Ehdotus NEUVOSTON ASETUS Euroopan työturvallisuus- ja työterveysviraston perustamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 2062/94 muuttamisesta

(komission esittämä)

PERUSTELUT

1. Johdanto

Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto, jäljempänä 'virasto', perustettiin vuonna 1994 neuvoston asetuksella (EY) N:o 2062/94 [1] Bilbaoon Espanjaan, ja se aloitti täysimittaisen toimintansa vuonna 1996.

[1] EYVL L 216, 20.8.1994.

Viraston pääasiallisena tehtävänä on kerätä ja levittää jäsenvaltioita koskevia teknisiä, tieteellisiä ja talouteen liittyviä tietoja yhteisön toimielinten, jäsenvaltioiden ja sidosryhmien käyttöön, edistää ja tukea jäsenvaltioiden yhteistyötä ja erityisesti toimitettava komissiolle tiedot, joita se tarvitsee voidakseen suorittaa tämän alan lainsäädännön ja toimenpiteiden yksilöimiseen, valmisteluun ja arviointiin liittyvät tehtävänsä, erityisesti niiden vaikutusten osalta, joita lainsäädännöllä on yrityksiin ja etenkin pk-yrityksiin.

Kuten asetuksessa säädetään, virasto on perustanut tietoverkoston, joka on tiiviissä yhteydessä jäsenvaltioiden toimivaltaisiin viranomaisiin ja tutkimuskeskuksiin, joiden tehtävänä on koordinoida ja välittää tietoa sekä virastolle että virastolta. Verkostoa laajennetaan myös Efta-maihin sekä yhteisöön liittyviin ja ehdokasmaihin.

2. Taustaa

Nykyisen asetuksen 23 artiklassa komissiota kehotetaan viimeistään viiden vuoden kuluttua asetuksen voimaantulosta antamaan kertomus ja siihen mahdollisesti liitettävä ehdotus. Kertomuksen perusteella ja parlamenttia kuultuaan neuvosto tarkastelee uudelleen asetusta ja mahdollisesti tarpeellisiksi osoittautuvia viraston uusia tehtäviä. Vuonna 2001 komissio toimitti neuvostolle kehityskertomuksen [2], joka perustuu silloin käytettävissä olleisiin tietoihin. Tällä välin on tehty ulkoinen arviointi ja kuultu kaikkia sidosryhmiä. Tähän ehdotukseen liitetty komission tiedonanto Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston arvioinnista katsotaan asetuksen 23 artiklassa edellytetyksi kertomukseksi. Seuraava ehdotus asetuksen (EY) N:o 2062/94 muuttamisesta on vastaus neuvoston kehotukseen laatia ehdotus tarvittaessa.

[2] KOM(2001)163, Komission tiedonanto neuvostolle Euroopan työturvallisuus- ja työterveysvirastoa koskevasta komission kertomuksesta.

3. Komission ehdotuksen perustelut

Euroopan työturvallisuus- ja työterveysvirasto on tärkeä tuki EU:n toimielimille, jäsenvaltioille ja muille asianosaisille tällä politiikanalalla. Perustamisestaan lähtien se on antanut komissiolle arvokasta tietoa, jonka avulla komissio on voinut täyttää velvoitteensa. Lisäksi vuodesta 1998 lähtien se on vuosittain järjestänyt yhteisön ja kansainvälisellä tasolla Euroopan työterveyden ja työturvallisuuden viikon, joka on aiemmin komission vastuulla ollut merkittävä tiedotuskampanja. Vuodesta 2000 virasto on vastannut erityisestä pk-yrityksiä tukevasta ohjelmasta, joka perustuu Euroopan parlamentin aloitteeseen. Virasto on kehittynyt perustamisensa jälkeen, ja henkilöstön määrä on noussut 15:stä 45:een vuosina 1997-2003.

Yhteisön uudessa työterveys- ja työturvallisuusstrategiassa [3] (jäljempänä 'yhteisön strategia') virastolla on tärkeä asema tiedotuskampanjaan ja riskien ennakointiin liittyvissä asioissa. Tästä syystä komissio ja Euroopan parlamentti ovat kehottaneet virastoa mukauttamaan vuotuisen ja keskipitkän aikavälin ohjelmansa yhteisön strategian mukaisiksi. Nelivuotinen toimintaohjelma on yhteisön strategian mukainen.

[3] KOM(2002)118, Työn ja yhteiskunnan muutoksiin sopeutuminen: Yhteisön uusi työterveys- ja työturvallisuusstrategia vuosiksi 2002-2006.

Nykyisen asetuksen mukaan virastolla on kolmikantainen hallintoneuvosto, joka koostuu kansallisista hallitusten, työnantajien ja työntekijöiden edustajista (45 jäsentä) sekä komission edustajista (3 edustajaa). Viraston kansallinen ja kolmikantainen kokoonpano on samanlainen kuin kahdella muulla hajautetulla erillisvirastolla, nimittäin Dublinissa Irlannissa sijaitsevalla Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiöllä ja Thessalonikissa Kreikassa sijaitsevalla Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksella (Cedefop). Euroopan tasolla toimivilla työnantaja- ja työntekijäjärjestöillä on kullakin tarkkailijansa hallintoneuvostossa. Johtaja on viraston laillinen edustaja, joka vastaa hallintoneuvoston päätösten valmistelusta ja yleisestä hallinnosta.

