31985L0611

NEUVOSTON DIREKTIIVI,

annettu 20 päivänä joulukuuta 1985,

arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavia yrityksiä (yhteissijoitusyritykset) koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta (85/611/ETY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 57 artiklan 2 kohdan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen (1),

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon (2),

ottaa huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (3),

sekä katsoo, että

yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavia yrityksiä koskevassa jäsenvaltioiden lainsäädännössä on huomattavia jäsenvaltioiden välisiä eroja, erityisesti siltä osin kuin ne koskevat näiden yritysten velvoitteita ja valvontaa; nämä erot vääristävät näiden yritysten välisen kilpailun edellytyksiä, eivätkä ne takaa tasavertaista suojaa osuudenhaltijoille,

yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavia yrityksiä koskevat kansalliset lait olisi sovitettava yhteen, jotta voitaisiin lähentää näiden yritysten välisen kilpailun edellytyksiä yhteisön tasolla ja taata samalla tehokkaampi ja yhdenmukaisempi suoja osuudenhaltijoille; tällainen yhteensovittaminen helpottaa yhdessä jäsenvaltiossa sijaitsevan yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavan yrityksen mahdollisuuksia pitää osuuksiaan kaupan toisissa jäsenvaltioissa,

näiden tavoitteiden saavuttaminen helpottaa sellaisten rajoitusten poistamista, jotka haittaavat yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavien yritysten osuuksien vapaata liikkuvuutta yhteisössä; tällainen yhteensovittaminen edistää Euroopan pääomamarkkinoiden toteuttamista,

nämä tavoitteet huomioon ottaen olisi annettava yhteiset perussäännöt jäsenvaltioissa sijaitsevien yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavien yritysten toimiluvasta, valvonnasta, rakenteesta, toiminnasta ja tiedoista, jotka niiden on julkistettava,

mainittujen yhteisten sääntöjen soveltaminen on riittävä takuu, jonka nojalla voidaan sallia jäsenvaltioissa sijaitsevien yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavien yrityksien osuuksien pitäminen kaupan, jollei pääoman liikkeitä koskevista säännöksistä muuta johdu, toisissa jäsenvaltioissa, ilman että nämä toiset jäsenvaltiot voivat soveltaa näihin yrityksiin tai niiden osuuksiin mitään muita säännöksiä kuin niitä, jotka näissä jäsenvaltioissa eivät koske tässä direktiivissä tarkoitettuja kysymyksiä; jos yhdessä jäsenvaltiossa sijaitseva yhteistä sijoitustoimintaa harjoittava yritys kuitenkin pitää osuuksiaan kaupan toisessa jäsenvaltiossa, sen on ryhdyttävä kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin huolehtiakseen siitä, että tuossa toisessa jäsenvaltiossa olevat osuudenhaltijat voivat siellä käyttää taloudellisia oikeuksiaan vaivatta ja että heille annetaan tarvittavat tiedot,

jäsenvaltioiden lakien yhteensovittaminen olisi aluksi rajoitettava koskemaan sellaisia muita kuin suljettuja yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavia yrityksiä, jotka edistävät osuuksiensa myyntiä yleisölle yhteisössä ja joiden ainoa tarkoitus on sijoittaminen arvopapereihin (lähinnä sellaisiin, jotka on otettu viralliselle listalle arvopaperipörsseissä tai kaupankäynnin kohteeksi vastaavilla säännellyillä markkinapaikoilla); muiden kuin tässä direktiivissä tarkoitettujen yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavien yritysten sääntely aiheuttaa monenlaisia ongelmia, jotka on ratkaistava muiden säännösten avulla, ja tällaisia yrityksiä koskeva yhteensovittaminen on toteutettava myöhemmin; kunnes tällainen yhteensovittaminen toteutetaan, jokainen jäsenvaltio voi muun muassa määrätä ne arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavat yritykset (yhteissijoitusyritys), jotka jäävät tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle niiden sijoitus- ja lainanottopolitiikan takia ja vahvistaa, minkä erityissäännösten alaisia tällaiset yhteissijoitusyritykset ovat harjoittaessaan liiketoimintaa valtion alueella,

sellaisten yhteissijoitusyritysten osuuksien pitäminen vapaasti kaupan, jotka saavat sijoittaa määrän, joka vastaa 100 prosenttia niiden varoista, saman elimen (valtio, paikalliset julkisyhteisöt ja niin edelleen) liikkeeseen laskemiin arvopapereihin, ei sen enempää välittömästi kuin välillisestikään aiheuta toimintahäiriöitä pääomamarkkinoilla, rahoitushäiriöitä jäsenvaltioille eikä sellaisia taloudellisia tilanteita, joita perustamissopimuksen 68 artiklan 3 kohdan määräyksillä pyritään estämään, ja

on syytä ottaa huomioon Helleenien tasavallan ja Portugalin tasavallan rahoitusmarkkinoiden erityistilanne myöntämällä näille maille lisäaikaa tämän direktiivin täytäntöön panemiseksi,

ON ANTANUT TÄMÄN DIREKTIIVIN:

I JAKSO

Yleiset säännökset ja soveltamisala

1 artikla

1. Jäsenvaltioiden on sovellettava tätä direktiiviä niihin arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittaviin yrityksiin, jäljempänä "yhteissijoitusyritys", jotka sijaitsevat niiden alueella.

2. Yhteissijoitusyrityksillä tarkoitetaan tässä direktiivissä, jollei 2 artiklasta muuta johdu, yrityksiä:

- joiden tarkoituksena on yleisöltä hankittujen varojen yhteinen sijoittaminen ja jotka toimivat riskin hajauttamisen periaatteella ja

- joiden osuudet on haltijan vaatimuksesta ostettava takaisin tai lunastettava suoraan tai välillisesti näiden yritysten varoilla. Yhteissijoitusyrityksen toimenpide, jonka tarkoituksena on varmistaa, ettei sen osuuksien pörssiarvo poikkea merkittävästi niiden nettoarvosta, rinnastetaan takaisinostoon tai lunastukseen.

3. Tällainen yritys voidaan perustaa oikeudellisesti joko sopimusoikeudellisten säännösten (rahastoyhtiöiden hoidossa olevat sijoitusrahastot), trusteja koskevien säännösten ("unit trust") tai yhtiöjärjestyksen (sijoitusyhtiöt) nojalla.

Tässä direktiivissä sijoitusrahastona pidetään myös "unit trustia".

4. Tätä direktiiviä ei kuitenkaan sovelleta sijoitusyhtiöihin, joiden varat on tytäryhtiöiden välityksellä sijoitettu pääasiassa muulla tavalla kuin arvopapereihin.

5. Jäsenvaltioiden on kiellettävä sellaisia yhteissijoitusyrityksiä, joihin sovelletaan tätä direktiiviä, muuttamasta itseään sellaisiksi yhteistä sijoitustoimintaa harjoittaviksi yrityksiksi, joihin ei sovelleta tätä direktiiviä.

6. Ellei pääoman liikkeitä koskevista säännöksistä sekä 44 ja 45 artiklasta ja 52 artiklan 2 kohdasta muuta johdu, jäsenvaltio ei saa saattaa toisissa jäsenvaltioissa sijaitsevia yhteissijoitusyrityksiä taikka niiden liikkeeseen laskemia osuuksia minkään muun kuin tässä direktiivissä tarkoitetun säädöksen alaiseksi, jos näiden yhteissijoitusyritysten osuuksia on kaupan kyseessä olevan jäsenvaltion alueella.

7. Jäsenvaltio voi, tämän kuitenkaan rajoittamatta 6 kohdan soveltamista, asettaa alueellaan sijaitseville yhteissijoitusyrityksille sellaisia vaatimuksia, jotka ovat ankarampia kuin tämän direktiivin 4 artiklassa ja sen jälkeen säädetään, tai lisävaatimuksia edellyttäen, että näitä vaatimuksia ja lisävaatimuksia sovelletaan yleisesti ja ne eivät ole ristiriidassa tämän direktiiviin säännösten kanssa.

