EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 31989L0240

Komission direktiivi 89/240/ETY, annettu 16 päivänä joulukuuta 1988, itseliikkuvia teollisuustrukkeja koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun neuvoston direktiivin 86/663/ETY mukauttamisesta tekniikan kehitykseen

OJ L 100, 12.4.1989, p. 1–76 (ES, DA, DE, EL, EN, FR, IT, NL, PT)
Special edition in Finnish: Chapter 13 Volume 018 P. 136 - 210
Special edition in Swedish: Chapter 13 Volume 018 P. 136 - 210

Legal status of the document No longer in force, Date of end of validity: 31/12/1995

ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/1989/240/oj

31989L0240

Komission direktiivi 89/240/ETY, annettu 16 päivänä joulukuuta 1988, itseliikkuvia teollisuustrukkeja koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun neuvoston direktiivin 86/663/ETY mukauttamisesta tekniikan kehitykseen

Virallinen lehti nro L 100 , 12/04/1989 s. 0001 - 0076
Suomenk. erityispainos Alue 13 Nide 18 s. 0136
Ruotsink. erityispainos Alue 13 Nide 18 s. 0136


KOMISSION DIREKTIIVI,

annettu 16 päivänä joulukuuta 1988,

itseliikkuvia teollisuustrukkeja koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun neuvoston direktiivin 86/663/ETY mukauttamisesta tekniikan kehitykseen (89/240/ETY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon itseliikkuvia teollisuustrukkeja koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 22 päivänä joulukuuta 1986 annetun neuvoston direktiivin 86/663/ETY(1) ja erityisesti sen 10 artiklan,

sekä katsoo, että

direktiivissä 86/663/ETY sallitaan nimenomaisesti itseliikkuvia teollisuustrukkeja koskevien testi- ja tarkastusmenetelmien antaminen noudattaen nostolaitteisiin ja mekaanisiin käsittelylaitteisiin liittyviä yleisiä määräyksiä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 17 päivänä syyskuuta 1984 annetun neuvoston direktiivin 84/528/ETY(2) 22 artiklassa säädettyä tekniikan kehitykseen mukauttamismenettelyä,

näiden testi- ja tarkastusmenetelmien antaminen on tarpeen, jotta voidaan varmistaa, että itseliikkuvat teollisuustrukit ovat direktiivin 86/663/ETY niitä koskevien teknisten vaatimusten mukaisia,

tämän direktiivin täytäntöönpanopäivän olisi oltava sama kuin direktiivissä 86/663/ETY säädetyn, jotta haluttu tavoite voidaan saavuttaa, ja

tämän direktiivin säännökset ovat mekaanisten nostolaitteiden ja mekaanisten käsittelylaitteiden alan teknisten esteiden poistamiseksi annetun direktiivin tekniikan kehitykseen mukauttamista käsittelevän komitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

Direktiivin 86/663/ETY soveltamisalaan kuuluvat itseliikkuvien trukkien tasapaino-, näkyvyys- ja toimintatestit on suoritettava liitteessä vahvistettujen menetelmien mukaisesti.

2 artikla

1 Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan siten, että ne tulevat voimaan samana päivänä kuin ne säädökset, jotka on annettu direktiivin 86/663/ETY noudattamiseksi. Niiden on ilmoitettava tästä komissiolle viipymättä.

2 Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä annetut kansalliset säännökset toimitetaan kirjallisina komissiolle.

3 artikla

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 16 päivänä joulukuuta 1988.

Komission puolesta

COCKFIELD

Varapuheenjohtaja

(1) EYVL N:o L 384, 31.12.1986, s. 12

(2) EYVL N:o L 300, 19.11.1984, s. 72

LIITE

ITSELIIKKUVIEN TEOLLISUUSTRUKKIEN TESTIMENETELMÄT

SISÄLLYSLUETTELO

Menetelmä

>TAULUKON PAIKKA>

MENETELMÄ N:o 1

VASTAPAINOTRUKKIEN TASAPAINOTESTIT

1 TAVOITE JA SOVELTAMISALA

Näissä määräyksissä määritellään perustestit (ajoneuvossa olevan tai jalan kulkevan kuljettajan ohjaamien) luokitetulta nostokyvyltään enintään 10 000 kg:n, kallistettavilla tai kiinteillä mastoilla tai haarukkavarsilla varustettujen vastapainotrukkien tasapainon tarkastamiseksi. Niitä sovelletaan haarukkavarsilla ja/tai lisälaitteilla varustettuihin trukkeihin, mutta ei trukkeihin, jotka on muutettu toimimaan vapaasti heiluvien riippuvien kuormien kanssa käytettäväksi.

2 VALIDITEETIN EDELLYTYKSET

Näissä vaatimuksissa seuraavilla tasapainotesteillä varmistetaan, että trukkityypin tasapaino on tyydyttävä, kun sitä käytetään asianmukaisesti tavanomaisissa käyttöolosuhteissa, nimittäin:

a) käyttö (liikkuminen ja pinoaminen) suhteellisen sileillä, tasaisilla ja käsitellyillä pinnoilla;

b) liikkuminen maston tai haarukkavarsien ollessa kallistettuina taaksepäin ja kuorman ollessa ala-asennossa (liikkumisasento);

c) pinoaminen maston ollessa suhteellisen pystysuorassa ja haarukkavarsien suhteellisen vaakasuorassa;

d) käyttö kuorman painopisteen ollessa suunnilleen trukin pitkittäissuuntaisella keskilinjalla.

Kun käyttöolosuhteet poikkeavat tavanomaisesta, myös menetelmät N:o 9, 10 ja 11 on otettava huomioon.

3 TESTIOLOSUHTEET

3.1 Välineet ja menetelmä

Tasapaino on tarkastettava jäljempänä esitetyillä testeillä käyttämällä testitasoa, jota voidaan kallistaa yhteen suuntaan.

Testattava trukki on sijoitettava aluksi vaakatasossa olevalle tasolle järjestyksessä testitaulukossa esitettyihin asentoihin. Kussakin trukin asennossa tasoa on kallistettava hitaasti ja tasaisesti taulukossa ilmoitettuun kallistumaan. Trukkia pidetään tasapainoisena, jos se läpäisee kaikki testit kaatumatta.

Näissä testeissä testitason kallistuman kaatumisarvo on se, joka siinä tapauksessa että sitä lisättäisiin, aiheuttaisi trukin täyden kaatumisen. Sivuttaistesteissä yksi kantavista pyöristä saa irrota tasosta, ja rakenteen osat tai muut suunnitellut laitteet saavat koskettaa testitasoa.

3.2 Trukin kunto

3.2.1 Yleistä

Testit on suoritettava trukin ollessa käyttövalmiina ilman kuljettajaa (moottoroitujen trukkien polttonestesäiliöiden on oltava täynnä, jos se vähentää tasapainoa; kaikki muut säiliöt on täytettävä niiden oikeisiin toimintatasoihin). Kuormankannatuslaitteiden on oltava täysin varustettu kaikilla alkuperäislaitteina toimitetuilla suojaavilla tai täydentävillä nostolaitteilla, ja masto tai haarukkavarret, jos ne ovat säädettävissä kallistusta varten, on sijoitettava testitaulukon mukaiseen asentoon. Jos se on mahdollista, renkaat on täytettävä valmistajan määrittämiin paineisiin, ja jos rengaspainolasti on sallittu, sitä on käytettävä valmistajan ohjeiden mukaisesti.

3.2.2 Maston pystyasennon tarkastus

Ennen testin 1 aloittamista maston pystyasento on tarkastettava luotilankaa tai muuta sopivaa välinettä käyttäen.

Painopisteen G (tai minkä tahansa muun pisteen, jolla on kiinteä suhde G:hen, kuten E:n) heijastuman vaakasuoralle tasolle on valitulla testikorkeudella oltava sama kuin tavanomaiselle liikkumiskorkeudelle lasketun taakan kanssa. Kallistuman aiheuttamat poikkeamat on korjattava muuttamalla maston kallistusta trukin rakenteen asettamissa raja-arvoissa.

Tätä menettelyä ei sovelleta trukkeihin, joiden rakenne ei salli tällaisia korjauksia.

3.2.3 Liikkumista jäljittelevien testien nostokorkeus

Liikkumista jäljittelevissä testeissä haarukkavarsien yläpinnan on kantojen kohdalla oltava 300 mm:n korkeudella maanpinnasta.

3.2.4 Pinoamista jäljittelevien testien nostokorkeus

Pinoamista jäljittelevissä testeissä nostokorkeus mitataan kallistustason pinnan ja haarukan yläpinnan väliltä.

3.3 Kuljettajan painon vaikutus tasapainoon

Ajettavien trukkien kuljettajaa edustaa 90 kg:n paino (massa), jos se vähentää testin aikaista tasapainoa. Seisovaa kuljettajaa varten paino (massa) kiinnitetään siten, että sen painopiste on 1 000 mm hallintalaitteiden äärellä sijaitsevan seisontatason keskipisteestä. Istuvaa kuljettajaa varten paino (massa) kiinnitetään siten, että sen painopiste on 250 mm kuljettajan alaspainetun istuimen yläpuolella.

3.4 Trukin sijainti testitasolla

Trukin määritelty asento testitasolla on säilytettävä kunkin testin aikana.

Pyörien pyöriminen on estettävä käsijarrulla tai käyttöjarruilla, jotka voidaan lukita "päällä"-asentoon. Lisäksi pyörät voidaan kiilata trukin runkoa vasten, mutta siten, että se ei vaikuta akselin/rungon nivellykseen.

On sallittua käyttää pönkkiä tai tukia pyörien ja testitason välissä, jotta trukin liukuminen paikaltaan estyy. Pönkkien tai tukien korkeus ei saa olla suurempi kuin seuraavassa taulukossa ilmoitetut arvot.

>TAULUKON PAIKKA>

3.5 Testikuorma

Testikuorma on nimelliskuormaa Q vastaava paino (massa), joka vaikuttaa painopisteessä G, jonka nimellissijainti on kuorman keskipisteestä vakioetäisyydellä D vaakasuorassa haarukan kantatason pinnasta katsoen ja pystysuorassa haarukkavarren yläpinnasta katsoen (ks. kuva 1).

Painopisteen G on oltava maston pystytolppien välisellä keskilinjalla.

>VIITTAUS KAAVIOON>

Kuva 1

Jos valmistaja esittää nostokykykilvessä muita mahdollisia arvoja, testit on suoritettava enimmäiskuormalla vastaavalla korkeudella sekä enimmäiskorkeutta vastaavalla kuormalla.

3.6 Turvatoimenpiteet

On toteutettava turvatoimenpiteet, joilla estetään trukin kaatuminen tai testikuorman siirtyminen testin aikana.

Kun trukin kaatumisen estämiseen käytetään vaijereita, niiden on oltava riittävän taipuisia, ja ne on järjestettävä siten, että niissä on riittävästi löysää, jotta ne eivät merkittävästi estä trukkia liikkumasta ennen kaatumisliikkeen alkamista.

Kuorman liikkuminen voidaan estää esimerkiksi:

a) kiinnittämällä se lujasti kuormankannattajaan;

b) ripustamalla se maan lähelle vaijerilla, ketjulla jne. siten, että kiinnityslaitteen yläpää toimii pisteessä G, jossa kiinteän testikuorman painopiste muutoin olisi.

4 TESTIMENETTELY

Trukki on sijoitettava testitaulukon mukaisesti.

Sivuttaistestit on suoritettava puolella, jolla trukki on epävakaampi, kun trukin pisteiden MN läpi kulkeva viiva on yhdensuuntainen tason kallistusakselin XY kanssa.

Piste N on tason pinnan ja lähinnä kallistusakselia XY olevan kantavan pyörän kosketuspinnan keskipiste (kuvat 7, 8 ja 9).

Piste M määritellään seuraavasti:

a) Trukeissa, joissa on nivelletty ohjausakseli (kuva 7), M on trukin keskilinjan AB ja akselin keskiviivan välisen leikkauspisteen heijastuma tasolle;

b) Trukeissa, joita ohjataan yhdellä tai kahdella kääntyvällä pyörällä, M on kippausakselia XY lähempänä olevan ohjaavan pyörän ja tason pinnan kosketuspinta-alan keskusta (kuvat 8 ja 9).

5 LISÄLAITTEILLA VARUSTETTUJEN TRUKKIEN TESTIT

Lisälaitteilla varustetuille trukeille on tehtävä edellä esitetyt tasapainotestit paitsi siinä tapauksessa, että laite voi viedä kuorman painopisteen pois trukin pitkittäissuuntaiselta keskilinjalta (ks. menetelmä 10).

Testikuorman ja sen sijainnin on oltava ne, jotka eritellään lisälaitteella varustetun ja valmistajan ohjeiden mukaisesti käytetyn trukin nostokykykilvessä/kilvissä.

Testeissä vaaditut nostokorkeudet on mitattava kallistustason pinnan ja kuorman tai laitteen alapuolen välistä sen mukaan kumpi on pienempi.

>TAULUKON PAIKKA>

MENETELMÄ N:o 2

KUROTUS- JA LUKKITRUKKIEN TASAPAINOTESTIT

1 TAVOITE JA SOVELTAMISALA

Näissä määräyksissä määritellään perustestit (ajoneuvossa olevan tai jalan kulkevan kuljettajan ohjaamien) luokitetulta nostokyvyltään enintään 10 000 kg:n, kallistettavilla tai kiinteillä mastoilla tai haarukkavarsilla varustettujen kurotus- ja lukkitrukkien tasapainon tarkastamiseksi. Niitä sovelletaan haarukkavarsilla ja/tai lisälaitteilla varustettuihin trukkeihin, mutta ei trukkeihin, jotka on muutettu toimimaan vapaasti heiluvien riippuvien kuormien kanssa käytettäväksi.

2 VALIDITEETIN EDELLYTYKSET

Näissä vaatimuksissa seuraavilla tasapainotesteillä varmistetaan, että trukkityypin tasapaino on tyydyttävä, kun sitä käytetään asianmukaisesti tavanomaisissa käyttöolosuhteissa, nimittäin:

a) toiminta (liikkuminen ja pinoaminen) suhteellisen sileillä, tasaisilla ja käsitellyillä pinnoilla;

b) liikkuminen maston tai haarukkavarsien ollessa kallistettuina taaksepäin ja kuorman ollessa ala-asennossa (liikkumisasento);

c) pinoaminen maston ollessa suhteellisen pystysuorassa ja haarukkavarsien suhteellisen vaakasuorassa;

d) toiminta kuorman painopisteen ollessa suunnilleen trukin pitkittäissuuntaisella keskilinjalla.

Kun käyttöolosuhteet poikkeavat tavanomaisesta, myös menetelmät N:o 9, 10 ja 11 on otettava huomioon.

3 TESTIOLOSUHTEET

3.1 Välineet ja menetelmä

Tasapaino on tarkastettava jäljempänä esitetyillä testeillä käyttämällä testitasoa, jota voidaan kallistaa yhteen suuntaan.

Testattava trukki on sijoitettava aluksi vaakatasossa olevalle tasolle järjestyksessä testitaulukossa esitettyihin asentoihin. Kussakin trukin asennossa tasoa on kallistettava hitaasti ja tasaisesti taulukossa ilmoitettuun kallistumaan. Trukkia pidetään tasapainoisena, jos se läpäisee kaikki testit kaatumatta.

Näissä testeissä testitason kallistuman kaatumisarvo on se, joka siinä tapauksessa että sitä lisättäisiin, aiheuttaisi trukin täyden kaatumisen. Sivuttaistesteissä yksi kantavista pyöristä saa irrota tasosta, ja rakenteen osat tai muut suunnitellut laitteet saavat koskettaa testitasoa.