Hallintoneuvosto kokoontuu kahdesti vuodessa päättämään työohjelmasta ja talousarviosta, kun taas työjärjestyksen mukaan puheenjohtajisto tekee kiireelliset päätökset hallintoneuvoston kokousten välisenä aikana ja valmistelee kyseiset kokoukset. Hallintoneuvosto vastaa kuitenkin edelleen monista hankalista ja aikaa vievistä hallintotehtävistä, joiden ohella ei jää tarpeeksi aikaa tärkeämpien, viraston toimintaan ja asemaan liittyvien strategisten kysymysten tarkasteluun. Kun otetaan huomioon, että laajentuminen kasvattaa toukokuussa 2004 hallintoneuvoston jäsenmäärän 48:sta 78:aan, on tärkeää varmistaa, että hallintoneuvosto säilyttää kykynsä strategiseen toimintaan myös uusien jäsenvaltioiden liittymisen jälkeen.

Näin ollen komissio katsoo, että tarvitaan muutoksia, joilla varmistetaan viraston toiminnan tehokkuus ja kasvatetaan sen toiminnan lisäarvoa.

Kyseiset muutokset voidaan jakaa seuraaviin pääryhmiin:

- muutokset, joiden tarkoituksena on selkeyttää viraston tavoitteita ja tehtäviä (selkeämpi yhteys yhteisön strategian ensisijaisiin tavoitteisiin), parantaa viraston mahdollisuuksia analysoida tietoja, keskittyä enemmän pk-yritysten tarpeisiin, saattaa loppukäyttäjien saataville enemmän ja helpommin ymmärrettävää tietoa jne. (2 ja 3 artikla));

- muutokset, joiden tarkoituksena on tehostaa hallintoneuvoston toimintaa ja lujittaa sen strategista asemaa ja puheenjohtajiston toimeenpanevaa roolia, kun taas johtaja on selonteko- ja vastuuvelvollinen yleisestä hallinnosta (8 artikla);

- muutokset, joiden tarkoituksena on lujittaa työmarkkinaosapuolten asemaa viraston ja jäsenvaltioiden verkostossa (4 artiklan 2 kohta);

- muutokset, joiden tarkoituksena on tehostaa sosiaalipolitiikan alaan kuuluvaa yhteistyötä yhteisön muiden elinten kanssa (3 artiklan 2 kohta).

Ehdotetut muutokset perustuvat ulkoisessa arvioinnissa vuonna 2001 tehtyihin havaintoihin, hallintoneuvostossa edustettuina olevien hallitusten, työnantajien ja työntekijöiden ryhmien sekä työturvallisuuden ja työterveyden neuvoa-antavan komitean kuulemiseen samoin kuin komission yksiköiden suorittamaan tarkasteluun, joka on tämän ehdotuksen liitteenä.

Ehdotuksessa on lisäksi otettu huomioon viraston asemaa koskevat suositukset, joita neuvosto [4] ja Euroopan parlamentti [5] ovat esittäneet kumpikin omassa päätöslauselmassaan sekä Euroopan talous- ja sosiaalikomitea [6] lausunnossaan, joka koskee yhteisön strategiasta annettua komission tiedonantoa.

[4] EYVL C 161, 5.7.2002.

[5] Euroopan parlamentin päätöslauselma 23. lokakuuta 2002, A5-0310/2002 lopullinen.

[6] Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto SOC/102, 17.7.2002.

Komissio on tarkastellut huolellisesti Euroopan parlamentin kehotusta järkeistää kyseisten elinten toimintaa. [7] Koska kaikkien jäsenvaltioiden täysimittainen edustus ja työmarkkinaosapuolten osallistuminen on olennaisen tärkeää yhteisön sosiaalipolitiikan kehittämiselle, komissio katsoo, että hallintoneuvostojen jäsenmäärän vähentäminen heikentäisi jäsenvaltioiden kolmikantaedustusta eikä sen vuoksi olisi suositeltavaa. Toisaalta virastolle annettujen tehtävien erilainen luonne muihin yhteisön erillisvirastoihin verrattuna estää komissiota hyväksymästä Euroopan parlamentin ehdotusta samankaltaisia tehtäviä hoitavien elinten yhteisestä hallintoneuvostosta. Vaikka komissio näin ollen haluaa säilyttää hallintoneuvostojen kansallisen ja kolmikantaisen luonteen, joka on erillisvirastojen tärkein ominaisuus, se ehdottaa hallintoneuvostojen työmenetelmien järkeistämistä niin, että vahvistetaan niiden strategista asemaa ja vähennetään kokousten määrää yhteen vuodessa. Tämän pitäisi taata se, että laajentumisella ei ole kielteisiä taloudellisia vaikutuksia.

