Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS viisumitietojärjestelmän (VIS) perustamisesta

(komission esittämä)

PERUSTELUT

1. Yleinen tavoite

Neuvosto määrittelee viisumitietojärjestelmän (VIS) jäsenvaltioiden väliseen viisumiasioita koskevaan tiedonvaihtoon tarkoitetuksi järjestelmäksi. [1] Sen kehittäminen ja käyttöönotto edellyttää kattavan oikeudellisen kehyksen laatimista. Koska neuvosto ei ole vielä antanut poliittisia suuntaviivoja VIS-järjestelmän peruselementtejä varten, järjestelmän perustamista koskeva varsinainen säädösehdotus annetaan vasta myöhemmin. Kyseisessä säädöksessä on säädettävä järjestelmän sisällöstä ja toiminnasta ja määriteltävä muun muassa järjestelmään tallennettavat henkilötietoluokat, tietojen käyttötarkoitus ja kriteerit tietojen tallentamiselle, VIS-tietueiden sisältö, viranomaisten oikeus tallentaa, päivittää ja käyttää tietoja sekä tietosuojaa ja sen valvontaa koskevat säännöt.

[1] Ks. suuntaviivat yhteisen viisumeja koskevan tietojenvaihtojärjestelmän perustamiseksi, osa I (neuvoston asiakirja 9615/02 VISA 92 COMIX 386).

Tämän ehdotuksen tarkoituksena on mahdollistaa VIS:n kehittäminen yhteisön rahoituksella vuodesta 2004 alkaen ja perustamissopimuksen asianomaisten määräysten mukaisesti. Sen sijaan kansallisten rajapintojen kehittäminen jää jäsenvaltioiden tehtäväksi.

2. Taustaa

Oikeus- ja sisäasioiden neuvoston 20. syyskuuta 2001 antamien päätelmien 26 kohdassa kehotetaan komissiota esittämään ehdotuksia myönnettyjä viisumeja koskevan tietojenvaihtoverkoston perustamiseksi.

Laekenissa 14.-15. joulukuuta 2001 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmien 42 kohdassa pyydetään neuvostoa ja jäsenvaltioita toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet yhteisen viisumintunnistusjärjestelmän perustamiseksi.

Komission 18. joulukuuta 2001 julkistamassa tiedonannossa neuvostolle ja Euroopan parlamentille Schengenin tietojärjestelmän toisen vaiheen luomisesta todetaan: "Myönnettyjä viisumeja koskevaan tietojenvaihtoon liittyvä uusi toiminto ei edellyttäisi uusien tietojen pyytämistä viisuminhakijalta. Tällainen toiminto saattaisi olla erittäin hyödyllinen tunnistamisväline esimerkiksi seuraavissa tilanteissa: terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunta, viisumin aitouden tarkistaminen ulkorajoilla, viisumihakemuksen käsittelyn tehostaminen siten, että vilpittömät hakijat voitaisiin tunnistaa helpommin (kun he hakevat viisumia toisen kerran), matkustusasiakirjansa kadottaneiden matkailijoiden liikkumisen helpottaminen sekä laittomasti maassa oleskelevien henkilöiden palauttaminen."

Oikeus- ja sisäasioiden neuvosto hyväksyi 28. helmikuuta 2002 kokonaisvaltaisen toimintasuunnitelman laittoman maahanmuuton ja ihmiskaupan torjunnasta Euroopan unionissa. Toimintasuunnitelma perustuu 15. marraskuuta 2001 julkistettuun komission tiedonantoon neuvostolle ja Euroopan parlamentille laitonta maahanmuuttoa koskevasta yhteisestä politiikasta. Suunnitelmaan sisältyviin viisumipoliittisiin toimiin kuuluu eurooppalaisen viisumintunnistusjärjestelmän kehittäminen asiakirjojen turvallisuuden lisäämiseksi.

Toimintasuunnitelman 36 kohdassa viitataan 20. syyskuuta 2001 kokoontuneen oikeus- ja sisäasioiden neuvoston päätelmiin ja todetaan: "Olisi tehtävä selvityksiä ja toteutettavuustutkimuksia siitä, voitaisiinko turvallisten asiakirjojen lisäksi ottaa käyttöön yhteinen online-järjestelmä ja luoda näin kaksinkertainen tunnistamismenettely, joka käsittäisi sekä turvalliset asiakirjat että tietokannan, johon asiakirjojen tiedot olisi koottu."

Suunnitelman 37 kohdassa todetaan: "Jotta toimivaltaisilla yksiköillä olisi käytössään mahdollisimman laajat ja hyödylliset tiedot, kyseinen tietokanta ei saisi rajoittua ainoastaan myönnettyihin viisumeihin, vaan siihen olisi sisällytettävä tiedot myös haetuista ja evätyistä viisumeista."

Suunnitelman 38 kohdassa todetaan: "Järjestelmään voitaisiin tallentaa tietoja, joita jo nyt kerätään tai vaaditaan viisumin hakijoilta, kuten yksityiskohtaisia henkilötietoja. Lisäksi tietokantaan voitaisiin tallentaa hakijan valokuva sähköisessä muodossa ja hänen biometrisiä tietojaan. Myös itse matkustusasiakirjat olisi skannattava ja tallennettava tietokantaan, mistä olisi kaksi etua. Ensinnäkin matkustusasiakirjaan myöhemmin tehdyt muutokset olisi helppo paljastaa vertaamalla sitä tietokannassa olevaan alkuperäiseen asiakirjan kuvaan. Lisäksi tallennettujen kuvien avulla voitaisiin tehdä nopeasti uusi matkustusasiakirja silloin kun henkilön on poistuttava maasta, mutta hän yrittää estää tämän salaamalla henkilöllisyytensä. Ennen tällaisen järjestelmän perustamista olisi kuitenkin määriteltävä selkeästi siihen liittyvät tarpeet ja tavoitteet ja arvioitava perusteellisesti aiempien aloitteiden (mm. SIS-tietojärjestelmän ja viisumihakemuksia koskevan VISION-verkon) tarjoamat mahdollisuudet sekä tarvittavat resurssit."

Oikeus- ja sisäasioiden neuvosto hyväksyi 13. kesäkuuta 2002 suuntaviivat yhteisen viisumeja koskevan tietojenvaihtojärjestelmän perustamiseksi [2]. Suuntaviivojen mukaan viisumitietojärjestelmä (VIS) on viisumiasioita koskevaan tiedonvaihtoon tarkoitettu järjestelmä, jonka on oltava seuraavien tavoitteiden mukainen:

[2] Neuvoston asiakirja 9615/02 VISA 92 COMIX 386.

(a) Se edistää petosten torjuntaa parantamalla viisumihakemuksia ja niiden käsittelyä koskevaa tietojenvaihtoa jäsenvaltioiden välillä (konsulaateissa ja rajanylityspaikoissa).