3.2 Trukin kunto

3.2.1 Yleistä

Testit on suoritettava trukin ollessa käyttövalmiina ilman kuljettajaa (moottoroitujen trukkien polttonestesäiliöiden on oltava täynnä, jos se vähentää tasapainoa; kaikki muut säiliöt on täytettävä niiden oikeisiin toimintatasoihin). Kuormankannatuslaitteiden on oltava täysin varustettu kaikilla alkuperäislaitteina toimitetuilla suojaavilla tai täydentävillä nostolaitteilla, ja masto tai haarukkavarret, jos ne ovat säädettävissä kallistusta varten, on sijoitettava testitaulukon mukaiseen asentoon. Jos se on mahdollista, renkaat on täytettävä valmistajan määrittämiin paineisiin, ja jos rengaspainolasti on sallittu, sitä on käytettävä valmistajan ohjeiden mukaisesti.

3.2.2 Maston pystyasennon tarkastaminen

Ennen testin 1 aloittamista maston pystyasento on tarkastettava luotilankaa tai muuta sopivaa välinettä käyttäen.

Painopisteen G (tai minkä tahansa muun pisteen, jolla on kiinteä suhde G:hen, kuten E:n) heijastuman vaakasuoralle tasolle on valitulla testikorkeudella oltava sama kuin tavanomaiselle liikkumiskorkeudelle lasketun taakan kanssa. Kallistuman aiheuttamat poikkeamat on korjattava muuttamalla maston kallistusta tai vetämällä mastoa tai haarukkavarsia sisään trukin rakenteen asettamissa raja-arvoissa.

Tätä menettelyä ei sovelleta trukkeihin, joiden rakenne ei salli tällaisia korjauksia.

3.2.3 Liikkumista jäljittelevien testien nostokorkeus

Liikkumista jäljittelevissä testeissä haarukkavarsien yläpinnan on kantojen kohdalla oltava 300 mm:n korkeudella maanpinnasta tai kuorman kuljetuksen vähimmäiskorkeudella sen mukaan kumpi on suurempi.

3.2.4 Pinoamista jäljittelevien testien nostokorkeus

Pinoamista jäljittelevissä testeissä nostokorkeus mitataan kallistustason pinnan ja haarukan yläpinnan väliltä.

3.3 Kuljettajan painon vaikutus tasapainoon

Ajettavien trukkien kuljettajaa edustaa 90 kg:n paino (massa), jos se vähentää testin aikaista tasapainoa. Seisovaa kuljettajaa varten paino (massa) kiinnitetään siten, että sen painopiste on 1 000 mm hallintalaitteiden äärellä sijaitsevan seisontatason keskipisteestä. Istuvaa kuljettajaa varten paino (massa) kiinnitetään siten, että sen painopiste on 250 mm kuljettajan alaspainetun istuimen yläpuolella.

3.4 Trukin sijainti testitasolla

Trukin määritelty asento testitasolla on säilytettävä kunkin testin aikana.

Pyörien pyöriminen on estettävä käsijarrulla tai käyttöjarruilla, jotka voidaan lukita "päällä"-asentoon. Lisäksi pyörät voidaan kiilata trukin runkoa vasten, mutta siten, että se ei vaikuta akselin/rungon nivellykseen. Akselin nivellys voidaan kuitenkin lukita/sulkea turvatoimenpiteenä pituussuuntaisessa testissä, jossa nivelletty akseli on yhdensuuntainen testitason kallistusakselin kanssa ja lähempänä sitä.

On sallittua käyttää pönkkiä tai tukia pyörien ja testitason välissä, jotta trukin liukuminen paikaltaan estyy. Pönkkien tai tukien korkeus ei saa olla suurempi kuin seuraavassa taulukossa ilmoitetut arvot.

>TAULUKON PAIKKA>

3.5 Testikuorma

Testikuorma on paino (massa), joka vastaa nimelliskuormaa Q, joka vaikuttaa painopisteessä G, joka sijaitsee nimellisesti kuorman keskipisteen vakioetäisyydellä D vaakasuorassa haarukan kantatason pinnasta katsoen ja pystysuorassa haarukkavarren yläpinnasta katsoen (ks. kuva 1).

Painopisteen G on oltava maston pystytolppien välisellä keskilinjalla.

>KAAVION ALKU>

Kuva 1

>KAAVION LOOPU>

>VIITTAUS KAAVIOON>

Jos valmistaja esittää nostokykykilvessä muita mahdollisia arvoja, testit on suoritettava enimmäiskuormalla vastaavalla korkeudella sekä enimmäiskorkeutta vastaavalla kuormalla.

3.6 Turvatoimenpiteet

On toteutettava turvatoimenpiteet, joilla estetään trukin kaatuminen tai testikuorman siirtyminen testin aikana.

Kun trukin kaatumisen estämiseen käytetään vaijereita, niiden on oltava riittävän taipuisia, ja ne on järjestettävä siten, että niissä on riittävästi löysää, jotta ne eivät merkittävästi estä trukkia liikkumasta ennen kaatumisliikkeen alkamista.

Kuorman liikkuminen voidaan estää esimerkiksi:

a) kiinnittämällä se lujasti kuormankannattajaan;

b) ripustamalla se maan lähelle vaijerilla, ketjulla jne. siten, että kiinnityslaitteen yläpää toimii pisteessä G, jossa kiinteän testikuorman painopiste muutoin olisi.

4 TESTIMENETTELY

Trukki on sijoitettava testitaulukon mukaisesti.

Sivuttaistestit on suoritettava puolella, jolla trukki on epävakaampi, kun trukin pisteiden MN läpi kulkeva viiva on yhdensuuntainen tason kallistusakselin XY kanssa.

Piste N on tason pinnan ja lähinnä kallistusakselia XY olevan tukipyörän kosketuspinnan keskipiste (kuvat 8 - 13 nämä mukaan luettuna).

Piste M määritellään seuraavasti:

a) Trukeissa, joissa on nivelletty ohjausakseli (kuva 9) tai kääntyvä yhtä pistettä tukeva ohjaus, M on trukin keskilinjan AB ja akselin keskiviivan välisen leikkauspisteen heijastuma tasolle;

b) Kuvat 8, 10, 11, 12 ja 13 esittävät muun mallisten trukkien asentoja.

5 LISÄLAITTEILLA VARUSTETTUJEN TRUKKIEN TESTIT

Lisälaitteilla varustetuille trukeille on tehtävä edellä esitetyt tasapainotestit paitsi siinä tapauksessa, että laite voi viedä kuorman painopisteen pois trukin pitkittäissuuntaiselta keskilinjalta (ks. menetelmä 10).

Testikuorman ja sen sijainnin on oltava sellaiset kuin lisälaitteella varustetun ja valmistajan ohjeiden mukaisesti käytetyn trukin nostokykykilvessä/kilvissä eritellään.

Testeissä vaaditut nostokorkeudet on mitattava kallistustason pinnan ja kuorman tai laitteen alapuolen väliltä sen mukaan kumpi on pienempi.

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>KAAVION ALKU>

Testi N:o 4

>KAAVION LOOPU>

>VIITTAUS KAAVIOON>

>KAAVION ALKU>

(15 + 1,1v)% - enint. 40 %

v = trukin suurin nopeus km/h kuormittamattomana, sileällä ja tasaisella pinnalla

Kuva 18>KAAVION LOOPU>

>KAAVION ALKU>

Testi N:o 6

>KAAVION LOOPU>

>VIITTAUS KAAVIOON>

>KAAVION ALKU>

(25 + 1,55 v)% enint. 50 %

(20 + 1,55 v)% enint. 45 %

(15 + 1,55 v)% enint. 40 %

v = trukin suurin nopeus km/h kuormittamattomana, sileällä ja tasaisella pinnalla

Kuva 19>KAAVION LOOPU>

Kuvan 19 erilaisia nousukulmien arvoja tai asianmukaista kaavaa käyttäen laskettuja arvoja sovelletaan trukin tarkoitetun suorituskyvyn mukaan.

Jos trukki siis on suunniteltu ja tarkoitettu käytettäväksi ainoastaan tasaisilla lattioilla, testitason kallistuman määrittämiseen olisi käytettävä ainoastaan käyrää, joka on merkitty "0 %". Jos se on suunniteltu ja tarkoitettu liikkumaan kuormittamattomana ylös ja alas 10 %:n nousukulmia, olisi käytettävä 10 %:n käyrällä ilmaistua testitason kallistumaa; sama koskee 20 %:lla merkittyä käyrää.

Jos trukki on suunniteltu ja tarkoitettu liikkumaan kuormaamattomana ylös ja alas edellä olevien käyrien väliin sijoittuvia nousukulmia, testitason kallistuma olisi laskettava käyttäen jotakin seuraavista kaavoista:

á = 15 + 0,5i + 1,55v (max. (40 + 0,5 i) %)

jossa á = testitason kallistuma prosentteina (%),

i = kuormaamattoman trukin enimmäisnousukulma prosentteina (%),

v = trukin suurin nopeus km/h sileällä ja tasaisella pinnalla.

MENETELMÄ N:o 3

PINOAVIEN KUORMALAVATRUKKIEN JA KORKEALLE NOSTAVIEN LAVATRUKKIEN TASAPAINOTESTIT

1 TAVOITE JA SOVELTAMISALA

Näissä määräyksissä määritellään perustestit (ajoneuvossa olevan tai jalan kulkevan kuljettajan ohjaamien) luokitetulta nostokyvyltään enintään 10 000 kg:n, kallistettavilla tai kiinteillä mastoilla tai haarukkavarsilla varustettujen pinoavien kuormalavatrukkien ja korkealle nostavien lavatrukkien tasapainon tarkastamiseksi. Niitä sovelletaan haarukkavarsilla ja/tai laitteilla varustettuihin trukkeihin, mutta ei trukkeihin, jotka on muutettu toimimaan vapaasti heiluvien riippuvien kuormien kanssa käytettäväksi.

2 VALIDITEETIN EDELLYTYKSET

Näissä vaatimuksissa seuraavilla tasapainotesteillä varmistetaan, että trukkityypin tasapaino on tyydyttävä, kun sitä käytetään asianmukaisesti normaaleissa käyttöolosuhteissa, nimittäin:

a) toiminta (liikkuminen ja pinoaminen) suhteellisen sileillä, tasaisilla ja käsitellyillä pinnoilla;

b) liikkuminen maston tai haarukkavarsien ollessa kallistettuina taaksepäin ja kuorman ollessa ala-asennossa (liikkumisasento);

c) pinoaminen maston ollessa suhteellisen pystysuorassa ja haarukkavarsien suhteellisen vaakasuorassa;

d) toiminta kuorman painopisteen ollessa suunnilleen trukin pitkittäissuuntaisella keskilinjalla.

Kun käyttöolosuhteet poikkeavat tavanomaisesta, myös menetelmät N:o 9, 10 ja 11 on otettava huomioon.

3 TESTIOLOSUHTEET

3.1 Välineet ja menetelmä

Tasapaino on tarkastettava jäljempänä esitetyillä testeillä käyttämällä testitasoa, jota voidaan kallistaa yhteen suuntaan.

Testattava trukki on sijoitettava aluksi vaakatasossa olevalle tasolle järjestyksessä testitaulukossa esitettyihin asentoihin. Kussakin trukin asennossa tasoa on kallistettava hitaasti ja tasaisesti taulukossa ilmoitettuun kallistumaan. Trukkia pidetään tasapainoisena, jos se läpäisee kaikki testit kaatumatta.

Näissä testeissä testitason kallistuman kaatumisarvo on se, joka siinä tapauksessa että sitä lisättäisiin, aiheuttaisi trukin täyden kaatumisen. Sivuttaistesteissä yksi kantavista pyöristä saa irrota tasosta, ja rakenteen osat tai muut suunnitellut laitteet saavat koskettaa testitasoa.

3.2 Trukin kunto

3.2.1 Yleistä

Testit on suoritettava trukin ollessa käyttövalmiina ilman kuljettajaa (moottoroitujen trukkien polttonestesäiliöiden on oltava täynnä, jos se vähentää tasapainoa; kaikki muut säiliöt on täytettävä niiden oikeisiin toimintatasoihin). Kuormankannatuslaitteiden on oltava täysin varustettu kaikilla alkuperäislaitteina toimitetuilla suojaavilla tai täydentävillä nostolaitteilla, ja masto, lava tai haarukkavarret, jos ne ovat säädettävissä kallistusta varten, on sijoitettava testitaulukon mukaiseen asentoon. Jos se on mahdollista, renkaat on täytettävä valmistajan määrittämiin paineisiin, ja jos rengaspainolasti on sallittu, sitä on käytettävä valmistajan ohjeiden mukaisesti.

3.2.2 Maston pystyasennon tarkastaminen

Ennen testin 1 aloittamista maston pystyasento on tarkastettava luotilankaa tai muuta sopivaa välinettä käyttäen.

Painopisteen G (tai minkä tahansa muun pisteen, jolla on kiinteä suhde G:hen, kuten E:n) heijastuman vaakasuoralle tasolle on valitulla testikorkeudella oltava sama kuin tavanomaiselle liikkumiskorkeudelle lasketun taakan kanssa. Kallistuman aiheuttamat poikkeamat on korjattava muuttamalla maston kallistusta trukin rakenteen asettamissa raja-arvoissa.

Tätä menettelyä ei sovelleta trukkeihin, joiden rakenne ei salli tällaisia korjauksia.

3.2.3 Liikkumista jäljittelevien testien nostokorkeus

Liikkumista jäljittelevissä testeissä haarukkavarsien yläpinnan on kantojen kohdalla oltava 300 mm:n korkeudella maanpinnasta tai kuorman kuljetuksen vähimmäiskorkeudella sen mukaan kumpi on suurempi.

3.2.4 Pinoamista jäljittelevien testien nostokorkeus

Pinoamista jäljittelevissä testeissä nostokorkeus mitataan kallistustason pinnan ja haarukan yläpinnan väliltä.

3.3 Kuljettajan painon vaikutus tasapainoon

Ajettavien trukkien kuljettajaa edustaa 90 kg:n paino (massa), jos se vähentää testin aikaista tasapainoa. Seisovaa kuljettajaa varten paino (massa) kiinnitetään siten, että sen painopiste on 1 000 mm hallintalaitteiden äärellä sijaitsevan seisontatason keskipisteestä. Istuvaa kuljettajaa varten paino (massa) kiinnitetään siten, että sen painopiste on 250 mm kuljettajan alaspainetun istuimen yläpuolella.

3.4 Trukin sijainti testitasolla

Trukin määritelty asento testitasolla on säilytettävä kunkin testin aikana.

Pyörien pyöriminen on estettävä käsijarrulla tai käyttöjarruilla, jotka voidaan lukita "päällä"-asentoon. Lisäksi pyörät voidaan kiilata trukin runkoa vasten, mutta siten, että se ei vaikuta akselin/rungon nivellykseen. Akselin nivellys voidaan kuitenkin lukita/sulkea turvatoimenpiteenä, kun suoritetaan pituussuuntaista testiä nivelletyn akselin ollessa yhdensuuntainen testitason kallistusakselin kanssa ja lähempänä sitä.

On sallittua käyttää pönkkiä tai tukia pyörien ja testitason välissä, jotta trukin liukuminen paikaltaan estyy. Pönkkien tai tukien korkeus ei saa olla suurempi kuin seuraavassa taulukossa ilmoitetut arvot.

>TAULUKON PAIKKA>

3.5 Testikuorma

Testikuorma on paino (massa), joka vastaa nimelliskuormaa Q, joka vaikuttaa painopisteessä G, joka sijaitsee nimellisesti kuorman keskipisteen vakioetäisyydellä D vaakasuorassa haarukan kantatason pinnasta katsoen ja pystysuorassa haarukkavarren yläpinnasta katsoen (ks. kuva 1).

Painopisteen G on oltava maston pystytolppien välisellä keskilinjalla.

>KAAVION ALKU>

Kuva 1>KAAVION LOOPU>

>VIITTAUS KAAVIOON>

Jos valmistaja esittää nostokykykilvessä muita mahdollisia arvoja, testit on suoritettava enimmäiskuormalla vastaavalla korkeudella sekä enimmäiskorkeutta vastaavalla kuormalla.