2 artikla

1. Tätä direktiiviä ei sovelleta seuraaviin yhteissijoitusyrityksiin:

- suljetut yhteissijoitusyritykset;

- yhteissijoitusyritykset, jotka hankkivat pääomaa yhteisössä tai jollakin sen alueella, mutta eivät markkinoi osuuksiaan yleisölle siellä;

- yhteissijoitusyritykset, joiden osuuksia voidaan rahaston sääntöjen tai sijoitusyhtiön yhtiöjärjestyksen mukaan myydä yleisölle ainoastaan kolmansissa maissa;

- yhteissijoitusyritykset, jotka kuuluvat sellaisiin siinä jäsenvaltiossa, jossa yhteissijoitusyritys sijaitsee, säännöksillä tai määräyksillä määriteltyihin ryhmiin, joihin V jakson ja 36 artiklan säännöksien soveltaminen ei huomioon ottaen näiden yritysten sijoitus- ja lainanottopolitiikka ole aiheellista.

2. Viiden vuoden kuluttua tämän direktiivin täytäntöönpanosta komissio antaa neuvostolle kertomuksen 1 kohdan ja erityisesti sen neljännen luetelmakohdan täytäntöönpanosta. Komissio tekee tarvittaessa ehdotukset aiheellisista toimenpiteistä sen soveltamisalan laajentamiseksi.

3 artikla

Tässä direktiivissä katsotaan yhteissijoitusyrityksen sijaitsevan siinä jäsenvaltiossa, jossa on sijoitusyhtiön tai sijoitusrahaston rahastoyhtiön sääntömääräinen kotipaikka. Jäsenvaltioiden on vaadittava, että hallinnollinen päätoimipaikka on samassa jäsenvaltiossa kuin sääntömääräinen kotipaikka.

II JAKSO

Toimiluvan myöntäminen yhteissijoitusyritykselle

4 artikla

1. Yhteissijoitusyritys ei saa aloittaa toimintaansa yhteissijoitusyrityksenä ennen kuin sen jäsenvaltion viranomaiset, jäljempänä "toimivaltaiset viranomaiset", jossa se sijaitsee, ovat antaneet sille toimiluvan.

Tällainen toimilupa on voimassa kaikissa jäsenvaltioissa.

2. Sijoitusrahastolle voidaan antaa toimilupa ainoastaan, jos toimivaltaiset viranomaiset hyväksyvät rahastoyhtiön, rahaston säännöt sekä omaisuudenhoitajan valinnan. Sijoitusyhtiölle voidaan antaa toimilupa ainoastaan, jos toimivaltaiset viranomaiset hyväksyvät sekä sen yhtiöjärjestyksen että omaisuudenhoitajan valinnan.

3. Toimivaltaiset viranomaiset eivät saa antaa yhteissijoitusyritykselle toimilupaa, jos rahastoyhtiön, sijoitusyhtiön tai omaisuudenhoitajan johtajat eivät ole riittävän hyvämaineisia tai jos heillä ei ole tehtäviensä hoitamisen edellyttämää kokemusta. Tämän toteamista varten rahastoyhtiön, sijoitusyhtiön ja omaisuudenhoitajan johtajien sekä henkilöiden, jotka ovat heidän sijaisiaan näissä tehtävissä, nimet on viipymättä ilmoitettava toimivaltaisille viranomaisille.

"Johtajilla" tarkoitetaan henkilöitä, jotka lain tai yhtiöjärjestyksen mukaan edustavat rahastoyhtiötä, sijoitusyhtiötä tai omaisuudenhoitajaa taikka tosiasiallisesti määräävät sen toimintatavoista.

4. Rahastoyhtiötä tai omaisuudenhoitajaa ei saa vaihtaa toiseen eikä rahaston sääntöjä tai sijoitusyhtiön yhtiöjärjestystä saa muuttaa ilman toimivaltaisten viranomaisten hyväksymistä.

III JAKSO

Sijoitusrahastojen rakennetta koskevat velvoitteet

5 artikla

Rahastoyhtiöllä on oltava käytössään riittävät taloudelliset voimavarat kyetäkseen hoitamaan tehokkaasti liiketoimintaansa sekä vastaamaan sitoumuksistaan.

6 artikla

Rahastoyhtiö ei saa harjoittaa muuta toimintaa kuin sijoitusrahastojen ja sijoitusyhtiöiden hoitamista.

7 artikla

1. Sijoitusrahaston varat on annettava omaisuudenhoitajan säilytettäväksi.

2. Omaisuudenhoitajan 9 artiklassa tarkoitettua vastuuta ei rajoita se seikka, että se on antanut hoidossaan olevat varat tai niiden osan kolmannen osapuolen haltuun.

3. Omaisuudenhoitajan on lisäksi

a) huolehdittava, että sijoitusrahaston puolesta suoritettavissa tai rahastoyhtiön suorittamissa osuuksien myynneissä, liikkeeseenlaskuissa, takaisinostoissa, lunastuksissa ja peruutuksissa noudatetaan lakia ja rahaston sääntöjä;

b) huolehdittava, että osuuksien arvo lasketaan lain ja rahaston sääntöjen mukaisesti;

c) noudatettava rahastoyhtiön antamia määräyksiä, jolleivät ne ole lain tai rahaston sääntöjen vastaisia;

d) huolehdittava, että sijoitusrahaston varoja koskeviin toimiin liittyvät maksut suoritetaan yleensä käytössä olevissa määräajoissa;

e) huolehdittava, että sijoitusrahaston tulot käytetään lain ja rahaston sääntöjen mukaisesti.

8 artikla

1. Omaisuudenhoitajan sääntömääräisen kotipaikan on oltava samassa jäsenvaltiossa kuin rahastoyhtiön, tai sen oltava sijoittautunut tähän jäsenvaltioon, jos sen sääntömääräinen kotipaikka on toisessa jäsenvaltiossa.

2. Omaisuudenhoitajan on oltava julkisen tarkastuksen alainen laitos. Sen on myös annettava riittävät taloudelliset ja ammatilliset takeet siitä, että se voi tehokkaasti toimia omaisuudenhoitajana sekä vastata tähän toimintaan liittyvistä velvoitteista.

3. Jäsenvaltiot päättävät niistä 2 kohdassa tarkoitettujen laitosten ryhmistä, joihin kuuluvat voivat toimia omaisuudenhoitajina.

9 artikla

Omaisuudenhoitaja on sen valtion lainsäädännön mukaisesti, jossa rahastoyhtiöllä on sääntömääräinen kotipaikka, vastuussa rahastoyhtiötä ja osuudenhaltijoita kohtaan tappioista, joita näille aiheutuu omaisuudenhoitajan velvoitteiden täyttämisen laiminlyömisestä tai sen tehtävien puutteellisesta suorittamisesta. Korvausta osuudenhaltijoita kohtaan olevan vastuun perusteella voidaan omaisuudenhoitajan, rahastoyhtiön ja osuudenhaltijoiden välisen oikeussuhteen luonteen mukaan vaatia joko suoraan tai rahastoyhtiön välityksellä.

10 artikla

1. Sama yhtiö ei saa toimia sekä rahastoyhtiönä että omaisuudenhoitajana.

2. Rahastoyhtiön ja omaisuudenhoitajan on hoidettava tehtävänsä itsenäisesti ja pelkästään osuudenhaltijoiden eduksi.

11 artikla

Laissa tai rahaston säännöissä on säädettävä tai määrättävä edellytyksistä, joilla rahastoyhtiötä ja omaisuudenhoitajaa voidaan vaihtaa, sekä osuudenhaltijoiden suojasta tällaisen vaihdon tapahtuessa.

IV JAKSO

Sijoitusyhtiöiden ja niiden omaisuudenhoitajien rakennetta koskevat velvoitteet

12 artikla

Jäsenvaltiot päättävät sijoitusyhtiön pakollisesta oikeudellisesta muodosta. Sillä on oltava riittävä maksettu pääoma kyetäkseen hoitamaan tehokkaasti liiketoimintaansa sekä vastaamaan sitoumuksistaan.

13 artikla

Sijoitusyhtiö ei saa harjoittaa muuta kuin 1 artiklan 2 kohdassa mainittua liiketoimintaa.

