[pic] | EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO |

Bryssel 28.10.2009

KOM(2009) 612 lopullinen

KOMISSION TIEDONANTO

Euroopan avoimuusaloite: edunvalvojien rekisterin tilanne ensimmäisen toimintavuoden jälkeen

KOMISSION TIEDONANTO

Euroopan avoimuusaloite: edunvalvojien rekisterin tilanne ensimmäisen toimintavuoden jälkeen

Komissio ilmoitti Euroopan avoimuusaloitetta koskevan vihreän kirjan jatkotoimenpiteistä annetussa tiedonannossaan[1], että edunvalvojien rekisteri avattaisiin keväällä 2008 ja järjestelmää tarkasteltaisiin vuotta myöhemmin.

Rekisteri avattiin kesäkuussa 2008. Sen ansiosta kansalaiset ovat pystyneet saamaan käsityksen siitä, miten laaja-alaisesti etuja valvotaan Euroopan tasolla: Euroopan päättäjät eivät eristäydy yhteiskunnan ongelmista ja kiinnostuksen kohteista vaan ottavat ne toiminnassaan huomioon avoimesti ja laaja-alaisesti. Kaikentyyppiset kysymykset ovat samalla lähtöviivalla. Rekisterin käyttöönoton myötä Euroopan komissio on yksi harvoista viranomaisista maailmassa, joilla on käytännön puitteet edunvalvonta-alan avoimuuden varmistamiseksi.[2]

Komissio katsoo, että tähän mennessä saadut tulokset, havaitut yleiset suuntaukset ja tässä tiedonannossa esitetyt keskeiset havainnot osoittavat, että järjestelmää varten on tehty oikeita valintoja: niitä ovat vapaaehtoisuus, taloudellisten tietojen julkistaminen tietyiltä osin sekä ilmoitusten edellyttäminen organisaatioilta, ei yksittäisiltä henkilöiltä. Rekisteröitymisten määrä osoittaa, että rekisteri muodostaa tukevan perustan, jota voidaan vielä vahvistaa lisäparannuksilla.

1. Lisää läpinäkyvyyttä: rekisteröitymisten määrä on tasainen

1.1. Rekisteri on menestys, vaikka lakiasiaintoimistot ja ajatushautomot ovat muita jäljessä

Tässä vaiheessa rekisteröintejä on yhteensä tehty jo yli 2000. Vauhti on jatkunut tasaisena viimeisten 16 kuukauden ajan, ja määrä kasvaa edelleen[3]. Vaikka rekisteri on jo varsin kattava, se ei ole vielä saavuttanut koko potentiaaliaan.[4]

Rekisteröityneiden joukossa ovat useat tärkeimmistä lobbausyrityksistä, joiden asiakkaat toimivat Brysselin eri foorumeilla. Komissio on vaatinut, että rekisteröityessä on ilmoitettava kaikki asiakkaat, jotta prosessi olisi uskottava. Se on joutunut poistamaan rekisteristä useita tahoja, jotka eivät ole täyttäneet tätä vaatimusta, mutta ajan myötä sitä on alettu noudattaa paremmin.

Hyvin suuri ja yhä kasvava määrä aktiivisesti lobbaavia ammattiyhdistyksiä sekä yritysten edunvalvojia on rekisteröitynyt, eikä tälle suuntaukselle ole loppua näkyvissä.

Sama suuntaus on havaittavissa kansalaisjärjestöjen, erityisesti eurooppalaisiin verkostoihin kuuluvien, rekisteröitymisissä, vaikka osa niistä olisikin halunnut tehdä rekisteristä pakollisen. Myös komission yksiköiden kanssa säännöllisessä vuorovaikutuksessa olevista kansalaisjärjestöistä on rekisteröitynyt moni.