3.6 Turvatoimenpiteet

On toteutettava turvatoimenpiteet, joilla estetään trukin kaatuminen tai testikuorman siirtyminen testin aikana.

Kun trukin kaatumisen estämiseen käytetään vaijereita, niiden on oltava riittävän taipuisia, ja ne on järjestettävä siten, että niissä on riittävästi löysää, jotta ne eivät merkittävästi estä trukkia liikkumasta ennen kaatumisliikkeen alkamista.

Kuorman liikkuminen voidaan estää esimerkiksi:

a) kiinnittämällä se lujasti kuormankannattajaan;

b) ripustamalla se maan lähelle vaijerilla, ketjulla jne. siten, että kiinnityslaitteen yläpää toimii pisteessä G, jossa kiinteän testikuorman painopiste muutoin olisi.

4 TESTIMENETTELY

Trukki on sijoitettava testitaulukon mukaisesti.

Sivuttaistestit on suoritettava puolella, jolla trukki on epävakaampi, kun trukin pisteiden MN läpi kulkeva viiva on yhdensuuntainen tason kallistusakselin XY kanssa.

Piste N on tason pinnan ja lähinnä kallistusakselia XY olevan tukipyörän kosketuspinnan keskipiste (kuvat 8 - 13).

Piste M määritellään seuraavasti:

a) Trukeissa, joissa on nivelletty ohjausakseli (kuva 9) tai kääntyvä yhtä pistettä tukeva ohjaus, M on trukin keskilinjan AB ja akselin keskiviivan välisen leikkauspisteen heijastuma tasolle;

b) Kuvat 8, 10, 11, 12 ja 13 esittävät muun mallisten trukkien asentoja.

5 LISÄLAITTEILLA VARUSTETTUJEN TRUKKIEN TESTIT

Lisälaitteilla varustetuille trukeille on tehtävä edellä esitetyt tasapainotestit paitsi siinä tapauksessa, että laite voi viedä kuorman painopisteen pois trukin pitkittäissuuntaiselta keskilinjalta (ks. menetelmä 10).

Testikuorman ja sen sijainnin on oltava ne, jotka eritellään lisälaitteella varustetun ja valmistajan ohjeiden mukaisesti käytetyn trukin nostokykykilvessä/kilvissä.

Testeissä vaaditut nostokorkeudet on mitattava kallistustason pinnan ja kuorman tai laitteen alapuolen väliltä sen mukaan kumpi on pienempi.

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>KAAVION ALKU>

Testi N:o 3

>KAAVION LOOPU>

>VIITTAUS KAAVIOON>

>KAAVION ALKU>

(2 + 0,3 vQ)% väh. 3.5 %,

enint. 6%

vQ = trukin suurin nopeus km/h nimelliskuormalla Q sileällä ja tasaisella pinnalla

Kuva 18>KAAVION LOOPU>

>KAAVION ALKU>

Testi N:o 4

>KAAVION LOOPU>

>VIITTAUS KAAVIOON>

>KAAVION ALKU>

(15 + 1,1 v)% enint. 26 %

v = trukin suurin nopeus km/h kuormittamattomana, sileällä ja tasaisella pinnalla

Kuva 19>KAAVION LOOPU>

>KAAVION ALKU>

Testi N:o 6

>KAAVION LOOPU>

>VIITTAUS KAAVIOON>

>KAAVION ALKU>

(15 + 1,1 v)% enint. 26 %

(10 + 1,1 v) % enint. 21 %

v = trukin suurin nopeus km/h kuormittamattomana, sileällä ja tasaisella pinnalla

Kuva 20>KAAVION LOOPU>

Kuvan 20 erilaisia nousukulmien arvoja tai asianmukaista kaavaa käyttäen laskettuja arvoja sovelletaan trukin tarkoitetun suorituskyvyn mukaan.

Jos trukki siis on suunniteltu ja tarkoitettu käytettäväksi ainoastaan tasaisilla lattioilla, testitason kallistuman määrittämiseen olisi käytettävä ainoastaan käyrää, joka on merkitty "0 %". Jos se on suunniteltu ja tarkoitettu liikkumaan kuormittamattomana ylös ja alas 10 %:n nousukulmia, olisi käytettävä 10 %:n käyrällä ilmaistua testitason kallistumaa.

Jos trukki on suunniteltu ja tarkoitettu liikkumaan kuormaamattomana ylös ja alas edellä olevien käyrien väliin sijoittuvia nousukulmia, testitason kallistuma olisi laskettava käyttäen jotakin seuraavista kaavoista:

á = 10 + 0,5 i + 1,1 v (max. 21 + 0,5 i %)

jossa á = testitason kallistuma prosentteina (%),

i= kuormaamattoman trukin enimmäisnousukulma prosentteina (%),

v= trukin suurin nopeus km/h sileällä ja tasaisella pinnalla.

MENETELMÄ N:o 4

KORKEALLE JA KESKITASOLLE NOSTAVIEN KERÄILYTRUKKIEN TASAPAINOTESTIT

1 TAVOITE JA SOVELTAMISALA

Näissä määräyksissä määritellään perustestit luokitetulta nostokyvyltään enintään 10 000 kg:n, korkealle ja keskitasolle nostavien keräilytrukkien tasapainon tarkastamiseksi. Niitä sovelletaan haarukkavarsilla tai tasoilla varustettuihin trukkeihin. Ne eivät koske trukkeja, joiden kuormankantolaitetta voidaan siirtää sivusuunnassa tai siirtää pois trukin pituussuuntaiselta keskilinjalta, tai trukkeja, jotka käsittelevät vapaasti heiluvia riippuvia kuormia.

2 VALIDITEETIN EDELLYTYKSET

Näitä vaatimuksia sovelletaan moottorikäyttöisiin korkealle ja keskitasolle nostaviin keräilytrukkeihin, joiden kuljettajan paikka voidaan kohottaa yli 1 200 mm:n korkeuteen kuormankannattajan kanssa tai ilman sitä. Ne voivat olla suunniteltuja ohjattuun tai vapaaseen käyttöön tai molempiin.

Ohjattujen(1) trukkien osalta näitä vaatimuksia sovelletaan trukkeihin,

a) joita ei ole estetty kaatumasta ulkoisin keinoin;

b) joita on osittain estetty kaatumasta ulkoisin keinoin ja

c) jotka toimivat siten, että kuorman painopiste on suunnilleen trukin pitkittäissuuntaisella keskitasolla.

Edellä b kohdassa tarkoitetut trukkityypit on testattava näiden vaatimusten mukaisesti, jotta voidaan varmistaa niiden tasapaino asennoissa, joissa niitä ei ole tuettu.

Ohjattujen keräilytrukkien kuljettajan paikkaa ja/tai kuormankannattajaa voidaan siirtää tai käyttää liikkumisen aikana, jos asianmukaiset edellytykset ja turvavaatimukset (2) ja tasapainovaatimukset täysin täyttyvät.

Seuraavat tasapainotestit varmistavat, että määrätyn trukkityypin tasapaino on tyydyttävä, kun sitä käytetään asianmukaisesti tavanomaisissa käyttöolosuhteissa (3)Kun trukkia käytetään olosuhteissa, jotka poikkeavat tavanomaisesta, myös menetelmät 9, 10 ja 11 on otettava huomioon.

2.1 Tavanomaiset käyttöolosuhteet

2.1.1 Tavanomainen käyttö käytävillä ohjattuna

Ohjattua käyttöä pidetään tavanomaisena, jos trukkia:

a) käytetään kuorman tai kuormankannattajan ollessa korkeudella, jolla ajonopeutta ei ole rajoitettu trukin suurimman nopeuden alapuolelle;

b) käytetään kuorman tai kuormankannattajan ollessa kohotettuna korkeudelle, jolla trukin liikkuminen edelleen sallitaan mahdollisesti alennetulla nopeudella ja vastaavasti vähennetyllä jarrutuksella;

c) käytetään nostettaessa, sijoitettaessa, pinottaessa tai kerättäessä kaikilta korkeuksilta mukaan luettuna huippukorkeus. Näillä korkeuksilla liikkuminen voi olla täysin estetty tai rajoitettu ryömintänopeudelle(4).

2.1.2 Tavanomainen käyttö vapaana (ohjaamattomana)

Vapaata käyttöä pidetään tavanomaisena, jos trukkia:

a) käytetään v°:hon asti ulottuvilla nopeuksilla (5), kun kuorma tai kuormankannattaja on ala-asennossa (enint. 500 mm). Jos jarrujen vetovastus F (6) ei ole tavanomaisella tasolla, se on joko palautettava tavanomaisiin trukkeihin yhdistettävälle tasolle tai nopeus v° on automaattisesti rajoitettava enintään 9 km/h:iin (5,6 mailia/h),

tai

b) käytetään enintään 4 km/h:n (2,5 mailia/h) nopeuksilla, kun kuorma tai kuormankannatin on kohotettu yli 500 mm:n mutta enintään 2,5 m:n korkeuteen ohjauksen ollessa suhteellisen suoraan eteen. Muu kuin ryömintänopeudella tapahtuva liikkuminen on oltava automaattisesti estetty, kun ohjaus siirtyy suhteellisen suorasta eteenajon asennosta,

tai

c) käytetään nostoon, sijoitukseen, pinoamiseen tai keräämiseen valmistajan sallimaan nostokorkeuteen asti. Liikkuminen on rajoitettava ryömintänopeudelle.

3 TESTIOLOSUHTEET

3.1 Välineet ja menetelmä

Tasapaino on tarkastettava jäljempänä kuvatuilla testeillä käyttämällä testitasoa, jota voidaan kallistaa yhteen suuntaan.

Testattava trukki on sijoitettava aluksi vaakatasossa olevalle tasolle järjestyksessä testitaulukossa kuvattuihin asentoihin. Kussakin trukin asennossa tasoa on kallistettava hitaasti ja tasaisesti taulukossa ilmoitettuun kallistumaan. Trukkia pidetään tasapainoisena, jos se läpäisee kaikki testit kaatumatta.

Näissä testeissä testitason kallistuman kaatumisarvo on se, joka siinä tapauksessa että sitä lisättäisiin, aiheuttaisi trukin täyden kaatumisen. Sivuttaistesteissä yksi kantavista pyöristä saa irrota tasosta, ja rakenteen osat tai muut suunnitellut laitteet saavat koskettaa testitasoa.

3.2 Trukin kunto

3.2.1 Yleistä

Testit on suoritettava trukin ollessa käyttövalmiina ilman kuljettajaa (moottoroitujen trukkien polttonestesäiliöiden on oltava täynnä, jos se vähentää tasapainoa; kaikki muut säiliöt on täytettävä niiden oikeisiin toimintatasoihin). Kuormankannatuslaitteiden on oltava täysin varustettu kaikilla alkuperäislaitteina toimitetuilla suojaavilla tai täydentävillä nostolaitteilla. Jos se on mahdollista, renkaat on täytettävä valmistajan määrittämiin paineisiin, ja jos rengaspainolasti on sallittu, sitä on käytettävä valmistajan ohjeiden mukaisesti.

3.2.2 Liikkumista jäljittelevien testien nostokorkeus

Liikkumista jäljittelevissä testeissä nostotason tai haarukkavarsien yläpinnan on kantojen kohdalla oltava trukin turvallisuusominaisuuksien ja jäljittelevän liikkumistavan mukaisessa asennossa.

3.2.3 Pinoamista jäljittelevien testien nostokorkeus

Pinoamista jäljittelevissä testeissä nostokorkeus mitataan kallistustason pinnan ja haarukan yläpinnan väliltä.

3.3 Kuljettajan painon vaikutus tasapainoon

Kuljettajaa edustaa 90 kg:n paino (massa), jos se vähentää testin aikaista tasapainoa. Seisovaa kuljettajaa varten paino (massa) kiinnitetään siten, että sen painopiste on 1 000 mm hallintalaitteiden äärellä sijaitsevan seisontatason keskipisteestä. Istuvaa kuljettajaa varten paino (massa) kiinnitetään siten, että sen painopiste on 250 mm kuljettajan alaspainetun istuimen yläpuolella.

3.4 Trukin sijainti testitasolla

Trukin määritelty asento testitasolla on säilytettävä kunkin testin aikana.

Pyörien pyöriminen on estettävä käsijarrulla tai käyttöjarruilla, jotka voidaan lukita "päällä"-asentoon. Lisäksi pyörät voidaan kiilata trukin runkoa vasten, mutta siten, että se ei vaikuta akselin/rungon nivellykseen. Akselin nivellys voidaan kuitenkin lukita/sulkea turvatoimenpiteenä, kun tehdään pituussuuntaista testiä nivelletyn akselin ollessa yhdensuuntainen testitason kallistusakselin kanssa ja lähempänä sitä.

On sallittua käyttää pönkkiä tai tukia pyörien ja testitason välissä, jotta trukin liukuminen paikaltaan estyy. Pönkkien tai tukien korkeus ei saa olla suurempi kuin seuraavassa taulukossa ilmoitetut arvot.

>TAULUKON PAIKKA>

3.5 Testikuorma

Testikuorma on nimelliskuormaa Q vastaava paino (massa), joka vaikuttaa painopisteessä G, jonka nimellissijainti on kuorman keskipisteen vakioetäisyydellä D vaakasuorassa haarukan kantatason pinnasta katsoen ja pystysuorassa haarukkavarren yläpinnasta katsoen (ks. kuva 1).

Painopisteen G on oltava maston pystytolppien välisellä keskilinjalla.

>VIITTAUS KAAVIOON>

Kuva 1

Jos valmistaja esittää nostokykykilvessä muita mahdollisia arvoja, testit on suoritettava enimmäiskuormalla vastaavalla korkeudella sekä enimmäiskorkeutta vastaavalla kuormalla.

3.6 Turvatoimenpiteet

On toteutettava turvatoimenpiteet, joilla estetään trukin kaatuminen tai testikuorman siirtyminen testin aikana.

Kun trukin kaatumisen estämiseen käytetään vaijereita, niiden on oltava riittävän taipuisia, ja ne on järjestettävä siten, että niissä on riittävästi löysää, jotta ne eivät merkittävästi estä trukkia liikkumasta ennen kaatumisliikkeen alkamista.

Kuorman liikkuminen voidaan estää esimerkiksi:

a) kiinnittämällä se lujasti kuormankannattajaan;

b) ripustamalla se maan lähelle vaijerilla, ketjulla jne. siten, että kiinnityslaitteen yläpää toimii pisteessä G, jossa kiinteän testikuorman painopiste muutoin olisi.

4 TESTIMENETTELY

Trukki on sijoitettava testitaulukon mukaisesti.

Sivuttaistestit on suoritettava puolella, jolla trukki on epävakaampi, kun trukin pisteiden MN läpi kulkeva viiva on yhdensuuntainen tason kallistusakselin XY kanssa.

Kaavioissa esitetyt trukin pyörien asennot ja yleiset trukin kuvat ovat ainoastaan viitteellisiä, ja muut järjestelyt ovat sallittuja, jos testiasentoon liittyviä yleisiä periaatteita noudatetaan.

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>KAAVION ALKU>

Testi N:o 2

>KAAVION LOOPU>

>VIITTAUS KAAVIOON>

>KAAVION ALKU>

Kuva 33>KAAVION LOOPU>

(1) Määritelmien yksityiskohtien ja turvallisuusohjeiden osalta, ks. direktiivin 86/663/ETY liitteessä 1 oleva 10 luku "Erityisvaatimukset".

(2) v° = trukin suurin nopeus, jonka se voi saavuttaa käytävän ulkopuolella km/h tai mailia/h (tämä voidaan automaattisesti vähentää V:stä, joka on trukin suurin nopeus toimintakäytävillä).

(3) F = jarrujen tuottama vetovastus tai vetävä voima prosentteina trukin bruttopainosta (massa) soveltuvin osin kuorman kanssa tai ilman.

