22.5.2023   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 179/67

Kanne 28.3.2023 – Arkema France v. komissio

(Asia T-165/23)

(2023/C 179/93)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Arkema France (Colombes, Ranska) (edustajat: asianajajat S. Dumon Kappe ja D. Todorova)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—

ottamaan kanteen tutkittavaksi ja hyväksymään sen

ja siten

—

kumoamaan lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Indonesiasta peräisin olevan rasvahapon tuonnissa 18.1.2023 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2023/111

—

joka tapauksessa velvoittamaan komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut kokonaisuudessaan.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kahteen kanneperusteeseen.

1)

Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu polkumyynnillä muista kuin Euroopan unionin jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 8.6.2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1036 9 artiklan 1 kohdan ja 21 artiklan 1 kohdan rikkomiseen. Tämä kanneperuste jakautuu kolmeen osaan.

—

Kanneperusteen ensimmäisen osan mukaan vastaaja ei ole ottanut huomioon unionin etuja kokonaisuudessaan ja eurooppalaisten toimijoiden vastustusta päättäessään jatkaa Indonesiasta peräisin olevan rasvahapon tuontia koskevaa tutkintaa kantelun peruuttamisesta huolimatta.

—

Kanneperusteen toisen osan mukaan vastaaja on tehnyt käyttäjien etujen arvioinnissa ilmeisen arviointivirheen päättäessään ottaa käyttöön lopullisen polkumyyntitullin Indonesiasta peräisin olevan rasvahapon tuonnissa.

—

Kanneperusteen kolmannen osan mukaan komissio on rikkonut yhdenvertaista kohtelua ja luottamuksensuojaa koskevia yleisiä periaatteita kieltäytyessään päättämästä polkumyyntitutkintaa siten, ettei toimenpiteitä oteta käyttöön.

2)

Toinen kanneperuste, joka perustuu polkumyynnillä muista kuin Euroopan unionin jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 8.6.2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1036 1 artiklan 1 kohdan ja 3 artiklan 6 kohdan rikkomiseen.

—

Kantaja vetoaa tältä osin siihen, että vastaaja on yliarvioinut Indonesiasta peräisin olevan rasvahapon tuonnin kielteisen vaikutuksen unionin tuotannonalaan, sillä kyseinen tuonti ei ole aiheuttanut aineellista vahinkoa unionin tuotannonalalle.