Näiden myönteisten suuntausten ohella on kuitenkin todettava, että valitettavasti rekisteristä puuttuu vielä suuri osa kahden ryhmän toimijoista:

- Monikaan komission määritelmän[5] mukaisessa edunvalvonnassa mukana oleva lakiasiaintoimisto ei ole rekisteröitynyt. Lakimiehet ja lakiasiaintoimistot ovat aivan oikein todenneet, että heihin sovellettavat luottamuksellisuutta koskevat erityissäännöt estävät heitä ilmoittamasta päämiehiään tapauksissa, joissa he toimivat lakimiehinä eli neuvovat ja edustavat asiakkaita tuomioistuinkäsittelyissä ja riita-asioissa. Kuitenkin useimmat, elleivät peräti kaikki, Brysselissä toimivat lakiasiaintoimistot harjoittavat asiakkaidensa lukuun myös muuta tämän aloitteen piiriin kuuluvaa edunvalvontatoimintaa. Komissio on edelleen vakuuttunut siitä, että rekisterin edellytysten on oltava tasavertaiset ja että kaikkia samankaltaista toimintaa harjoittavia toimijoita on kohdeltava samalla lailla. Komissio on laatinut yksityiskohtaisen määritelmän rekisterin piiriin ja sen ulkopuolelle kuuluvista toiminnoista lakimiesten ja lakiasiaintoimistojen tapauksessa (ks. kohta 2.1.2). Tilanne on jo selkiytynyt, joten tähän ryhmään kuuluvien tahojen rekisteröityminen on helpottunut.

- Useat ajatushautomot tekevät Euroopan toimielinten kannalta arvokasta työtä tuottaessaan korkealaatuista, tieteelliseen ja akateemiseen tutkimukseen perustuvaa tietoa. Ne eivät halua tulla yhdistetyiksi tietynlaiseen mahdollisesti voittoa tavoittelevaan edunvalvontaan. Niiden työ voi kuitenkin olla perustana, kun halutaan vaikuttaa toimielinten valintoihin ja toimintatapoihin. Useat ajatushautomot pyrkivät saamaan lisää jäseniä tarjoamalla ”ainutlaatuisia verkostoitumisedellytyksiä” ja ”mahdollisuuksia suoraan ajatustenvaihtoon korkean tason päättäjien kanssa” tai ”taattuja osallistumismahdollisuuksia moniin korkean tason tapahtumiin” ja keskusteluja jäsenten ”oman äänen saamiseksi kuuluville monissa kuumissa keskustelunaiheissa”. Komissio muistuttaa, että rekisterissä ovat edustettuina kaikenlaiset toiminnot, niin kohdennetut kuin yleisetkin, joihin liittyy edunvalvontaa. Tämän vuoksi se odottaa myös ajatushautomoiden rekisteröityvän (ks. kohta 2.2).

Komissio katsoo kaiken kaikkiaan, että ensimmäisen pilottihankevuoden aikana rekisterin osalta on edistytty pitkälle niin määrällisesti kuin laadullisestikin. Järjestelmä on edelleen kasvuvaiheessa, eikä siitä ole vielä mahdollista tehdä lopullisia päätelmiä pelkästään määriä koskevien tietojen perustella. Edunvalvonnan maailma on muuttuva ja rajoittamaton. Yleisesti voidaan todeta, että vapaaehtoisuuteen perustuva lähestymistapa toimii hyvin ja se olisi siis säilytettävä.

1.2. Tilanteen kehittyminen on osoittanut, että rekisteröinti kuuluu yhä useammalle organisaatiolle tavanomaiseen toimintaan

Rekisteröintien määrän tasainen kasvu vahvistaa sen, että yhä useammat organisaatiot pitävät rekisteröitymistä normaalina toimintavaiheena, jos ne haluavat Euroopan toimielinten kanssa hyvän hallintotavan ja avoimuuden periaatteiden mukaiseen vuorovaikutukseen. Nyt ei enää kysytä ”mihin rekisteröitymisjärjestelmää tarvitaan” vaan ”miten järjestelmää voisi parantaa”?

Tärkeä osatekijä on se, että rekisteröityneet toimijat, jotka ovat sitoutuneet avoimuuteen Euroopan toimielinten kanssa, noudattavat yhteisiä komission käyttöön ottamia tai vastaavia menettelysääntöjä. Tämän ansiosta edunvalvojien, julkisten viranhaltijoiden ja viranomaisten välisellä vuorovaikutuksella on vahvempi eettinen perusta. Useat organisaatiot ovat halunneet mennä vieläkin pidemmälle: ne ovat sitoutuneet yhteisiä menettelysääntöjä selvästi tiukempiin ammattisääntöihin[6] tai toimittaneet itsestään pyydettyä tarkempia tietoja. Tämä on Euroopan päätöksenteon etiikan kannalta myönteinen merkki.

