1.1)

Onko direktiivin (EU) 2016/343 (1) 8 artiklan 4 kohdan toista virkettä tulkittava siten, että henkilölle, joka on tuomittu poissa olevana vapausrangaistukseen tilanteessa, jossa 8 artiklan 2 kohdassa säädetyt edellytykset eivät ole täyttyneet, on ilmoitettava ratkaisusta, kun hänet otetaan kiinni tämän rangaistuksen täytäntöön panemiseksi?

1.2)

Mitä tarkoittaa direktiivin 2016/343 8 artiklan 4 kohdan toisessa virkkeessä oleva muotoilu ”ilmoitetaan päätöksestä” ja edellyttääkö tämä säännös jäljennöksen antamista tästä päätöksestä?

1.3)

Mikäli 1.1 ja 1.2 kysymykseen vastataan kieltävästi: Onko direktiivin 2016/343 8 artiklan 4 kohdan toinen virke esteenä sille, että kansallinen tuomioistuin päättää varmistaa, että kyseisestä ratkaisusta annetaan jäljennös?

2.1)

Kun rikossyyte tutkitaan ja siitä annetaan tuomioistuinratkaisu, jolla syytetty tuomitaan, syytetyn poissa ollessa, vaikka 8 artiklan 2 kohdassa säädetyt edellytykset eivät täyty, onko kansallinen lainsäädäntö, jossa ei ole yksityiskohtaisia sääntöjä siitä, miten poissa olevana tuomitulle henkilölle ilmoitetaan hänen oikeudestaan uuteen oikeudenkäyntiin ja oikeudestaan olla läsnä omassa oikeudenkäynnissään, ja erityisesti jos tällaista ilmoitusta ei anneta silloin, kun poissa olevana tuomittu henkilö otetaan kiinni, yhteensopiva direktiivin (EU) 2016/343 8 artiklan 4 kohdan toisen virkkeen kanssa?

2.2)

Onko sillä seikalla merkitystä, että kansallisessa lainsäädännössä – NPK:n 423 §:ssä – säädetään, että poissa olevana tuomitulle henkilölle ilmoitetaan hänen oikeudestaan uuteen oikeudenkäyntiin, mutta vasta sen jälkeen, kun kyseinen henkilö on tehnyt hakemuksen tuomion kumoamisesta ja uudesta oikeudenkäynnistä, johon hän osallistuu, ja että hänelle ilmoitetaan tästä oikeudesta tähän hakemukseen annettavassa tuomioistuimen päätöksessä?

2.3)

Jos edelliseen kysymykseen vastataan kieltävästi: Täyttyvätkö direktiivin 2016/343 8 artiklan 4 kohdan toisen virkkeen ja 10 artiklan 1 kohdan vaatimukset, jos tuomioistuin, joka tutkii rikossyytteen ja tuomitsee syytetyn hänen poissa ollessaan, vaikka direktiivin 8 artiklan 2 kohdassa säädetyt edellytykset eivät täyty, ilmoittaa ratkaisussaan henkilön oikeudesta uuteen oikeudenkäyntiin tai muuhun oikeussuojakeinoon ja velvoittaa henkilöt, jotka vastaavat tuomitun henkilön kiinniottamisesta, antamaan tälle henkilölle jäljennöksen tästä ratkaisusta?

2.4)

Jos edelliseen kysymykseen vastataan myöntävästi: Onko direktiivin 2016/343 8 artiklan 4 kohdan toinen virke esteenä sille, että tuomioistuin, joka tuomitsee poissa olevan syytetyn, vaikka direktiivin 8 artiklan 2 kohdassa säädetyt edellytykset eivät täyty, ilmoittaa ratkaisussaan henkilön oikeudesta uuteen oikeudenkäyntiin tai muuhun oikeussuojakeinoon direktiivin 9 artiklan mukaisesti ja velvoittaa henkilöt, jotka vastaavat tuomitun henkilön kiinniottamisesta, antamaan tälle henkilölle jäljennöksen tästä ratkaisusta?

3)

Mikä on ensimmäinen ja mikä viimeinen mahdollinen ajankohta, jolloin tuomioistuimen olisi ratkaistava, täyttääkö syytetyn poissa ollessa järjestettävä rikosoikeudellinen menettely direktiivin 2016/343 8 artiklan 2 kohdassa säädetyt edellytykset, ja ryhdyttävä toimenpiteisiin, joilla varmistetaan ratkaisusta ilmoittaminen 8 artiklan 4 kohdan toisen virkkeen mukaisesti?

4)

Onko edellä 3 kohdassa tarkoitetussa päätöksessä otettava huomioon syytteen sisältö ja poissa olevan syytetyn asianajajan kannat?

5.1)

Tarkoitetaanko direktiivin 2016/343 8 artiklan 4 kohdan toisessa virkkeessä käytetyllä ilmauksella ”mahdollisuus riitauttaa päätös” oikeutta hakea muutosta instanssijärjestyksessä vai tarkoitetaanko sillä lainvoimaisen tuomioistuinratkaisun riitauttamista?

5.2)

Mitä sellaisen ilmoituksen on sisällettävä, joka annetaan direktiivin (EU) 2016/343 8 artiklan 4 kohdan toisen virkkeen mukaisesti poissa olevana tuomitulle henkilölle, kun saman artiklan 2 kohdan mukaiset edellytykset eivät täyty, ”oikeudesta uuteen oikeudenkäyntiin tai muuhun oikeussuojakeinoon 9 artiklan mukaisesti”: onko siinä siis kerrottava oikeudesta tällaiseen oikeussuojakeinoon, kun tämä henkilö riitauttaa tuomion, joka on annettu hänen poissa ollessaan, vai onko siinä kerrottava oikeudesta tehdä tällainen hakemus, jolloin se, onko hakemus perusteltu, tutkitaan myöhemmin?

6)

Mitä tarkoittaa direktiivin (EU) 2016/343 9 artiklan ensimmäisessä virkkeessä oleva ilmaus ”muuhun oikeussuojakeinoon, joka mahdollistaa asian käsittelyn uudelleen, myös uuden näytön tarkastelemisen, ja joka voi johtaa alkuperäisen päätöksen kumoamiseen” sisällöllisesti?

7)

Onko kansallinen säännös – NPK:n 423 §:n 3 momentti –, jossa pidetään poissa olevana tuomitun henkilön henkilökohtaista läsnäoloa välttämättömänä edellytyksenä sille, että hänen uutta oikeudenkäyntiä koskeva hakemuksensa voidaan käsitellä ja hyväksyä, yhteensopiva direktiivin (EU) 2016/343 8 artiklan 4 kohdan ja 9 artiklan kanssa?

8)

Sovelletaanko direktiivin (EU) 2016/343 8 artiklan 4 kohdan toista virkettä ja 9 artiklaa henkilöihin, jotka on vapautettu syytteistä?