MENETELMÄ N:o 5

YHDELLE SIVULLE LASTAAVIEN HAARUKKATRUKKIEN TASAPAINOTESTIT

1 TAVOITE JA SOVELTAMISALA

Näissä määräyksissä määritellään perustestit luokitetulta nostokyvyltään enintään 10 000 kg:n, kallistettavilla tai kiinteillä mastoilla tai haarukkavarsilla varustettujen yhdelle sivulle lastaavien haarukkatrukkien tasapainon tarkastamiseksi. Niitä sovelletaan haarukkavarsilla ja/tai laitteilla varustettuihin trukkeihin, mutta ei trukkeihin, jotka on muutettu toimimaan vapaasti heiluvien riippuvien kuormien kanssa käytettäväksi.

2 VALIDITEETIN EDELLYTYKSET

Näissä vaatimuksissa seuraavat tasapainotestit varmistavat, että määrätyn trukkityypin tasapaino on tyydyttävä, kun sitä käytetään asianmukaisesti tavanomaisissa käyttöolosuhteissa, nimittäin:

a) toiminta (liikkuminen ja pinoaminen) suhteellisen sileillä, tasaisilla ja käsitellyillä pinnoilla;

b) liikkuminen maston tai haarukkavarsien ollessa kallistettuina taaksepäin ja kuorman ollessa sisään vedettynä ja ala-asennossa (liikkumisasento), tai sen levätessä kuormaa kantavalla kannella;

c) pinoaminen maston ollessa suhteellisen pystysuorassa ja haarukkavarsien suhteellisen vaakasuorassa;

d) toiminta kuorman painopisteen ollessa suunnilleen maston pystytolppien välisellä keskilinjalla.

Kun käyttöolosuhteet poikkeavat tavanomaisesta, myös menetelmät N:o 9, 10 ja 11 on otettava huomioon.

3 TESTIOLOSUHTEET

3.1 Välineet ja menetelmä

Tasapaino on tarkastettava jäljempänä esitetyillä testeillä käyttämällä testitasoa, jota voidaan kallistaa yhteen suuntaan.

Testattava trukki on sijoitettava aluksi vaakatasossa olevalle tasolle järjestyksessä testitaulukossa esitettyihin asentoihin. Kussakin trukin asennossa tasoa on kallistettava hitaasti ja tasaisesti taulukossa ilmoitettuun kallistumaan. Trukkia pidetään tasapainoisena, jos se läpäisee kaikki testit kaatumatta.

Näissä testeissä testitason kallistuman kaatumisarvo on se, joka siinä tapauksessa että sitä lisättäisiin, aiheuttaisi trukin täyden kaatumisen.

Testien aikana trukilla ja tasolla ei saa olla hetkeäkään vähempää kuin kolme eri kosketuskohtaa; yhden näistä kosketuksista on oltava pyöräkosketus.

3.2 Trukin kunto

3.2.1 Yleistä

Testit on suoritettava trukin ollessa käyttövalmiina ilman kuljettajaa (moottoroitujen trukkien polttonestesäiliöiden on oltava täynnä, jos se vähentää tasapainoa; kaikki muut säiliöt on täytettävä niiden oikeisiin toimintatasoihin). Kuormankannatuslaitteiden on oltava täysin varustettu kaikilla alkuperäislaitteina toimitetuilla suojaavilla tai täydentävillä nostolaitteilla, ja masto tai haarukkavarret, jos ne ovat säädettävissä kallistusta varten, on sijoitettava testitaulukon mukaiseen asentoon. Jos se on mahdollista, renkaat on täytettävä valmistajan määrittämiin paineisiin, ja jos rengaspainolasti on sallittu, sitä on käytettävä valmistajan ohjeiden mukaisesti.

3.2.2 Maston pystyasennon tarkastus

Ennen testin 1 aloittamista maston pystyasento on tarkastettava luotilankaa tai muuta sopivaa välinettä käyttäen.

Painopisteen G (tai minkä tahansa muun pisteen, jolla on kiinteä suhde G:hen, kuten E:n) heijastuman vaakasuoralle tasolle on valitulla testikorkeudella oltava sama kuin tavanomaiselle liikkumiskorkeudelle lasketun taakan kanssa. Kallistuman aiheuttamat poikkeamat on korjattava muuttamalla maston kallistusta trukin rakenteen asettamissa raja-arvoissa.

Tätä menettelyä ei sovelleta trukkeihin, joiden rakenne ei salli tällaisia korjauksia.

3.2.3 Liikkumista jäljittelevien testien nostokorkeus

Liikkumista jäljittelevissä testeissä haarukkavarsien yläpinnan on kantojen kohdalla oltava 300 mm:n korkeudella maanpinnasta tai kuorman kuljetuksen vähimmäiskorkeudella sen mukaan kumpi on suurempi.

3.2.4 Pinoamista jäljittelevien testien nostokorkeus

Pinoamista jäljittelevissä testeissä nostokorkeus mitataan kallistustason pinnan ja haarukan yläpinnan väliltä.

3.3 Kuljettajan painon vaikutus tasapainoon

Ajettavien trukkien kuljettajaa edustaa 90 kg:n paino (massa), jos se vähentää testin aikaista tasapainoa. Seisovaa kuljettajaa varten paino (massa) kiinnitetään siten, että sen painopiste on 1 000 mm hallintalaitteiden äärellä sijaitsevan seisontatason keskipisteestä. Istuvaa kuljettajaa varten paino (massa) kiinnitetään siten, että sen painopiste on 250 mm kuljettajan alaspainetun istuimen yläpuolella. Kun kuljettajan paikkaa voidaan siirtää suhteessa trukkiin, sen on sijaittava kutakin testiä varten paikassa, joka minimoi trukin tasapainon.

3.4 Trukin sijainti testitasolla

Trukin määritelty asento testitasolla on säilytettävä kunkin testin aikana.

Pyörien pyöriminen on estettävä käsijarrulla tai käyttöjarruilla, jotka voidaan lukita "päällä"-asentoon. Lisäksi pyörät voidaan kiilata trukin runkoa vasten, mutta siten, että se ei vaikuta akselin/rungon nivellykseen.

On sallittua käyttää pönkkiä tai tukia pyörien ja testitason välissä, jotta trukin liukuminen paikaltaan estyy. Pönkkien tai tukien korkeus ei saa olla suurempi kuin seuraavassa taulukossa ilmoitetut arvot.

>TAULUKON PAIKKA>

3.5 Testikuorma

Testikuorma on nimelliskuormaa Q vastaava paino (massa), joka vaikuttaa painopisteessä G, jonka nimellissijainti on kuorman keskipisteestä vakioetäisyydellä D vaakasuorassa haarukan kantatason pinnasta katsoen ja pystysuorassa haarukkavarren yläpinnasta katsoen (ks. kuva 1).

Painopisteen G on oltava maston pystytolppien välisellä keskilinjalla.

>KAAVION ALKU>

Kuva 1

>KAAVION LOOPU>

>VIITTAUS KAAVIOON>

Jos valmistaja esittää nostokykykilvessä muita mahdollisia arvoja, testit on suoritettava enimmäiskuormalla vastaavalla korkeudella sekä enimmäiskorkeutta vastaavalla kuormalla.

3.6 Turvatoimenpiteet

On toteutettava turvatoimenpiteet, joilla estetään trukin kaatuminen tai testikuorman siirtyminen testien aikana.

Kun trukin kaatumisen estämiseen käytetään vaijereita, niiden on oltava riittävän taipuisia, ja ne on järjestettävä siten, että niissä on riittävästi löysää, jotta ne eivät merkittävästi estä trukkia liikkumasta ennen kaatumisliikkeen alkamista.

Kuorman liikkuminen voidaan estää esimerkiksi:

a) kiinnittämällä se lujasti kuormankannattajaan;

b) ripustamalla se maan lähelle vaijerilla, ketjulla jne. siten, että kiinnityslaitteen yläpää toimii pisteessä G, jossa kiinteän testikuorman painopiste muutoin olisi.

4 TESTIMENETTELY

Trukki on sijoitettava testitaulukon mukaisesti.

Testit on suoritettava puolella, jolla trukki on epävakaampi, kun trukin pisteiden MN läpi kulkeva viiva on yhdensuuntainen tason kallistusakselin XY kanssa.

Piste N on tason pinnan ja värähtelemättömän pyörän tai tukipehmusteen kosketusalueen keskipiste.

Piste M määritellään seuraavasti:

a) Trukeissa, joissa on nivelletty akseli (kuvat 13 ja 14), M on trukin keskilinjan ja akselin keskiviivan välisen leikkauspisteen heijastuma tasolle;

b) Trukeissa, joissa ei ole nivellettyä akselia tai joissa on käytössä akseliluokka tai vakaimet, piste M on tason ja toisen pyörän tai tukipehmusteen kosketusalueen keskipiste.

Jos vakaimien, ripustuslukkojen yms. käyttö vaikuttaa trukin mittauksiin, tällaisia laitteita on käytettävä testien aikana. Jos trukkia voidaan myös käyttää ilman niitä, tässä tilassa on suoritettava lisätestejä.

5 LISÄLAITTEILLA VARUSTETTUJEN TRUKKIEN TESTIT

Lisälaitteilla varustetuille trukeille on tehtävä edellä esitetyt tasapainotestit.

Testikuorman ja sen sijainnin on oltava ne, jotka eritellään lisälaitteella varustetun ja valmistajan ohjeiden mukaisesti käytetyn trukin nostokykykilvessä/kilvissä.

Testeissä vaaditut nostokorkeudet on mitattava kallistustason pinnan ja kuorman tai laitteen alapuolen väliltä sen mukaan kumpi on pienempi.

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

MENETELMÄ N:o 6

KAKSI- JA MONISUUNTAISTEN TRUKKIEN TASAPAINOTESTIT

1 TAVOITE JA SOVELTAMISALA

Näissä määräyksissä määritellään perustestit luokitetulta nostokyvyltään enintään 10 000 kg:n, kallistettavilla tai kiinteillä mastoilla tai haarukkavarsilla varustettujen kaksi- tai ja monisuuntaisten trukkien tasapainon tarkastamiseksi. Niitä sovelletaan haarukkavarsilla ja/tai lisälaitteilla varustettuihin trukkeihin, mutta ei trukkeihin, jotka on muutettu toimimaan vapaasti heiluvien riippuvien kuormien kanssa käytettäväksi.

2 VALIDITEETIN EDELLYTYKSET

Näissä vaatimuksissa seuraavilla tasapainotesteillä varmistetaan, että trukkityypin tasapaino on tyydyttävä, kun sitä käytetään asianmukaisesti tavanomaisissa käyttöolosuhteissa, nimittäin:

a) toiminta (liikkuminen ja pinoaminen) suhteellisen sileillä, tasaisilla ja käsitellyillä pinnoilla;

b) liikkuminen maston tai haarukkavarsien ollessa kallistettuina taaksepäin ja kuorman ollessa ala-asennossa (liikkumisasento);

c) pinoaminen maston ollessa suhteellisen pystysuorassa ja haarukkavarsien suhteellisen vaakasuorassa;

d) toiminta kuorman painopisteen ollessa suunnilleen trukin pitkittäissuuntaisella keskilinjalla.

Kun käyttöolosuhteet poikkeavat tavanomaisesta, myös menetelmät N:o 9, 10 ja 11 on otettava huomioon.

3 TESTIOLOSUHTEET

3.1 Välineet ja menetelmä

Tasapaino on tarkastettava jäljempänä esitetyillä testeillä käyttämällä testitasoa, jota voidaan kallistaa yhteen suuntaan.

Testattava trukki on sijoitettava aluksi vaakatasossa olevalle tasolle järjestyksessä testitaulukossa esitettyihin asentoihin. Kussakin trukin asennossa tasoa on kallistettava hitaasti ja tasaisesti taulukossa ilmoitettuun kallistumaan. Trukkia pidetään tasapainoisena, jos se läpäisee kaikki testit kaatumatta.

Näissä testeissä testitason kallistuman kaatumisarvo on se, joka siinä tapauksessa että sitä lisättäisiin, aiheuttaisi trukin täyden kaatumisen. Sivuttaistesteissä yksi kantavista pyöristä saa irrota tasosta, ja rakenteen osat tai muut suunnitellut laitteet saavat koskettaa testitasoa.

3.2 Trukin kunto

3.2.1 Yleistä

Testit on suoritettava trukin ollessa käyttövalmiina ilman kuljettajaa (moottoroitujen trukkien polttonestesäiliöiden on oltava täynnä, jos se vähentää tasapainoa; kaikki muut säiliöt on täytettävä niiden oikeisiin toimintatasoihin). Kuormankannatuslaitteiden on oltava täysin varustettu kaikilla alkuperäislaitteina toimitetuilla suojaavilla tai täydentävillä nostolaitteilla, ja masto tai haarukkavarret, jos ne ovat säädettävissä kallistusta varten, on sijoitettava testitaulukon mukaiseen asentoon. Jos se on mahdollista, renkaat on täytettävä valmistajan määrittämiin paineisiin, ja jos rengaspainolasti on sallittu, sitä on käytettävä valmistajan ohjeiden mukaisesti.

3.2.2 Maston pystyasennon tarkastus

Ennen testin 1 aloittamista maston pystyasento on tarkastettava luotilankaa tai muuta sopivaa välinettä käyttäen.

Painopisteen G (tai minkä tahansa muun pisteen, jolla on kiinteä suhde G:hen, kuten E:n) heijastuman vaakasuoralle tasolle on valitulla testikorkeudella oltava sama kuin tavanomaiselle liikkumiskorkeudelle lasketun taakan kanssa. Kallistuman aiheuttamat poikkeamat on korjattava muuttamalla maston kallistusta trukin rakenteen asettamissa raja-arvoissa.

Tätä menettelyä ei sovelleta trukkeihin, joiden rakenne ei salli tällaisia korjauksia.

3.2.3 Liikkumista jäljittelevien testien nostokorkeus

Liikkumista jäljittelevissä testeissä haarukkavarsien yläpinnan on kantojen kohdalla oltava 300 mm:n korkeudella maanpinnasta tai kuorman kuljetuksen vähimmäiskorkeudella sen mukaan kumpi on suurempi.

3.2.4 Pinoamista jäljittelevien testien nostokorkeus

Pinoamista jäljittelevissä testeissä nostokorkeus mitataan kallistustason pinnan ja haarukan yläpinnan väliltä.

3.3 Kuljettajan painon vaikutus tasapainoon

Ajettavien trukkien kuljettajaa edustaa 90 kg:n paino (massa), jos se vähentää testin aikaista tasapainoa. Seisovaa kuljettajaa varten paino (massa) kiinnitetään siten, että sen painopiste on 1 000 mm hallintalaitteiden äärellä sijaitsevan seisontatason keskipisteestä. Istuvaa kuljettajaa varten paino (massa) kiinnitetään siten, että sen painopiste on 250 mm kuljettajan alaspainetun istuimen yläpuolella.

3.4 Trukin sijainti testitasolla

Trukin määritelty asento testitasolla on säilytettävä kunkin testin aikana.

Pyörien pyöriminen on estettävä käsijarrulla tai käyttöjarruilla, jotka voidaan lukita "päällä"-asentoon. Lisäksi pyörät voidaan kiilata trukin runkoa vasten, mutta siten, että se ei vaikuta akselin/rungon nivellykseen. Akselin nivellys voidaan kuitenkin lukita/sulkea turvatoimenpiteenä, kun suoritetaan pituussuuntaista testiä nivelletyn akselin ollessa yhdensuuntainen testitason kallistusakselin kanssa ja lähempänä sitä.

On sallittua käyttää pönkkiä tai tukia pyörien ja testitason välissä, jotta trukin liukuminen paikaltaan estyy. Pönkkien tai tukien korkeus ei saa olla suurempi kuin seuraavassa taulukossa ilmoitetut arvot.

