Kanne 2.9.2022 – Ranska v. KRN

(Asia T-540/22)

(2022/C 398/43)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Ranskan tasavalta (asiamiehet: T. Stehelin, J.-L. Carré ja E. Timmermans)

Vastaaja: Kriisinratkaisuneuvosto

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—	kumoaa kriisinratkaisuneuvoston valituslautakunnan 8.6.2022 tekemän päätöksen 3/2021

—	velvoittaa kriisinratkaisuneuvoston korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kriisinratkaisuneuvoston valituslautakunnan 8.6.2022 tekemästä päätöksestä 3/2021, jolla tämä vahvisti kriisinratkaisuneuvoston päätöksen olla myöntämättä kyseessä olevalle pankkikonsernille yksittäistapauksessa poikkeusta omaa pääomaa koskevasta vähimmäisvaatimuksesta ja sallituista sitoumuksista, nostamansa kanteen tueksi kantaja vetoaa kolmeen kanneperusteeseen.

Ensimmäinen kanneperuste, jonka mukaan valituslautakunta katsoi riidanalaisessa päätöksessä virheellisesti, että kriisinratkaisuneuvosto tulkitsi ja sovelsi oikein yhdenmukaisten sääntöjen ja yhdenmukaisen menettelyn vahvistamisesta luottolaitosten ja tiettyjen sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisua varten yhteisen kriisinratkaisumekanismin ja yhteisen kriisinratkaisurahaston puitteissa sekä asetuksen (EU) N:o 1093/2010 muuttamisesta 15.7.2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 806/2014 (EUVL 2014, L 255, s. 1) 12 h artiklaa eikä ylittänyt harkintavaltansa rajoja.

2)	Toinen kanneperuste, jonka mukaan valituslautakunta katsoi riidanalaisessa päätöksessä virheellisesti, että kriisinratkaisuneuvosto ei ollut loukannut oikeusvarmuuden periaatetta.

3)	Kolmas kanneperuste, jonka mukaan valituslautakunta katsoi riidanalaisessa päätöksessä virheellisesti, että kriisinratkaisuneuvosto oli täyttänyt SEUT 296 artiklassa asetetun perusteluvelvollisuuden.