(b) Sen avulla tehostetaan konsuliyhteistyötä ja viisumiasioiden keskusviranomaisten välistä tietojenvaihtoa.

(c) Se auttaa ulkorajaviranomaisia tai maahanmuutto- ja poliisiviranomaisia tarkistamaan, että viisumia käyttävä henkilö on sama, jolle viisumi on myönnetty.

(d) Se auttaa estämään visa shopping -ilmiötä eli mahdollisimman edullisen viisumikohtelun hakemista.

(e) Sen ansiosta turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa olevan valtion ratkaisemista koskevan Dublinin yleissopimuksen [3] täytäntöönpano helpottuu.

[3] Korvattu neuvoston asetuksella (EY) N:o 343/2003, annettu 18.2.2003 (Dublin II -asetus, EUVL L 50, 25.2.2003, s. 1), paitsi Tanskan osalta.

(f) Se helpottaa henkilöasiakirjoja vailla olevien ja luvatta maassa oleskelevien henkilöiden tunnistamista ja henkilöasiakirjojen toimittamista heille sekä yksinkertaistaa hallinnollisesti kolmansien maiden kansalaisten palauttamista.

(g) Se parantaa osaltaan yhteisen viisumipolitiikan hoitoa ja sisäistä turvallisuutta sekä edistää terrorismin torjuntaa.

Sevillassa 21.-22. kesäkuuta 2002 kokoontunut Eurooppa-neuvosto vetosi neuvostoon ja komissioon, jotta ne kumpikin toimivaltansa mukaisesti pitäisivät ensisijaisina painopisteinä yhteisen viisumintunnistusjärjestelmän perustamista toteutettavuustutkimuksen ja neuvoston suuntaviivojen perusteella.

Komissio käynnisti 16. syyskuuta 2002 VIS:n teknisiä ja taloudellisia näkökohtia koskevan toteutettavuustutkimuksen, jonka tulokset esitettiin neuvostolle toukokuussa 2003.

Oikeus- ja sisäasioiden neuvosto korosti 5.-6. kesäkuuta 2003 pidetyn kokouksensa päätelmissä Laekenin ja Sevillan Eurooppa-neuvostojen päätelmien pohjalta, että on tärkeää luoda yhteinen eurooppalainen järjestelmä viisumitietojen vaihtamista varten, ja suhtautui myönteisesti komission esittämään toteutettavuustutkimukseen. Se vahvisti viisumitietojärjestelmän (VIS) tavoitteet, jotka asetettiin neuvoston 13. kesäkuuta 2002 hyväksymissä suuntaviivoissa. Lisäksi se kehotti komissiota jatkamaan VIS-järjestelmän kehittämistä koskevaa valmistelutyötään yhdessä jäsenvaltioiden kanssa, pitäen lähtökohtana keskitettyä rakennetta ja ottaen huomioon mahdollisuuden käyttää yhteistä teknistä alustaa SIS II -järjestelmän kanssa tämän kehittämistä viivästyttämättä. [4]

[4] Ks. päätelmät viisumitietojärjestelmän (VIS) kehittämisestä, neuvoston asiakirja 9845/03, s. 16.

Thessalonikissa 19.-20. kesäkuuta 2003 kokoontunut Eurooppa-neuvosto viittasi (päätelmiensä 11 kohdassa) 5. kesäkuuta 2003 annettuihin neuvoston päätelmiin viisumitietojärjestelmän (VIS) kehittämisestä. Se katsoi, että VIS:ää koskevan komission toteutettavuustutkimuksen jälkeen olisi valittujen vaihtoehtojen toteuttamiseksi määritettävä mahdollisimman nopeasti suuntaviivat järjestelmän kehittämisen suunnittelusta, asianmukaisesta oikeusperustasta, jonka nojalla on mahdollista perustaa viisumitietojärjestelmä, ja tarvittavan rahoituksen osoittamisesta rahoitusnäkymien puitteissa. EU tarvitsee johdonmukaista lähestymistapaa biometristen tunnisteiden tai biometristen tietojen käyttämiseen, jotta voitaisiin löytää yhdenmukaistettuja ratkaisuja kolmansien valtioiden kansalaisten asiakirjoja, EU:n kansalaisten passeja ja tietojärjestelmiä (VIS ja SIS II) varten. Eurooppa-neuvosto kehotti komissiota laatimaan asianmukaiset ehdotukset ja aloittamaan viisumeista noudattaen kaikilta osin Schengenin tietojärjestelmä II:n käyttöönotolle suunniteltua aikataulua.

3. Päätöksen sisältö

VIS-järjestelmän perustamiseksi on laadittava vielä uusi säädösehdotus, kun neuvosto on antanut järjestelmän peruselementtejä koskevat poliittiset suuntaviivat.

Tässä päätöksessä valtuutetaan komissio valmistelemaan VIS:n teknistä kehittämistä ja säädetään oikeusperustasta, jonka mukaisesti yhteisöjen talousarvioon voidaan sisällyttää kehittämiseen tarvittavat määrärahat ja asianomainen talousarvion osa voidaan toteuttaa. Komissiota avustaa hallintomenettelyn mukainen SIS II -komitea [5]. On tarkoituksenmukaista käyttää kyseistä jo olemassa olevaa komiteaa erityisesti synergian luomiseksi VIS- ja SIS II -järjestelmien välillä sekä yleisesti komiteoiden lukumäärän järkeistämiseksi.

[5] Perustettu neuvoston asetuksen (EY) N:o 2424/2001 5 artiklan 1 kohdassa (EYVL L 328, 13.12.2001, s. 4).

Päätöksen tekeminen ei vaikuta VIS:n perustamisesta ja yksityiskohtaisesta toiminnasta ja käytöstä myöhemmin annettavaan säädökseen. Kyseisessä säädöksessä on säädettävä järjestelmän sisällöstä ja toiminnasta ja määriteltävä muun muassa järjestelmään tallennettavat henkilötietoluokat, tietojen käyttötarkoitus ja kriteerit tietojen tallentamiselle, VIS-tietueiden sisältö, viranomaisten oikeus tallentaa, päivittää ja käyttää tietoja sekä tietosuojaa ja sen valvontaa koskevat säännöt.

4. Oikeusperusta

Tämä päätös perustuu EY:n perustamissopimuksen 66 artiklaan. Päätös koskee viisumiasioita koskevaan tietojenvaihtoon tarkoitetun yhteistyöjärjestelmän kehittämistä niitä jäsenvaltioita varten, jotka ovat lakkauttaneet tarkastukset sisärajoillaan ja jotka osallistuvat vapaan liikkuvuuden järjestelmään, jossa ei toteuteta tarkastuksia sisärajoilla. [6] Päätöksessä ei käsitellä varsinaisia viisumipoliittisia toimenpiteitä. Koska VIS edellyttää viisumiasioita koskevien tietojen vaihtamista viisumien myöntämisestä ja tarkastamisesta vastaavien jäsenvaltioiden hallintoyksiköiden välillä, EY:n perustamissopimuksen 66 artikla on asianmukainen oikeusperusta. Siinä valtuutetaan neuvosto toteuttamaan toimenpiteitä varmistaakseen jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välisen sekä näiden viranomaisten ja komission välisen yhteistyön EY:n perustamissopimuksen IV osastoon kuuluvilla aloilla. [7]

[6] Ks. suuntaviivat yhteisen viisumeja koskevan tietojenvaihtojärjestelmän perustamiseksi, osa III (neuvoston asiakirja 9615/02 VISA 92 COMIX 386, s. 9).

