisemman ollessa määräävä;

1.4.2.2.2

takajarru(je)n testauksessa, 70 % ajoneuvon suurimmasta nopeudesta tao 80 km/h, alhaisemman ollessa määräävä;

1.4.2.2.3

yhdistetyn jarrujärjestelmän testauksessa, 70 % ajoneuvon suurimmasta nopeudesta tai 100 km/h, alhaisemman ollessa määräävä.

1.4.2.3

Kahden peräkkäisen jarrutuksen alkamisen välisen etäisyyden on oltava 1 000 metriä.

1.4.2.4

Vaihdelaatikon ja/tai kytkimen käytön on oltava seuraava:

1.4.2.4.1

jos ajoneuvo on varustettu käsivalintaisella vaihdelaatikolla tai irti kytkettävällä automaattivaihteistolla, suurin vaihde, jolla saavutetaan alkunopeus, on oltava päällä jarrutusten aikana; jos ajoneuvon nopeus putoaa 50 %:iin testin alkunopeudesta, on moottori kytkettävä irti;

1.4.2.4.2

täysin automaattisella vaihteistolla varustetun ajoneuvon osalta testi on suoritettava laitteiden tavanomaisissa käyttöolosuhteissa. Lähestymiseen on käytettävä testin alkunopeuteen sopivaa vaihdetta.

1.4.2.5

Kunkin jarrutuksen jälkeen on ajoneuvo välittömästi saatettava suurimpaan kiihtyvyyteen testin alkunopeuden saavuttamiseksi ja pidettävä tuossa nopeudessa kunnes seuraava jarrutus aloitetaan. Ajoneuvo voidaan tarvittaessa kääntää testiradalla ennen kiihdytystä.

1.4.2.6

Hallintalaitteeseen kohdistettava voima on säädettävä siten, että ylläpidetään pienempi seuraavista hidastuvuuksista:

3 m/s2 keskimääräinen hidastuvuus tai suurin tuolla jarrulla saavutettava hidastuvuus ensimmäisessä jarrutuksessa: tämän voiman on pysyttävä vakiona kaikkien 1.4.1.2.2 kohdassa määrättyjen peräkkäisten jarrutusten aikana.

1.4.3   Jäännösjarrutuskyky

1.4.3.1

Tyyppi I -testin lopussa käyttöjarrun jäännösjarrutuskyky on mitattava samoissa olosuhteissa (ja erityisesti kohdistamalla hallintalaitteeseen mahdollisimman tasainen voima, jonka keskiarvo ei ylitä todellisuudessa käytettyä keskimääräistä voimaa) kuin tyyppi O -testissä moottorin ollessa kytkettynä irti (lämpötilaerot ovat mahdollisia).

1.4.3.2

Tämä jäännösjarrutuskyky ei saa olla:

1.4.3.2.1

alle 60 % tyyppi O -testissä saadusta hidastuvuudesta, jos se ilmaistaan hidastuvuutena,

tai

1.4.3.2.2

suurempi kuin seuraavalla kaavalla laskettu jarrutusmatka, jos se ilmaistaan jarrutusmatkana:

S2 ≤ 1,67 S1 - 0,67 aV

missä:

S1

=

tyyppi O -testissä saavutettu jarrutusmatka,

S2

=

jäännösjarrutuskykytestissä merkitty jarrutusmatka,

a

=

0,1

V

=

alkunopeus jarrutuksen alussa tämän lisäyksen 2.1.1 tai 2.2.2 kohdan mukaisesti määriteltynä.

2   JARRULAITTEIDEN TEHO

2.1   Vaatimukset, jotka koskevat yksinomaan etu- tai taka-akselin pyörään tai pyöriin vaikuttavilla jarrulaitteilla varustettujen ajoneuvojen testejä:

2.1.1

Testinopeus V = 40 km/h (1) mopoille.

Testinopeus V = 60 km/h (1) moottoripyörille.

2.1.2   Kuormitetun ajoneuvon jarrutusteho

2.1.2.1

Tyyppi I -jäännösjarrutuskykytestin (moottoripyörät) osalta testausselosteeseen on merkittävä jarrutusmatkan, keskimääräisen kehittyneen hidastuvuuden ja hallintalaitteeseen kohdistetun voiman arvot.