Euroopan avoimuusaloitteen myötä edunvalvonnan sääntelystä on keskusteltu ja sitä on käsitelty useissa EU:n jäsenvaltioissa ja organisaatioissa[7]. Komission aloite on herättänyt kiinnostusta myös akateemisissa piireissä.

1.3. Komission yksiköt käyttävät rekisteriä

Komission henkilöstöä on informoitu rekisteristä ja siitä on järjestetty koulutusta. Komission sisäisissä ohjeissa kehotetaan kaikkia henkilöstön jäseniä käyttämään rekisteriä ja lisäämään sen käyttöä ollessaan yhteydessä edunvalvontaan. Tiedotustoimia jatketaan.

Komission yksiköt käyttävät rekisteriä yhteyksissään edunvalvonnan edustajiin. Rekisteri on vapaaehtoinen. Kun pääosastot kuulevat neuvoa antavia ryhmiä tai komiteoita, ne voivat kuitenkin edellyttää tiettyjä seikkoja, kuten tietyntasoista avoimuutta yleisöä kohtaan[8]– esimerkiksi rekisteriin liittymistä.

Komissio uskoo, että rekisteri laajenee luonnostaan kattamaan useimmat toimijat, kun sen yksiköt käyttävät rekisteriä käytännössä. Tästä on hyötyä kaikille tahoille, jotka haluavat ottaa osaa peruskonsultaatiota pidemmälle meneviin keskusteluihin ja valmistelutoimiin.

1.4. Järjestelmän keskeisin piirre on itsesääntelyperiaate, jonka tueksi eräät organisaatiot ovat antaneet omaa ohjeistusta

Järjestelmän keskeisimpänä ominaisuutena olisi edelleen oltava itsesääntely. Komissio toteaa, että useat suuret horisontaaliset verkostot ovat suositelleet jäsenilleen rekisteröitymistä, ja pitää tätä asennetta myönteisenä.

Useat verkostot ovat antaneet jäsenilleen jopa suoraa ohjausta itse rekisteröitymisprosessia varten. Komissiolle on tiedotettu tähän liittyvästä työstä, esimerkiksi EPACAn ( European Public Affairs Consultancies' Association ) ja SEAPin ( Society of European Affairs Professionals ) ohjeista ammattilaisille sekä EU:n kansalaisyhteiskunnan yhteysryhmän ja AlterEU:n ( Alliance for lobbying transparency and ethics regulation in the EU ) yhteistyössä laatimista ohjeista. Ohjeet voivat olla yksinkertaisia selvityksiä tai yksityiskohtaisia suuntaviivoja taloudellisen tietojen julkistamisesta tai edellytettyjen tietojen esittämistavasta.

Komissio kehottaa kaikkia verkostoja noudattamaan näitä hyviä käytänteitä, jolloin järjestelmää voidaan aikanaan soveltaa säännönmukaisesti. Komissio odottaa, että ohjeistojen laatijat myös julkaisevat ne, jotta työ on täysin avointa.

Eräissä tapauksissa[9] ohjeissa kehotetaan antamaan tarkempia tietoja kuin mitä vähimmäistaso edellyttäisi; kyseessä on aktiivinen kampanja, jonka tavoitteena on laajentaa rekisteri kattamaan nämä tiedot. Komissio katsoo, että tällaiset käytänteet ovat osa järjestelmän vapaaehtoisuutta ja itsesääntelyä. Rekisteröitymislomakkeiden tyhjissä kohdissa voi antaa joustavasti lisätietoja.

2. Parannukset

Rekisteri otettiin käyttöön kesäkuussa 2008. Komissio on ilmaissut olevansa valmis ottamaan siitä vastaan rakentavaa kritiikkiä Kaikki tällaiset palautteet on julkaistu rekisterin verkkosivulla.

Komissio tekee koko ajan myös perusperiaatteisiin liittymättömiä teknisiä parannuksia esitettyjen kommenttien perusteella (esimerkiksi verkkosivujen käyttäjäystävällisyys, tietojen esittämistapa ja pdf-lomakkeiden saatavuus sisäisiä prosesseja varten).

Eräät kommentit liittyvät enemmänkin sisältöön ja parannuksiin, joita järjestelmään voitaisiin kokemusten perusteella tehdä. Nämä seikat esitetään jäljempänä, samoin kuin suuntaviivat toimielinten yhteisen rekisterin perustamiseen liittyvästä työstä.