14 artikla

1. Sijoitusyhtiön varat on annettava omaisuudenhoitajan hoitoon.

2. Omaisuudenhoitajan 16 artiklassa tarkoitettua vastuuta ei rajoita se seikka, että se on antanut hoidossaan olevat varat tai niiden osan kolmannen haltuun.

3. Omaisuudenhoitajan on lisäksi

a) huolehdittava, että sijoitusyhtiön suorittamissa tai sen puolesta suoritettavissa osuuksien myynneissä, liikkeeseenlaskuissa, takaisinostoissa, lunastuksissa ja peruutuksissa noudatetaan lakia ja yhtiön yhtiöjärjestystä;

b) huolehdittava, että sijoitusyhtiön varoja koskeviin toimiin liittyvät maksut suoritetaan yleensä käytössä olevissa määräajoissa;

c) huolehdittava, että sijoitusyhtiön tulot käytetään lain ja yhtiön yhtiöjärjestyksen mukaisesti.

4. Jäsenvaltio voi päättää, että sen alueella sijaitsevat sijoitusyhtiöt, jotka pitävät osuuksiaan kaupan yksinomaan yhden tai useamman sellaisen arvopaperipörssin välityksellä, jossa niiden osuudet on otettu viralliselle listalle, eivät ole velvollisia käyttämään tässä direktiivissä tarkoitettuja omaisuudenhoitajia.

Mitä 34, 37 ja 38 artiklassa säädetään, ei sovelleta tällaisiin yhtiöihin. Kuitenkin on näiden yhtiöiden varojen arvostusta koskevista säännöistä säädettävä laissa taikka määrättävä niiden yhtiöjärjestyksessä.

5. Jäsenvaltio voi päättää, että sen alueella sijaitsevat sijoitusyhtiöt, jotka pitävät vähintään 80 prosenttia osuuksistaan kaupan yhden tai useamman sellaisen arvopaperipörssin välityksellä, joka on määrätty niiden yhtiöjärjestyksessä, eivät ole velvollisia käyttämään tässä direktiivissä tarkoitettuja omaisuudenhoitajia, jos niiden osuudet on otettu viralliselle listalle niiden jäsenvaltioiden arvopaperipörsseissä, joiden alueella osuudet saatetaan markkinoille, ja jos kaikki tällaisen yhtiön arvopaperipörssien ulkopuolella tekemät kaupat tehdään ainoastaan pörssihintoihin. Yhtiön yhtiöjärjestyksessä on määrättävä siinä maassa, jossa osuudet ovat kaupan, sijaitseva arvopaperipörssi, jonka hintoja käytetään yhtiön tuossa maassa arvopaperipörssin ulkopuolella tekemissä kaupoissa.

Jäsenvaltio voi käyttää edellisen alakohdan mukaista valinnanmahdollisuuttaan ainoastaan, jos se katsoo, että osuudenhaltijat saavat vastaavan suojan kuin sellaisten yhteissijoitusyritysten osuudenhaltijat, jotka käyttävät tässä direktiivissä tarkoitettua omaisuudenhoitajaa.

Tällaisten yhtiöiden sekä 4 kohdassa tarkoitettujen yhtiöiden on:

a) jos tästä ei ole säädetty laissa, yhtiöjärjestyksessään määrättävä niiden osuuksien nettoarvon laskemismenetelmästä;

b) ryhdyttävä markkinoilla toimenpiteisiin estääkseen niiden osuuksien pörssiarvoa poikkeamasta enemmän kuin 5 prosenttia niiden nettoarvosta;

c) määrättävä osuuksiensa nettoarvot, ilmoitettava ne toimivaltaisille viranomaisille ainakin kaksi kertaa viikossa sekä julkistettava ne kaksi kertaa kuukaudessa.

Ainakin kaksi kertaa kuukaudessa riippumattoman tilintarkastajan on varmistettava, että osuuksien arvot lasketaan lain ja yhtiön yhtiöjärjestyksen mukaisesti. Tällöin tilintarkastajan on myös varmistettava, että yhtiön varat on sijoitettu lain ja yhtiön yhtiöjärjestyksen mukaisella tavalla.

6. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle yhtiöt, joihin sovelletaan 4 ja 5 kohdassa säädettyjä poikkeuksia.

Komissio antaa yhteyskomitealle kertomuksen 4 ja 5 kohdan soveltamisesta viiden vuoden kuluessa tämän direktiivin täytäntöönpanosta. Saatuaan yhteyskomitean lausunnon komissio ehdottaa tarvittaessa aiheellisia toimenpiteitä.

15 artikla

1. Omaisuudenhoitajan sääntömääräisen kotipaikan on oltava samassa jäsenvaltiossa kuin sijoitusyhtiön, tai sen on oltava sijoittautunut tähän jäsenvaltioon, jos sen sääntömääräinen kotipaikka on toisessa jäsenvaltiossa.

2. Omaisuudenhoitajan on oltava julkisen tarkastuksen alainen laitos. Sen on myös annettava riittävät taloudelliset ja ammatilliset takeet siitä, että se voi tehokkaasti toimia omaisuudenhoitajana sekä vastata tähän toimintaan liittyvistä velvoitteista.

3. Jäsenvaltiot päättävät niistä 2 kohdassa tarkoitettujen laitosten ryhmistä, joihin kuuluvat voivat toimia omaisuudenhoitajina.

16 artikla

Omaisuudenhoitaja on sen valtion lainsäädännön mukaisesti, jossa sijoitusyhtiöllä on sääntömääräinen kotipaikka, vastuussa sijoitusyhtiötä ja osuudenhaltijoita kohtaan tappioista, joita näille aiheutuu omaisuudenhoitajan velvoitteiden täyttämisen laiminlyömisestä tai sen tehtävien puutteellisesta suorittamisesta.

17 artikla

1. Sama yhtiö ei saa toimia sekä sijoitusyhtiönä että omaisuudenhoitajana.

2. Omaisuudenhoitajan on hoidettava tehtävänsä itsenäisesti ja pelkästään osuudenhaltijoiden eduksi.

18 artikla

Laissa tai sijoitusyhtiön yhtiöjärjestyksessä on säädettävä tai määrättävä edellytyksistä, joilla omaisuudenhoitajaa voidaan vaihtaa, sekä osuudenhaltijoiden suojasta tällaisen vaihdon tapahtuessa.

V JAKSO

Yhteissijoitusyrityksen sijoituspolitiikkaa koskevat velvoitteet

19 artikla

1. Sijoitusrahaston tai sijoitusyhtiön varat saadaan sijoittaa ainoastaan seuraaviin kohteisiin:

a) arvopapereihin, jotka on otettu jonkin jäsenvaltion arvopaperipörssin viralliselle listalle;

b) arvopapereihin, joilla käydään kauppaa jonkin jäsenvaltion muulla säännellyllä, säännöllisesti toimivalla ja tunnustetulla yleisölle avoimella markkinapaikalla;

c) arvopapereihin, jotka on otettu jonkin kolmannen maan arvopaperipörssin viralliselle listalle tai joilla käydään kauppaa jonkin kolmannen maan muulla säännellyllä, säännöllisesti toimivalla ja tunnustetulla yleisölle avoimella markkinapaikalla, jos toimivaltaiset viranomaiset ovat hyväksyneet arvopaperipörssin tai markkinapaikan valinnan taikka jos siitä on säädetty laissa tai määrätty sijoitusrahaston säännöissä tai sijoitusyhtiön yhtiöjärjestyksessä;

d) vähän aikaisemmin liikkeeseen laskettuihin arvopapereihin, jos:

- liikkeeseenlaskun ehdoissa on sitouduttu hakemaan arvopaperin ottamista arvopaperipörssin viralliselle listalle tai kaupankäynnin kohteeksi muulla säännellyllä, säännöllisesti toimivalla ja tunnustetulla yleisölle avoimella markkinapaikalla ja jos toimivaltaiset viranomaiset ovat hyväksyneet arvopaperipörssin tai markkinapaikan valinnan taikka jos siitä on säädetty laissa tai määrätty sijoitusrahaston säännöissä tai sijoitusyhtiön yhtiöjärjestyksessä;

- tällaisen hakemuksen hyväksyminen vuoden kuluessa liikkeeseenlaskusta on turvattu.