[7] EP A5-0079/2003, 28 kohta: [Euroopan parlamentti] "pitää tehokkuus- ja kustannussyistä mahdottomana kasvattaa entisestään erillisvirastojen hallintoneuvostojen kokoa Euroopan unionin tulevan laajentumisen aikana; katsoo laajentumisen tarjoavan hyvän tilaisuuden harkita perusteellisesti uudelleen jo nyt yleensä hyvin kankeasti toimivien hallintoneuvostojen kokoonpanoa ja työtapoja; kehottaa komissiota antamaan viimeistään 31. heinäkuuta 2003 asianmukaisia ehdotuksia erillisvirastojen perustamisasetusten muuttamiseksi ja pohtimaan samalla, eikö samankaltaisia tehtäviä hoitaville elimille voitaisi perustaa yhteisiä hallintoneuvostoja;"

Lisäksi muutoksissa otetaan huomioon komissiolle tammikuussa 2003 toimitettu yhteinen lausunto hallinnollisten rakenteiden toiminnasta ja hallintotavasta näissä yhteisön kolmessa elimessä, joilla on kolmikantainen hallintoneuvosto. Tässä lausunnossa hallintoneuvostot korostivat, että niiden tulevien hallinnointisääntöjen olisi perustuttava seuraaviin periaatteisiin: lähtökohtana kolmikantainen hallintotapa; näiden elinten toimintaan osallistuvien työmarkkinaosapuolten asema, joka edellyttää niiden toimivan yhteisten sääntöjen mukaisesti ja eri tavoin kuin muut yhteisön virastot; ja lisäksi se, että kunkin maan kansallisen kolmikantaedustuksen säilyttäminen on välttämätöntä kaikkien toimijoiden mukaan saamiseksi, ottaen huomioon sosiaalisille kysymyksille ominaisen etujen ja toimintamallien moninaisuuden.

Näiden periaatteiden noudattamiseksi näiden yhteisön kolmen elimen yhteisessä lausunnossa ehdotetaan, että hallintoneuvostojen olisi vastedeskin toimittava päätöksentekoeliminä ja vastattava viraston keskeisistä toimintalinjoista (strategia, talousarvio, työohjelma). Lisäksi siinä ehdotetaan, että puheenjohtajistoista tehtäisiin täytäntöönpanoelimiä, joilla olisi selkeästi määritellyt tehtävät. Niiden koon olisi vastedeskin oltava rajattu toiminnan tehokkuuden varmistamiseksi mutta riittävän suuri kolmikantaisuuteen perustuvien hallintoneuvostojen sisäisten näkemyserojen esille tuomiseksi. Hallintoneuvostot katsovat myös, että kunkin ryhmän (hallitukset, työntekijät, työnantajat) koordinointi on osoittautunut tehokkuutta merkittävästi parantavaksi tekijäksi. Näin ollen ne ehdottavat, että jo olemassa olevien koordinaattorien toiminta vahvistetaan virallisesti.

Vaikka 4 artiklassa perustetun verkoston toiminta asetettiin yleisesti ottaen kyseenalaiseksi, ja jotkut sidosryhmät edellyttivät muutosta asetukseen, komission käsityksen mukaan 4 artiklan 6 kohta, jossa säädetään mahdollisuudesta tarkastella ajoittain uudelleen verkoston tärkeimpiä osia, kattaa riittävästi tämän näkökohdan, eikä asetuksen muuttaminen siksi ole tarpeen.

Lopuksi on todettava, että ehdotuksessa virastolle annettu asema on yhteisön uuden työterveys- ja työturvallisuusstrategian mukainen.

Ehdotetut muutokset eivät vaikuta viraston kokonaistalousarvioon, vaikka ne saattavat edellyttää sitä, että eri toimintojen välillä tarkastellaan uudelleen taloudellisten ja henkilöstöresurssien jakamista, painottaen aiempaa enemmän esimerkiksi tietojen analysointia ja yhteistyötä jäsenvaltioiden ja yhteisön toimielinten kanssa yhteisön strategian mukaisesti. Tämä on täysin yhdenmukaista ulkoisten arvioijien havaintojen ja suositusten sekä kuultujen sidosryhmien käsitysten kanssa.

4. Toissijaisuus ja oikeasuhteisuus

Viraston tavoitteena on tukea yhteisöä ja jäsenvaltioita niiden toteuttaessa omaan toimivaltaansa kuuluvia toimenpiteitä tai suunnitellessa toimintalinjoja. Viraston tehtävänä on kerätä ja levittää tietoa ja esittää työnsä tulokset tavalla, joka parhaiten edistää EU:n toimielinten ja jäsenvaltioiden tavoitteiden saavuttamista. Se on neuvoissaan riippumaton, mutta sen tarkoituksena ei ole toimia terveydestä ja turvallisuudesta vastaavien toimijoiden sijasta. Toimimalla unionin laajuisesti sen tarkoituksena on tarjota tietoja ja analyysejä, jotka mahdollistavat toimintalinjojen vaikuttavuuden arvioinnin jäsenvaltioissa ja jäsenvaltioiden välillä, ja näin tuottaa lisäarvoa politiikan suunnitteluun ja kohdentamiseen.