Tässä tiedonannossa esitetyt mukautukset eivät vaikuta siihen, että rekisteri noudattaa henkilötietojen suojaa koskevia sääntöjä.

2.1. Taloudellisten tietojen paljastaminen: miten komission odotuksia voitaisiin selkiyttää

2.1.1. Ilmoitettavat toiminnot

Rekisterin II-ryhmään kuuluvat edunvalvojat[10] ovat tuoneet esiin, että edelleen on vaikea antaa vilpittömässä mielessä arviota ”kustannuksista, jotka liittyvät suoraan edunvalvontaan EU:n toimielimissä”[11]. Lisäohjeita kaivataan siitä, mitkä kustannukset katsotaan ” suoraan edunvalvontaan” liittyviksi. Nykyisen tilanteen katsotaan aiheuttavan epävarmuutta ja pelkoa siitä, ettei ilmoitusta hyväksytä.

Myös muihin ryhmiin kuuluvat kaipaisivat yleisesti tarkempia ohjeita huomioon otettavista toimista ja kustannuksista. Saatujen kokemusten ja joidenkin tahojen käyttöön ottamien ohjeiden perusteella voidaan todeta, että komission ohjeistusten (esimerkiksi verkossa julkaistujen usein kysyttyjen kysymysten vastausten) on oltava tarkempia muun muassa seuraavasti:

- Rekisteröityvien olisi ilmoitettava kaikki menot toimista, joiden tarkoituksena on eurooppalaisen politiikan muotoiluun tai päätöksentekoon osallistuminen riippumatta viestintäkanavasta tai -tavasta (suora tai epäsuora, ulkoistaminen, viestimet, sopimukset ammattivälittäjien kanssa, ajatushautomot, keskusteluryhmät, foorumit, kampanjat ym.). Tilaisuudet tai konferenssit kuuluvat rekisterin piiriin, jos niihin on kutsuttu Euroopan toimielinten henkilöstöä tai jäseniä.

- Taloudelliset tiedot on ilmoitettava toiminnoista, jotka on suunnattu Euroopan toimielimille ja virastoille, niiden jäsenille ja yksiköille, tai Euroopan virastoille ja niiden henkilöstölle. Näitä ovat myös jäsenvaltioiden ja neuvoston puheenjohtajavaltion pysyville edustustoille tarkoitetut toimet. Sen sijaan rekisterin piiriin eivät kuulu toiminnot, joiden kohteena ovat pääkaupungeissa toimivat jäsenvaltioiden viranomaiset tai muut jäsenvaltioiden kansalliset viranomaiset.

- Jotta voidaan määrittää, pitääkö tietystä toiminnosta tehdä ilmoitus, on vastattava kahteen kysymykseen: mikä on toiminnon tarkoitus ja kenelle se on suunnattu? Komissio totesi vuonna 2008 julkaistussa tiedonannossa[12], ettei rekisteröitymisen piiriin kuulu ”toiminnot, jotka toteutetaan vastauksena komission suoraan pyyntöön”, joten kysymyksiin voidaan vielä lisätä kolmas: Kenen aloitteesta toiminto toteutetaan?

Jollei näistä selvityksistä muuta johdu, poistetaan niiden menojen määritelmästä, joista II-ryhmään rekisteröityneiden[13] on tehtävä ilmoitus, viittaus ”suoriin” menoihin, sillä se on aiheuttanyt hämmennystä. Aiemmissa tiedonannoissa esitetyt poikkeusten ryhmät eivät muutu.

2.1.2. Oikeudellista neuvontaa ja tukea koskevan poikkeuksen laajuus

Monet I-ryhmään[14] kuuluvat toimijat ovat toivoneet, että eräisiin niiden toimintoihin sovellettavan poikkeuksen määritelmää tarkennettaisiin. Erityisesti tämä koskee lakimiesten erityistoimintoja, jotka eivät kuulu rekisterin piiriin.