2. a) Yhteissijoitusyritys saa kuitenkin sijoittaa määrän, joka vastaa enintään 10 prosenttia sen varoista, muihin kuin 1 kohdassa mainittuihin arvopapereihin;

b) Jäsenvaltio voi kuitenkin säätää, että yhteissijoitus-yritys saa sijoittaa määrän, joka vastaa enintään 10 prosenttia sen varoista, velkasitoumuksiin, joita pidetään tätä direktiiviä sovellettaessa ominaisuuksiltaan arvopapereita vastaavina ja jotka muun muassa ovat siirrettäviä ja vaivatta rahaksi muutettavissa ja joiden arvo voidaan milloin tahansa tai ainakin 34 artiklassa mainituin väliajoin täsmällisesti todeta;

c) Sijoitusyhtiö saa kuitenkin hankkia irtainta ja kiinteätä omaisuutta, joka on välittömästi tarpeen sen liiketoiminnan harjoittamisessa;

d) Yhteissijoitusyritys ei kuitenkaan saa hankkia jalometalleja eikä niihin oikeuttavia todistuksia.

3. Edellä 2 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitetut sijoitukset eivät missään tapauksessa saa yhteensä olla enemmän kuin määrä, joka vastaa 10 prosenttia yhteissijoitusyrityksen varoista.

4. Sijoitusrahastolla ja sijoitusyhtiöllä saa olla toiminnan edellyttämät käteisvarat.

20 artikla

1. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle:

a) viimeistään tämän direktiivin täytäntöönpanopäivänä luettelo niistä velkasitoumuksista, joita ne aikovat 19 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti pitää arvopapereita vastaavina, sekä ilmoitettava näiden sitoumusten ominaisuudet ja päätöksensä perustelut;

b) yksityiskohtaiset tiedot a alakohdassa tarkoitettuun velkasitoumusten luetteloon harkitsemistaan muutoksista sekä ilmoitettava muut sijoitusvälineet, joiden pitämistä arvopapereita vastaavina ne harkitsevat, ja päätöksensä perustelut.

2. Komissio toimittaa nämä tiedot välittömästi edelleen toisille jäsenvaltioille yhdessä niiden huomautusten kanssa, joita se pitää aiheellisina. Tällaisista tiedonannoista voidaan keskustella yhteyskomiteassa noudattaen 53 artiklan 4 kohdassa säädettyä menettelyä.

21 artikla

1. Jäsenvaltiot voivat antaa yhteissijoitusyrityksille luvan jäsenvaltioiden asettamia enimmäismääriä ja ehtoja noudattaen käyttää sellaisia arvopaperisijoitustoiminnan menetelmiä ja välineitä, joilla edistetään tehokasta salkunhoitoa.

2. Jäsenvaltiot voivat myös antaa yhteissijoitusyrityksille luvan käyttää niiden varainhallinnan yhteydessä menetelmiä ja välineitä, joiden tarkoituksena on suojautua valuuttakurssien vaihteluihin sisältyviltä riskeiltä.

22 artikla

1. Yhteissijoitusyritys saa sijoittaa saman liikkeeseenlaskijan arvopapereihin enintään määrän, joka vastaa 5 prosenttia sen varoista.

2. Jäsenvaltiot saavat korottaa 1 kohdassa mainitun rajan enintään 10 prosenttiin. Kuitenkaan ei niiden yhteissijoitusyrityksellä olevien arvopaperien arvo, joiden liikkeeseenlaskijoihin yhteissijoitusyritys on sijoittanut kuhunkin määrän, joka vastaa enemmän kuin 5 prosenttia sen varoista, saa yhteensä olla enemmän kuin määrä, joka vastaa 40 prosenttia sen varojen arvosta.

3. Jäsenvaltiot voivat korottaa 1 kohdassa mainitun rajan enintään 35 prosenttiin, jos jäsenvaltiot, niiden paikalliset julkisyhteisöt, kolmannet valtiot taikka sellaiset kansainväliset julkisyhteisöt, joiden jäsenenä on yksi tai useampi jäsenvaltio, ovat laskeneet arvopaperit liikkeeseen tai antaneet niistä takuun.

23 artikla

1. Poiketen 22 artiklan säännöksistä jäsenvaltiot voivat antaa yhteissijoitusyrityksille luvan riskin hajauttamisen periaatetta noudattaen sijoittaa määrän, joka vastaa 100 prosenttia niiden varoista, erilaisiin arvopapereihin, jotka on antanut tai joista on antanut takuun jäsenvaltio, sen paikallinen julkisyhteisö, kolmas valtio taikka sellainen kansainvälinen julkisyhteisö, jonka jäsenenä on yksi tai useampi jäsenvaltio, edellä sanotun kuitenkaan rajoittamatta perustamissopimuksen 68 artiklan 3 kohdan soveltamista.

Toimivaltaiset viranomaiset saavat tehdä tällaisen poikkeuksen ainoastaan, jos ne katsovat, että yhteissijoitusyrityksen osuudenhaltijat saavat vastaavan suojan kuin sellaisen yhteissijoitusyrityksen osuudenhaltijat, joka noudattaa 22 artiklassa mainittuja rajoja.

Tällaisella yhteissijoitusyrityksellä on oltava ainakin kuuteen eri liikkeeseenlaskuun kuuluvia olevia arvopapereita eikä samaan liikkeeseenlaskuun kuuluviin arvopapereihin saa sijoittaa määrää, joka vastaa enemmän kuin 30 prosenttia sen varojen yhteismäärästä.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun yhteissijoitusyrityksen on rahaston säännöissä tai sijoitusyhtiön yhtiöjärjestyksessä nimenomaisesti mainittava ne valtiot, paikalliset julkisyhteisöt tai kansainväliset luonteeltaan julkisoikeudelliset yhteisöt, joiden liikkeeseen laskemiin tai takaamiin arvopapereihin yhteissijoitusyritys aikoo sijoittaa määrän, joka vastaa enemmän kuin 35 prosenttia sen varoista; tällaisille rahaston sääntöjen tai yhtiöjärjestyksen määräyksille on saatava toimivaltaisten viranomaisten hyväksyminen.

3. Edelleen on jokaisen 1 kohdassa tarkoitetun yhteissijoitusyrityksen sisällytettävä tarjousesitteeseensä ja kaikkeen markkinointiaineistoonsa selkeästi erottuva ilmoitus, jossa kiinnitetään huomio mainittuun poikkeukseen ja jossa ilmoitetaan ne valtiot, paikalliset julkisyhteisöt tai kansainväliset luonteeltaan julkisoikeudelliset yhteisöt, joiden arvopapereihin yhteissijoitusyritys aikoo sijoittaa tai on sijoittanut määrän, joka on enemmän kuin 35 prosenttia sen varoista.

24 artikla

1. Yhteissijoitusyritys ei saa hankkia toisten avointen yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavien yritysten osuuksia, elleivät nämä ole 1 artiklan 2 kohdan ensimmäisessä ja toisessa luetelmakohdassa tarkoitettuja yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavia yrityksiä.

2. Yhteissijoitusyritys ei saa sijoittaa tällaisten yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavien yritysten osuuksiin määrää, joka on enemmän kuin viisi prosenttia sen varoista.

3. Sijoitukset sellaisen sijoitusrahaston osuuksiin, jota hoitaa sama rahastoyhtiö tai sellainen toinen yhtiö, johon rahastoyhtiö on sidoksissa sen johdosta, että sillä ja tällä toisella yhtiöllä on yhteinen liikkeenjohto tai että joku käyttää määräysvaltaa niissä molemmissa taikka että niitä yhdistää merkittävä suora tai välillinen omistussuhde, ovat sallittuja ainoastaan niiden sijoitusrahastojen osalta, jotka sääntöjensä mukaan ovat erikoistuneet tietylle maantieteelliselle alueelle tai tietylle toimialalle tehtäviin sijoituksiin, jos toimivaltaiset viranomaiset hyväksyvät tällaisen sijoituksen. Hyväksyminen saadaan antaa ainoastaan, jos sijoitusrahasto on ilmoittanut aikomuksestaan käyttää tätä mahdollisuutta hyväkseen ja jos tästä mahdollisuudesta on erikseen mainittu rahaston säännöissä.

