—

kumoaa vastaajan valituslautakunnan 9.12.2022 tekemän päätöksen (nro A 002-2022)

—

toissijaisesti kumoaa vastaajan 25.2.2022 tekemän alkuperäisen päätöksen (nro 03/2022)

—

velvoittaa vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

1)

Ensimmäinen kanneperuste

Vastaajan valituslautakunta ei ole ottanut huomioon, että vastaajan päätös nro 03/2022 ei koske kantajaa vain suoraan vaan myös erikseen ja kantajalla että on asiavaltuus asetuksen (EU) 2019/942 (1) 28 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

2)

Toinen kanneperuste

Vastaajan valituslautakunta ei ole ottanut huomioon, että asetuksen (EU) 2019/942 28 artiklan 1 kohdan mukainen asiavaltuus on olemassa myös silloin, kun riidanalainen toimenpide on sääntelytoimi, joka – kuten käsiteltävässä asiassa – koskee valittajaa välillisesti eikä edellytä täytäntöönpanotoimenpiteitä.

1.

Ensimmäinen kanneperuste

Päätöksessä nro 03/2022 asetetuilla väliaikaisilla hintarajoilla, joiden suuruus on +/- 15,000 EUR/MWh, rikotaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/943 (2), luettuna yhdessä asetuksen (EU) 2017/2195 (3) 30 artiklan 2 kohdan kanssa, 10 artiklan 1 kohdan mukaista muiden kuin teknisten hintarajojen kieltoa, koska ne eivät täytä asetuksen (EU) 2017/2195 30 artiklan 2 kohdan mukaisia edellytyksiä, kuten vastaaja myös itse myöntää.

2.

Toinen kanneperuste

Vastaaja tukee päätöksensä virheellisesti asetuksen (EU) 2019/942 5 artiklan 2 kohdan b alakohtaan, luettuna yhdessä asetuksen (EU) 2017/2195 5 artiklan 2 kohdan f alakohdan ja 6 artiklan 3 kohdan kanssa. Mainituissa säännöksissä valtuutetaan vastaaja tarkistamaan ja hyväksymään siirtoverkonhaltijan ehdotus tasesähkön hinnoittelua koskevien menetelmien käyttöönottamiseksi ja muuttamiseksi asetuksen (EU) 2017/2195 30 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Tällaiseen ehdotukseen voi sisältyä hintarajoja vain silloin, kun nämä rajat täyttävät asetuksen (EU) 2017/2195 30 artiklan 2 kohdan edellytykset, mitä siirtoverkonhaltijoiden ehdottamat hintarajat eivät kuitenkaan tee. Myös vastaaja itse myöntää tämän. Tällöin puuttuu hyväksymis- tai tarkistuskelpoinen ehdotus ja näin ollen asetuksen (EU) 2019/942 mukainen vastaajan päätösvalta.

3.

Kolmas kanneperuste

Vaikka vastaaja olisikin toimivaltainen tarkistamaan siirtoverkonhaltijan lainvastaisia ehdotuksia hintarajojen käyttöönottamisesta asetuksen (EU) 2019/942 5 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti, se ei ole käyttänyt tätä toimivaltaansa. Vastaaja on pikemminkin myös oman perustelunsa mukaan antanut paitsi siirtoverkonhaltijan ehdotuksesta poikkeavan, lisäksi täysin itsenäisen säännöstön. Vastaaja on siis omaksunut aloiteoikeuden, josta ei säädetä unionin oikeudessa.

4.

Neljäs kanneperuste

Vastaajan asettamalla väliaikaisella hintarajalla rikotaan asetuksen (EU) 2017/2195 ja asetuksen (EU) 2019/943 tavoitteita.

5.

Viides kanneperuste

Riitautetulta päätökseltä puuttuu perustelu, jota edellytetään asetuksen (EU) 2019/942 14 artiklan 7 kohdan sekä SEUT 296 artiklan ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan 41 artiklan 2 kohdan mukaan.

6.

Kuudes kanneperuste

Riidanalainen päätös perustuu siihen, että kantajan EU:n perusoikeuskirjan 41 artiklan, luettuna yhdessä asetuksen (EU) 2019/942 14 artiklan 6 kohdan kanssa, mukaista oikeutta tulla kuulluksi on loukattu, koska vastaaja on esittänyt luonnoksen päätetyistä väliaikaisista hintarajoista ja pyynnön näkemyksen esittämisestä vain siirtoverkonhaltijoille, ENTSO-E:lle (European Network of Transmission System Operators for Electricity) ja sääntelyviranomaisille, ja se on evännyt tämän mahdollisuuden asetuksen (EU) 2019/942 14 artiklan 6 kohdassa tarkoitetuilta muilta osapuolilta, joita asia koskee, kuten kantajalta.