[7] Tähän mennessä EY:n perustamissopimuksen 66 artiklaa on käytetty oikeusperustana kahdessa neuvoston säädöksessä: toisen sukupolven tietojärjestelmän (SIS II) kehittämisestä 6 päivänä joulukuuta 2001 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 2424/2001 (EYVL L 328, 13.12.2001, s. 4) ja unionin ulkorajojen sekä viisumi-, turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikan alan hallinnollisen yhteistyön toimintaohjelmasta (Argo-ohjelma) 13 päivänä kesäkuuta 2002 tehty neuvoston päätös 2002/463/EY (EYVL L 161, 19.6.2002, s. 11).

EY:n perustamissopimuksen 67 artiklan 1 kohdan mukaisesti Amsterdamin sopimuksen voimaantuloa seuraavan viiden vuoden siirtymäkauden aikana neuvosto tekee ratkaisunsa yksimielisesti komission ehdotuksesta tai jäsenvaltion aloitteesta ja Euroopan parlamenttia kuultuaan. Nizzassa hyväksytyn, Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 67 artiklasta tehdyn pöytäkirjan mukaisesti toukokuun 1. päivästä 2004 alkaen neuvosto tekee ratkaisunsa määräenemmistöllä Euroopan parlamenttia kuultuaan.

5. Jäsenvaltiot

Koska aloite koskee viisumitietojen vaihtoa niiden jäsenvaltioiden välillä, jotka ovat lakkauttaneet tarkastukset sisärajoillaan ja jotka osallistuvat vapaan liikkuvuuden järjestelmään, jossa ei toteuteta tarkastuksia sisärajoilla, se on yhteistä viisumipolitiikkaa tukeva toimenpide ja kehittää siten Schengenin säännöstöä. Siksi siihen on sovellettava Euroopan unionin neuvoston sekä Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välisessä sopimuksessa viimeksi mainittujen osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen [8] määrättyjä menettelyjä.

[8] EYVL L 176, 10.7.1999, s. 36.

Schengenin säännöstön sisällyttämisestä osaksi Euroopan unionia tehdyn pöytäkirjan 4 ja 5 artiklan, Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan pyynnöstä saada osallistua joihinkin Schengenin säännöstön määräyksiin 29 päivänä toukokuuta 2000 tehdyn neuvoston päätöksen 2000/365/EY [9] sekä Irlannin pyynnöstä saada osallistua joihinkin Schengenin säännöstön määräyksiin 28 päivänä helmikuuta 2002 tehdyn neuvoston päätöksen 2002/192/EY [10] mukaisesti Yhdistynyt kuningaskunta ja Irlanti eivät osallistu päätöksen tekemiseen, päätös ei sido niitä, eikä päätöstä sovelleta niihin.

[9] EYVL L 131, 1.6.2000, s. 43.

[10] EYVL L 64, 7.3.2002, s. 20.

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn, Tanskan asemasta tehdyn pöytäkirjan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän päätöksen tekemiseen, päätös ei sido sitä eikä päätöstä sovelleta siihen. Koska päätöksen tarkoituksena on kehittää Schengenin säännöstöä EY:n perustamissopimuksen IV osaston määräysten mukaisesti, on sovellettava edellä mainitun pöytäkirjan 5 artiklaa.

Koska päätös on vuoden 2003 liittymisasiakirjan 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu Schengenin säännöstöön perustuva tai muuten siihen liittyvä säädös, sitä sovelletaan uudessa jäsenvaltiossa ainoastaan neuvoston asiasta tekemän päätöksen mukaisesti ja liittymisasiakirjassa määrätyin edellytyksin.

6. Toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteet

Ehdotus on asianmukainen oikeusperusta Euroopan yhteisöjen talousarviosta otettavien määrärahojen käyttämiseksi kehittämään yhteistä järjestelmää viisumitietojen vaihtamiseksi jäsenvaltioiden välillä. Kyseinen järjestelmä muodostuu keskusjärjestelmästä (CS-VIS), kunkin jäsenvaltion kansallisesta rajapinnasta (NI-VIS) sekä CS-VIS:n ja kansallisten rajapintojen välisestä tiedonsiirtoinfrastruktuurista. Koska tällä päätöksellä kehitetään Schengenin säännöstöä, Islannin ja Norjan on osallistuttava siihen. Näitä tavoitteita ei voida riittävällä tavalla saavuttaa jäsenvaltioiden toimin, vaan ne voidaan toiminnan laajuuden ja vaikutusten takia toteuttaa paremmin yhteisön tasolla.

VIS:n teknisen alustan toteuttaminen ja projektihallinto vaativat vielä paljon kehittämistyötä. Olisi myös harkittava, onko muuta lainsäädäntöä kehitettävä VIS:n tulevia toimintoja sekä keskipitkän ja pitkän aikavälin toteutusvaihtoehtoja silmällä pitäen. Sen vuoksi tässä aloitteessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tavoitteiden saavuttamiseksi.

7. Rahoitusvaikutukset

Keskustietojärjestelmästä (CS-VIS), kunkin jäsenvaltion kansallisesta rajapinnasta (NI-VIS) sekä CS-VIS:n ja kansallisten rajapintojen välisestä tiedonsiirtoinfrastruktuurista muodostuvan VIS-järjestelmän kehittämisen vaikutuksia yhteisöjen talousarvioon käsitellään liitteenä olevassa rahoitusselvityksessä.

Rahoitusselvityksessä esitetään määrärahat, joita tarvitaan vuodesta 2004 lähtien VIS:n kehittämiseen aakkosnumeeristen tietojen ja valokuvien osalta. Sen sijaan järjestelmän biometristä osuutta ja mahdollisesti skannattujen asiakirjojen käyttöön liittyvää osuutta voitaisiin kehittää myöhemmin.

Määrärahat eivät koske kansallisia infrastruktuureja (kansallisia rajapintoja lukuun ottamatta), jotka jäävät kunkin jäsenvaltion kehitettäväksi. Jäsenvaltiot joutuvat siis itse kattamaan infrastruktuurien kehittämisestä aiheutuvat lisäkustannukset. Näihin kuuluvat menot kansallisten järjestelmien sovittamisesta yhteen VIS:n kanssa ja maailmanlaajuisista yhteyksistä konsulaatteihin, konsulaattien laitteisto- ja kuljetusmenot sekä henkilöstön koulutuskustannukset. Jäsenvaltioiden kustannusarvioiden laatimista helpottaa toteutettavuustutkimuksessa esitetty arvio vakiolaitteistoa ja -ohjelmistoa käyttävän viisumitoimiston menoista.