Seuraava teksti, joka on laadittu kirjeenvaihdossa eturyhmän edustajan kanssa, sisältää tarvittavan selvityksen. Se liitetään ohjeistukseen (esimerkiksi verkossa esitettyjen usein kysyttyjen kysymysten vastauksiin). ” Rekisterin piiriin eivät kuulu (riippumatta niihin liittyvistä toimijoista) neuvonta ja yhteydet viranomaisiin, jos niiden tarkoituksena on selvittää asiakkaalle tiettyä oikeudellista tilannetta, tämän oikeudellista asemaa, juridisen tai hallinnoillisen aloitteen aiheellisuutta tai tarkastelukelpoisuutta voimassa olevan oikeuden mukaan. Tähän kuuluu myös asiakkaan neuvonta tämän avustamiseksi toiminnan lainmukaisessa järjestämisessä sekä tämän edustaminen sovittelu- tai välitysmenettelyssä, jonka tarkoituksena on valituksen tuomioistuin- tai hallintoelinkäsittelyn välttäminen. Tämä lähestymistapa koskee kaikkia komission toiminta-aloja, eikä sitä ole rajoitettu vain tiettyihin menettelyihin (kilpailu). ” [15]

2.1.3. Avoimuus ja kaksinkertainen laskenta

”Kaksinkertaisesta laskennasta” on esitetty monia kysymyksiä. Kyseessä on tilanne, jossa eri rekisteröityneet ilmoittavat useaan kertaan samat kustannukset[16], ja sitä koskevia ohjeita on syytä muuttaa seuraavassa esitetyllä tavalla.

Kaksinkertaista laskentaa ei enää suljeta pois. Rekisteröityneiltä odotetaan avoimuutta ja niiden oletetaan selostavan tällaiset erityistilanteet ilmoitustensa tekstikentissä esimerkiksi seuraavasti: ” Kustannusarvioomme sisältyvät sopimukset edunvalvontayritys X:n kanssa ja jäsenmaksumme ammattikuntajärjestö Y:lle ” tai ” Osallistuimme luontoissuorituksin (henkilöstö, palvelut ym.) järjestö Z:n edunvalvontatoimintaan ”.

Tämä vaikuttaa olevan yksinkertaisin ja paras tapa suhtautua kaksinkertaiseen laskentaan. Jos rekisterin tavoite olisi yksityiskohtaisten tietojen tallettaminen kaikkiin Euroopan toimielimiin liittyviin edunvalvontatoimintoihin käytetyn rahan kokonais määrästä, kaksinkertainen laskenta olisi ongelma, sillä määrä vaikuttaisi liian suurelta. Komission tavoitteena ei kuitenkaan ole asian analysointi, vaan avoimuus kunkin yksittäisen rekisteröityneen kohdalla. Vaikka eri tahot ilmoittavat samoista kuluista, rekisterin perustarkoitus ei muutu – se osoittaa, miten paljon rahaa eri tahot käyttävät edunvalvontaan.

2.1.4. Taloudellisten tietojen paljastaminen: I-ryhmän vaatimusten mukauttaminen

Ensimmäiseen ryhmään rekisteröityviä pyydetään ilmoittamaan Euroopan toimielimissä tapahtuvaan toimintaan liittyvä liikevaihto ja täydellinen luettelo asiakkaista.

Jos liikevaihto esitetään jaettuna kategorioihin, valittavista vaihtoehdoista toiseksi suurin on nykyään ”950 000 € – 1 000 000 €” ja suurin ”>1 000 000 €”. Käytännössä tämä tarkoittaa, että niiltä rekisteröityneiltä, joiden liikevaihto on pienempi, odotetaan enemmän avoimuutta kuin suurta liikevaihtoa tuottavilta. Jotta kaikkien rekisteröityneiden toimintaedellytykset olisivat samanarvoiset, vaihtoehtoja pitäisi olla 1 000 000 euroa ylittävältä osuudeltakin.

Rekisteröityneitä pyydetään myös ilmoittamaan asiakkaiden suhteellinen osuus liikevaihdosta kategorioittain, joiden vaihteluväli on nyt 50 000 euron tai 10 prosenttiyksikön suuruinen.