Rahastoyhtiö ei saa veloittaa palkkiota tai korvausta sijoitusrahaston osuuksia koskevista toimista, jos sijoitusrahaston varoja sijoitetaan sellaiseen toiseen sijoitusrahastoon, jota hoitaa sama rahastoyhtiö tai sellainen toinen yhtiö, johon rahastoyhtiö on sidoksissa sen johdosta, että sillä ja tällä toisella yhtiöllä on yhteinen liikkeenjohto tai että joku käyttää määräysvaltaa niissä molemmissa taikka että niitä yhdistää merkittävä suora tai välillinen omistusyhteys.

4. Mitä 3 kohdassa säädetään, sovelletaan myös silloin, kun sijoitusyhtiö hankkii sellaisen toisen sijoitusyhtiön osuuksia, johon se on sidoksissa 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla.

Mitä 3 kohdassa säädetään, sovelletaan myös silloin, kun sijoitusyhtiö hankkii sellaisen sijoitusrahaston osuuksia, johon yhtiö on sidoksissa, taikka silloin, kun sijoitusrahasto hankkii sellaisen sijoitusyhtiön osuuksia, johon rahasto on sidoksissa.

25 artikla

1. Sijoitusyhtiö tai rahastoyhtiö, siltä osin kuin sen toiminta liittyy sen hoidossa oleviin tässä direktiivissä tarkoitettuihin sijoitusrahastoihin, ei saa hankkia äänioikeutettuja osakkeita, jotka antaisivat sille mahdollisuuden käyttää huomattavaa vaikutusvaltaa liikkeeseenlaskijan johtamisessa.

Kunnes laajempi yhteensovittaminen toteutetaan, jäsenvaltioiden on otettava huomioon toisten jäsenvaltioiden lainsäädännön säännökset, joissa täsmennetään ensimmäisen alakohdan periaatteita.

2. Liioin ei sijoitusyhtiö tai sijoitusrahasto saa hankkia enemmän kuin:

- 10 prosenttia saman liikkeeseenlaskijan äänioikeudettomista osakkeista;

- 10 prosenttia saman liikkeeseenlaskijan joukkovelkakirjoista;

- 10 prosenttia saman 1 artiklan 2 kohdan 1 ja 2 luetelmakohdassa tarkoitetun yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavan yrityksen osuuksista.

Edellä toisessa ja kolmannessa luetelmakohdassa mainittuja rajoituksia ei tarvitse noudattaa hankinnan toteuttamishetkellä, jos tuolloin ei voida laskea joukkovelkakirjojen yhteismäärää taikka liikkeeseen laskettujen arvopaperien nettomäärää.

3. Jäsenvaltio voi olla soveltamatta 1 ja 2 kohtaa:

a) jäsenvaltion tai sen paikallisten julkisyhteisöjen liikkeeseen laskemiin tai takaamiin arvopapereihin;

b) kolmannen valtion liikkeeseen laskemiin tai takaamiin arvopapereihin;

c) sellaisten kansainvälisten julkisyhteisöjen, joiden jäsenenä on yksi tai useampi jäsenvaltio, liikkeeseen laskemiin arvopapereihin;

d) yhteissijoitusyrityksellä oleviin sellaisen yhtiön osakkeisiin tai muihin pääomaosuuksiin, joka on kolmannen valtion lainsäädännön alainen ja joka sijoittaa varansa pääasiallisesti arvopapereihin, joiden liikkeeseenlaskijalla on kotipaikka tuossa kolmannessa valtiossa, jos tällainen omistusjärjestely on tuon kolmannen valtion lainsäädännön mukaan ainoa tapa, jota noudattaen yhteissijoitusyritys voi tehdä sijoituksia tuosta valtiosta olevien liikkeeseenlaskijoiden arvopapereihin. Tällainen poikkeus voidaan kuitenkin tehdä ainoastaan, jos tuo kolmannesta valtiosta oleva yhtiö noudattaa sijoituspolitiikassaan 22 ja 24 artiklassa sekä 25 artiklan 1 ja 2 kohdassa mainittuja rajoja. Jos 22 ja 24 artiklassa mainitut rajat ylitetään, sovelletaan soveltuvin osin 26 artiklaa;

e) sijoitusyhtiöllä oleviin sellaisten tytäryhtiöiden osakkeisiin, jotka harjoittavat liikkeenjohto-, neuvonta- ja markkinointitoimintaa pelkästään sijoitusyhtiön lukuun.

26 artikla

1. Yhteissijoitusyritysten ei tarvitse noudattaa tässä jaksossa mainittuja rajoituksia, kun ne käyttävät varoihinsa kuuluviin arvopapereihin liittyviä merkintäoikeuksia.

Jäsenvaltiot voivat, huolehtien kuitenkin riskin hajauttamisen periaatteen noudattamisesta, antaa vähän aikaisemmin toimiluvan saaneille yhteissijoitusyrityksille luvan kuuden kuukauden aikana toimiluvan myöntämisestä poiketa 22 ja 23 artiklan säännöksistä.

2. Jos 1 kohdassa tarkoitetut rajoitukset on ylitetty yhteissijoitusyrityksestä riippumattomista syistä taikka merkintäoikeuksien käyttämisen takia, yhteissijoitusyrityksen on pidettävä myyntitoimintansa ensisijaisena tavoitteena tilanteen korjaamista osuudenhaltijoiden edut huomioon ottavalla tavalla.

VI JAKSO

Osuudenhaltijoille annettavia tietoja koskevat velvoitteet

A. Tarjousesitteen ja määräaikaiskatsauksien julkistaminen

27 artikla

1. Sijoitusyhtiön sekä, jokaisen hoidossaan olevan sijoitusrahaston osalta, rahastoyhtiön on julkistettava:

- tarjousesite,

- toimintakertomus jokaiselta tilikaudelta, sekä

- puolivuotiskatsaus tilikauden ensimmäisiltä kuudelta kuukaudelta.

2. Toimintakertomukset ja puolivuotiskatsaukset on julkistettava seuraavissa määräajoissa, jotka lasketaan niiden ajanjaksojen päättymisestä, joita ne koskevat:

- toimintakertomus neljässä kuukaudessa,

- puolivuotiskatsaus kahdessa kuukaudessa.

28 artikla

1. Tarjousesitteessä on oltava tiedot, joiden perusteella sijoittajat voivat luotettavasti arvioida heille ehdotettua sijoitusta. Siinä on oltava ainakin tämän direktiivin liitteen A luettelossa mainitut tiedot, jolleivät nämä tiedot sisälly tarjousesitteeseen 29 artiklan 1 kohdan mukaisesti liitettyihin asiakirjoihin.

2. Toimintakertomukseen on sisällytettävä tase tai varoja ja velkoja koskeva selvitys, tilikauden yksityiskohtainen tuloslaskelma, tilikauden toimintakertomus ja tämän direktiivin liitteen B luettelossa mainitut muut tiedot sekä kaikki muutkin tiedot, jotka ovat tarpeen, jotta sijoittajat voivat luotettavasti arvioida yhteissijoitusyrityksen toiminnan kehitystä ja sen tulosta.

3. Puolivuotiskatsaukseen on sisällytettävä ainakin tämän direktiivin liitteen B luettelon I-IV luvussa mainitut tiedot; jos yhteissijoitusyritys on maksanut väliosinkoa tai ehdottaa sen maksamista, luvuista on käytävä ilmi puolivuotiskauden tulos verojen jälkeen sekä maksettu tai ehdotettu väliosinko.

29 artikla

1. Sijoitusrahaston säännöt tai sijoitusyhtiön yhtiöjärjestys ovat tarjousesitteen erottamaton osa ja ne on liitettävä siihen.

2. Edellä 1 kohdassa mainittuja asiakirjoja ei kuitenkaan tarvitse liittää tarjousesitteeseen, jos osuudenhaltijoille ilmoitetaan siitä, että nämä asiakirjat toimitetaan hänelle pyynnöstä, tai sellaisesta jokaisessa jäsenvaltiossa, jossa osuuksia markkinoidaan, olevasta paikasta, jossa nämä asiakirjat ovat hänen nähtävänään.