8. Artiklakohtaiset huomautukset

1 artikla

Tämän artiklan 1 kohdassa säädetään viisumijärjestelmän (VIS) perustamisesta ja siitä, että valtuutetut kansalliset viranomaiset voivat tallentaa järjestelmään tietoja ja päivittää niitä sekä käyttää niitä sähköisesti. Valtuutetut kansalliset viranomaiset määritellään myöhemmin annettavassa säädöksessä.

Artiklan 2 kohdassa säädetään, että VIS-järjestelmä perustuu 5.-6. kesäkuuta 2003 pidetyn oikeus- ja sisäasioiden neuvoston kokouksen päätöksen mukaisesti keskitettyyn rakenteeseen. Se muodostuu keskusjärjestelmästä (CS-VIS), kunkin jäsenvaltion kansallisesta rajapinnasta (NI-VIS) sekä keskusjärjestelmän ja kansallisten rajapintojen välisestä tiedonsiirtoinfrastruktuurista.

2 artikla

Tässä artiklassa annetaan komissiolle tehtäväksi kehittää 1 artiklassa määriteltyä viisumitietojärjestelmää ja todetaan, että jäsenvaltiot vastaavat kansallisten infrastruktuurin kehittämisestä, kansallisia rajapintoja lukuun ottamatta.

3 ja 4 artikla

Näissä artikloissa säädetään, että VIS:n kehittämiseksi tarvittavista toimenpiteistä päätetään menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY mukaisesti [11]. Komissiota avustaa toisen sukupolven tietojärjestelmän (SIS II) kehittämisestä 6 päivänä joulukuuta 2001 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2424/2001 [12] 5 artiklan 1 kohdalla perustettu SIS II -komitea.

[11] EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.

[12] EYVL L 328, 13.12.2001, s. 4.

Lisäksi 3 artiklassa kuvaillaan kyseisiä toimenpiteitä, jotka voivat koskea järjestelmän fyysisen arkkitehtuurin suunnittelua ja muun muassa tietoliikenneverkkoa (a kohta), järjestelmän käyttöön liittyviä teknisiä näkökohtia, kuten tietojen luottamuksellisuus, välittäminen, varastointi ja poistaminen (b kohta), järjestelmän testaukseen ja käyttöönottoon liittyvät tekniset näkökohdat (c kohta) sekä järjestelmän käyttöön siirtymiseen, järjestelmien yhdistämiseen ja käyttötukeen liittyvät tekniset näkökohdat (d kohta).

Päätöksen 4 artiklan 2-3 kohdassa säädetään, että sovelletaan päätöksen 1999/468/ETY 4 ja 7 artiklaa ja että komitea vahvistaa työjärjestyksensä. Lisäksi siinä säädetään päätöksen 1999/468/EY 4 artiklan 3 kohdassa tarkoitetusta määräajasta.

5 artikla

Tämän säännöksen mukaisesti komission on annettava vuosittain kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle VIS:n kehittämisen edistymisestä.

6 ja 7 artikla

Näissä säännöksissä säädetään päätöksen voimaantulopäivästä ja osoittamisesta jäsenvaltioille.

2004/0029 (CNS)

Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS viisumitietojärjestelmän (VIS) perustamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 66 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen [13],

[13] EUVL C [...], [...], s. [...].

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon [14],

[14] EUVL C [...], [...], s. [...].

sekä katsoo seuraavaa:

(1) Sevillassa 21 ja 22 päivänä kesäkuuta 2002 kokoontunut Eurooppa-neuvosto piti yhteisen viisumintunnistusjärjestelmän perustamista ensisijaisena painopisteenä ja toivoi, että se otettaisiin käyttöön mahdollisimman pian toteutettavuustutkimuksen ja 13 päivänä kesäkuuta 2002 annettujen neuvoston suuntaviivojen perusteella.

(2) Kesäkuun 5 ja 6 päivänä 2003 kokoontunut neuvosto suhtautui myönteisesti komission toukokuussa 2003 esittämään toteutettavuustutkimukseen, vahvisti suuntaviivoissa asetetut viisumitietojärjestelmän (VIS) tavoitteet ja kehotti komissiota jatkamaan VIS:n kehittämistä koskevaa valmistelutyötään yhdessä jäsenvaltioiden kanssa, pitäen lähtökohtana keskitettyä rakennetta ja ottaen huomioon mahdollisuuden käyttää yhteistä teknistä alustaa SIS II -järjestelmän kanssa.

(3) Thessalonikissa 19 ja 20 päivänä kesäkuuta 2003 kokoontunut Eurooppa-neuvosto katsoi, että VIS:ää koskevan toteutettavuustutkimuksen jälkeen olisi määritettävä mahdollisimman nopeasti suuntaviivat järjestelmän kehittämisen suunnittelusta, asianmukaisesta oikeusperustasta, jonka nojalla voidaan perustaa viisumitietojärjestelmä, ja tarvittavan rahoituksen osoittamisesta.

(4) Tämä päätös on tarvittava oikeusperusta, jonka mukaisesti Euroopan yhteisöjen talousarvioon voidaan sisällyttää kehittämiseen tarvittavat määrärahat ja toteuttaa kyseinen talousarvion osa.

(5) Tämän päätöksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY [15] mukaisesti.

[15] EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.

(6) Koska yhteistä viisumitietojärjestelmää ei voida riittävällä tavalla kehittää jäsenvaltioiden toimin, vaan tämä tavoite voidaan toiminnan laajuuden tai vaikutusten takia toteuttaa paremmin yhteisön tasolla, yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Kyseisessä artiklassa tarkoitetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tällä päätöksellä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen mainitun tavoitteen saavuttamiseksi.

(7) Tässä päätöksessä kunnioitetaan perusoikeuksia ja noudatetaan erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustettuja periaatteita.

(8) Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn, Tanskan asemaa koskevan pöytäkirjan 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän päätöksen tekemiseen, joten päätös ei sido Tanskaa eikä päätöstä sovelleta siihen. Koska tämän päätöksen tarkoituksena on kuitenkin kehittää Schengenin säännöstöä Euroopan yhteisön perustamissopimuksen kolmannen osan IV osaston määräysten nojalla, Tanska päättää edellä mainitun pöytäkirjan 5 artiklan mukaisesti kuuden kuukauden kuluessa tämän päätöksen tekemisestä, saattaako se sen osaksi kansallista lainsäädäntöään.

(9) Islannin ja Norjan kannalta tällä päätöksellä kehitetään Euroopan unionin neuvoston, Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välillä näiden kahden valtion osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen tehdyssä sopimuksessa [16] tarkoitettuja Schengenin säännöstön sellaisia määräyksiä, jotka kuuluvat mainitun sopimuksen yksityiskohtaisista soveltamissäännöistä 17 päivänä toukokuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/437/EY [17] 1 artiklan b kohdassa mainittuun alaan.