>TAULUKON PAIKKA>

3.5 Testikuorma

Testikuorma on nimelliskuormaa Q vastaava paino (massa), joka vaikuttaa painopisteessä G, jonka nimellissijainti on kuorman keskipisteestä vakioetäisyydellä D vaakasuorassa haarukan kantatason pinnasta katsoen ja pystysuorassa haarukkavarren yläpinnasta katsoen (ks. kuva 1).

Painopisteen G on oltava maston pystytolppien välisellä keskilinjalla.

>KAAVION ALKU>

Kuva 1

>KAAVION LOOPU>

>VIITTAUS KAAVIOON>

Jos valmistaja esittää nostokykykilvessä muita mahdollisia arvoja, testit on suoritettava enimmäiskuormalla vastaavalla korkeudella sekä enimmäiskorkeutta vastaavalla kuormalla.

3.6 Turvatoimenpiteet

On toteutettava turvatoimenpiteet, joilla estetään trukin kaatuminen tai testikuorman siirtyminen testin aikana.

Kun trukin kaatumisen estämiseen käytetään vaijereita, niiden on oltava riittävän taipuisia, ja ne on järjestettävä siten, että niissä on riittävästi löysää, jotta ne eivät merkittävästi estä trukkia liikkumasta ennen kaatumisliikkeen alkamista.

Kuorman liikkuminen voidaan estää esimerkiksi:

a) kiinnittämällä se lujasti kuormankannattajaan;

b) ripustamalla se maan lähelle vaijerilla, ketjulla jne. siten, että kiinnityslaitteen yläpää toimii pisteessä G, jossa kiinteän testikuorman painopiste muutoin olisi.

4 TESTIMENETTELY

Trukki on sijoitettava testitaulukon mukaisesti.

Sivuttaistestit on suoritettava puolella, jolla trukki on epävakaampi, kun trukin pisteiden MN läpi kulkeva viiva on yhdensuuntainen tason kallistusakselin XY kanssa.

Kaavioissa esitetyt trukin pyörien asennot ja yleiset trukin kuvat ovat ainoastaan viitteellisiä, ja muut järjestelyt ovat sallittuja, jos testiasentoon liittyviä yleisiä periaatteita noudatetaan.

5 LISÄLAITTEILLA VARUSTETTUJEN TRUKKIEN TESTIT

Lisälaitteilla varustetuille trukeille on tehtävä edellä esitetyt tasapainotestit paitsi siinä tapauksessa, että laite voi viedä kuorman painopisteen pois trukin pitkittäissuuntaiselta keskilinjalta (ks. menetelmä 10).

Testikuorman ja sen sijainnin on oltava ne, jotka eritellään lisälaitteella varustetun ja valmistajan ohjeiden mukaisesti käytetyn trukin nostokykykilvessä/kilvissä.

Testeissä vaaditut nostokorkeudet on mitattava kallistustason pinnan ja kuorman tai laitteen alapuolen väliltä sen mukaan kumpi on pienempi.

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

MENETELMÄ 7

KORKEALLE NOSTAVIEN SIVUTTAIN (JA ETEEN) PINOAVIEN TRUKKIEN TASAPAINOTESTIT

1 TAVOITE JA SOVELTAMISALA

Näissä määräyksissä määritellään perustestit luokitetulta nostokyvyltään enintään 10 000 kg:n kallistettavilla tai kiinteillä mastoilla tai haarukkavarsilla varustettujen korkealle nostavien sivuttain (ja eteen) pinoavien trukkien tasapainon tarkastamiseksi. Niitä sovelletaan haarukkavarsilla tai tasoilla varustettuihin trukkeihin, mutta ei trukkeihin, joiden kuormankantolaitetta voidaan siirtää sivusuunnassa tai siirtää pois trukin pituussuuntaiselta keskilinjalta, tai trukkeja, jotka käsittelevät vapaasti heiluvia riippuvia kuormia.

2 VALIDITEETIN EDELLYTYKSET

Näitä vaatimuksia sovelletaan moottorikäyttöisiin korkealle nostaviin sivuttaisiin (ja eteen) pinoaviin trukkeihin, joiden kuljettajan paikka on joko kohoava tai kohoamaton. Ne voivat olla suunniteltuja ohjattuun tai vapaaseen käyttöön tai molempiin.

Ohjattujen(1) trukkien osalta näitä vaatimuksia sovelletaan trukkeihin,

a) joita ei ole estetty kaatumasta ulkoisin keinoin,

ja

b) joita on osittain estetty kaatumasta ulkoisin keinoin.

Edellä olevan b kohdan trukkityypit on testattava näiden vaatimusten mukaisesti, jotta voidaan tarkastaa niiden tasapaino asennoissa, joissa niitä ei ole tuettu. Lisäksi estolaitteet on tarkastettava vaihtoehtoisin keinoin (2).

Ohjattujen korkealle nostavien sivuttain (ja eteen) pinoavien trukkien kuljettajan paikkaa ja/tai kuormankannattajaa voidaan siirtää tai käyttää liikkumisen aikana, jos asianmukaiset edellytykset ja turvavaatimukset (3) ja tasapainovaatimukset täysin täyttyvät.

Tavanomaisia trukkeja, joissa on sivulle (ja eteen) asennettavia laitteita, voidaan käyttää tällä tavoin sivuttain pinoavina trukkeina ainoastaan, jos ne täyttävät kaikki asianmukaiset edellytykset ja vaatimukset.

Tavanomaisia trukkeja, joissa on sivulle (ja eteen) asennettavia laitteita, ja jotka eivät läpäise näiden vaatimusten testejä ja/tai eivät täytä niihin liittyviä edellytyksiä ja vaatimuksia, on testattava menetelmän 1 tai 2 mukaisesti, ja niiden luokitettua nostokykyä on muutettava siten, että se on menetelmän 10 epäkeskisen kuorman testin mukainen. Niitä on käytettävä kuten tavanomaisia trukkeja myös käytävien sisällä. Kohotetun kuorman tai kuormankannattajan kanssa liikkuminen muulla kuin ryömintänopeudella ei ole sallittua.

Seuraavat tasapainotestit varmistavat, että määrätyn trukkityypin tasapaino on tyydyttävä, kun sitä käytetään järkevästi ja asianmukaisesti tavanomaisissa käyttöolosuhteissa (4).

2.1 Tavanomaiset käyttöolosuhteet

2.1.1 Tavanomainen käyttö käytävillä ohjattuna

Ohjattua käyttöä pidetään tavanomaisena, jos trukkia:

a) käytetään kuorman tai kuormankannattajan ollessa korkeudella, jolla ajonopeutta ei ole rajoitettu trukin suurinta nopeutta pienemmäksi;

b) käytetään kuorman tai kuormankannattajan ollessa kohotettuna korkeudelle, jolla trukin liikkuminen edelleen sallitaan mahdollisesti alennetulla nopeudella ja vastaavasti vähennetyllä jarrutuksella;

c) käytetään pinottaessa kaikilta korkeuksilta mukaan luettuna suurin korkeus. Liikkuminen voi näillä korkeuksilla olla täysin estetty tai rajoitettu ryömintänopeudelle(5).

2.1.2 Tavanomainen käyttö vapaana (ohjaamattomana)

Vapaata käyttöä pidetään tavanomaisena, jos trukkia:

a) käytetään v°:hon asti ulottuvilla nopeuksilla(6), kun kuorma tai kuormankannattaja on ala-asennossa (enint. 500 mm), ja suunnilleen keskellä eikä kurotettuna eteen. Jos jarrujen vetovastus F(7) ei ole tavanomaisella tasolla, se on joko palautettava tavanomaisiin trukkeihin yhdistettävälle tasolle tai nopeus v° on automaattisesti rajoitettava enintään 9 km/h:iin (5,6 mailia/h),

tai

Kun mastoa tai haarukkavarsia voidaan siirtää ulos, arvoa F sovelletaan maston tai haarukkavarsien ollessa sisään vedettyinä.

b) käytetään enintään 4 km/h (2,5 mailia/h) nopeuksilla, kun kuorma tai kuormankannatin on kohotettu yli 500 mm:n mutta enintään 2,5 m:n korkeuteen ohjauksen ollessa suhteellisen suoraan eteen. Muu kuin ryömintänopeudella tapahtuva liikkuminen on oltava automaattisesti estetty, kun ohjaus siirtyy suhteellisen suorasta eteenajon asennosta, tai

c) käytetään pinoamiseen valmistajan sallimaan nostokorkeuteen asti. Liikkuminen on rajoitettava ryömintänopeudelle;

d) lisäksi, jos se on varustettu kolmitiepinoamista varten, käytetään eteen pinoamiseen ainoastaan silloin, kun se on kohti pinoa (testiä 8 sovelletaan).

3 TESTIOLOSUHTEET

3.1 Välineet ja menetelmä

Tasapaino on tarkastettava jäljempänä esitetyillä testeillä käyttämällä testitasoa, jota voidaan kallistaa yhteen suuntaan.

Testattava trukki on sijoitettava aluksi vaakatasossa olevalle tasolle järjestyksessä testitaulukossa esitettyihin asentoihin. Kussakin trukin asennossa tasoa on kallistettava hitaasti ja tasaisesti taulukossa ilmoitettuun kallistumaan. Trukkia pidetään tasapainoisena, jos se läpäisee kaikki testit kaatumatta.

Näissä testeissä testitason kallistuman kaatumisarvo on se, joka, siinä tapauksessa että sitä lisättäisiin, aiheuttaisi trukin kaatumisen kokonaan. Sivuttaistesteissä yksi kantavista pyöristä saa irrota tasosta, ja rakenteen osat tai muut suunnitellut laitteet saavat koskettaa testitasoa.

3.2 Trukin kunto

3.2.1 Yleistä

Testit on suoritettava trukin ollessa käyttövalmiina ilman kuljettajaa (moottoroitujen trukkien polttonestesäiliöiden on oltava täynnä, jos se vähentää tasapainoa; kaikki muut säiliöt on täytettävä niiden oikeisiin toimintatasoihin). Kuormankannatuslaitteiden on oltava täysin varustettu kaikilla alkuperäislaitteina toimitetuilla suojaavilla tai täydentävillä nostolaitteilla. Jos masto on sisään vedettävä, se on pantava asentoon, jossa tasapaino on vähäisin. Jos se on mahdollista, renkaat on täytettävä valmistajan määrittämiin paineisiin, ja jos rengaspainolasti on sallittu, sitä on käytettävä valmistajan ohjeiden mukaisesti.

3.2.2 Maston pystyasennon tarkastus

Ennen testien 3, 4, 6, 7 ja 8 aloittamista maston pystyasento on tarkastettava luotilankaa tai muuta sopivaa välinettä käyttäen.

Painopisteen G (tai minkä tahansa muun pisteen, jolla on kiinteä suhde G:hen, kuten E:n) heijastuman vaakasuoralle tasolle on valitulla testikorkeudella oltava sama kuin tavanomaiselle liikkumiskorkeudelle lasketun taakan kanssa. Kallistuman aiheuttamat poikkeamat on korjattava muuttamalla maston kallistusta trukin rakenteen asettamissa rajoissa.

Tätä menettelyä ei sovelleta trukkeihin, joiden rakenne ei salli tällaisia korjauksia.

3.2.3 Liikkumista jäljittelevien testien nostokorkeus

Liikkumista jäljittelevissä testeissä nostotason tai haarukkavarsien yläpinnan on kantojen kohdalla oltava trukin turvallisuusominaisuuksien ja jäljitellyn liikkumistavan mukaisessa asennossa.

3.3 Kuljettajan painon vaikutus tasapainoon

Ajettavien trukkien kuljettajaa edustaa 90 kg:n paino (massa), jos se vähentää testin aikaista tasapainoa. Seisovaa kuljettajaa varten paino (massa) kiinnitetään siten, että sen painopiste on 1 000 mm hallintalaitteiden äärellä sijaitsevan seisontatason keskipisteestä. Istuvaa kuljettajaa varten paino (massa) kiinnitetään siten, että sen painopiste on 250 mm kuljettajan alaspainetun istuimen yläpuolella.

3.4 Trukin sijainti testitasolla

Trukin määritelty asento testitasolla on säilytettävä kunkin testin aikana.

Pyörien pyöriminen on estettävä käsijarrulla tai käyttöjarruilla, jotka voidaan lukita "päällä"-asentoon. Lisäksi pyörät voidaan kiilata trukin runkoa vasten, mutta siten, että se ei vaikuta akselin/rungon nivellykseen. Akselin nivellys voidaan kuitenkin lukita/sulkea turvatoimenpiteenä, kun suoritetaan pituussuuntaista testiä nivelletyn akselin ollessa yhdensuuntainen testitason kallistusakselin kanssa ja lähempänä sitä.

On sallittua käyttää pönkkiä tai tukia pyörien ja testitason välissä, jotta trukin liukuminen paikaltaan estyy. Pönkkien tai tukien korkeus ei saa olla suurempi kuin seuraavassa taulukossa ilmoitetut arvot.

>TAULUKON PAIKKA>

3.5 Testikuorma (Ks. kuva 1)

Testikuorma on paino (massa), joka vastaa nimelliskuormaa Q, joka vaikuttaa painopisteessä G, joka sijaitsee nimellisesti kuorman keskipisteen vakioetäisyydellä D vaakasuorassa haarukan kantatason pinnasta katsoen ja pystysuorassa haarukkavarren yläpinnasta katsoen.

Painopisteen G (tai kuormaamattomien trukkien tapauksessa vastaavan pisteen) on oltava suunnilleen maston pystytolppien välisellä keskilinjalla, lukuun ottamatta testiä 7, jolloin sen on oltava sivusuunnassa täysin ulkona.

>KAAVION ALKU>

Kun käytössä on lisänostin,

kuorman/kuormankannattajan

on oltava täysin ylhäällä.

Kuva 1

>KAAVION LOOPU>

>VIITTAUS KAAVIOON>

Jos valmistaja esittää nostokykykilvessä muita mahdollisia arvoja, testit on suoritettava enimmäiskuormalla vastaavalla korkeudella sekä enimmäiskorkeutta vastaavalla kuormalla.

3.6 Turvatoimenpiteet

On toteutettava turvatoimenpiteet, joilla estetään trukin kaatuminen tai testikuorman siirtyminen testin aikana.

Kun trukin kaatumisen estämiseen käytetään vaijereita, niiden on oltava riittävän taipuisia, ja ne on järjestettävä siten, että niissä on riittävästi löysää, jotta ne eivät merkittävästi estä trukkia liikkumasta ennen kaatumisliikkeen alkamista.

Kuorman liikkuminen voidaan estää esimerkiksi:

a) kiinnittämällä se lujasti kuormankannattajaan;

b) ripustamalla se maan lähelle vaijerilla, ketjulla jne. siten, että kiinnityslaitteen yläpää toimii pisteessä G, jossa kiinteän testikuorman painopiste muutoin olisi.

4 TESTIMENETTELY

Trukki on sijoitettava testitaulukon mukaisesti.

Sivuttaistestit on suoritettava puolella, jolla trukki on epävakaampi, kun trukin pisteiden MN läpi kulkeva viiva on yhdensuuntainen tason kallistusakselin XY kanssa.

Kaavioissa esitetyt trukin pyörien asennot ja yleiset trukin kuvat ovat ainoastaan viitteellisiä, ja muut järjestelyt ovat sallittuja, jos testiasentoon liittyviä yleisiä periaatteita noudatetaan.

5 LISÄLAITTEILLA VARUSTETTUJEN TRUKKIEN TESTIT

Lisälaitteilla varustetuille trukeille on tehtävä edellä esitetyt tasapainotestit.

Testikuorman ja sen sijainnin on oltava ne, jotka eritellään lisälaitteella varustetun ja valmistajan ohjeiden mukaisesti käytetyn trukin nostokykykilvessä/kilvissä.

Testeissä vaaditut nostokorkeudet on mitattava kallistustason pinnan ja kuorman tai laitteen alapuolen väliltä sen mukaan kumpi on pienempi.