2.1.2.2   Jarruttaminen yksinomaan etujarrulla

Luokka

Jarrutusmatka (S)

(metreinä)

Vastaava keskimääräinen kehittynyt hidastuvuus

(m/s2)

Kaksipyöräiset mopot

S ≤ 0,1.V + V2/90

3,4 (2)

Kolmipyöräiset mopot

S ≤ 0,1.V + V2/70

2,7 (3)

Sivuvaunuttomat moottoripyörät

S ≤ 0,1.V + V2/115

4,4 (3)

Sivuvaunulliset moottoripyörät

S ≤ 0,1.V + V2/95

3,6

2.1.2.3   Jarruttaminen yksinomaan takajarrulla

Luokka

Jarrutusmatka (S)

(metreinä)

Vastaava keskimääräinen kehittynyt hidastuvuus

(m/s2)

Kaksipyöräiset mopot

S ≤ 0,1.V + V2/70

2,7

Kolmipyöräiset mopot

S ≤ 0,1.V + V2/70

2,7 (4)

Sivuvaunuttomat moottoripyörät

S ≤ 0,1.V + V2/75

2,9 (4)

Sivuvaunulliset moottoripyörät

S ≤ 0,1.V + V2/95

3,6

2.1.3   Jarrutuksen teho kuormittamattomana

2.1.3.1

Yksinomaan kuljettajalla tehtävää testiä ei tarvitse suorittaa, jos laskelmien avulla voidaan osoittaa, että massan jakautuminen jarruilla varustetuille pyörille sallii jokaisen jarrulaitteen keskimääräisen kehittyneen hidastuvuuden vähintään 2,5 m/s2 tai

S ≤ 0,1. V + V2/65

2.2   Sellaisten ajoneuvojen testejä koskevat määräykset, joissa (vähintään) yksi jarrulaitteista on yhdistetty järjestelmä

2.2.1

Tyyppi I -jäännösjarrutustehotestissä (moottoripyörät ja kolmipyörät) on merkittävä testausselosteeseen rekisteröidyt tehoarvot jarrutusmatkan, kehittyneen hidastuvuuden ja hallintalaitteeseen kohdistetun voiman osalta.

2.2.2

Testinopeus V = 40 km/h (5) mopoille.

Testinopeus V = 60 km/h (5) moottoripyörille ja kolmipyörille.

2.2.3

Ajoneuvo on testattava sekä kuormittamattomana ja kuormitettuna.

2.2.3.1   Jarruttaminen yksinomaan yhdistetyllä jarrutusjärjestelmällä

Luokka

Jarrutusmatka (S)

(metreinä)

Vastaava keskimääräinen kehittynyt hidastuvuus

(m/s2)

Mopot

S ≤ 0,1.V + V2/115

4,4

Sivuvaunuttomat moottoripyörät

S ≤ 0.1.V + V2/132

5,1

Sivuvaunulliset moottoripyörät

S ≤ 0,1.V + V2/140

5,4

Kolmipyörät

S ≤ 0,1.V + V2/130

5,0

2.2.3.2   Jarruttaminen toisella käyttö- tai hätäjarrulaitteella, kaikkien luokkien osalta

Jarrutusmatkan on oltava seuraava:

S ≤ 0,1. V + V2/65

(eli keskimääräinen kehittynyt hidastuvuus 2,5 m/s2).

2.3   Seisontajarrun teho (jos sellainen on)

2.3.1

Seisontajarrulaitteen on pystyttävä pitämään kuormitettu ajoneuvo paikallaan ylä- tai alamäessä, jonka kaltevuus on 18 %, vaikka se olisi yhdistetty johonkin muista jarrulaitteista.

2.4   Jarrun hallintalaitteisiin koskevat määräykset

2.4.1   Käyttöjarrun hallintalaitteisiin kohdistettava voima

Käsikäyttöinen hallintalaite

≤ 200 N.

Jalkakäyttöinen hallintalaite

≤ 350 N (mopot ja moottoripyörät).

Jalkakäyttöinen hallintalaite

≤ 500 N (kolmipyörät).

2.4.2   Seisontajarrun hallintalaite (jos sellainen on)

Käsikäyttöinen hallintalaite

≤ 400 N.

Jalkakäyttöinen hallintalaite

≤ 500 N.

2.4.3

Käsikäyttöisten jarruvipujen osalta oletetaan voiman kohdistuspisteen olevan 50 mm vivun päästä.

2.5   Märillä jarruilla saavutettavat tehoarvot (suurin ja pienin)

2.5.1

Märillä jarruilla saavutettavien keskimääräisten hidastuvuuksien 0,5—1,0 sekuntia jarrun käytön jälkeen on oltava vähintään 60 % (6) kuivilla jarruilla samana aikana saavutetuista ja kohdistettaessa sama voima hallintalaitteeseen.