Järjestelmässä ei kohdella prosenttiosuudet ilmoittavia rekisteröityneitä tasavertaisesti muiden kanssa, mistä ovat huomauttaneet useat pienet julkishallinnon konsulttiyritykset ja kansalaisjärjestöt. Ne rekisteröityneet, joilla on suuri liikevaihto ja paljon asiakkaita ja jotka valitsevat prosenttiosuus-vaihtoehdon, voivat tosiasiallisesti olla vähemmän avoimia kuin ne, joiden liikevaihto ja asiakaskunta ovat pienemmät, jolloin ne pystyvät tarjoamaan asiakkailleen korkeamman luottamuksellisuuden tason sopimusten koosta kuin pienemmät yritykset. Joidenkin mielestä tämä on syrjivää, sillä isojen yritysten asiakkaista käytännössä kaikki kuuluvat 0–10 prosentin kategoriaan, kun pienten yritysten asiakkaiden painoarvo vaihtelee enemmän. Komissio aikoo poistaa tämän vääristymän lopettamalla prosenttiosuus-vaihtoehdon käytön ja alkamalla soveltaa eriytettyjä kategorioita ilmoitetun liikevaihdon määrän mukaan. Taulukko on seuraavanlainen:

Liikevaihto euroina | Kategorian koko euroina |

0 – 500 000 | 50 000 |

500 000 – 1.000.000 | 100 000 |

> 1 000 000 | 250 000 |

2.2. Ajatushautomoiden rekisteröiminen

Rekisterissä on valittavana neljä vaihtoehtoa[17]. Ajatushautomoiden odotetaan rekisteröityvän III-ryhmään (kansalaisjärjestöt ja ajatushautomot). Koska ryhmän sisällä on ajatushautomoille oma alaryhmä, sekaannusta kansalaisjärjestöjen kanssa ei pitäisi syntyä. Jotta jako olisi vielä selkeämpi, kansalaisjärjestöjen ja ajatushautomojen ryhmä olisi jaettava kahteen eri osaan ja ajatushautomoille perustettava oma ryhmänsä.

2.3. Yksittäisten henkilöiden määrän arviointi

Kysymys siitä, kuinka monta henkilöä valvoo etuja EU:n toimielinten kanssa, herättää jatkuvasti kiinnostusta ulkopuolisilta tahoilta. Monet eturyhmien edustajat ovat myös sitä mieltä, että tämä tieto on tärkeä osatekijä rekisterin tarjoamassa avoimuudessa. Useat jo rekisteröityneet ovat jo ilmoittaneet yksittäisiä nimiä vapaaehtoisesti, sillä tätä edellytetään jo Euroopan parlamentissa työskenteleviltä edunvalvojilta. Vaikka komission järjestelmässä keskitytään organisaatioihin, rekisteröityjä pyydetään arvioimaan niiden edunvalvojien määrä, joiden työnkuva vastaa rekisterin osalta esitettyä määritelmää.

2.4. Seuranta- ja täytäntöönpanojärjestelmä

Viime kuukausien aikana on tehty kymmenen valitusta, joista neljä antaa aihetta hallinnolliseen tutkintaan. Kolmessa tapauksessa ei havaittu menettelysääntöjen rikkomista. Yksi rekisteröitynyt suostui oikaisemaan ilmoitustaan lyhyen ja väliaikaisen rekisteristä poistamisen jälkeen ja yksi esitti uskottavan selityksen, jonka perusteella komissio lopetti tutkinnan ilman jatkotoimenpiteitä.

Eräät eturyhmien edustajat ovat pyytäneet, että mekanismia selkiytettäisiin, joten komissio laatii asiasta yksityiskohtaisemman kuvauksen.

3. Toimielinten välinen yhteistyö

Euroopan parlamentti ja Euroopan komissio tekevät yhteistyötä yhteisen rekisterin perustamiseksi. Yhteinen työryhmä sopi jo huhtikuussa 2009 ensimmäisistä työvaiheista sekä suuntaviivoista[18] ja tarkistetuista menettelysäännöistä. Tällaisen ”yhden palvelupisteen” järjestelmän käyttöönottoa odotettaessa parlamentti ja komissio ottivat jo käyttöön yhteisen verkkosivun[19]. Sen kautta kansalaiset pääsevät tarkastelemaan molempia järjestelmiä ja saavat näin kattavamman käsityksen siitä, kuka pyrkii vaikuttamaan EU:n päätöksentekoon.

Tässä tiedonannossa on tehty katsaus rekisterin ensimmäisen toimintavuoden kokemuksiin sekä monien rekisteröityjen ja käyttäjien antamaan panokseen, ja se toimii perustana parlamentin ja komission yhteisen rekisterin valmistelutyölle, josta keskustellaan lähitulevaisuudessa.

