—

kumoamaan riidanalaisen päätöksen SEUT 264 artiklan nojalla kantajia koskevin osin

—

velvoittamaan komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 134 artiklan mukaisesti.

1)

Ensimmäinen kanneperuste: vastaajan toimivallan puuttuminen subsidiariteettiperiaatteen loukkaamisen vuoksi

vastaajalla ei ole ollut toimivaltaa toteuttaa menettelyä Silgania vastaan eikä antaa riidanalaista päätöstä. Kun otetaan huomioon suoritetut perusteelliset tutkimukset ja se, että kansalliset menettelyt mahdollistivat lopullisen ratkaisun antamisen, Bundeskartellamtilla olisi ollut oikeus suorittaa tutkimus loppuun käsiteltävässä asiassa. Komissio ei ollut paremmassa asemassa menettelyn toteuttamiseksi.

2)

Toinen kanneperuste: harkintavallan väärinkäyttö

Se, että vastaaja on aloittanut menettelyn ja tehnyt riidanalaisen päätöksen, perustuu merkityksettömiin seikkoihin. Tarkoituksena on ollut kiertää Saksan oikeuden säännöksiä, jotka koskevat seuraamuksia SEUT 101 artiklan rikkomisesta ja korjata seuraamuksia koskevat väitetyt puutteet Saksan oikeudessa.

3)

Kolmas kanneperuste: Euroopan unionin perusoikeuskirjan 41 artiklassa määrättyä oikeutta hyvään hallintoon on loukattu

Vastaaja on loukannut oikeutta hyvään hallintoon ja rikkonut näin perusoikeuskirjan 41 artiklaa, koska riidanalainen päätös on suhteeton, koska sillä loukataan kantajien perusteltua luottamusta ja koska sillä loukataan periaatetta, jonka mukaan hallintoa sitovat sen omat päätökset.