30 artikla

Tarjousesitteen keskeiset tiedot on pidettävä ajan tasalla.

31 artikla

Yhden tai useamman henkilön, jolla on lain nojalla kelpoisuus suorittaa tilintarkastusta 10 päivänä huhtikuuta 1984 perustamissopimuksen 54 artiklan 3 kohdan g alakohdan nojalla lakisääteisistä tilintarkastuksista vastaavien henkilöiden hyväksymisestä annetun neuvoston direktiivin 84/253/ETY (4) mukaisesti, on tarkastettava vuosikertomukseen sisältyvät tilinpäätöstiedot. Tilintarkastuskertomus mahdollisine muistutuksineen on toistettava täydellisenä toimintakertomuksessa.

32 artikla

Yhteissijoitusyrityksen on toimitettava tarjousesitteensä ja siihen tehdyt muutokset sekä toimintakertomuksensa ja puolivuotiskatsauksensa toimivaltaisille viranomaisille.

33 artikla

1. Tarjousesite, viimeisin toimintakertomus sekä sen jälkeinen mahdollinen puolivuotiskatsaus on annettava veloituksetta osuuksien merkitsijöille ennen sopimuksen tekemistä.

2. Sen lisäksi on toimintakertomus ja puolivuotiskatsaus oltava yleisön saatavilla paikoissa, joista ilmoitetaan tarjousesitteessä.

3. Toimintakertomus ja puolivuotiskatsaus on toimitettava veloituksetta osuudenhaltijoille heidän pyynnöstään.

B. Muiden tietojen julkistaminen

34 artikla

Yhteissijoitusyrityksen on aina, kun se laskee liikkeeseen, myy, ostaa takaisin tai lunastaa osuuksiaan, ja ainakin kaksi kertaa kuukaudessa, julkistettava niiden liikkeeseenlasku-, myynti-, takaisinosto- tai lunastushinta. Toimivaltaiset viranomaiset voivat kuitenkin antaa yhteissijoitusyritykselle luvan julkistaa tiedot vain kerran kuukaudessa, jollei tällainen poikkeus vaaranna osuudenhaltijoiden etuja.

35 artikla

Kaikessa yhteissijoitusyrityksen osuuksien hankkimiseen kehottavassa mainonnassa on mainittava se, että tarjousesite on olemassa, sekä paikat, joissa se on yleisön saatavilla.

VII JAKSO

Yhteissijoitusyritysten yleiset velvollisuudet

36 artikla

1. Lainaa eivät saa ottaa:

- sijoitusyhtiö eikä

- rahastoyhtiö tai omaisuudenhoitaja sijoitusrahaston lukuun.

Yhteissijoitusyritys saa kuitenkin hankkia ulkomaista valuuttaa luotonvälityksen ("back-to-back"-laina) avulla.

2. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, jäsenvaltio voi antaa yhteissijoitusyritykselle luvan ottaa lainaa:

a) määrän, joka vastaa enintään 10 prosenttia

- sijoitusyhtiön varoista tai

- sijoitusrahaston rahaston arvosta,

jos lainaa otetaan väliaikaisesti;

b) määrän, joka vastaa enintään 10 prosenttia sijoitusyhtiön varoista, jos laina käytetään sellaisen kiinteän omaisuuden hankkimiseen, jota tarvitaan välittömästi yhtiön liiketoiminnassa; tällöin eivät mainittu laina ja a alakohdassa tarkoitettu laina yhteensä olla enemmän kuin määrä, joka vastaa 15 prosenttia lainanottajan varoista.

37 artikla

1. Yhteissijoitusyrityksen on osuudenhaltijan vaatimuksesta ostettava takaisin tai lunastettava osuutensa.

2. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään:

a) yhteissijoitusyritys voi väliaikaisesti keskeyttää osuuksiensa takaisinoston tai lunastamisen niissä tapauksissa ja niiden menettelyjen mukaisesti, joista säädetään laissa taikka määrätään rahaston säännöissä tai sijoitusyhtiön yhtiöjärjestyksessä. Keskeytys saa tulla kysymykseen vain sellaisissa poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa olosuhteet edellyttävät sitä ja joissa se on osuudenhaltijoiden edut huomioon ottaen perusteltua;

b) jäsenvaltiot voivat antaa toimivaltaisille viranomaisille valtuudet määrätä osuuksien takaisinostot tai lunastukset keskeytettäviksi, jos osuudenhaltijoiden tai yleisön etu edellyttää sitä.

3. Edellä 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa yhteissijoitusyrityksen on viipymättä ilmoitettava päätöksestään toimivaltaisille viranomaisille sekä kaikkien niiden jäsenvaltioiden viranomaisille, joissa se pitää osuuksiaan kaupan.

38 artikla

Yhteissijoitusyrityksen varojen arvostusta sekä sen osuuksien myynti- tai liikkeeseenlasku- ja takaisinosto- tai lunastushintaa koskevista säännöistä on säädettävä laissa taikka määrättävä rahaston säännöissä tai sijoitusyhtiön yhtiöjärjestyksessä.

39 artikla

Sijoitusrahaston tai sijoitusyhtiön tuotot on jaettava tai sijoitettava uudelleen lain ja rahaston sääntöjen tai sijoitusyhtiön yhtiöjärjestyksen mukaisesti.

40 artikla

Yhteissijoitusyrityksen osuutta ei saa antaa, ellei nettoliikkeeseenlaskuhintaa vastaavaa määrää suoriteta yhteissijoitusyritykselle yleisesti käytössä olevassa määräajassa. Tämä säännös ei estä palkkio-osuuksien jakamista.

41 artikla

1. Rajoittamatta 19 ja 21 artiklan soveltamista,

- sijoitusyhtiö taikka

- rahastoyhtiö tai omaisuudenhoitaja sijoitusrahaston lukuun

eivät saa myöntää lainaa tai taata kolmannen sitoumuksia.

2. Mitä 1 kohdassa säädetään, ei estä näitä yrityksiä hankkimasta arvopapereita, joita ei ole täysin maksettu.

42 artikla

Arvopaperien myymistä ilman katetta (ylimyynti) eivät saa harjoittaa:

- sijoitusyhtiö eikä

- rahastoyhtiö tai omaisuudenhoitaja sijoitusrahaston lukuun.

43 artikla

Laissa on säädettävä tai rahaston säännöissä on määrättävä niistä palkkioista ja kulukorvauksista, jotka rahastoyhtiö saa veloittaa sijoitusrahastolta, sekä tällaisten palkkioiden laskentaperusteista.

Laissa on säädettävä tai sijoitusyhtiön yhtiöjärjestyksessä on määrättävä, millaisista kustannuksista yhtiö vastaa.

VIII JAKSO

Erityiset säännökset yhteissijoitusyrityksistä, jotka pitävät osuuksiaan kaupan muissa jäsenvaltioissa kuin sijaintivaltiossaan

44 artikla

1. Yhteissijoitusyrityksen, joka pitää osuuksiaan kaupan toisessa jäsenvaltiossa, on noudatettava tuon valtion voimassaolevia lakeja, asetuksia ja hallinnollisia määräyksiä, siltä osin kuin ne eivät koske tässä direktiivissä tarkoitettuja kysymyksiä.

2. Yhteissijoitusyritys saa mainostaa osuuksiaan siinä jäsenvaltiossa, jossa niitä pidetään kaupan. Sen on noudatettava tuon valtion voimassaolevia mainostamista koskevia säännöksiä.

3. Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja säännöksiä on sovellettava ketään syrjimättä.

45 artikla

Edellä 44 artiklassa tarkoitetussa tapauksessa yhteissijoitusyrityksen on muun muassa sen jäsenvaltion lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten mukaisesti, jossa osuuksia pidetään kaupan, toteutettava tarvittavat toimenpiteet huolehtiakseen järjestelyistä, joiden avulla tuossa valtiossa suoritetaan maksut osuudenhaltijoille, ostetaan takaisin tai lunastetaan osuuksia sekä annetaan saataville tiedot, jotka yhteissijoitusyritys on velvollinen antamaan.