2.5.2

Käytetyn hallintalaitteen voiman, joka on kohdistettava mahdollisimman nopeasti, on vastattava sitä, joka vaaditaan hidastuvuuden 2,5 m/s2 aikaansaamiseksi kuivilla jarruilla.

2.5.3

Minään hetkenä tyyppi 0 -testin aikana märillä jarruilla ei hidastuvuus saa ylittää 120 %:a kuivilla jarruilla aikaansaadusta.


(1)  Mopot, joiden suurin nopeus on enintään 45 km/h ja moottoripyörät, joiden suurin nopeus on 67 km/h, on testattava nopeudella 0,9 Vmax

(2)  Mopoille, joiden suurin nopeus on enintään 25 km/h ja joiden pyörän vanne on enintään 45 mm (koodi 1,75), tämä arvo on 2,8 tai S ≤ 0,1.V + V2/73. Jos tätä arvoa ei rajoitetun pidon vuoksi voida kullakin jarrulaitteella saavuttaa, on sovellettava arvoa 4,0 m/s2 Kuormitetun ajoneuvon testissä käyttäen molempia jarrulaitteita samanaikaisesti.

(3)  Jos näitä arvoja ci rajoitetun pidon vuoski voida yksittäisillä saavuttaa, korvataan ne seuraavilla arvoilla testissä, jossa ajoneuvo on kuormitettu ja molempia jarrulaitteita käytetään yhdessä:

:

kolmipyöräiset mopot

:

4,4 m/s2;

:

sivuvaunuttomat moottoripyörät

:

5,8m/s2.

(4)  Jos näitä arvoja ei rajoitetun pidon vuoski voida yksittäisillä saavuttaa, korvataan ne seuraavilla arvoilla testissä, jossa ajoneuvo on kuormitettu ja molempia jarrulaitteita käytetään yhdessä:

:

kolmipyöräiset mopot

:

4,4 m/s

:

sivuvaunuttomat moottoripyörät

:

5,8m/s2

(5)  Mopot, joiden suurin nopeus on enintään 45 km/h ja moottoripyörät, joiden suurin nopeus on 67 km/h, on testattava nopeudella 0,9 Vmax

(6)  Mopoille, joiden suurin nopeus on enintään 25 km/h, tämä arvo on 40 %.

Lisäys 2

Lukkiutumisen estolaitteilla varustettuihin kaksipyöräisiin mopoihin, sivuvaunuttomiin moottoripyöriin ja kolmipyöriin sovellettavat vaatimukset

1   YLEISIÄ HUOMAUTUKSIA

1.1

Näiden määräysten tarkoituksena on määritellä lukkiutumisen estolaitteilla varustettujen kaksipyöräisten mopojen, sivuvaunuttomien moottoripyörien ja kolmipyörien jarrujärjestelmien vähimmäissuorituskyky. Näillä määräyksillä ei tehdä pakolliseksi lukkiutumisen estolaitetta. Jos ajoneuvoon on kuitenkin asennettu kyseiset laitteet, niiden on täytettävä jäljempänä esitetyt vaatimukset.

1.2

Nykyiset laitteet käsittävät tunnistimen tai tunnistimia, säätimen tai säätimiä ja muuntimen tai muuntimia. Laitteita, jotka on suunniteltu eri tavalla pidetään tässä lisäyksessä tarkoitettuina lukkiutumisen estolaitteina, jos niiden suorituskyky vastaa tässä liitteessä vahvistettuja tehoja.

2   MÄÄRITELMÄT

Tässä lisäyksessä tarkoitetaan:

2.1   ’Lukkiutumisen estolaitteella’

Käyttöjarrujärjestelmän osaa, joka säätää automaattisesti luiston astetta pyörän (pyörien) pyörimissuunnassa, yhdessä tai useammassa ajoneuvon pyörässä jarrutuksen aikana.

2.2   ’Tunnistimella’

Osaa, joka on suunniteltu tunnistamaan ja lähettämään säätimelle pyörän (pyörien) pyörimisliikkeet tai ajoneuvon liikkeet.

2.3   ’Säätimellä’

Osaa, joka on suunniteltu arvioimaan tunnistimen (tunnistimien) lähettämää tietoa ja lähettämään signaalin muuntimelle.

2.4   ’Muuntimella’

Osaa, joka on suunniteltu muuttamaan jarrutusvoimaa tai jarrutusvoimia säätimeltä vastaanotetun signaalin mukaisesti.

3   JÄRJESTELMÄN LUONNE JA OMINAISUUDET

3.1

Kunkin säädetyn pyörän on oltava suunniteltu siten, että se voi ottaa vähintään oman laitteensa käyttöön.