[16] EYVL L 176, 10.7.1999, s. 36.

[17] EYVL L 176, 10.7.1999, s. 31.

(10) On sovittava järjestelystä, jonka mukaisesti Islannin ja Norjan edustajat voivat osallistua työhön komiteoissa, jotka avustavat komissiota tämän käyttäessä täytäntöönpanovaltaansa. Tällaista järjestelyä on suunniteltu edellä mainittuun osallistumista koskevaan sopimukseen liitetyssä yhteisön sekä Islannin ja Norjan välisessä kirjeenvaihdossa [18].

[18] EYVL L 176, 10.7.1999, s. 53.

(11) Tällä päätöksellä kehitetään sellaisia Schengenin säännöstön määräyksiä, joihin Yhdistynyt kuningaskunta ei osallistu Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan pyynnöstä saada osallistua joihinkin Schengenin säännöstön määräyksiin 29 päivänä toukokuuta 2000 tehdyn neuvoston päätöksen 2000/365/EY [19] mukaisesti. Siksi Yhdistynyt kuningaskunta ei osallistu päätöksen tekemiseen, päätös ei sido sitä, eikä päätöstä sovelleta siihen.

[19] EYVL L 131, 1.6.2000, s. 43.

(12) Tällä päätöksellä kehitetään sellaisia Schengenin säännöstön määräyksiä, joihin Irlanti ei osallistu Irlannin pyynnöstä saada osallistua joihinkin Schengenin säännöstön määräyksiin 28 päivänä helmikuuta 2002 tehdyn neuvoston päätöksen 2002/192/EY [20] mukaisesti. Siksi Irlanti ei osallistu päätöksen tekemiseen, päätös ei sido sitä, eikä päätöstä sovelleta siihen.

[20] EYVL L 64, 7.3.2002, s. 20.

(13) Koska tämä päätös on liittymisasiakirjan 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu Schengenin säännöstöön perustuva tai muuten siihen liittyvä säädös, sitä sovelletaan vasta sisärajoilla suoritettavien tarkastusten lakkauttamisen jälkeen,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

1. Perustetaan viisumiasioita koskevaan tietojenvaihtoon tarkoitettu 'viisumitietojärjestelmäksi' (VIS) kutsuttu järjestelmä, johon valtuutetut kansalliset viranomaiset voivat tallentaa viisumitietoja, päivittää niitä ja käyttää niitä sähköisesti.

2. Viisumitietojärjestelmä perustuu keskitettyyn arkkitehtuuriin ja muodostuu keskusjärjestelmästä, jäljempänä 'keskustietojärjestelmä' (CS-VIS), kussakin jäsenvaltiossa käytössä olevasta rajapinnasta, jäljempänä 'kansallinen rajapinta' (NI-VIS), sekä keskustietojärjestelmän ja kansallisten rajapintojen välisestä tiedonsiirtoinfrastruktuurista.

2 artikla

1. Viisumitietojärjestelmän kehittämisestä vastaa komissio.

2. Kansallisten infrastruktuurien kehittämisestä vastaavat jäsenvaltiot.

3 artikla

Viisumitietojärjestelmän kehittämiseksi tarvittavista toimenpiteistä päätetään 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua hallintomenettelyä noudattaen, ja toimenpiteet voivat koskea muun muassa seuraavia näkökohtia:

(a) järjestelmän fyysisen arkkitehtuurin suunnittelu sen tietoliikenneverkko mukaan luettuna

(b) järjestelmän käyttöön liittyvät tekniset näkökohdat, kuten tietojen luottamuksellisuus, välittäminen, varastointi ja poistaminen

(c) järjestelmän testaukseen ja käyttöönottoon liittyvät tekniset näkökohdat

(d) uuteen järjestelmään siirtymiseen, yhteenliittämiseen ja käyttötukeen liittyvät tekniset näkökohdat.

4 artikla

1. Komissiota avustaa asetuksen (EY) N:o 2424/2001 5 artiklan 1 kohdalla perustettu komitea.

2. Kun tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 4 ja 7 artiklassa säädettyä menettelyä.

Päätöksen 1999/468/EY 4 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu määräaika on kaksi kuukautta.

3. Komitea vahvistaa työjärjestyksensä.

5 artikla

Komissio antaa neuvostolle ja Euroopan parlamentille kertomuksen VIS:n kehittämisen edistymisestä vuosittain ja ensimmäisen kerran sen vuoden loppuun mennessä, jona VIS:n kehittämistä koskeva sopimus on allekirjoitettu.

6 artikla

Tämä päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

7 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

RAHOITUSSELVITYS

Politiikan ala: Yhteistyö oikeus- ja sisäasioiden alalla

Toiminta: Yhteistyö EY:n perustamissopimuksen IV osaston alalla (viisumi-, turvapaikka-, maahanmuutto- ja muu henkilöiden vapaata liikkuvuutta koskeva politiikka)

Toimenpiteen nimi: VIS-järjestelmän kehittäminen

1. BUDJETTIKOHTA JA OTSIKKO

18.08.03 Viisumitietojärjestelmä

2. NUMEROTIEDOT

2.1. Toimenpiteen kokonaismäärärahat (B osa)

30 miljoonaa euroa määrärahasitoumuksina vuoteen 2006 asti.

2.2. Toimenpiteen soveltamisaika

Määrittelemätön kesto:

2004-2006: tutkimus- ja kehityskustannukset

2007-2009 ja sitä seuraavat vuodet: käyttökustannukset

Vuosiksi 2004-2006 varatut määrärahat ovat nykyisiin rahoitusnäkymiin sisältyvän ohjelmasuunnitelman mukaiset. Vuosia 2007-2009 koskevat määrärahat ovat alustavia ja ne voivat muuttua uusien rahoitusnäkymien mukaisen ohjelmasuunnitelman perusteella.

2.3. Monivuotinen kokonaismenoarvio

(a) Maksusitoumusmäärärahojen/maksumäärärahojen (rahoitustuki) aikataulu

miljoonaa euroa

>TAULUKON PAIKKA>

Thessalonikin Eurooppa-neuvostoa varten laaditussa komission tiedonannossa Euroopan parlamentille ja neuvostolle laitonta maahanmuuttoa koskevan yhteisen politiikan kehittämisestä, ihmisten salakuljetuksesta ja ihmiskaupasta, ulkorajoista ja laittomien maahanmuuttajien palauttamisesta [21] esitettiin tätä korkeampi arvio VIS:n kehittämiseen tarvittavista määrärahoista (10 milj. EUR vuonna 2004, 15 milj. EUR vuonna 2005 ja 20 milj. EUR vuonna 2006). Erotus johtuu pääasiassa siitä, että toimenpiteeseen ei sisälly omaa osuutta biometrisille toiminnoille.

