1)

Voiko maakaasun toimittajille kuuluvan, kotitalousasiakkaisiin kohdistuvan avoimuusvelvoitteen oletettu laiminlyönti, joka on otettu osaksi kansallista lainsäädäntöä ja jota kyseisessä lainsäädännössä pidetään hallinnollisena rikkomuksena (contravenția), johtaa myös siihen, että kansallinen viranomainen velvoittaa maakaasun toimittaja soveltamaan suhteissaan kuluttajiin hintaa, joka on määrätty hallinnollisesti ja jossa ei oteta huomioon hinnan vapaata muodostumista maakaasun markkinoilla koskevaa periaatetta, joka on vahvistettu direktiivin 2009/73/EY (1) 3 artiklan 1 kohdan säännöksissä?

2)

Voidaanko sitä, että sekä kuluttajansuojaviranomainen että energia-alan sääntelyviranomainen määräävät maakaasun toimittajalle seuraamuksia laatimalla kaksi erillistä hallinnollista rikkomusta koskevaa kertomusta, joissa määrätään toimittaja toteuttamaan samat toimenpiteet (toimenpiteiden määräämisestä tehtyjen hallintopäätösten päällekkäisyys), pitää oikeutettuna rajoituksena Euroopan unionin perusoikeuskirjan 52 artiklan määräyksissä tarkoitetun ne bis in idem -periaatteen soveltamiselle, vai onko se kyseisen periaatteen vastaista?

Onko tällainen samojen toimenpiteiden määräämisestä samojen tosiseikkojen perusteella tehtyjen eri viranomaisten päätösten päällekkäisyys suhteellisuusperiaatteen mukaista?