Tässä mielessä virasto on toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden mukainen. Ehdotukset asetuksen muuttamiseksi vahvistavat näitä seikkoja, sillä niissä tuodaan korostetummin esiin tarve työskennellä läheisesti jäsenvaltioiden ja komission kanssa ja ottaa huomioon EU:n tasolla sovitut ensisijaisuudet viraston työohjelmien määrittelyssä.

5. Oikeusperusta

Nykyisen asetuksen oikeusperusta on Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 235 artikla (nyk. 308 artikla), ja näin ollen komissio katsoo, että 308 artikla on tähän asetukseen ehdotettujen muutosten oikeusperusta.

6. Ehdotettujen muutosten selitykset

Seuraavissa selityksissä esitellään artiklat, joihin komissio ehdottaa muutoksia. Lisäksi johdanto-osan kappaleita on muutettu tarvittaessa ehdotettujen muutosten mukaisesti.

2 artikla

Sen jälkeen kun komissio antoi tiedonannon yhteisön uudesta työterveys- ja työturvallisuusstrategiasta, nykyinen työterveyttä ja työturvallisuutta koskeva kehys on yhteisön strategia (johon kaikki sidosryhmät osallistuvat aktiivisesti) eikä komission toimintaohjelma. Yhteisön strategiassa virastolle annetaan erityistehtävä sen tavoitteiden toteuttajana, ja sillä on tärkeä asema tiedotuskampanjoihin ja riskien ennakointiin liittyvissä asioissa. Tämä käy ilmi ulkoisten arvioijien, työturvallisuuden ja työterveyden neuvoa-antavan komitean lausunnon sekä tämän ehdotuksen liitteenä olevan komission tiedonannon päätelmistä. Näin ollen artiklaa on muutettu korostamaan viraston roolia terveyttä ja turvallisuutta koskevan yhteisön politiikan tukijana, ja samalla on lisätty selkeä viittaus yhteisön strategioihin.

3 artikla

Ehdotetun muutoksen tavoitteena on täsmentää viraston asemaa. Se on syntynyt ulkoisten arvioijien, työturvallisuuden ja työterveyden neuvoa-antavan komitean lausunnon sekä tämän ehdotuksen liitteenä olevan komission tiedonannon päätelmien tuloksena, ja siinä otetaan huomioon yhteisön strategiassa virastolle annettu tärkeä merkitys.

3 artiklan 1 kohdan a ja b alakohta

Viraston tehtäviä ehdotetaan laajennettavaksi teknisten, tieteellisten ja talouteen liittyvien tietojen keräämisen ja levittämisen lisäksi tällaisten tietojen analysointiin. Nykyisessä asetuksessa ei selkeästi säädetä tietojen analysoinnista, vaikka se onkin ollut lainsäätäjän tarkoituksena, koska se sisältyy asetuksen johdanto-osan 6 kappaleeseen.

Lisäksi riskien ja erityisesti uusien tai kehittymässä olevien riskien analysointi kuuluu yhteisön strategian tavoitteisiin, ja viraston olisi edistettävä sen saavuttamista. Viraston suorittamat analyysit vahvistaisivat merkittävästi viraston toiminnan lisäarvoa yhteisön tasolla. Siksi tämän muutoksen tarkoituksena on selventää tilannetta, mitä kaikki kuullut osapuolet ovat vaatineet.

3 artiklan 1 kohdan h alakohta

Yhteisön uuden strategian mukaisesti pk-yrityksiin ja hyvin pieniin yrityksiin olisi tiedotus-, valistus- ja ennakointiohjelmissa kohdennettava erityistoimia. Komissio ottaa huomioon viraston kokemuksen tällä alalla [8] samoin kuin ehdokasmaiden pk-yritysten kasvavan tukitarpeen ja katsoo, että tällaisen toimenpiteen olisi sisällyttävä viraston tehtäviin. Ehdotetun muutoksen avulla virasto voikin tunnistaa hyviä toimintatapoja ja tukea ennalta ehkäiseviä toimia erityisesti pk-yritysten osalta.

[8] Virasto on viimeksi kuluneiden kolmen vuoden aikana (2001-2003) laatinut pk-yritysten tukemiseksi valmistelevia toimenpiteitä, jotka perustuvat Euroopan parlamentin nimenomaiseen pyyntöön ja talousarviotukeen.

3 artiklan 1 kohdan i alakohta

Tämä muutos on 2 artiklaan ehdotetun muutoksen mukainen ja selkeyttää viraston asemaa yhteisön politiikan täytäntöönpanon tukijana työterveyden ja -turvallisuuden alalla.