46 artikla

Jos yhteissijoitusyritys aikoo pitää osuuksiaan kaupan toisessa jäsenvaltiossa kuin sijaintivaltiossaan, sen on ensin ilmoitettava tästä toimivaltaisille viranomaisille ja tuon toisen jäsenvaltion viranomaisille. Sen on samalla toimitettava viimeksi mainituille viranomaisille:

- toimivaltaisten viranomaisten antama todistus siitä, että se täyttää tässä direktiivissä säädetyt vaatimukset,

- rahaston sääntönsä tai yhtiöjärjestyksensä,

- tarjousesitteensä,

- tarvittaessa viimeisin toimintakertomuksensa sekä sen jälkeinen mahdollinen puolivuotiskatsauksensa sekä

- yksityiskohtaiset tiedot niistä järjestelyistä, joihin on ryhdytty osuuksien pitämiseksi kaupan tuossa toisessa jäsenvaltiossa.

Yhteissijoitusyritys voi alkaa pitää osuuksiaan kaupan tuossa toisessa jäsenvaltiossa kahden kuukauden kuluttua tällaisesta ilmoituksesta, jolleivät tuon jäsenvaltion viranomaiset ennen mainitun kahden kuukauden määräajan päättymistä tee perusteltua päätöstä, jonka mukaan osuuksien kaupan pitämistä koskevat järjestelyt eivät täytä 44 artiklan 1 kohdassa ja 45 artiklassa tarkoitettujen säännöksien vaatimuksia.

47 artikla

Jos yhteissijoitusyritys pitää osuuksiaan kaupan toisessa jäsenvaltiossa kuin sijaintivaltiossaan, sen on tuossa toisessa jäsenvaltiossa ainakin yhdellä sen virallisista kielistä ja noudattaen tuossa jäsenvaltiossa säädettyjä menettelyjä levitettävä ne asiakirjat ja annettava ne tiedot, jotka sen on julkistettava siinä jäsenvaltiossa, jossa se sijaitsee.

48 artikla

Yhteissijoitusyritys voi yhteisössä käyttää liiketoimintansa yhteydessä samaa toiminnan laatua kuvaavaa nimitystä (esimerkiksi sijoitusyhtiö tai sijoitusrahasto) jota se käyttää siinä jäsenvaltiossa, jossa se sijaitsee. Jos tästä voi aiheutua sekaannuksen vaara, vastaanottava jäsenvaltio saa selvyyden vuoksi vaatia, että nimitykseen liitetään selittävä lisäys.

IX JAKSO

Säännökset toimiluvan myöntämisestä ja valvonnasta vastuussa olevista viranomaisista

49 artikla

1. Jäsenvaltioiden on nimettävä viranomaiset, joiden tehtävänä on huolehtia tässä direktiivissä säädettyjen velvollisuuksien täyttämisestä. Ne ilmoittavat tästä sekä mahdollisesta tehtävienjaosta komissiolle.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen viranomaisten täytyy olla julkisia viranomaisia tai sellaisten nimeämiä toimielimiä.

3. Sen valtion viranomaisilla, jossa yhteissijoitusyritys sijaitsee, on toimivalta valvoa tätä yhteissijoitusyritystä. Kuitenkin on sen valtion viranomaisilla, jossa yhteissijoitusyritys pitää osuuksiaan kaupan 44 artiklassa tarkoitetulla tavalla, toimivalta valvoa VIII jakson noudattamista.

4. Toimivaltaisilla viranomaisilla on oltava niiden tehtävien hoitamiseksi tarvittavat toimivaltuudet.

50 artikla

1. Edellä 49 artiklassa tarkoitettujen jäsenvaltioiden viranomaisten on huolehdittava tehtäviensä suorittamiseksi tarpeellisesta keskinäisestä yhteistoiminnasta ja luovutettava toisilleen, pelkästään tätä tarkoitusta varten, kaikki tarpeelliset tiedot.

2. Jäsenvaltioiden on säädettävä, että kaikki, jotka ovat tai ovat olleet 49 artiklassa tarkoitettujen viranomaisten palveluksessa, ovat salassapitovelvollisia. Tällä tarkoitetaan sitä, että näissä tehtävissä saatuja luottamuksellisia tietoja ei saa ilmaista toiselle henkilölle eikä viranomaiselle, ellei laissa toisin säädetä.

3. Mitä 2 kohdassa säädetään, ei kuitenkaan estä eri jäsenvaltioiden 49 artiklassa tarkoitettuja viranomaisia luovuttamasta toisilleen tietoja tämän direktiivin mukaisesti. Näin luovutettuja tietoja koskee salassapitovelvollisuus, jota sovelletaan tiedot vastaanottavien viranomaisten palveluksessa oleviin tai olleisiin henkilöihin.

4. Tällaisia tietoja vastaanottavat 49 artiklassa tarkoitetut viranomaiset saavat käyttää näitä tietoja ainoastaan tehtäviensä suorittamisen taikka niiden suorittamiseen liittyvän hallinnollisen muutoksenhaun tai oikeudenkäynnin yhteydessä, edellä sanotun kuitenkaan rajoittamatta rikosoikeudellisten säännösten soveltamista.

51 artikla

1. Edellä 49 artiklassa tarkoitettujen viranomaisten on perusteltava päätöksensä, joiden mukaan toimilupaa ei anneta, ja kaikki epäävät päätöksensä, jotka tehdään pantaessa täytäntöön tämän direktiivin soveltamista koskevia yleisiä toimenpiteitä, sekä annettava perustelut tiedoksi hakijalle.

2. Jäsenvaltioiden on säädettävä, että yhteissijoitusyritystä koskevat päätökset, jotka tehdään tämän direktiivin mukaisesti annettujen lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten perusteella, voidaan saattaa tuomioistuimen käsiteltäväksi; samoin on voitava saattaa asia tuomioistuimen käsiteltäväksi, mikäli kuudessa kuukaudessa hakemuksen jättämisestä ei ole tehty päätöstä hakemuksesta, jolla yhteissijoitusyritys hakee toimilupaa, jos hakemus sisältää kaikki voimassaolevissa säännöksissä vaaditut tiedot.

52 artikla

1. Ainoastaan sen jäsenvaltion viranomaiset, jossa yhteissijoitusyritys sijaitsee, saavat ryhtyä toimenpiteisiin sitä vastaan sillä perusteella, että se rikkoo lakeja, asetuksia tai hallinnollisia määräyksiä taikka rahaston sääntöjen tai sijoitusyhtiön yhtiöjärjestyksen määräyksiä.

2. Kuitenkin saavat sen jäsenvaltion viranomaiset, jossa yhteissijoitusyrityksen osuuksia on kaupan, ryhtyä toimenpiteisiin, jos yritys rikkoo VIII jaksossa tarkoitettuja säännöksiä.

3. Sen jäsenvaltion viranomaisten, jossa yhteissijoitusyritys sijaitsee, on ilmoitettava toimiluvan peruuttamisesta tai muista vakavista toimenpiteistä, johon on ryhdytty yhteissijoitusyrityksen suhteen, taikka takaisinostojen tai lunastusten keskeyttämismääräyksistä, viipymättä kaikkien niiden toisten jäsenvaltioiden viranomaisille, joissa yhteissijoitusyrityksen osuuksia on kaupan.

X JAKSO

Yhteyskomitea

53 artikla

Komission yhteyteen perustetaan yhteyskomitea, jäljempänä `komitea`. Sen tehtävänä on:

a) rajoittamatta perustamissopimuksen 169 ja 170 artiklan soveltamista, helpottaa tämän direktiivin yhdenmukaista täytäntöönpanoa käymällä säännöllisiä keskusteluja niistä tämän direktiivin soveltamiseen liittyvistä käytännön ongelmista, joiden osalta sitä pidetään hyödyllisenä;

b) helpottaa yhteisymmärrykseen pääsemistä jäsenvaltioiden kesken niistä ankarammista vaatimuksista tai lisävaatimuksista, joita jäsenvaltiot voivat 1 artiklan 7 kohdan mukaisesti asettaa, tai säännöksistä, joita ne voivat 44 ja 45 artiklan mukaisesti antaa;

c) neuvoa tarvittaessa komissiota tähän direktiiviin tehtävistä lisäyksistä ja muutoksista.

