Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Înalta Curte de Casaţie şi Justiţie (Romania) on esittänyt 10.4.2025 – Parchetul de pe lângă Curtea de Apel Oradea v. M.G.D.

(Asia C-280/25, LIN II (1) )

(C/2025/3867)

Oikeudenkäyntikieli: romania

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Înalta Curte de Casaţie şi Justiţie

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Parchetul de pe lângă Curtea de Apel Oradea

Vastapuolena oleva syytetty: M.G.D.

Siviilikanteen vastapuoli: Statul român - Agenția Națională de Administrare Fiscală prin Direcția Generală Regională a Finanțelor Publice Cluj Napoca, prin Administrația Județeană a Finanțelor Publice Satu Mare

Ennakkoratkaisukysymykset

Kun tulkitaan ja sovelletaan SEUT 325 artiklaa, yleissopimuksen (2) 1 artiklan 1 kohdan a alakohtaa, 2 artiklaa ja 9 artiklaa sekä perusoikeuskirjan 49 artiklaa, jos kansallisessa lainsäädännössä ei ole säännöstä, jolla vahvistetaan vähimmäismäärä, jonka ylittyessä kyseessä katsotaan olevan Euroopan unionin taloudellisia etuja vahingoittava törkeä petos, onko unionin oikeuden määräyksiä ja säännöksiä tulkittava siten, että petosta pidetään törkeänä vain, jos se koskee yli 50 000 euron määrää?

Jos edellä esitettyyn kysymykseen vastataan kieltävästi, onko SEU 2 artiklan, SEU 4 artiklan 2 ja 3 kohdan, SEUT 2 artiklan 2 kohdan, SEUT 325 artiklan 1 kohdan ja yleissopimuksen 2 artiklan 1 kohdan, sellaisina kuin niitä on tulkittu tuomiossa 24.7.2023, Lin (C-107/23 PPU, EU:C:2023:606; jäljempänä tuomio Lin), sekä perusoikeuskirjan 49 artiklan 1 kohdan, 52 artiklan 3 kohdan ja 53 artiklan määräyksiä tulkittava siten, että arvonlisäveroa (ALV) koskevissa rikosoikeudellisissa menettelyissä kansallisen tuomioistuimen on jätettävä soveltamatta suojaa koskevaa kansallista sääntöä, joka liittyy lex mitior -periaatteeseen sellaisena kuin se ilmenee kyseisen jäsenvaltion ylimmän tuomioistuimen sitovasta oikeuskäytännöstä ja jonka mukaan prosessitoimet, jotka on toteutettu ennen rikosoikeudellisen vastuun vanhentumisaikoja koskevien kansallisten säännösten kumoamista, eivät katkaise vanhentumista, kun:

a.	tämän kansallisen säännön soveltamatta jättäminen olisi vastoin perustuslaillista kieltoa soveltaa lex tertiaa;

b.	kyseistä kansallista oikeuskäytäntöä sovellettaessa voitaisiin katsoa, että rikosoikeudellisen vastuun yleinen vanhentumisaika oli umpeutunut ennen tuomion Li antamista;

c.	tämän kansallisen säännön soveltamatta jättämisestä unionin oikeuden nojalla seuraisi se, että perusoikeuskirjassa vahvistettujen perusoikeuksien suoja ei olisi vastaava tai vertailukelpoinen Euroopan ihmisoikeussopimuksen (jäljempänä ihmisoikeussopimus) 7 artiklassa taatun suojan kanssa;

kansallisessa lainsäädännössä ei ole vahvistettu erityisiä perusteita, joiden nojalla jäsenvaltion tuomioistuin voi etukäteen arvioida, aiheuttaako tämän kansallisen säännön soveltaminen systeemisen riskin siitä, että Euroopan unionin taloudellisia etuja vahingoittavat törkeät petokset jäävät rankaisematta.

(1) Tämän asian nimi on kuvitteellinen nimi. Se ei vastaa asian minkään asianosaisen todellista nimeä.

(2) Euroopan unionista tehdyn sopimuksen K.3 artiklan perusteella tehty yleissopimus yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta (EYVL 1995, C 316, s. 49).