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>KAAVION ALKU>

Testi N:o 2

>KAAVION LOOPU>

>VIITTAUS KAAVIOON>

>KAAVION ALKU>

(15 + 1,55 v)% enint. 25%

v = trukin suurin nopeus käytävillä km/h

kuormittamattomana sileällâ ja tasaisella pinnalla

v = km/h

Kuva 39>KAAVION LOOPU>

>KAAVION ALKU>

Testi N:o 11

>KAAVION LOOPU>

>VIITTAUS KAAVIOON>

>KAAVION ALKU>

(15 + 1,1v0)% enint. 40%

v0 = trukin suurin nopeus, jonka se voi saavutta kuormittamattomana sileällâ ja tasaisella pinnalla käytävien ulkopuolella km/h (tämä voidaan automaattisesti vähentäâ v:stä, joka on trukin suurin nopeus toimintakäytävillä).

v0 = km/h

Kuva 40>KAAVION LOOPU>

>KAAVION ALKU>

Testi N:o 14

>KAAVION LOOPU>

>VIITTAUS KAAVIOON>

>KAAVION ALKU>

(15 + 1,55v0)% enint. 40%

v0 = trukin suurin nopeus, jonka se voi saavutta kuormittamattomana sileällâ ja tasaisella pinnalla käytävien ulkopuolella km/h (tämä voidaan automaattisesti vähentäâv:stä, joka on trukin suurin nopeus toimintakäytävillä).

Kuva 41>KAAVION LOOPU>

(1) Määritelmien yksityiskohtien ja turvallisuusohjeiden osalta, ks. direktiivin 86/663/ETY liittessä 1 oleva 10 luku "Erityisvaatimukset".

(2) v° = trukin suurin nopeus, jonka se voi saavutta käytävän ulkopuolella km/h tai mailia/h (tämä voidaan automaattisesti vähentää V:stä, joka on trukin suurin nopeus toimintakäytävillä.

(3) F = jarrujen tuottama vetovastus tai vetävä voima prosentteina trukin bruttopainosta (massa) soveltuvin osin kuorman kanssa tai ilman.

MENETELMÄ N:o 8

MAASTOTRUKKIEN TASAPAINOTESTIT

1 TAVOITE JA SOVELTAMISALA

Näissä määräyksissä määritellään perustestit luokitetulta nostokyvyltään enintään 10 000 kg:n, kallistettavilla tai kiinteillä mastoilla tai haarukkavarsilla varustettujen maastotrukkien tasapainon tarkastamiseksi. Niitä sovelletaan haarukkavarsilla ja/tai laitteilla varustettuihin trukkeihin, mutta ei trukkeihin, jotka on muutettu toimimaan vapaasti heiluvien riippuvien kuormien kanssa käytettäväksi.

2 VALIDITEETIN EDELLYTYKSET

Näitä vaatimuksia sovelletaan trukkeihin, joissa on kiinteä tai nivelletty runkorakenne ja joissa voi olla lisävarusteita rungon, maston tai haarukan sivuttaiskallistuman korjausta varten.

Seuraavilla tasapainotesteillä varmistetaan, että trukkityypin tasapaino on tyydyttävä, kun sitä käytetään asianmukaisesti tavanomaisissa käyttöolosuhteissa, nimittäin:

a) käyttö (liikkuminen ja pinoaminen) käsittelemättömällä pinnalla;

b) liikkuminen maston tai haarukkavarsien ollessa kallistettuina taaksepäin ja kuorman ollessa ala-asennossa (liikkumisasento), mukaan luettuna ylä- ja alanousukulmat;

c) pinoaminen maston ollessa suhteellisen pystysuorassa ja haarukkavarsien suhteellisen vaakasuorassa;

d) käyttö kuorman painopisteen ollessa suunnilleen trukin pitkittäissuuntaisella keskilinjalla.

Kun käyttöolosuhteet poikkeavat tavanomaisesta, myös menetelmät N:o 9, 10 ja 11 on otettava huomioon.

3 TESTIOLOSUHTEET

3.1 Välineet ja menetelmä

Tasapaino on tarkastettava jäljempänä esitetyillä testeillä käyttämällä testitasoa, jota voidaan kallistaa yhteen suuntaan.

Testattava trukki on sijoitettava aluksi vaakatasossa olevalle tasolle järjestyksessä testitaulukossa esitettyihin asentoihin. Kussakin trukin asennossa tasoa on kallistettava hitaasti ja tasaisesti taulukossa ilmoitettuun kallistumaan. Trukkia pidetään tasapainoisena, jos se läpäisee kaikki testit kaatumatta.

Näissä testeissä testitason kallistuman kaatumisarvo on se, joka siinä tapauksessa että sitä lisättäisiin, aiheuttaisi trukin täyden kaatumisen. Sivuttaistesteissä yksi kantavista pyöristä saa irrota tasosta.

3.2 Trukin kunto

3.2.1 Yleistä

Testit on suoritettava trukin ollessa käyttövalmiina ilman kuljettajaa (moottoroitujen trukkien polttonestesäiliöiden on oltava täynnä, jos se vähentää tasapainoa; kaikki muut säiliöt on täytettävä niiden oikeisiin toimintatasoihin). Kuormankannatuslaitteiden on oltava täysin varustettu kaikilla alkuperäislaitteina toimitetuilla suojaavilla tai täydentävillä nostolaitteilla, ja masto tai haarukkavarret, jos ne ovat säädettävissä kallistusta varten, on sijoitettava testitaulukon mukaiseen asentoon. Jos se on mahdollista, renkaat on täytettävä valmistajan määrittämiin paineisiin, ja jos rengaspainolasti on sallittu, sitä on käytettävä valmistajan ohjeiden mukaisesti.

3.2.2 Maston pystyasennon tarkastus

Ennen testin 1 aloittamista maston pystyasento on tarkastettava luotilankaa tai muuta sopivaa välinettä käyttäen.

Painopisteen G (tai minkä tahansa muun pisteen, jolla on kiinteä suhde G:hen, kuten E:n) heijastuman vaakasuoralle tasolle on valitulla testikorkeudella oltava sama kuin tavanomaiselle liikkumiskorkeudelle lasketun kuorman kanssa. Kallistuman aiheuttamat poikkeamat on korjattava muuttamalla maston kallistusta trukin rakenteen asettamissa raja-arvoissa.

Tätä menettelyä ei sovelleta trukkeihin, joiden rakenne ei salli tällaisia korjauksia.

3.2.3 Liikkumista jäljittelevien testien nostokorkeus

Liikkumista jäljittelevissä testeissä haarukkavarsien yläpinnan on kantojen kohdalla oltava 500 mm:n korkeudella maanpinnasta.

3.2.4 Pinoamista jäljittelevien testien nostokorkeus

Pinoamista jäljittelevissä testeissä nostokorkeus mitataan kallistustason pinnan ja haarukan yläpinnan väliltä.

3.3 Kuljettajan painon vaikutus tasapainoon

Ajettavien trukkien kuljettajaa edustaa 90 kg:n paino (massa), jos se vähentää testin aikaista tasapainoa. Seisovaa kuljettajaa varten paino (massa) kiinnitetään siten, että sen painopiste on 1 000 mm hallintalaitteiden äärellä sijaitsevan seisontatason keskipisteestä. Istuvaa kuljettajaa varten paino (massa) kiinnitetään siten, että sen painopiste on 250 mm kuljettajan alaspainetun istuimen yläpuolella.

3.4 Trukin sijainti testitasolla

Trukin määritelty asento testitasolla on säilytettävä kunkin testin aikana.

Pyörien pyöriminen on estettävä käsijarrulla tai käyttöjarruilla, jotka voidaan lukita "päällä"-asentoon. Lisäksi pyörät voidaan kiilata trukin runkoa vasten, mutta siten, että se ei vaikuta akselin/rungon nivellykseen.

On sallittua käyttää pönkkiä tai tukia pyörien ja testitason välissä, jotta trukin liukuminen paikaltaan estyy. Pönkkien tai tukien korkeus ei saa olla suurempi kuin 0,1 d [pyörän ulkohalkaisija (d)].

>TAULUKON PAIKKA>

3.5 Testikuorma

Testikuorma on nimelliskuormaa Q vastaava paino (massa), joka vaikuttaa painopisteessä G, jonka nimellissijainti on kuorman keskipisteestä vakioetäisyydellä D vaakasuorassa haarukan kantatason pinnasta katsoen ja pystysuorassa haarukkavarren yläpinnasta katsoen (ks. kuva 1).

Painopisteen G on oltava maston pystytolppien välisellä keskilinjalla, paitsi siinä tapauksessa, että testissä 3 käytetään sivuttaiskallistuman korjauslaitetta.

>KAAVION ALKU>

Kuva 1

>KAAVION LOOPU>

>VIITTAUS KAAVIOON>

Jos valmistaja esittää nostokykykilvessä muita mahdollisia arvoja, testit on suoritettava enimmäiskuormalla vastaavalla korkeudella sekä enimmäiskorkeutta vastaavalla kuormalla.

3.6 Turvatoimenpiteet

On toteutettava turvatoimenpiteet, joilla estetään trukin kaatuminen tai testikuorman siirtyminen testin aikana.

Kun trukin kaatumisen estämiseen käytetään vaijereita, niiden on oltava riittävän taipuisia, ja ne on järjestettävä siten, että niissä on riittävästi löysää, jotta ne eivät merkittävästi estä trukkia liikkumasta ennen kaatumisliikkeen alkamista.

Kuorman liikkuminen voidaan estää esimerkiksi:

a) kiinnittämällä se lujasti kuormankannattajaan;

b) ripustamalla se maan lähelle vaijerilla, ketjulla jne. siten, että kiinnityslaitteen yläpää toimii pisteessä G, jossa kiinteän testikuorman painopiste muutoin olisi.

4 TESTIMENETTELY

Trukki on sijoitettava testitaulukon mukaisesti.

Sivuttaistestit on suoritettava puolella, jolla trukki on epävakaampi, kun trukin pisteiden MN läpi kulkeva viiva on yhdensuuntainen tason kallistusakselin XY kanssa.

Piste N on tason pinnan ja lähinnä kallistusakselia XY olevan kantavan pyörän kosketuspinnan keskipiste (kuvat 8 ja 9).

Piste M on maastotrukin keskilinjan AB ja taka-akselin keskiviivan välisen leikkauspisteen heijastuma tasolle (kuvat 8 ja 9).

Testi on suoritettava vakauttajien ollessa pois päältä.

Testissä 3 voidaan käyttää sivuttaiskallistuman korjausta, jotta nostomekanismi saadaan kallistetulla tasolla mahdollisimman lähelle pystyasentoa. Muissa testeissä nostomekanismin tulisi olla kohtisuorassa testitasoon nähden.

5 LISÄLAITTEILLA VARUSTETTUJEN TRUKKIEN TESTIT

Lisälaitteilla varustetuille trukeille on tehtävä edellä esitetyt tasapainotestit paitsi siinä tapauksessa, että laite voi viedä kuorman painopisteen pois trukin pitkittäissuuntaiselta keskilinjalta (ks. menetelmä 10).

Testikuorman ja sen sijainnin on oltava ne, jotka eritellään lisälaitteella varustetun ja valmistajan ohjeiden mukaisesti käytetyn trukin nostokykykilvessä/kilvissä.

Testeissä vaaditut nostokorkeudet on mitattava kallistustason pinnan ja kuorman tai laitteen alapuolen väliltä sen mukaan kumpi on pienempi.

>TAULUKON PAIKKA>

MENETELMÄ N:o 9

TRUKKIEN, JOTKA TOIMIVAT MASTON OLLESSA KALLISTETTUNA ETEEN, TASAPAINOTESTIT

1 TAVOITE JA SOVELTAMISALA

Muissa määräyksissä määritellään tasapainon varmistamiseen tavanomaisissa käyttöolosuhteissa käytettävät perustestit. "Tavanomaisten käyttöolosuhteiden" määritelmä sisältyy kuhunkin asiaa koskevaan määräykseen.

Tässä määräyksessä määritellään lisätestit, joita käytetään, kun käyttöolosuhteet eivät ole tavanomaiset ja kun on tarpeen käyttää kuormattua trukkia maston ollessa kallistettuna eteenpäin (ks. kuva 1).

Tätä määräystä ei sovelleta trukkeihin, jotka käsittelevät vapaasti heiluvia riippuvia kuormia.

>KAAVION ALKU>

Kuva 1

>KAAVION LOOPU>

>VIITTAUS KAAVIOON>

2 VALIDITEETIN EDELLYTYKSET

Kun trukkia on määrä käyttää pinoamiseen (kuorman purku tai ottaminen) tasaisella maalla maston ollessa kallistettuna eteen ja kuorman ollessa koholla, on määritettävä erityistarkoituksiin käytettävä nostokyky. Seuraava tasapainotesti varmistaa, että määritellyn tyyppisen trukin tasapaino on tyydyttävä, kun sitä käytetään asianmukaisesti erityismäärityksen ja -ehtojen rajoissa.

3 TESTIOLOSUHTEET

3.1 Välineet ja menetelmä

Tasapaino on tarkastettava jäljempänä esitetyillä testeillä käyttämällä testitasoa, jota voidaan kallistaa yhteen suuntaan.

Testattava trukki on sijoitettava aluksi vaakatasossa olevalle tasolle 4 kappaleessa esitettyyn asentoon. Kussakin trukin asennossa tasoa on kallistettava hitaasti ja tasaisesti kyseisessä vaatimuksessa tuota asentoa varten ilmoitettuun kallistumaan. Trukkia pidetään tasapainoisena, jos se läpäisee kaikki testit kaatumatta.

Näissä testeissä testitason kallistuman kaatumisarvo on se, joka siinä tapauksessa että sitä lisättäisiin, aiheuttaisi trukin täyden kaatumisen.

3.2 Trukin kunto

3.2.1 Yleisiä edellytyksiä

Testit on suoritettava trukin ollessa käyttövalmiina ilman kuljettajaa (moottoroitujen trukkien polttonestesäiliöiden on oltava täynnä, jos se vähentää tasapainoa; kaikki muut säiliöt on täytettävä niiden oikeisiin toimintatasoihin). Kuormankannatuslaitteiden on oltava täysin varustettu kaikilla alkuperäislaitteina toimitetuilla suojaavilla tai täydentävillä nostolaitteilla, ja masto tai haarukkavarret, jos ne ovat säädettävissä kallistusta varten, on sijoitettava testitaulukon mukaiseen asentoon. Jos se on mahdollista, renkaat on täytettävä valmistajan määrittämiin paineisiin, ja jos rengaspainolasti on sallittu, sitä on käytettävä valmistajan ohjeiden mukaisesti.

3.2.2 Pinoamista jäljittelevien testien nostokorkeus

Pinoamista jäljittelevissä testeissä nostokorkeus mitataan kallistustason pinnan ja haarukan yläpinnan väliltä.

3.3 Kuljettajan painon vaikutus tasapainoon

Ajettavien trukkien kuljettajaa edustaa 90 kg:n paino (massa), jos se vähentää testin aikaista tasapainoa. Seisovaa kuljettajaa varten paino (massa) kiinnitetään siten, että sen painopiste on 1 000 mm hallintalaitteiden äärellä sijaitsevan seisontatason keskipisteestä. Istuvaa kuljettajaa varten paino (massa) kiinnitetään siten, että sen painopiste on 250 mm kuljettajan alaspainetun istuimen yläpuolella.

3.4 Trukin sijainti testitasolla

Trukin määritelty asento testitasolla on säilytettävä kunkin testin aikana.

Pyörien pyöriminen on estettävä käsijarrulla tai käyttöjarruilla, jotka voidaan lukita "päällä"-asentoon. Lisäksi pyörät voidaan kiilata trukin runkoa vasten, mutta siten, että se ei vaikuta akselin/rungon nivellykseen.