2. Komitean tehtävänä ei ole arvioida 49 artiklassa tarkoitettujen viranomaisten yksittäisissä tapauksissa tekemiä ratkaisuja.

3. Komiteassa ovat jäsenvaltioiden nimeämät henkilöt ja komission edustajat. Puheenjohtajana on komission edustaja. Komissio huolehtii sihteeristötehtävistä.

4. Puheenjohtaja kutsuu komitean kokoukset koolle omasta aloitteestaan tai jonkin jäsenvaltion valtuuskunnan pyynnöstä. Komitea vahvistaa työjärjestyksensä.

XI JAKSO

Siirtymäsäännökset, poikkeukset ja loppusäännökset

54 artikla

Tanskassa liikkeeseen laskettuja "pantebreve"-nimisiä sitoumuksia pidetään, kuitenkin vain tanskalaisten yhteissijoitusyritysten osalta, 19 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettuja arvopapereita vastaavina.

55 artikla

Poiketen 7 artiklan 1 kohdan ja 14 artiklan 1 kohdan säännöksistä toimivaltaiset viranomaiset voivat antaa niille yhteissijoitusyrityksille, joilla tämän direktiivin antamispäivänä kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti on kaksi tai useampi omaisuudenhoitaja, luvan edelleen pitää näin monta omaisuudenhoitajaa, jos nämä viranomaiset saavat takeet siitä, että 7 artiklan 3 kohdassa ja 14 artiklan 3 kohdassa mainituista tehtävistä huolehditaan myös käytännössä.

56 artikla

1. Poiketen 6 artiklan säännöksistä jäsenvaltiot voivat antaa rahastoyhtiöille luvan laskea liikkeeseen haltijalle asetettuja todistuksia, jotka oikeuttavat muiden yhtiöiden arvopapereihin, jotka on asetettu nimetylle henkilölle.

2. Jäsenvaltiot voivat antaa rahastoyhtiöille, jotka tämän direktiivin antamispäivänä harjoittavat muuta kuin 6 artiklassa tarkoitettua liiketoimintaa, luvan jatkaa tätä muuta toimintaa viiden vuoden ajan mainitusta päivästä luettuna.

57 artikla

1 .Jäsenvaltioiden on toteutettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät toimenpiteet viimeistään 1 päivänä lokakuuta 1989. Niiden on ilmoitettava tästä komissiolle viipymättä.

2. Jäsenvaltiot voivat myöntää niille yhteissijoitusyrityksille, jotka ovat olemassa tämän direktiivin täytäntöönpanopäivänä, mainitusta päivästä luettavan korkeintaan 12 kuukauden pituisen siirtymäkauden uuteen kansalliseen lainsäädäntöön mukautumista varten.

3. Helleenien tasavalta ja Portugalin tasavalta saavat lykätä tämän direktiivin täytäntöönpanoa viimeistään 1 päivään huhtikuuta 1992.

Vuotta ennen mainittua päivää komissio antaa neuvostolle kertomuksen tämän direktiivin täytäntöönpanon edistymisestä sekä mahdollisista vaikeuksista, joita Helleenien tasavallalla ja Portugalin tasavallalla on ollut tämän direktiivin täytäntöönpanossa ensimmäisessä alakohdassa mainittuun päivään mennessä.

Komissio ehdottaa tarvittaessa neuvostolle lykkäyksen pidentämistä korkeintaan neljällä vuodella.

58 artikla

Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa keskeiset lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset kirjallisina komissiolle.

59 artikla

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltiolle.

Tehty Brysselissä 20 päivänä joulukuuta 1985.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

R. KRIEPS

(1) EYVL N:o C 171, 26.7.1976, s. 1

(2) EYVL N:o C 57, 7.3.1977, s. 31

(3) EYVL N:o C 75, 26.3.1977, s. 10

(4) EYVL N:o L 126, 12.5.1984, s. 20

LIITE

A LUETTELO

>TAULUKON PAIKKA>

2. Tiedot omaisuudenhoitajasta:

2.1. Toiminimi, oikeudellinen muoto, kotipaikka sekä hallinnollinen päätoimipaikka, jos se ei ole sama kuin kotipaikka;

2.2. Pääasiallinen toimiala.

3. Tiedot sellaisista sijoitusneuvontaa antavista yrityksistä tai sijoitusneuvojista, jotka antavat sijoitusneuvontaa sopimuksen perusteella ja jotka saavat korvauksen yhteissijoitusyrityksen varoista:

3.1. Yrityksen toiminimi tai sijoitusneuvojan nimi;

3.2. Keskeiset rahastoyhtiön tai sijoitusyhtiön kanssa tehdyn sopimuksen määräykset, joilla voi olla merkitystä osuudenhaltijoille, ei kuitenkaan palkkiota koskevia määräyksiä;

3.3. Muu merkittävä toiminta.

4. Tiedot toimenpiteistä, jotka koskevat osuudenhaltijoille suoritettavia maksuja, osuuksien takaisinostoa tai lunastusta sekä yhteissijoitusyrityksestä annettavien tietojen saatavilla pitämistä. Tällaiset tiedot on aina annettava sen jäsenvaltion osalta, jossa yhteissijoitusyritys sijaitsee. Jos osuuksia pidetään kaupan toisessa jäsenvaltiossa, on tiedot lisäksi annettava tuon jäsenvaltion osalta siellä julkistettavassa tarjousesitteessä.

B LUETTELO

Määräaikaiskatsauksiin sisällytettävät tiedot

I Ilmoitus varoista ja vastuista:

- arvopaperit;

- velkasitoumukset, joita tarkoitetaan 19 artiklan 2 kohdan b alakohdassa;

- pankkisaamiset;

- muut varat;

- varat yhteensä;

- vastuut;

- varojen nettoarvo.

II Liikkeessä olevien osuuksien lukumäärä

III Osuuden nettoarvo

IV Sijoitussalkku, eriteltynä seuraavasti:

a) arvopaperit, jotka ovat arvopaperipörssin virallisella listalla;

b) arvopaperit, joilla käydään kauppaa muilla säännellyillä markkinapaikoilla;

c) sellaiset vähän aikaisemmin liikkeeseen lasketut arvopaperit, joita tarkoitetaan 19 artiklan 1 kohdan d alakohdassa;

d) muut arvopaperit, joita tarkoitetaan 19 artiklan 2 kohdan a alakohdassa;

e) velkasitoumukset, joita pidetään 19 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti arvopapereita vastaavina;

ja arvioituna tarkoituksenmukaisimpien perusteiden mukaisesti yhteissijoitusyrityksen sijoituspolitiikka huomioon ottaen (esimerkiksi taloudellisten, maantieteellisten tai valuuttaryhmien mukaisesti) prosentuaalisena osuutena nettovaroista; jokaisesta edellä luetellusta ryhmästä tulee ilmoittaa, kuinka suurta osuutta yhteissijoitusyrityksen kokonaisvaroista se vastaa.

Salkun koostumuksessa tapahtuneet muutokset katsauskauden aikana.

V Yhteissijoitusyrityksen varojen kehitys katsauskauden aikana mukaan luettuna seuraavat erät:

- sijoitusten tuotot;

- muut tuotot;

- hoitokulut;

- omaisuudenhoitajasta aiheutuneet kulut;

- muut kulut sekä verot;

- puhdas tuotto;

- jaetut ja uudelleen sijoitetut tuotot;

- pääomatilin muutokset;

- sijoitusten arvon nousu ja lasku;

- muut yhteissijoitusyrityksen varoihin ja vastuisiin vaikuttavat muutokset.

VI Vertaileva taulukko kolmelta viimeiseltä tilikaudelta, jossa mainitaan seuraavat erät kunkin tilikauden päättyessä:

- varojen nettoarvo yhteensä;

- osuuden nettoarvo.

VII Yksityiskohtaiset tiedot niistä yhteissijoitusyrityksen katsauskauden aikana suorittamista toimista, joita tarkoitetaan 21 artiklassa, johtuvien sitoumusten jäljellä olevista määristä toimien laadun mukaan eriteltyinä.