[21] KOM(2003) 323 lopullinen, 3.6.2003.

(b) Henkilöstö- ja muiden hallintomenojen kokonaisvaikutus rahoitukseen

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

2.4. Yhteensopivuus ohjelmasuunnitelman ja rahoitusnäkymien kanssa

[X] Ehdotus on tehdyn ohjelmasuunnitelman mukainen.

2.5. Vaikutukset tuloihin

[X] Vaikutukset tuloihin ovat seuraavat:

Tämä ehdotus perustuu Schengenin säännöstöön sellaisena kuin se määritellään 18 päivänä toukokuuta 1999 Euroopan unionin neuvoston sekä Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välillä viimeksi mainittujen osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen tehdyn sopimuksen [22] liitteessä A. Sopimuksen 12 artiklan 1 kohdan viimeisessä kohdassa määrätään seuraavaa:

[22] EYVL 176, 10.7.1999, s. 36.

"Islanti ja Norja osallistuvat Euroopan yhteisöjen yleisestä talousarviosta suoritettavien toimintakulujen kattamiseen maksamalla vuosittain mainittuun talousarvioon rahoitusosuuden, joka määräytyy sen perusteella, mikä on niiden bruttokansantuotteen osuus kaikkien osallistuvien valtioiden yhteenlasketusta bruttokansantuotteesta."

Islannin/Norjan rahoitusosuus: 2,128 % (vuoden 2002 luvut)

milj. euroa (yhden desimaalin tarkkuudella)

>TAULUKON PAIKKA>

3. BUDJETTITIEDOT

>TAULUKON PAIKKA>

4. OIKEUSPERUSTA

Tämä rahoitusselvitys on EY:n perustamissopimuksen 66 artiklaan perustuvan säädösehdotuksen liite.

Koska neuvosto ei ole vielä antanut poliittisia suuntaviivoja VIS-järjestelmän peruselementtejä varten, järjestelmän varsinaista perustamista koskeva säädösehdotus esitetään vasta myöhemmin. Asianomaisessa säädöksessä on määriteltävä muun muassa järjestelmään tallennettavat henkilötietoluokat, tietojen käyttötarkoitus ja kriteerit tietojen tallentamiselle, VIS-tietueiden sisältö, viranomaisten oikeus tallentaa, päivittää ja käyttää tietoja sekä tietosuojaa ja sen valvontaa koskevat säännöt.

5. KUVAUS JA PERUSTELUT

5.1. Yhteisön toiminnan tarve [23]

[23] Lisätietoja erillisessä ohjeasiakirjassa.

5.1.1. Toiminnan tavoitteet

Toiminnalla vastataan Laekenin Eurooppa-neuvoston päätelmiin (42 kohta) ja Sevillan Eurooppa-neuvoston päätelmien 30 kohtaan, jossa neuvostoa ja komissiota kehotetaan pitämään ensisijaisina painopisteinä yhteisen viisumintunnistusjärjestelmän perustamista toteutettavuustutkimuksen ja 13. kesäkuuta 2003 hyväksyttyjen neuvoston suuntaviivojen perusteella.

Suuntaviivojen mukaan viisumitietojärjestelmä (VIS) on viisumiasioita koskevaan tiedonvaihtoon tarkoitettu järjestelmä, jonka on oltava seuraavien tavoitteiden mukainen:

(a) Se edistää petosten torjuntaa parantamalla viisumihakemuksia ja niiden käsittelyä koskevaa tietojenvaihtoa jäsenvaltioiden välillä (konsulaateissa ja rajanylityspaikoissa).

(b) Sen avulla tehostetaan konsuliyhteistyötä ja viisumiasioiden keskusviranomaisten välistä tietojenvaihtoa.

(c) Se auttaa ulkorajaviranomaisia tai maahanmuutto- ja poliisiviranomaisia tarkistamaan, että viisumia käyttävä henkilö on sama, jolle viisumi on myönnetty.

(d) Se auttaa estämään visa shopping -ilmiötä eli mahdollisimman edullisen viisumikohtelun hakemista.

(e) Sen ansiosta turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa olevan valtion ratkaisemista koskevan Dublinin yleissopimuksen [24] täytäntöönpano helpottuu.

[24] Korvattu neuvoston asetuksella (EY) N:o 343/2003, annettu 18.2.2003 (Dublin II -asetus, EUVL L 50, 25.2.2003, s. 1), paitsi Tanskan osalta.

(f) Se helpottaa henkilöasiakirjoja vailla olevien ja luvatta maassa oleskelevien henkilöiden tunnistamista ja henkilöasiakirjojen toimittamista heille sekä yksinkertaistaa hallinnollisesti kolmansien maiden kansalaisten palauttamista.

(g) Se parantaa osaltaan yhteisen viisumipolitiikan hoitoa ja sisäistä turvallisuutta sekä edistää terrorismin torjuntaa.

Tämän ehdotuksen tarkoituksena on mahdollistaa VIS:n kehittäminen yhteisön rahoituksella vuodesta 2004 alkaen ja perustamissopimuksen asianomaisten määräysten mukaisesti. Sen sijaan kansallisten rajapintojen kehittäminen jää jäsenvaltioiden tehtäväksi.

5.1.2. Ennakkoarviointiin liittyvät toimenpiteet

Sevillan päätelmien mukaisesti (30 kohta) komissio käynnisti VIS:n teknisiä ja taloudellisia näkökohtia koskevan toteutettavuustutkimuksen 16. syyskuuta 2002 ja toimitti sen neuvostolle toukokuussa 2003. Tutkimuksessa analysoidaan VIS:n teknisiä ja taloudellisia näkökohtia. Tutkimus perustuu 13. kesäkuuta 2002 hyväksyttyjen neuvoston suuntaviivojen II osassa oleviin teknisiin ja toimintaa koskeviin suuntaviivoihin, ja siinä esitetään mahdollisia teknisiä ratkaisuja (mm. biometristen tietojen käyttöä) VIS:n toteuttamiseksi ja arvioidaan eri ratkaisujen vaikutusta rahoituksen ja henkilöresurssien kannalta. Tutkimuksessa ei arvioida nykyisiä kansallisia järjestelmiä, mutta siinä tarkastellaan niiden yhteentoimivuutta VIS-järjestelmän kanssa.

Neuvoston suuntaviivojen mukaan VIS:n tulisi muodostua keskusjärjestelmästä (CS-VIS) ja kunkin jäsenvaltion kansallisesta viisumitietojärjestelmästä (NI-VIS). Tältä pohjalta tutkimuksessa arvioitiin kahta perusvaihtoehtoa VIS:n arkkitehtuuriksi.

Koska VIS:ltä edellytettiin nykyisen Schengen-tietojärjestelmän kaltaista arkkitehtuuria, tutkimuksessa päädyttiin kahteen vaihtoehtoiseen perusratkaisuun:

erillinen VIS-järjestelmä (vaihtoehto 1)

VIS- ja SIS II -järjestelmien tekninen yhdistäminen synergiaetujen saamiseksi (vaihtoehto 2).