On sallittua käyttää pönkkiä tai tukia pyörien ja testitason välissä, jotta trukin liukuminen paikaltaan estyy. Pönkkien tai tukien korkeus ei saa olla suurempi kuin seuraavassa taulukossa ilmoitetut arvot.

>TAULUKON PAIKKA>

3.5 Testikuorma

Testikuorma on nimelliskuormaa Q vastaava paino (massa), joka vaikuttaa painopisteessä G, jonka nimellissijainti on kuorman keskipisteestä vakioetäisyydellä D vaakasuorassa haarukan kantatason pinnasta katsoen ja pystysuorassa haarukkavarren yläpinnasta katsoen (ks. kuva 2).

Painopisteen G on oltava maston pystytolppien välisellä keskilinjalla.

>VIITTAUS KAAVIOON>

Kuva 2

Jos valmistaja esittää nostokykykilvessä muita mahdollisia arvoja, testit on suoritettava enimmäiskuormalla vastaavalla korkeudella sekä enimmäiskorkeutta vastaavalla kuormalla.

3.6 Turvatoimenpiteet

On toteutettava turvatoimenpiteet, joilla estetään trukin kaatuminen tai testikuorman siirtyminen testin aikana.

Kun trukin kaatumisen estämiseen käytetään vaijereita, niiden on oltava riittävän taipuisia, ja ne on järjestettävä siten, että niissä on riittävästi löysää, jotta ne eivät merkittävästi estä trukkia liikkumasta ennen kaatumisliikkeen alkamista.

Kuorman liikkuminen voidaan estää esimerkiksi:

a) kiinnittämällä se lujasti kuormankannattajaan;

b) ripustamalla se maan lähelle vaijerilla, ketjulla jne. siten, että kiinnityslaitteen yläpää toimii pisteessä G, jossa kiinteän testikuorman painopiste muutoin olisi.

4 TESTIMENETTELY

Trukki on sijoitettava tasolle seuraavasti:

kuten vastapainotrukkien menetelmän N:o 1 testissä 1;

kuten kurotus- ja lukkitrukkien menetelmän N:o 2 testissä 1;

kuten pinoavien kuormalavatrukkien ja korkealle nostavien lavatrukkien menetelmän N:o 3 testissä 1;

kuten yhdeltä sivulta kuormaavien trukkien menetelmän N:o 5 testissä 1;

kuten kaksi- ja monisuuntaisten trukkien menetelmän N:o 6 testissä 1;

kuten korkealle nostavien sivuttain (ja eteen) pinoavien trukkien menetelmien N:o 7 ja N:o 8 (soveltuvin osin) testissä 1;

kuten maastotrukkien menetelmän N:o 8 testissä 1.

Maston on oltava kallistettuna edessä rakenteen sallimaan enimmäisasentoonsa ja testikuorma on oltava kohotettuna enimmäiskorkeuteen.

5 LISÄLAITTEILLA VARUSTETTUJEN TRUKKIEN TESTIT

Lisälaitteilla varustetuille trukeille on tehtävä edellä esitetyt tasapainotestit paitsi siinä tapauksessa, että laite voi viedä kuorman painopisteen pois trukin pitkittäissuuntaiselta keskilinjalta (ks. menetelmä 10).

Testikuorman ja sen sijainnin on oltava samat kuin lisälaitteella varustetun ja valmistajan ohjeiden mukaisesti käytetyn trukin nostokykykilvessä-kilvissä eritellyt.

Testeissä vaaditut nostokorkeudet on mitattava kallistustason pinnan ja kuorman tai laitteen alapuolen väliltä sen mukaan kumpi on pienempi.

MENETELMÄ N:o 10

EPÄTASAPAINOISTA KUORMAA KULJETTAVIEN TRUKKIEN TASAPAINOTESTIT -MOOTTOROIDUN LAITTEEN AIHEUTTAMA EPÄTASAPAINO

1 TAVOITE JA SOVELTAMISALA

Muissa määräyksissä määritellään tasapainon varmistamiseen tavanomaisissa käyttöolosuhteissa käytettävät perustestit. "Tavanomaisten käyttöolosuhteiden" määritelmä sisältyy kuhunkin asiaa koskevaan määräykseen.

Tässä määräyksessä määritellään lisätestit, joita käytetään, kun käyttöolosuhteet eivät ole tavanomaiset ja kun on tarpeen käyttää kuormattua trukkia, joka on varustettu sivusiirtäjän kaltaisella kuormankäsittelylaitteella, joka voi siirtää kuorman painopistettä olennaisesti trukin pituussuuntaiselta keskilinjalta (ks. kuva 1).

Tätä vaatimusta ei sovelleta trukkeihin, jotka käsittelevät vapaasti heiluvia riippuvia kuormia.

>KAAVION ALKU>

Kuva 1

>KAAVION LOOPU>

>VIITTAUS KAAVIOON>

2 VALIDITEETIN EDELLYTYKSET

Kun trukkia on määrä käyttää pinoamiseen (kuorman purku tai ottaminen) tasaisella pohjalla tapauksessa, jossa kuorman painopistettä on siirretty olennaisesti sivuun trukin pituussuuntaiselta keskilinjalta sivusiirtäjän kaltaisella kuormankäsittelylaitteella, joka voi siirtää kuormaa ennalta määritetyn enimmäismäärän, on määritettävä erityistarkoituksiin käytettävä nostokyky.

Olennaisena siirtymänä pidetään:

a) yli 100 mm - trukit, joiden luokitettu nostokyky ≤ 6 300 kg;

b) yli 150 mm - trukit, joiden luokitettu nostokyky ≤ 10 000 kg.

Seuraava tasapainotesti varmistaa, että määritellyn tyyppisen trukin tasapaino on tyydyttävä, kun sitä käytetään asianmukaisesti erityismäärityksen ja -edellytysten rajoissa.

3 TESTIOLOSUHTEET

3.1 Välineet ja menetelmä

Tasapaino on tarkastettava jäljempänä kuvatuilla testeillä käyttämällä testitasoa, jota voidaan kallistaa yhteen suuntaan.

Testattava trukki on sijoitettava aluksi vaakatasossa olevalle tasolle 4 kappaleessa kuvattuun asentoon. Kussakin trukin asennossa tasoa on kallistettava hitaasti ja tasaisesti kyseisessä vaatimuksessa tuota asentoa varten ilmoitettuun kallistumaan. Trukkia pidetään tasapainoisena, jos se läpäisee kaikki testit kaatumatta.

Näissä testeissä testitason kallistuman kaatumisarvo on se, joka siinä tapauksessa että sitä lisättäisiin, aiheuttaisi trukin täyden kaatumisen. Testissä yksi kantavista pyöristä saa irrota tasosta, ja rakenteen osat tai muut suunnitellut laitteet saavat koskettaa testitasoa.

3.2 Trukin kunto

Testi on suoritettava trukin ollessa käyttövalmiina ilman kuljettajaa (moottoroitujen trukkien polttonestesäiliöiden on oltava täynnä, jos se vähentää tasapainoa; kaikki muut säiliöt on täytettävä niiden oikeisiin toimintatasoihin). Kuormankannatuslaitteiden on oltava täysin varustettu kaikilla alkuperäislaitteina toimitetuilla suojaavilla tai täydentävillä nostolaitteilla, ja masto tai haarukkavarret, jos ne ovat säädettävissä kallistusta varten, on sijoitettava testitaulukon mukaiseen asentoon. Jos se on mahdollista, renkaat on täytettävä valmistajan määrittämiin paineisiin, ja jos rengaspainolasti on sallittu, sitä on käytettävä valmistajan ohjeiden mukaisesti.

3.3 Kuljettajan painon vaikutus tasapainoon

Ajettavien trukkien kuljettajaa edustaa 90 kg:n paino (massa), jos se vähentää testin aikaista tasapainoa. Seisovaa kuljettajaa varten paino (massa) kiinnitetään siten, että sen painopiste on 1 000 mm hallintalaitteiden äärellä sijaitsevan seisontatason keskipisteestä. Istuvaa kuljettajaa varten paino (massa) kiinnitetään siten, että sen painopiste on 250 mm kuljettajan alaspainetun istuimen yläpuolella.

3.4 Trukin sijainti testitasolla

Trukin määritelty asento testitasolla on säilytettävä kunkin testin aikana.

Pyörien pyöriminen on estettävä käsijarrulla tai käyttöjarruilla, jotka voidaan lukita "päällä"-asentoon. Lisäksi pyörät voidaan kiilata trukin runkoa vasten, mutta siten, että se ei vaikuta akselin/rungon nivellykseen.

On sallittua käyttää pönkkiä tai tukia pyörien ja testitason välissä, jotta trukin liukuminen paikaltaan estyy. Pönkkien tai tukien korkeus ei saa olla suurempi kuin seuraavassa taulukossa ilmoitetut arvot.

>TAULUKON PAIKKA>

3.5 Testikuorma

Testikuorma on nimellispainoa Q vastaava paino (massa), joka vaikuttaa painopisteessä G, jonka nimellissijainti on kuorman keskipisteestä vakioetäisyydellä D vaakasuorassa haarukan kantatason pinnasta katsoen ja pystysuorassa haarukkavarren yläpinnasta katsoen (ks. kuva 2).

Painopisteen G on oltava sivussa se enimmäismäärä, joka todellisessa käytössä on mahdollinen.

>VIITTAUS KAAVIOON>

>KAAVION ALKU>

Kuva 2>KAAVION LOOPU>

Jos valmistaja esittää nostokykykilvessä muita mahdollisia arvoja, testit on suoritettava enimmäiskuormalla vastaavalla korkeudella sekä enimmäiskorkeutta vastaavalla kuormalla.

3.6 Turvatoimenpiteet

On toteutettava turvatoimenpiteet, joilla estetään trukin kaatuminen tai testikuorman siirtyminen testin aikana.

Kun trukin kaatumisen estämiseen käytetään vaijereita, niiden on oltava riittävän taipuisia, ja ne on järjestettävä siten, että niissä on riittävästi löysää, jotta ne eivät merkittävästi estä trukkia liikkumasta ennen kaatumisliikkeen alkamista.

Kuorman liikkuminen voidaan estää esimerkiksi:

a) kiinnittämällä se lujasti kuormankannattajaan;

b) ripustamalla se maan lähelle vaijerilla, ketjulla jne. siten, että kiinnityslaitteen yläpää toimii pisteessä G, jossa kiinteän testikuorman painopiste muutoin olisi.

4 TESTIMENETTELY

Trukki on sijoitettava tasolle seuraavasti:

kuten vastapainotrukkien menetelmän N:o 1 testissä 3;

kuten kurotus- ja lukkitrukkien menetelmän N:o 2 testissä 3;

kuten pinoavien kuormalavatrukkien ja korkealle nostavien lavatrukkien menetelmän N:o 3 testissä 3;

kuten kaksi- ja monisuuntaisten trukkien menetelmän N:o 6 testissä 8;

kuten maastotrukkien menetelmän N:o 8 testissä 3.

Testit on suoritettava sivulle, jolla trukki on epätasapainoisin.

Maston on oltava vedetty sisään ja kallistettu enimmäisasentoonsa, jos rakenne mahdollistaa tämän.

Kuorman on oltava kohotettu enimmäiskorkeuteen (ks. 3.5).

5 LISÄLAITTEILLA VARUSTETTUJEN TRUKKIEN TESTIT

Lisälaitteilla varustetuille trukeille on tehtävä edellä esitetyt tasapainotestit soveltuvin osin.

Testikuorman ja sen sijainnin on oltava ne, jotka eritellään lisälaitteella varustetun ja erityisoloissa valmistajan ohjeiden mukaisesti käytetyn trukin nostokykykilvessä-kilvissä.

Testeissä vaaditut nostokorkeudet on mitattava kallistustason pinnan ja kuorman tai laitteen alapuolen väliltä sen mukaan kumpi on pienempi.

MENETELMÄ N:o 11

EPÄTASAPAINOISTA KUORMAA KULJETTAVIEN TRUKKIEN TASAPAINOTESTIT KÄYTÖSTÄ AIHEUTUVA EPÄTASAPAINO

1 TAVOITE JA SOVELTAMISALA

Muissa määräyksissä määritellään tasapainon varmistamiseen tavanomaisissa käyttöolosuhteissa käytettävät perustestit. "Tavanomaisten käyttöolosuhteiden" määritelmä sisältyy kuhunkin asiaa koskevaan määräykseen.

Tässä määräyksessä määritellään lisätestit, joita käytetään, kun käyttöolosuhteet eivät ole tavanomaiset ja kun on tarpeen käyttää kuormattua trukkia, jonka kuorman painopiste on olennaisesti sivussa trukin pituussuuntaiselta keskilinjalta (ks. kuva 1).

Tätä määräystä ei sovelleta trukkeihin, jotka käsittelevät vapaasti heiluvia riippuvia kuormia.

>VIITTAUS KAAVIOON>

>KAAVION ALKU>

Kuva 1>KAAVION LOOPU>

2 VALIDITEETIN EDELLYTYKSET

Kun trukkia on määrä käyttää pinoamiseen (kuorman purku tai ottaminen) tasaisella maalla tapauksessa, jossa kuorman painopiste on olennaisesti siirtynyt sivuun trukin pituussuuntaiselta keskilinjalta epätarkan määrän, joka aiheutuu joko käsitellyn kuorman luonteesta tai käytetystä kuormankäsittelylaitteesta, on määritettävä erityistarkoituksiin käytettävä nostokyky.

Olennaisena siirtymänä pidetään:

a) yli 100 mm - trukit joiden luokitettu nostokyky ≤ 6 300 kg;

b) yli 150 mm - trukit, joiden luokitettu nostokyky ≤ 10 000 kg.

Seuraava tasapainotesti varmistaa, että määritellyn tyyppisen trukin tasapaino on tyydyttävä, kun sitä käytetään järkevästi ja asianmukaisesti erityismäärityksen ja -edellytysten rajoissa.

3 TESTIOLOSUHTEET

3.1 Välineet ja menetelmä

Tasapaino on tarkastettava jäljempänä esitetyillä testeillä käyttämällä testitasoa, jota voidaan kallistaa yhteen suuntaan.

Testattava trukki on sijoitettava aluksi vaakatasossa olevalle tasolle 4 kappaleessa esitettyyn asentoon. Kussakin trukin asennossa tasoa on kallistettava hitaasti ja tasaisesti kyseisessä vaatimuksessa tuota asentoa varten ilmoitettuun kallistumaan. Trukkia pidetään tasapainoisena, jos se läpäisee kaikki testit kaatumatta.

Näissä testeissä testitason kallistuman kaatumisarvo on se, joka siinä tapauksessa että sitä lisättäisiin, aiheuttaisi trukin täyden kaatumisen. Testissä yksi kantavista pyöristä saa irrota tasosta, ja rakenteen osat tai muut suunnitellut laitteet saavat koskettaa testitasoa.

3.2 Trukin kunto

Testi on suoritettava trukin ollessa käyttövalmiina ilman kuljettajaa (moottoroitujen trukkien polttonestesäiliöiden on oltava täynnä, jos se vähentää tasapainoa; kaikki muut säiliöt on täytettävä niiden oikeisiin toimintatasoihin). Kuormankannatuslaitteiden on oltava täysin varustettu kaikilla alkuperäislaitteina toimitetuilla suojaavilla tai täydentävillä nostolaitteilla, ja masto tai haarukkavarret, jos ne ovat säädettävissä kallistusta varten, on sijoitettava testitaulukon mukaiseen asentoon. Jos se on mahdollista, renkaat on täytettävä valmistajan määrittämiin paineisiin, ja jos rengaspainolasti on sallittu, sitä on käytettävä valmistajan ohjeiden mukaisesti.