3.2

Mikä tahansa vika laitteen sähkönjakelussa ja/tai sähköisen säätimen tai säätimien ulkoisessa johdotuksessa on osoitettava kuljettajalle optisella merkillä, joka on oltava nähtävissä myös päivänvalossa; kuljettajan on voitava helposti tarkistaa sen toimivuus (1).

3.3

Lukkiutumisen estolaitteen ollessa rikki, kuormitetun ajoneuvon jarrutusteho ei saa olla vähempää kuin alhaisempi niistä kahdesta vaatimuksesta, jotka on määrätty ajoneuvolle lisäyksessä l olevassa 2.1.2.2 tai 2.1.2.3 kohdassa.

3.4

Sähkömagneettiset kentät eivät saa vaikuttaa laitteen toimintaan (2).

3.5

Lukkiutumisen estolaitteiden on säilytettävä tehonsa, kun jarru painetaan pohjaan minkä pituisen pysähtymisen aikana tahansa.

4   PITOKYVYN HYÖDYNTÄMINEN

4.1   Yleisiä huomautuksia

4.1.1

Sivuvaunuttomien moottoripyörien ja kolmipyörien osalta lukkiutumisen estolaitteella varustettuja jarrujärjestelmiä on pidettävä hyväksyttävinä, kun edellytys

ε≥ 0,70

täyttyy, kun ε on hyödynnetty pito sellaisena kuin se on määritelty tämän lisäyksen lisäyksissä (3).

4.1.2

Pitokyvyn hyödyntäminen ε on mitattava tien pinnoilla, joiden kitkakerroin on enintään 0,45 ja vähintään 0,8.

4.1.3

Testit on suoritettava ajoneuvon ollessa kuormittamaton.

4.1.4

Kitkakertoimen (K) määrittämiseen tarvittava testausmenettely ja pitokyvyn hyödyntämisen laskutapa esitetään tämän lisäyksen lisäyksissä.

5   LISÄTARKASTUKSET

5.1

Seuraavat lisätarkastukset on suoritettava ajoneuvon ollessa kuormittamaton.

5.1.1

Lukkiutumisen estolaitteen säätämät pyörät eivät saa lukkiutua, kun jarrulaite painetaan äkkiä pohjaan (4) 4.1.2 kohdassa määritellyllä kahdella erilaisella pinnalla, testi suoritetaan alkunopeuksilla 0,8 Vmaxiin asti, kuitenkin niin, etteivät ne ylitä 80 km/h (5).

5.1.2

Kun lukkiutumisen estolaitteen säätämä pyörä siirtyy korkean kitkakertoimen omaavalta pinnalta matalan kitkakertoimen omaavalle pinnalle 4.1.2 kohdassa esitetyllä tavalla jarrulaitteen ollessa painettuna pohjaan (2), pyörä ei saa lukkiutua. Ajonopeuden ja jarrujen käyttöhetken on oltava laskettuja siten, että lukkiutumisen estolaitteen toimiessa täysin korkean kitkakertoimen omaavalla pinnalla siirtyminen pinnalta toiselle tapahtuu nopeudella noin 0,5 Vmax, joka ei kuitenkaan saa ylittää 50 km/h.

5.1.3

Ajoneuvon siirtyessä alhaisen kitkakertoimen omaavalta pinnalta korkean kitkakertoimen omaavalle pinnalle 4.1.2 kohdassa esitetyllä tavalla jarrulaitteen ollessa painettuna pohjaan (2), ajoneuvon hidastuvuuden on noustava sopivan korkeaan arvoon kohtuullisessa ajassa eikä ajoneuvo saa poiketa alkuperäisestä ajosuunnastaan. Ajonopeuden ja jarrujen käyttöhetken on oltava laskettuja siten, että lukkiutumisen estolaitteen toimiessa täysin alhaisen kitkakertoimen omaavalla pinnalla siirtyminen pinnalta toiselle tapahtuu nopeudella noin 0,5 Vmax, joka ei kuitenkaan saa ylittää 50 km/h.

5.1.4

Jos molemmat erilliset jarrulaitteet on varustettu lukkiutumisen estolaitteella, on 5.1.1, 5.1.2 ja 5.1.3 koh- dassa määrätyt testit suoritettava käyttäen samanaikaisesti molempia erillisiä jarrulaitteita, jolloin ajoneuvon vakauden on koko ajan säilyttävä.