Vaihtoehto 1: erillinen VIS-järjestelmä

Tarkoitukseen sopivia muunnelmia tästä ratkaisusta on vain kaksi: keskitetty ja sekajärjestelmä. Molemmat ratkaisut tukevat yhtä hyvin VIS:n toimintaympäristöä.

1. Keskitetyssä järjestelmässä kaikkia tietoja ja toimintoja säilytetään ainoastaan keskustasolla (CS-VIS).

2. Sekajärjestelmässä ainoastaan perusdata (lähinnä aakkosnumeeriset tiedot ja hakemistot) tallennetaan keskustasolle (CS-VIS), kun taas muu data (valokuvat, biometriset tiedot, skannatut asiakirjat ym.) tallennetaan kansalliselle tasolle (NI-VIS).

Vaihtoehto 2: VIS- ja SIS II -järjestelmien tekninen yhdistäminen

Toteuttamiskelpoisia yhdistelmäratkaisuja on kaksi:

1. Ratkaisumallissa 1 on yhteinen tekninen alusta eli kumpikin järjestelmä on samassa rakennuksessa ja molemmat liitetään verkkoon yhteisen palvelupisteen välityksellä. Järjestelmissä käytetään samaa tekniikkaa ja myös yhteisten hallintorakenteiden ja henkilöstön käyttö on mahdollista.

2. Ratkaisumallissa 2 järjestelmillä on yhteinen tekninen alusta ja yhteiset palvelut. Näin luodaan ratkaisumalliin 1 verrattuna lisäksi synergiaa järjestelmien soveltamisessa. Järjestelmillä on yhteisiä palveluja ja yhteiset biometriset osiot.

Keskitetty ratkaisu on suositeltava vaihtoehdossa 1 (erillinen VIS-järjestelmä). Se lisää toiminnan tehokkuutta, on halvempi ja asettaa vähemmän vaatimuksia järjestelmähallinnolle. Keskitettyä ratkaisua tukee myös riskiprofiilin kohtuullisuus.

Vaihtoehdossa 2 on suotavaa yhdistää VIS ja SIS II teknisesti keskustasolla, sillä näin pienennetään huomattavasti alkuinvestointia ja järjestelmien toimintakustannuksia. Synergian maksimoimiseksi suositellaan, että VIS- ja SIS II -järjestelmät toteutetaan rinnakkain. Mahdollisesti voitaisiin jopa järjestää yhteinen tarjouskilpailu järjestelmien kehittämisestä. On myös suotavaa, että järjestelmien toteutusta koskevan projektihallinnon hoitaa sama organisaatio.

Yhteiseen tekniseen alustaan ja palveluihin perustuva ratkaisumalli (vaihtoehto 2 / ratkaisumalli 2) tarjoaa etuja, mutta saattaa vaikeuttaa sovelluksen kehitystyötä.

Kaiken kaikkiaan suositeltavin ratkaisumalli on vaihtoehto 2, ratkaisumalli 1, jossa VIS ja SIS II -järjestelmillä on yhteinen tekninen alusta. Saman tekniikan käyttäminen merkitsee kustannussäästöä. Myös järjestelmien huolto- ja hallintotoiminnot voitaisiin yhdistää ja niillä voisi olla yhteinen tekninen henkilöstö.

Neuvoston suuntaviivojen mukaisessa tutkimuksessa käsiteltiin myös mm. seuraavia aiheita: VIS:n tiedonsiirtoinfrastruktuuri, Schengen-tietojen hakuverkon (VISION) kehittäminen, yhteentoimivuus muiden järjestelmien kanssa sekä tallennettavien ja käsiteltävien tietojen luokat (aakkosnumeeriset tiedot, valokuvat, liiteasiakirjat ja biometriset tunnisteet). On syytä korostaa, että biometristen tietojen käyttö on järjestelmän tehokkuuden kannalta ensiarvoisen tärkeää. Tutkimuksessa arvioitiin kolmea vaihtoehtoa, joihin biometristen tunnisteiden järjestelmä voisi perustua: iiris, kasvot ja sormenjäljet. Näistä suositellaan ensisijaiseksi tunnisteeksi sormenjälkiä. Sormenjälkien tunnistustekniikka on riittävän luotettavaa yksilöiden tunnistamiseksi, ja sormenjälkitietokantoja voidaan käyttää vielä vuosikymmeniä, vaikka biometrinen teknologia kehittyykin. Tunnistustarkkuutta voidaan lisätä ottamalla mukaan toinen biometrinen tunniste, esimerkiksi kasvot. Näin laaja biometrian käyttö vaikuttaa joka tapauksessa huomattavasti sekä järjestelmän tekniseen toteutukseen että sen rahoitukseen.

Rahoituksen osalta toteutettavuustutkimuksessa arvioidaan keskustietojärjestelmän (CS-VIS) ja kaikkien 27 kansallisen järjestelmän (NI-VIS) sekä tietojenvälitykseen tarvittavan infrastruktuurin perustamiskustannuksia sekä lisäksi toiminta-, verkko- ja työvoimakustannuksia vuositasolla. Nämä kustannukset, joista suuri osa johtuu biometrisen osion kehittämisestä ja käytöstä, voitaisiin kuitenkin jakaa 10-12 vuodelle sen mukaan, toteutetaanko järjestelmät kerralla vai vähittäin ja kuinka nopeasti konsulaatit saadaan liitetyksi VIS-järjestelmään. Arvioihin eivät sisälly ulkopuoliset lisäresurssit, joilla komissiota tuetaan hankkeen valmisteluissa, hallinnoinnissa ja seurannassa.

Jäsenvaltiot joutuvat siis kattamaan infrastruktuurien kehittämisestä aiheutuvat lisäkustannukset. Näihin kuuluvat menot kansallisten järjestelmien sovittamisesta ja maailmanlaajuisista yhteyksistä konsulaatteihin, konsulaattien laitteisto- ja kuljetusmenot sekä henkilöstön koulutuskustannukset.

Jäsenvaltiot hoitavat itse kustannusarviot ja kustannushyötyanalyysit, jotka koskevat VIS:n vaikutuksia niiden kansalliseen infrastruktuuriin ja talousarvioon. VIS-toteutettavuustutkimuksessa esitetään 13. kesäkuuta 2002 hyväksyttyjen neuvoston suuntaviivojen mukaisesti kustannusarviot CS-VIS:n ja kansallisten rajapintojen (NI-VIS) sekä näiden välisen tiedonsiirtoinfrastruktuurin investointi- ja toimintamenoista. Arviot eivät kata vaikutuksia kansallisiin infrastruktuureihin. Tarkempien kustannusarvioiden laatiminen edellyttäisi kunkin kansallisen käyttöympäristön ja organisaation yksityiskohtaista analysointia. Tähän pystyvät vain jäsenvaltiot itse. Jäsenvaltioiden kustannusarvioiden laatimisen helpottamiseksi toteutettavuustutkimuksessa esitetään kuitenkin arvio vakiolaitteistoa ja -ohjelmistoa käyttävän viisumitoimiston menoista.