3.3 Kuljettajan painon vaikutus tasapainoon

Ajettavien trukkien kuljettajaa edustaa 90 kg:n paino (massa), jos se vähentää testin aikaista tasapainoa. Seisovaa kuljettajaa varten paino (massa) kiinnitetään siten, että sen painopiste on 1 000 mm hallintalaitteiden äärellä sijaitsevan seisontatason keskipisteestä. Istuvaa kuljettajaa varten paino (massa) kiinnitetään siten, että sen painopiste on 250 mm kuljettajan alaspainetun istuimen yläpuolella.

3.4 Trukin sijainti testitasolla

Trukin määritelty asento testitasolla on säilytettävä kunkin testin aikana.

Pyörien pyöriminen on estettävä käsijarrulla tai käyttöjarruilla, jotka voidaan lukita "päällä"-asentoon. Lisäksi pyörät voidaan kiilata trukin runkoa vasten, mutta siten, että se ei vaikuta akselin/rungon nivellykseen.

On sallittua käyttää pönkkiä tai tukia pyörien ja testitason välissä, jotta trukin liukuminen paikaltaan estyy. Pönkkien tai tukien korkeus ei saa olla suurempi kuin seuraavassa taulukossa ilmoitetut arvot.

>TAULUKON PAIKKA>

3.5 Testikuorma

Testikuorma on nimelliskuormaa Q vastaava paino (massa), joka vaikuttaa painopisteessä G, jonka nimellissijainti on kuorman keskipisteestä vakioetäisyydellä D vaakasuorassa haarukan kantatason pinnasta katsoen ja pystysuorassa haarukkavarren yläpinnasta katsoen (ks. kuva 2).

Painopisteen G on oltava sivussa se enimmäismäärä, joka todellisessa käytössä on mahdollinen.

>VIITTAUS KAAVIOON>

>KAAVION ALKU>

Kuva 2>KAAVION LOOPU>

Jos valmistaja esittää nostokykykilvessä muita mahdollisia arvoja, testit on suoritettava enimmäiskuormalla vastaavalla korkeudella sekä enimmäiskorkeutta vastaavalla kuormalla osapuolten sopimuksen mukaisesti.

3.6 Turvatoimenpiteet

On toteutettava turvatoimenpiteet, joilla estetään trukin kaatuminen tai testikuorman siirtyminen testin aikana.

Kun trukin kaatumisen estämiseen käytetään vaijereita, niiden on oltava riittävän taipuisia, ja ne on järjestettävä siten, että niissä on riittävästi löysää, jotta ne eivät merkittävästi estä trukkia liikkumasta ennen kaatumisliikkeen alkamista.

Kuorman liikkuminen voidaan estää esimerkiksi:

a) kiinnittämällä se lujasti kuormankannattajaan;

b) ripustamalla se maan lähelle vaijerilla, ketjulla jne. siten, että kiinnityslaitteen yläpää toimii pisteessä G, jossa kiinteän testikuorman painopiste muutoin olisi.

4 TESTIMENETTELY

Trukki on sijoitettava tasolle seuraavasti:

kuten vastapainotrukkien menetelmän N:o 1 testissä 3;

kuten kurotus- ja lukkitrukkien menetelmän N:o 2 testissä 3;

kuten pinoavien kuormalavatrukkien ja korkealle nostavien lavatrukkien menetelmän N:o 3 testissä 3;

kuten kaksi- ja monisuuntaisten trukkien menetelmän N:o 6 testissä 8;

kuten maastotrukkien menetelmän N:o 8 testissä 3.

Testit on suoritettava sille sivulle, jolla trukki on epätasapainoisin.

Maston on oltava vedetty sisään ja kallistettu enimmäisasentoonsa, jos rakenne mahdollistaa tämän.

Kuorman tulee olla kohotettu enimmäiskorkeuteen (ks. 3.5).

5 LISÄLAITTEILLA VARUSTETTUJEN TRUKKIEN TESTIT

Lisälaitteilla varustetuille trukeille on tehtävä edellä esitetyt tasapainotestit soveltuvin osin.

Testikuorman ja sen sijainnin on oltava ne, jotka eritellään varustetun ja erityisoloissa valmistajan ohjeiden mukaisesti käytetyn trukin nostokykykilvessä-kilvissä.

Testeissä vaaditut nostokorkeudet on mitattava kallistustason pinnan ja kuorman tai laitteen alapuolen väliltä sen mukaan kumpi on pienempi.

MENETELMÄ N:o 12

MOOTTOROITUJEN TEOLLISUUSTRUKKIEN TOIMINTATESTIT

1 SOVELTAMISALA

Tässä määräyksessä määritellään toimintatestit sen todentamiseksi, että teollisuustrukit pystyvät suorittamaan tehtävät, joihin ne on suunniteltu. Testit sisältävät kaksi tarkastusta ja neljä iskutestiä.

2 TESTAUSTA EDELTÄVÄ TARKASTUS

Kukin trukki on tarkastettava, jotta voidaan varmistaa, että liikkumisen, jarrutuksen ja kuorman hallintalaitteet ovat tunnistettavissa, ja että ne toimivat oikein. Äänitorven, turvakatkaisimien ja valojen (jos sellaiset on) oikea toiminta on tarkastettava. Trukin, akun (sähkökäyttöiset trukit) ja työvälineen (jos sellainen on) tunniste- ja nostokykykilvet on tutkittava, jotta voidaan todeta, että ne sisältävät direktiivin 86/663/ETY liitteessä 1 olevan 9.1 kohdan mukaiset oikeat tiedot ja kuuluvat kyseiseen trukkiin.

3 DYNAAMISET TESTIT

Seuraavat testit suoritetaan kullekin trukille seuraavia kuormia käyttäen:

Q1: enimmäiskuorma kuorman keskipisteen standardietäisyydellä ja soveltuvin osin vakiokorkeudella nostokykykilvessä määritetyllä tavalla;

Q2: enimmäiskuorma kuorman keskipisteen vakioetäisyydellä ja enimmäiskorkeudella nostokykykilvessä määritetyllä tavalla;

Testien aikana pätevän henkilön on kuljetettava trukkia valmistajan ohjeiden mukaisesti direktiivin 86/663/ETY liitteessä I olevassa 11 jaksossa vahvistetulla tavalla.

Testaus voidaan suorittaa käyttämällä trukkia jäljempänä vahvistetulla tavalla, tai sopivissa tapauksissa testaus voidaan jäljitellä tavoilla, joilla on vastaava vaikutus, ja jotka tuottavat olennaisilta osiltaan samat tulokset.

3.1 Liikkuvuustesti (liikkuminen ja käsittely)

Tämä testi suoritetaan traktoreille ilman kuormitusta, mutta kaikille muille tyypeille kuormaa Q1 käyttäen. Seuraavaa menettelyä on noudatettava:

3.1.1 Testikuorma poimitaan (soveltuvin osin), nostetaan se noin 300 mm:n korkeuteen tai ylimpään korkeuteen, jos tämä on alle 300 mm, ja kallistetaan se soveltuvin osin enimmäisasentoon taakse kuljetusta varten valmistajan suosittelemalla tavalla.

3.1.2 Eteenpäin liikutaan hitaalla nopeudella, vaihdetaan peruutukselle, ja vaihdetaan jälleen eteenajon vaihteelle, jotta varmistutaan siitä, että suunnanvaihtomekanismi toimii tehokkaasti. Suunnanmuutokset on tehtävä valmistajan suosittelemassa nopeudessa.

3.1.3 Trukkia ajetaan eteen ja taakse kaikilla nopeusalueilla suurimpaan nopeuteen asti ja tarkastetaan, että nopeusalueen vaihto ja käyttöjarrut toimivat molempiin suuntiin.

3.1.4 Tehdään useita käännöksiä sekä eteen että taakse, ja moni- ja kaksisuuntaisten trukkien kanssa molempiin sivusuuntiin noin kolmasosalla suurimmasta nopeudesta ja noin kolme kertaa valmistajan määrittämällä vähimmäiskääntösäteellä. Tarkastetaan, että ohjaustuntuma on oikea ja että ohjaus toimii tyydyttävästi.

3.1.5 Kuorma lasketaan maahan.

3.2 Pinoamistesti (lukuun ottamatta trukkeja, jotka eivät nosta, ja matalalle nostavat trukit)

Tämä testi suoritetaan kuormalla Q2. Testikuorma nostetaan maanpinnan tasolta, se kohotetaan enimmäiskorkeuteen, ja sijoitetaan se pinoavan trukin tapauksessa pinoon tai telineeseen. Poistetaan pinosta, lasketaan maanpinnan tasoon suurimmalla nopeudella ja tehdään useita pysähdyksiä laskun aikana. Trukin toiminnoissa ei saa olla vikaa.

3.3 Enimmäislaskunopeuden testaus (lukuun ottamatta trukkeja, jotka eivät nosta, ja matalalle nostavia trukkeja)

Kun masto on pystysuorassa, enimmäislaskunopeus on testattava kuormilla Q1 ja Q2, jotta voidaan todentaa, että se ei ylitä 0,6 m:ä sekunnissa. Tämä voidaan todeta jakamalla metreinä ilmoitettu kokonaislaskeutumismatka koko laskeutumiseen kuluneiden sekuntien määrällä.

3.4 Noston ja kallistuksen vuototesti

Kun masto on pystysuorassa, kuorma Q1 kohotetaan 2,5 m:n korkeuteen tai kuorma Q2 enimmäiskorkeuteen, jos se on alle 2,5 m. 10 minuutin kuluttua kuorma ei saa olla laskeutunut yli 100 mm, ja masto ei saa olla kallistunut eteenpäin yli 5°. Trukeissa, joissa kallistus eteenpäin on alle 5°, kallistumisnopeus ei saa ylittää ½° minuutissa. Tässä testissä trukki voidaan tukea kaatumisen varalta.

4 TESTAUKSEN JÄLKEINEN TARKASTUS

Näiden testien jälkeen trukki on tarkastettava, jotta varmistetaan, että siinä ei ole vikoja.

MENETELMÄ N:o 13

MOOTTOROITUJEN TEOLLISUUSTRUKKIEN NÄKYVYYDEN MITTAUS: VASTAPAINOLLA VARUSTETUT HAARUKKATRUKIT

1 TARKOITUS

Tässä määräyksessä määritetään menetelmä, jonka avulla on mahdollista määritellä, onko vastapainolla varustetun haarukkatrukin näkyvyys tyydyttävä. Menetelmä koskee kuormittamattomana haarukkavarsien suuntaan tapahtuvaa liikkumista.

2 SOVELTAMISALA

Tätä menetelmää sovelletaan vastapainolla varustettuihin haarukkatrukkeihin, jotka täyttävät kaikki seuraavat vaatimukset:

- kohoamaton kuljettajan istuin haarukkavarsien suuntaan;

- kuormaus eteen, masto ja haarukkavarret sellaiset, että niitä ei voi vetää sisään eikä siirtää sivuun;

- ei sivuttaissiirtäjää tai mitään laitteita;

- luokitettu nostokyky enintään 10 000 kg.

3 TESTIVÄLINEET

3.1 Valolähdelaitteisto. Yksi vaakasuora yhdeksän lampun (esim. 55 W halogeeni) rivi, jossa lampun keskustojen väli on 37,5 mm. Lamput on järjestettävä symmetrisesti viivalle, joka on kohtisuorassa kulkusuuntaan nähden 650 mm trukin istuimen indeksikohdan yläpuolella ja 20 mm sen etupuolella (ks. kuva 4). On huolehdittava siitä, että kaikki lamput, paitsi ne, jotka sijaitsevat 37,5 mm:n etäisyydellä istuimen indeksikohdan molemmin puolin, voidaan sammuttaa. On myös huolehdittava siitä, että lamppuja voidaan liikuttaa vaakatasossa 170 mm istuimen indeksikohdan etupuolelle. Lamppurivin taakse on asetettava musta levy, jotta varmistetaan varjojen mahdollisimman hyvä selkeys testipinnalla (ks. kuva 1).

3.2 Testipinta. Tasainen pystysuora vaalea alue, joka on jaettu 100 mm:n neliöihin, ja jonka korkeus on lattiasta 650 mm istuimen indeksikohdan yläpuolelle ja leveys 3 metriä suurempi kuin trukin enimmäisleveys (ks. kuva 2).

4 TESTIJÄRJESTELY

Testi on suoritettava suhteellisen tasaisella pinnalla. Maston on oltava suunnilleen suorassa. Kaikkien trukkien haarukkavarsien ylempien kuormankantajapintojen on oltava 100 300 mm lattian yläpuolella, ja valmistajan on ilmoitettava tältä alueelta korkeus, jolla kaikki testit on suoritettava. Korkeuden on oltava sama kaikissa testeissä, ja se on ilmoitettava testiraportissa. Haarukkavarsien on oltava 1 200 mm pitkät, ja ne on asetettava haarukan pitimeen symmetrisesti siten, että nostokyvyltään alle 5 000 kg:n trukeissa niiden ulkoreunojen etäisyys on mahdollisimman lähellä 800 mm:ä ja nostokyvyltään 5 000 10 000 kg:n trukeissa mahdollisimman lähellä 1 100 mm:ä. Istuimen ja hallintalaitteiden on, jos ne ovat säädettävissä, oltava kohti haarukkavarsia, ja ne on sijoitettava mahdollisimman lähelle niiden säädön keskikohtaa. Testipinta on sijoitettava neljän metrin etäisyydelle haarukan pitimen etupinnasta, ja sen on oltava kohtisuorassa ja symmetrisesti trukin pituusakseliin nähden. Testipaikan on oltava riittävän pimeä, jotta varjojen havaitseminen on mahdollista (ks. kuva 3).

5 TESTIMENETTELY

5.1 Kun kaksi lamppua on kytketty päälle (ks. 3.1), otetaan huomioon testipinnan alue, joka on trukin leveys plus 500 mm molemmin puolin, ja joka ulottuu 350 mm:n korkeuteen istuimen indeksikohdan yläpuolelle.

5.2 Kun yhdeksän lamppua on kytketty päälle:

5.2.1 otetaan huomioon koko testipinnan alue;

5.2.2 otetaan huomioon haarukkavarsien ylemmät kuormankannatinpinnat. Lamppuja voidaan siirtää 170 mm istuimen indeksikohdan etupuolelle (ks. kuva 1).

5.3 Kaikissa kolmessa testissä merkitään tumman varjon alueet muistiin esim. kirjallisesti, piirroksella tai valokuvin. Tumman varjon alue on se, johon ei kohdistu suoraa valoa mistään lampusta. Kaikkia muita alueita pidetään valaistuina.

6 TULOSTEN TULKINTA

Näkyvyys on tyydyttävä, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

6.1 Edellä 5.1 kohdassa esitetyssä testissä pystysuorien mastotankojen ja niihin liittyvien osien (esim. sylinterit ja ketjut) luomien yhtenäisten tummien varjojen välissä ei saa olla:

6.1.1 enempää kuin 50 % tummaa varjoa,

6.1.2 tummaa varjoa, joka yhdistää pystysuorien mastotankojen ja niihin liittyvien osien luomat varjot välillä, joka ulottuu 150 mm:n etäisyydeltä kuljettajan istuimen alapuolelta 350 mm sen yläpuolelle.

6.2 Edellä 5.2.1 kohdassa esitetyssä testissä millään 500 mm x 500 mm:n alueella ei saa olla enemmän kuin 80 % tummaa varjoa. Valaistuja alueita, joiden vaakatasoinen leveys on alle 50 mm, pidetään tummina varjoina.

6.3 Edellä 5.2.2 kohdassa esitetyssä testissä riittää, jos 25 % toisen haarukkavarren etummaisen puoliskon ylemmästä kuormankantopinnasta on valaistu.

>VIITTAUS KAAVIOON>

>KAAVION ALKU>

Kurva 1>KAAVION LOOPU>

>VIITTAUS KAAVIOON>

>KAAVION ALKU>

Kurva 3>KAAVION LOOPU>

Istuimen indeksikohdan mittauslaite (Viite ISO 5353 1978)

>VIITTAUS KAAVIOON>

>KAAVION ALKU>

Kurva 4>KAAVION LOOPU>

Top