3 artiklan 1 kohdan j alakohta

Yksi tärkeimmistä seikoista, jota kaikki kuullut osapuolet korostivat, oli tarve saada virastolta loppukäyttäjille (jäsenvaltioiden erikoispalvelut, työnantajien ja työntekijöiden järjestöt ja varsinkin yritykset) helppokäyttöistä, sovellettavaa ja ymmärrettävää tietoa heidän omalla kielellään eikä vain yhdellä kielellä, joka on yleensä englanti. Virastoa kehotetaan kyseisellä uudella säännöksellä panemaan tämän täytäntöön erityisesti tekemällä tiivistä yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa 4 artiklassa tarkoitettujen kansallisten tietokeskusten verkoston välityksellä. Itse asiassa ilman jäsenvaltioiden tukea viraston ei olisi mahdollista antaa tietoa nykyisillä 11 virallisella kielellä ja toukokuusta 2004 lähtien 21 kielellä. Viraston ja sen verkoston olisi kehitettävä toimintaa joidenkin jäsenvaltioiden kanssa nykyisen hyvin toimivan yhteistyön pohjalta.

3 artiklan 2 kohta

Ehdotettu muutos sisältää selkeän viittauksen viraston tarpeeseen varmistaa asianmukainen yhteistyö muiden erillisvirastojen ja erityisesti Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön kanssa. Kumpikin elin toimii sosiaalipolitiikan alalla, mutta kummallakin on omat tehtävänsä.

Näiden kahden elimen välillä jo tehtävää yhteistyötä ollaan lujittamassa. Nämä kaksi virastoa ovat allekirjoittaneet yhteisymmärryspöytäkirjan, jossa määritellään ulkoisessa arvioinnissa annettujen suositusten mukaiset yhteistyön tehostamisen suuntaviivat. Kesäkuussa 2003 virastot allekirjoittivat yhteistyösopimuksen, joka sisältää käytännön toimia. Komissio ottaa huomioon asiaa koskevat Euroopan parlamentin ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitean huomautukset ja katsoo, että asetuksessa on tärkeää viitata selkeästi tällaiseen yhteistyöhön, sekä ehdottaa samanlaisen viittauksen lisäämistä Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiötä koskevan asetuksen muutosehdotukseen.

4 artiklan 2 kohdan toinen alakohta

Tällä muutoksella vastataan tarpeeseen varmistaa työmarkkinaosapuolten osallistuminen jäsenvaltioiden sisäisen ja niiden välisen vakiintuneen verkoston toimintaan. Ehdotuksen mukaan jäsenvaltioiden osoittamat kansalliset tietokeskukset, jotka koordinoivat tietoja ja välittävät ne virastolle, ottavat huomioon kansallisen tason työmarkkinaosapuolten näkemykset kansallisen lainsäädännön tai menettelytapojen mukaisesti.

7 a artikla - (uusi)

Tässä uudessa artiklassa täsmennetään viraston hallinto- ja johtamisrakenteet ja vahvistetaan siten virallisesti puheenjohtajiston asema.

8 artikla

Tämän hallintoneuvoston kokoonpanoa ja toimintaa koskevan artiklan muutokset perustuvat ulkoisten arvioijien sekä työturvallisuuden ja työterveyden neuvoa-antavan komitean lausunnon päätelmiin ja Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston, Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön ja Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen hallintoneuvostojen yhteiseen lausuntoon sellaisena kuin se on otettu huomioon tämän ehdotuksen liitteenä olevassa komission tiedonannossa.

8 artiklan 1 kohta

Tämän hallintoneuvoston kokoonpanoa koskevan kohdan sisältöä ei muuteta, mutta ehdotettu sanamuoto on sellainen, että asetusta ei tarvitse muuttaa unionin jokaisen tulevan laajentumisen yhteydessä.

8 artiklan 2 kohdan toinen alakohta

Nykyisessä asetuksessa säädetään, että työnantaja- ja työntekijäjärjestöjä edustavat hallintoneuvoston jäsenet nimitetään niiden jäsenten ja varajäsenten keskuudesta, jotka edustavat kyseisiä järjestöjä työturvallisuuden ja työterveyden neuvoa-antavassa komiteassa, näiden komitean jäsenten ehdotuksesta. Vaikka asetuksessa ei säädetä samoin hallitusten edustajien osalta, käytännössä myös he olivat kyseisen komitean jäseniä tai varajäseniä. Ehdotetun muutoksen tarkoituksena on vahvistaa virallisesti tämä menettelytapa.

8 artiklan 2 kohdan neljäs ja viides alakohta (uusi)

Neljännen alakohdan tavoitteena on parantaa jäsenvaltioiden sekä työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen tietoisuutta siitä, että hallintoneuvoston jäsenten on tarpeen vastata tasapuolisesti asiaan liittyviä taloudenaloja, ja lisäksi se sisältää hallintoneuvoston kokoonpanoa koskevan sukupuolten tasa-arvonäkökohdan. Nämä muutokset ovat työturvallisuuden ja työterveyden neuvoa-antavan komitean jäsenten nimeämistä koskevan neuvoston päätöksen [9] mukaisia.

