Kanne 13.3.2023 – Institut Jožef Stefan v. komissio

(Asia T-134/23)

(2023/C 271/44)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Institut Jožef Stefan (Ljubljana, Slovenia) (edustaja: asianajaja A. Bochon)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—	ottamaan kanteen tutkittavaksi

—

kumoamaan Euroopan komission arviointikomitean 3.1.2023 tekemän päätöksen, jolla se hylkäsi kantajan tarjouksen, jonka viite on EDF-2021-MCBRN-R-CBRNDIM-101075036-PANDORA ja joka toimitettiin Euroopan puolustusrahasto-ohjelmaa koskevan ehdotuspyynnön EDF-2021-MCBRN-R yhteydessä, sillä perusteella, että Euroopan komissio teki ilmeisen arviointivirheen, laiminlöi SEUT 296 artiklan mukaisen perusteluvelvollisuutensa sekä loukkasi hyvän hallinnon periaatetta ja oikeutta tulla kuulluksi

—	velvoittamaan Euroopan komissio korvaamaan kantajalle tästä menettelystä aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa neljään kanneperusteeseen.

Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu ilmeiseen arviointivirheeseen:

—	unionin yleisellä tuomioistuimella on toimivalta tutkia, rasittaako Euroopan komission toimivaltuuksien käyttöä ilmeinen arviointivirhe

—	vastaaja teki ilmeisen arviointivirheen viiden asiakirjan osalta, jotka on toimitettu liitteenä 6 koko PANDORA-konsortion, kantaja mukaan lukien, puolesta, ja päätteli tämän johdosta virheellisesti, että ehdotus on puutteellinen ja että se on tämän johdosta jätettävä tutkimatta

Toinen kanneperuste, joka perustuu perusteluvelvollisuuden laiminlyöntiin:

—	SEUT 296 artiklan nojalla säädökset on perusteltava ja niissä on viitattava perussopimuksissa määrättyihin ehdotuksiin, aloitteisiin, suosituksiin, pyyntöihin tai lausuntoihin

—	riidanalaisen päätöksen perustelut ovat puutteelliset, jotta kantaja voisi niiden perusteella ymmärtää vastaajan perustelut. Riidanalainen päätös, jossa perustellaan hakemuksen hylkääminen, on ainoastaan kolmen virkkeen mittainen, ja siinä hylätään ehdotus kokonaisuudessaan

—	riidanalainen päätös on ristiriidassa SEUT 296 artiklan kanssa, koska sen perustelut eivät ole selkeät ja yksiselitteiset

Kolmas kanneperuste, joka perustuu hyvän hallinnon periaatteen loukkaamiseen

—

hallinnollisissa menettelyissä noudatettaviin unionin oikeusjärjestyksessä annettuihin menettelyllisiin takeisiin kuuluu erityisesti hyvän hallinnon periaate, johon liittyy toimivaltaisen toimielimen velvollisuus tutkia huolellisesti ja puolueettomasti kaikki käsiteltävänä olevan asian kannalta merkitykselliset seikat

—	vastaaja olisi hyvän hallinnon periaatteen mukaisesti ennen riidanalaisen päätöksen tekemistä voinut pyytää kantajalta lisäselvitystä. Tätä tukee edelleen se seikka, että vaikka selvitys olisi ollut tarpeen, kantaja toimitti kaikki vaaditut asiakirjat ajallaan

—	vastaajan olisi sen menettelyn, joka kuvataan sen omassa ehdotusten lähettämistä koskevassa ohjekirjassa, mukaisesti pitänyt olla yhteydessä PANDORA-konsortioon siinä tapauksessa, että ehdotuspyynnön liitteen 6 tietojen katsottiin olevan puutteellisia

—	vastaaja loukkasi kiistatta hyvän hallinnon periaatetta, koska se ei noudattanut omia suuntaviivojaan

Neljäs kanneperuste, joka perustuu kuulluksi tulemista koskevan oikeuden loukkaamiseen

—	oikeus tulla kuulluksi perustuu unionin oikeuden vanhaan yleiseen oikeusperiaatteeseen, jonka mukaan henkilöllä, jonka etuun julkisten viranomaisten päätökset vaikuttavat huomattavasti, on oltava tilaisuus tulla kuulluksi

—

käsiteltävässä asiassa riidanalainen päätös nostaa esiin kysymyksen kuulluksi tulemista koskevan oikeuden loukkaamisesta. Kantaja pystyi näet vasta riidanalaisen päätöksen myötä käsittämään osittain, että väitetty kysymys asiassa oli ehdotuspyynnön liitteen 6 yksityiskohtien puute. Riidanalaisen päätöksen tutkittavaksi ottamista ei kuitenkaan voitu arvioida uudestaan, minkä johdosta kantaja ei voinut puolustautua

—	riidanalaisella päätöksellä loukataan kantajan oikeutta tulla kuulluksi, kun siinä ei oteta huomioon sen omia ehdotuspyynnön liitettä 6 koskevia suuntaviivoja kuten edellä on esitetty ja kun siinä on käytetty arviointimenettelyä väärin.