LIITE 1

Rekisterissä oli 10. toukokuuta 2009 yhteensä 2014 edunvalvojaa |

EU:n toimielimissä edunvalvontaa harjoittavat ammattikonsultit ja lakiasiaintoimistot | 112 |

Lakiasiaintoimistot | 9 |

Julkishallinnon konsulttiyritykset | 61 |

Itsenäiset julkishallinnon konsultit | 29 |

Muut (vastaavat) organisaatiot | 13 |

Yritysten omat lobbausyksiköt ja ammattiyhdistysten edustajat | 1 129 |

Yritykset | 276 |

Ammattialajärjestöt | 654 |

Ammattiyhdistykset | 56 |

Muut (vastaavat) organisaatiot | 143 |

Kansalaisjärjestöt/ajatushautomot | 559 |

Kansalaisjärjestöt ja niiden kumppanit | 434 |

Ajatushautomot | 51 |

Muut (vastaavat) organisaatiot | 74 |

Muut organisaatiot | 214 |

Akateemiset organisaatiot ja niiden kumppanit | 45 |

Uskontojen sekä kirkkojen ja tunnustuksellisten järjestöjen edustajat | 8 |

Viranomaisten yhdistykset | 37 |

Muut (vastaavat) organisaatiot | 124 |

LIITE 2

[pic]

[1] KOM(2007) 127 lopullinen.

[2] Ks. Self regulation and regulation of the lobbying profession , OECD – 16.7.2009: http://www.olis.oecd.org/olis/2009doc.nsf/ENGDATCORPLOOK/NT00002A56/$FILE/JT03263523.PDF.

[3] Ks. kaavio liitteessä 2.

[4] Joillakin organisaatioilla on epäilyjä rekisteröitymisen suhteen, sillä tällä saattaa olla seuraamuksia esimerkiksi kansallisten veroviranomaisten taholta.

[5] ”…kaikkea toimintaa, jolla pyritään vaikuttamaan Euroopan unionin politiikan muotoutumiseen ja toimielinten päätöksentekoon”, KOM(2007) 127 lopullinen.

[6] Luettelo ammattilaisten menettelysäännöistä, jotka vastaavat rekisteröityneiden mukaan komission menettelysääntöjä: https://webgate.ec.europa.eu/transparency/regrin/infos/codeofconduct.do?locale=en.

[7] Ranskassa, Irlannissa, Italiassa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa sekä OECD:ssä.

[8] Varapuheenjohtaja Kallasin kirje Euroopan paperiteollisuuden liitolle CEPI:lle, 7. huhtikuuta 2009.

[9] EU:n kansalaisyhteiskunnan yhteysryhmän ja AlterEU:n yhteistyössä laatimat ohjeet.

[10] Yritysten omat lobbausyksiköt ja ammattiyhdistykset/liitot.

[11] KOM(2007) 127 lopullinen.

[12] KOM(2008) 323 lopullinen.

[13] Tiedonannon KOM(2007) lopullinen mukaan yritysten omien lobbausyksiköiden ja ammattiyhdistysten edustajien olisi ilmoitettava arvio kustannuksista, jotka liittyvät suoraan edunvalvontaan EU:n toimielimissä.

[14] EU:n toimielimissä edunvalvontaa harjoittavat ammattikonsultit ja lakiasiaintoimistot.

[15] Varapuheenjohtaja Kallasin kirje Délégation des Barreaux de Francelle (DBF), 6. huhtikuuta 2009.

[16] Yritys voi sisällyttää ilmoitukseensa määrän, jonka sen käyttämä julkishallinnon konsulttiyritys on laskuttanut. Konsulttiyrityksen on julkaistava luettelo asiakkaistaan ja näiden suhteelliset osuudet liikevaihdosta. Sama rahamäärä julkaistaan näin ollen kahdesti.

[17] Kolmessa luokassa toimijoiden odotetaan rekisteröityvän, neljäs luokka on tarkoitettu niille, joita ei ole mainittu asinomaisissa tiedonannoissa, mutta jotka voivat rekisteröityä halutessaan.

[18] Suuntaviivat: http://ec.europa.eu/commission_barroso/kallas/doc/joint_statement_register.pdf.

[19] Linkki: http://europa.eu/lobbyists/interest_representative_registers/index_fi.html.