[9] Ks. 22 päivänä heinäkuuta 2003 tehdyn neuvoston päätöksen 2003/C 218/01 3 artikla.

Viidennellä alakohdalla varmistetaan, että hallintoneuvoston jäsenten luettelo on julkisesti saatavilla ja se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä EU:n avoimuuspolitiikan mukaisesti.

8 artiklan 4 kohta

Tämän muutoksen tarkoituksena on selventää sitä, että yksi kolmesta varapuheenjohtajasta edustaa komissiota, kuten kaikissa kolmessa kolmikantaisessa erillisvirastossa on aina ollut käytäntönä. Koska komissiota ei selkeästi mainita nykyisessä sanamuodossa, siitä saa vaikutelman, että kolme varapuheenjohtajaa edustavat kolmea ryhmää. Muutoksen tarkoituksena on myös välttää epäselvyys siitä, kuinka monta edustajaa komissiolla on puheenjohtajistossa (ks. 8 artiklan uusi 8 kohta).

Lisäksi sen avulla saadaan mahdollisuus uusia hallintoneuvoston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan vuoden kestävä toimikausi jatkuvuuden varmistamiseksi, koska ehdotuksen mukaan kokousten määrä rajoitettaisiin periaatteessa yhteen kokoukseen vuodessa.

Artiklan 4 kohtaan lisätään uusi alakohta. Tavoitteena on vahvistaa virallisesti hallintoneuvostossa edustettuina olevat kolme ryhmää ja niiden toimintatapa. Käytännössä on olemassa kolme erillistä ryhmää: kansallisten hallitusten, työnantajajärjestöjen ja työntekijäjärjestöjen edustajat. Ennen hallintoneuvoston kokouksia nämä kolme ryhmää käyvät toisistaan erillään sisäisiä neuvotteluja, joiden tulokset esitetään hallintoneuvoston kokouksessa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kunkin hallintoneuvoston jäsenen henkilökohtaista oikeutta käyttää puheenvuoro.

Tässä yhteydessä on syytä todeta, että yhteisön tasolla toimivien työmarkkinaosapuolten järjestöjen edustajat, jotka osallistuvat myös hallintoneuvoston kokouksiin ilman äänioikeutta, osallistuvat aktiivisesti hallintoneuvoston toimintaan erityisesti sovittamalla yhteen ryhmissä vallitsevia näkemyksiä. Yhteisön kolmen erillisviraston yhteisen, hallintoneuvostojen tulevaa hallintotapaa koskevan lausunnon mukaisesti ehdotetaan, että myös hallitusten ryhmä nimeäisi koordinaattorin, koska se parantaisi ryhmien välistä tasapainoa ja tehostaisi hallintoneuvoston toimintaa.

Koska tämä organisaatiorakenne on osoittautunut hyödylliseksi ja sidosryhmät tukevat sitä, komission kannan mukaisesti se on aiheellista vahvistaa virallisesti periaatteellisella tasolla ja jättää toimintaa koskevien yksityiskohtien määrittely uuden työjärjestyksen laatijoille.

8 artiklan 5 kohta

Tähän kohtaan ehdotetulla muutoksella vähennetään hallintoneuvoston kokousten määrä kahdesta yhteen vuodessa, koska hallintoneuvoston olisi keskityttävä pelkästään strategisiin kysymyksiin. Lisäksi puheenjohtajisto tunnustetaan virallisesti ja sen asemaa lujitetaan tämän artiklan uuden 9 ja 10 kohdan mukaisesti sekä esitetään laajentumisen määrälliset vaikutukset hallintoneuvoston toimintaan (kasvu 48 jäsenestä 78 jäseneen).

Mahdollisten lisäkokousten osalta ehdotetaan myös, että niiden edellytyksenä oleva jäsenmäärä vähennetään yhteen kolmasosaan, jotta järjestelmä olisi joustavampi ja yhteisön kahden muun elimen sääntöjen mukainen.

8 artiklan 6 kohta

Tähän ehdotetaan kahta muutosta.

Ensimmäisen muutosehdotuksen mukaan hallintoneuvosto tekee päätöksensä jäsentensä äänten ehdottomalla enemmistöllä eikä kahden kolmasosan enemmistöllä. Tämän tarkoituksena on helpottaa päätöksentekoa, ja se on yhteisön kahden muun elimen sääntöjen mukainen. Toisessa muutosehdotuksessa annetaan kaikille hallintoneuvoston jäsenille (hallitusten, työnantajien, työntekijöiden ja komission edustajille) yksi ääni kullekin, kun taas nykyisin hallitusten edustajilla on kullakin kaksi ääntä. Tällä muutoksella yhdenmukaistetaan viraston ja yhteisön kahden muun elimen käytäntöä. Komissio ehdottaa tätä muutosta ottaen huomioon yhteisön elinten tulevaa kehittämistä koskevat suuntaviivat [10] ja erityisesti sidosryhmien tarpeellisen edustuksen kyseisten elinten hallintoneuvostoissa sekä valtion- ja hallitusten päämiesten sopiman periaatteen, joka koskee työmarkkinaosapuolten aiempaa aktiivisempaa osallistumista sosiaalipoliittiseen ohjelmaan [11].