Tämä rahoitusselvitys koskee teknisen ja hallinnollisen asiantuntemuksen, laitteistojen ja ohjelmien hankkimista sekä muita vastaavia kustannuksia VIS-järjestelmän perustamishankkeen alkuvaiheessa, jolloin järjestelmään tallennetaan aakkosnumeerisia tietoja ja valokuvia. Liiteasiakirjoja ja biometrisiä tunnisteita saatetaan lisätä järjestelmään myöhemmin. Rahoitusselvitys perustuu viisumiasioita koskevaan jäsenvaltioiden väliseen tietojenvaihtoon tarkoitetun järjestelmän teknisiä ja taloudellisia näkökohtia koskeviin arvioihin.

5.1.3. Jälkiarvioinnin perusteella toteutetut toimenpiteet

Ei sovelleta.

5.2. Suunnitellut toimet ja yhteisön rahoitustukea koskevat yksityiskohtaiset säännöt

Tässä ehdotuksessa esitetään viisumitietojärjestelmän kehittämistä siten, että se muodostuu keskustietojärjestelmästä (CS-VIS) ja kunkin jäsenvaltion omasta rajapinnoista (NI-VIS) sekä näiden välisestä tiedonsiirtoinfrastruktuurista.

Viisumitietojärjestelmän kehittäminen ja käyttöönotto tapahtuu neljässä vaiheessa:

I vaihe - Yksityiskohtainen tekninen suunnittelu, jonka perusteella laaditaan järjestelmän täydellinen tekninen eritelmä. Tämän vaiheen tuloksena on laadittava myös rajapinnoille täydellinen eritelmä, jossa määritellään tiedonsiirtoprosessit.

II vaihe - Järjestelmien kehittäminen, testaus ja käyttöönotto

III vaihe - Siirtyminen uuteen järjestelmään, yhteenliittäminen ja käyttötuki kansallisten infrastruktuurien käyttäjille

IV vaihe - Tietotekniikkahallinto.

Biometrisiä toimintoja ja skannattujen asiakirjojen käyttöä ei ole sisällytetty tähän ehdotukseen, mutta niitä voitaisiin kehittää myöhemmin.

Jotta edellä 5.1.1 kohdassa esitetyt tavoitteet voidaan täyttää, jäsenvaltiot vastaavat päätöksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti kansallisten infrastruktuurin kehittämisestä, kansallisia liittymiä lukuun ottamatta. Jäsenvaltiot joutuvat siis kattamaan infrastruktuurien kehittämisestä aiheutuvat kustannukset. Näihin kuuluvat menot kansallisten järjestelmien sovittamisesta yhteen VIS:n kanssa ja maailmanlaajuisista yhteyksistä konsulaatteihin, konsulaattien laitteisto- ja kuljetusmenot sekä henkilöstön koulutuskustannukset. Jäsenvaltioiden kustannusarvioiden laatimista helpottaa toteutettavuustutkimuksessa esitetty arvio vakiolaitteistoa ja ohjelmistoa käyttävän viisumitoimiston menoista.

5.3. Toteutusta koskevat yksityiskohtaiset säännöt

Komissio hallinnoi toteutusta suoraan käyttäen oman henkilöstönsä apuna ulkopuolisia toimeksisaajia. Järjestelmän kehittämisestä (päähankinta) järjestetään tarjouskilpailu. Toinen tarjouskilpailu järjestetään teknisestä tuesta, jota komission yksiköt tarvitsevat toteutuksen seurantaa varten.

Jäsenvaltiot osallistuvat työhön tiiviisti tämän päätöksen 4 artiklan mukaisen komitean sekä jäsenvaltioiden asiantuntijoiden kokousten välityksellä.

6. RAHOITUSVAIKUTUKSET

6.1. Kokonaisrahoitusvaikutus, B-osa (koko ohjelmakaudeksi)

Sitoumukset (miljoonaa euroa, kolmen desimaalin tarkkuudella)

>TAULUKON PAIKKA>

7. VAIKUTUKSET HENKILÖSTÖÖN JA HALLINTOMENOIHIN

7.1. Vaikutus henkilöstöön

Jäljempänä olevia arvioita voidaan joutua tarkistamaan neuvoston poliittisten suuntaviivojen perusteella (ks. 4).

>TAULUKON PAIKKA>

Henkilöstö- ja hallintoresurssien tarve katetaan hallinnoivalle pääosastolle vuotuisen budjettimenettelyn puitteissa myönnetyistä määrärahoista.

7.2. Henkilöstön taloudellinen kokonaisvaikutus

>TAULUKON PAIKKA>

Määrät vastaavat 12 kuukauden kokonaismenoja.

7.3. Muut toimesta johtuvat hallintomenot

>TAULUKON PAIKKA>

Määrät vastaavat 12 kuukauden kokonaismenoja. Vuoden 2004 määrärahoista käytetään vain neljäsosa. Vuosien 2005-2009 määrärahat käytetään kokonaan.

I. Yhteensä vuodessa (7.2 + 7.3)

II. Toimen kesto

III. Toimen kokonaiskustannukset (I x II) // 1 615 000 EUR

Ainakin 5,25 vuotta

8 478 750EUR

8. SEURANTA JA ARVIOINTI

8.1. Seurantajärjestelmä

Kustakin 5.2 kohdassa mainitusta vaiheesta odotetaan suoritteita. Kukin suorite edellyttää hyväksymismenettelyä, jonka muoto riippuu suoritteen lajista.

Järjestelmän toimituksen katsotaan toteutuneen, kun kaikki hyväksymistestit on suoritettu onnistuneesti ja kun järjestelmä todella on käyttövalmis. Seurantaa (hankkeen kokonaissuunnitelma, hankkeen laatusuunnitelma, metodologia jne.) ja hyväksymistä koskevat vaatimukset on esitettävä tarjouspyyntöasiakirjoissa sekä toimeksisaajan ja komission välillä allekirjoitettavassa sopimuksessa.

8.2. Arvioinnin yksityiskohtaiset säännöt ja arviointijaksot

Päätöksen mukaan komissio antaa neuvostolle ja Euroopan parlamentille vuosittain kertomuksen VIS:n kehittämisen edistymisestä.

Vaiheesta IV alkaen, kun VIS on jo käytössä, tuloksia ja järjestelmän tehokkuutta arvioidaan neljän vuoden välein.

9. PETOSTEN TORJUNTATOIMET

Julkisia hankintoja koskevan yhteisön lainsäädännön noudattaminen varmistetaan siten, että sopimusten tekemisessä noudatetaan komission hankintamenettelyjä.