5.1.5

Kuitenkin 5.1.1, 5.1.2, 5.1.3 ja 5.1.4 kohdassa määrätyissä testeissä pyörien jaksoittainen lukkiutuminen tai äärimmäinen luisto on sallittua, jos se ei vaikuta ajoneuvon vakauteen. Pyörien lukkiutuminen on sallittua ajoneuvon nopeuden ollessa alle 10 km/h.


(1)  Tutkimuslaitoksen on tutkittava sähköinen säädin ja/tai koko ohjausjärjestelmä voidakseen määrittää vian mahdolliset syyt.

(2)  Kunnes yhtenäiset testausmenettelyt on kehitetty, valmistajien on ilmoitettava tutkimuslaitoksille käytetyt tarkastusmenettelyt.

(3)  Jos kaksipyöräisille mopoille ei ole määritelty alinta €:n arvoa, mitattu arvo on merkittävä testausselosteeseen,

(4)  Jarruun kohdistettava voima on lisäyksessä 1 olevassa 2.4 kohdassa määrätty ajoneuvoluokalle tarkoitettu suurin voima; suurempaa voimaa käyttää, jos se on tarpeen lukkiutumisen estolaitteen käyttämiseksi,

(5)  Alhaisen kitkapinnan omaavilla pinnoilla (≤ 0,35) alkunopeutta voidaan tuvallisuuteen liittyvistä syistä alentaa: tässä tapauksessa arvo K ja alkunopeus on merkittävä testausselosteeseen.

Lisäykset

1   KITKAKERTOIMEN (K) MÄÄRITTÄMINEN

1.1

Kitkakerroin määritetään ajoneuvon suurimmasta jarrutussuhteesta, ilman pyörien lukkiutumista, lukkiutumisen estolaite (-laitteet) irtikytkettynä ja jarrutettaessa kaikilla pyörillä samanaikaisesti (1).

1.2

Jarrutustestit on suoritettava käyttämällä jarruja alkunopeudella noin 60 km/h (tai, jos ajoneuvo ei pysty saavuttamaan nopeutta 60 km/h, nopeudella noin 0,9 Vmax), ajoneuvon ollessa kuormittamaton (lukuun ottamatta testauslaitteita ja/tai tarvittavia turvalaitteita). Jarrun hallintalaitteeseen kohdistetun voiman on oltava vakio testien aikana.

1.3

Testisarjaa voidaan suorittaa kriittiseen pisteeseen asti, joka saavutetaan välittömästi ennen pyörän (pyörien) lukkiutumista vaihtelemalla sekä etu- että takajarruihin kohdistuvia jarrutusvoimia, tarkoituksena määrittää ajoneuvon suurin jarrutussuhde (2).

1.4

Jarrutussuhde(Z) määritetään viittaamalla nopeuden putoamiseen nopeudesta 40 km/h nopeuteen 20 km/h kuluvaan aikaan seuraavan kaavan avulla:

Formula

missä t on mitattu sekunteina.

Niiden ajoneuvojen osalta, jotka eivät pysty saavuttamaan nopeutta 50 km/h, jarrutussuhde on määritettävä viittaamalla ajoneuvon nopeuden putoamiseen nopeudesta 0,8 Vmax nopeuteen 0,8 Vmax-20 kuluvaan aikaan, missä Vmax on mitattu kilometritunteina.

Z:n suurin arvo = K.

2   PITOKYVYN HYÖDYNTÄMISEN (ε) MÄÄRITTÄMINEN

2.1

Pitokyvyn hyödyntäminen määritellään lukkiutumisen estolaitteen toimiessa saadun suurimman jarrutussuhteen (Zmax) ja lukkiutumisen estolaitteen ollessa kytkettynä irti saadun suurimman jarrutus suhteen (Zm) osamääränä. Kullekin lukkiutumisen estolaitteella varustetulle pyörälle on suoritettava erilliset testit.

2.2

Zmax on laskettava kolmen testin keskiarvon perusteella, saadun ajan ollessa edellä 1.4 kohdassa tarkoitetun nopeuden alenemisen aikaansaamiseksi tarvittava aika.

2.3

Pitokyvyn hyödyntäminen saadaan seuraavalla kaavalla:

Formula


(1)  Yhdistelmäjarrulaitteella varustetuille ajoneuvoille saattaa alla tarpeen vahvistaa lisävaatimuksia.

(2)  Alustavien testien helpottamiseksi voidaan aluksi määrittää kullekin pyörälle suurin jarrutusvoima ennen kriittisen pisteen saavuttamista.

Lisäys 3

Image

Lisäys 4

Image


Top