[10] KOM(2002)718 lopullinen.

[11] KOM(2000)379, 28.6.2000.

8 artiklan uusi 8, 9, 10 ja 11 kohta

Nykyisessä asetuksessa ei säädetä lainkaan puheenjohtajistosta, joka toimii nykyisellään perustanaan hallintoneuvoston työjärjestys, jossa määritellään sen velvollisuudet, kokoonpano ja toimintasäännöt [12].

[12] Työjärjestyksen 2 ja 3 artikla.

Artiklan 8 kohdassa ehdotetaan, että puheenjohtajiston asema vahvistetaan virallisesti, koska hallintoneuvosto siirtää sille uusia tehtäviä suoritettavaksi koko vuoden ajan. Komissio ei katso tarpeelliseksi lisätä puheenjohtajiston jäsenmäärää, kuten yhteisessä lausunnossa edellytetään. Kahdeksan jäsentä (hallintoneuvoston puheenjohtaja ja kolme varapuheenjohtajaa, ryhmien kolme koordinaattoria ja yksi komission edustaja) on riittävä määrä sen varmistamiseksi, että hallintoneuvoston eri mielipiteet otetaan koordinoidusti huomioon kasvattamatta silti jäsenmäärää niin suureksi, että se heikentäisi menettelyjen tehokkuutta. Hallintoneuvosto voisi tarvittaessa lisätä puheenjohtajiston vuosittaista kokousmäärää (joka on nykyisellään neljä, mukaan luettuna kaksi hallintoneuvoston kahta kokousta valmistelevaa kokousta). Nykyinen järjestelmä on osoittautunut tehokkaaksi myös siksi, että hallintoneuvoston jäsenet ovat myös työturvallisuuden ja työterveyden neuvoa-antavan komitean jäseniä.

Artiklan 9 kohdassa selvennetään, millaisia velvollisuuksia hallintoneuvosto voi siirtää puheenjohtajistolle, jättämällä selkeästi pois jotkut asetuksessa säädetyt hallintoneuvoston tehtävät (jotka liittyvät lähinnä vuotuisen ja vaihtuvan työohjelman, talousarvion ja viraston varainhoitoa koskevien sääntöjen hyväksymiseen). Kyseiset tehtävät eivät saisi olla päällekkäisiä johtajan tehtävien kanssa.

Artiklan 10 kohdassa täsmennetään, että hallintoneuvosto päättää puheenjohtajiston vuotuisesta kokousaikataulusta, mutta lisäkokouksia voidaan kutsua koolle puheenjohtajiston jäsenten pyynnöstä.

Artiklan 11 kohdassa vahvistetaan virallisesti puheenjohtajiston nykyinen päätöksentekojärjestelmä ja ehdotetaan, että päätökset tehtäisiin yksimielisesti. Jos yksimielisyyteen ei päästä, puheenjohtajisto voi antaa asian hallintoneuvoston päätettäväksi. Tämän avulla varmistetaan hallintoneuvoston ja puheenjohtajiston välillä tarvittava avoimuus sekä se, että puheenjohtajiston menettelyt ovat hallintoneuvoston strategisten suuntaviivojen mukaisia.

9 artiklan uusi alakohta

Asetuksen 8 artiklan entinen 7 kohta, jonka nojalla Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön johtaja ja hallintoneuvoston puheenjohtaja voivat osallistua hallintoneuvoston kokouksiin tarkkailijoina, on siirretty 9 artiklaan "Tarkkailijat" oikeudellisen yhtenäisyyden vuoksi.

10 artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta

Tähän ehdotetaan kahta muutosta.

Ensimmäisessä ehdotetussa muutoksessa vahvistetaan virallisesti, että hallintoneuvosto hyväksyy vuosittaisen työohjelman lisäksi myös viraston nelivuotisen toimintaohjelman.

Toisen muutoksen aiheena on komission kuulemismenettely, joka koskee työohjelman luonnosta: termi 'komissio' korvataan termillä 'komission yksiköt', joka kuvaa paremmin nykyistä menettelyä.

Työturvallisuuden ja työterveyden neuvoa-antavan komitean kuuleminen säilytetään, jotta kohta on oikeudellisesti yhtenäinen 22 päivänä heinäkuuta 2003 tehdyn neuvoston päätöksen (2003/C 218/01) 2 artiklan 2 kohdan g alakohdan kanssa.

11 artiklan 2 kohta

Ehdotettujen muutosten tarkoituksena on vahvistaa virallisesti, että hallintoneuvostoa koskeviin johtajan tehtäviin sisältyy tarvittaessa myös puheenjohtajistoa koskevat tehtävät.

Yleistä:

Ehdotuksen mukaan kaikki viittaukset 'hallintoneuvostoon' muutetaan muotoon 'johtokunta', joka kuvaa paremmin sen strategista tehtävää.

7. Talousarviota koskevat tiedot

Ehdotetut muutokset eivät vaikuta viraston kokonaistalousarvioon, koska uusia toimintoja ei aloiteta. Tästä syystä ehdotus annetaan ilman rahoitusselvitystä.

2004/0014 (CNS)

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS Euroopan työturvallisuus- ja työterveysviraston perustamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 2062/94 muuttamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 308 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen [13], joka on annettu työturvallisuuden ja työterveyden neuvoa-antavan komitean kuulemisen jälkeen,

[13] EUVL C [...], [...], s. [...].

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon [14],

[14] EUVL C [...], [...], s. [...].

ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon [15],

[15] EUVL C [...], [...], s. [...].

ottaa huomioon alueiden komitean lausunnon [16],

[16] EUVL C [...], [...], s. [...].

sekä katsoo seuraavaa:

(1) Euroopan työturvallisuus ja työterveysviraston perustamisesta 18 päivänä heinäkuuta 1994 annettuun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2062/94 [17] sisältyy viraston ja erityisesti sen hallintoneuvoston tavoitteita, tehtäviä ja organisaatiota koskevia säännöksiä. Kyseisiä säännöksiä on muutettu Itävallan, Ruotsin ja Suomen liittymisen jälkeen, kun hallintoneuvostoon on ollut tarpeen lisätä uusia jäseniä.

[17] EYVL L 216, 20.8.1994, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1654/2003 (EUVL L 245, 29.9.2003, s. 38).

(2) Työturvallisuus ja työterveys ovat keskeinen osatekijä edistettäessä työpaikkojen laatua, ja se kuuluu Euroopan unionin tärkeimpiin sosiaalipolitiikan aloihin. Komission 11 päivänä maaliskuuta 2002 antama tiedonanto "Työn ja yhteiskunnan muutoksiin sopeutuminen: Yhteisön uusi työterveys- ja työturvallisuusstrategia vuosiksi 2002-2006" [18] osoittaa Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston, jäljempänä 'virasto', tärkeän aseman toteutettaessa työterveyden ja työturvallisuuden edistämiseen, tiedotuskampanjoihin ja ennakointiin liittyviä toimia, jotka ovat tarpeen tiedonannossa esitettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi.

[18] KOM(2002)118 lopullinen.

(3) Neuvoston 3 päivänä kesäkuuta 2002 antamassa päätöslauselmassa yhteisön uudesta työterveys- ja työturvallisuusstrategiasta vuosiksi 2002-2006 [19] edellytetään, että virastolla on oltava keskeinen asema hyviä toimintatapoja koskevan tiedon keräämisessä ja levittämisessä sekä valistus- ja ennakointitoimissa. Neuvosto kehottaa komissiota edistämään viraston välityksellä jäsenvaltioiden ja yhteisön tasolla toimivien työmarkkinaosapuolten yhteistyötä ottaen huomioon yhteisön tulevan laajentumisen sekä suhtautuu myönteisesti komission aikomukseen antaa viraston toiminnan ja tehtävien tehostamiseen tähtäävä ehdotus, jossa otetaan huomioon ulkoisesta arvioinnista laadittu kertomus ja neuvoa-antavan komitean lausunto kyseisestä kertomuksesta.

[19] EYVL C 161, 5.7.2002, s. 1.

(4) Myös 23 päivänä lokakuuta 2002 annetussa Euroopan parlamentin päätöslauselmassa komission tiedonannosta työn ja yhteiskunnan muutoksiin sopeutumisesta: Yhteisön uusi työterveys- ja työturvallisuusstrategia vuosiksi 2002-2006 [20] tuetaan viraston johtavaa asemaa tärkeimpänä toimijana lainsäädännön ulkopuolisessa työterveyttä ja työturvallisuutta koskevassa toiminnassa yhteisön tasolla ja toivotaan, että virasto ja Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiö jatkavat yhteistyönsä tehostamista ja vakiinnuttamista kumpikin oman asemansa mukaisesti tällä politiikan alalla.

[20] Euroopan parlamentin päätöslauselma 23. lokakuuta 2002, A5-0310/2002 lopullinen.

(5) Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 17 päivänä heinäkuuta 2002 antamassa lausunnossa, joka koskee komission tiedonantoa yhteisön uudesta työterveys- ja työturvallisuusstrategiasta (2002-2006), [21] korostetaan viraston asemaa riskien arvioinnissa samoin kuin viraston tarvetta olla säännöllisesti yhteydessä Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiöön, jotta vältettäisiin päällekkäinen työ ja edistettäisiin kysymysten keskinäistä pohdintaa.

[21] Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto SOC/102, 17.7.2002.

(6) Viraston arviointia koskevassa komission kertomuksessa [22], joka on laadittu asetuksen (EY) N:o 2062/94 23 artiklan mukaisesti ja joka perustuu vuonna 2001 tehtyyn ulkoiseen arviointiin ja hallintoneuvoston sekä komission työturvallisuuden ja työterveyden neuvoa-antavan komitean huomioihin, korostetaan tarvetta muuttaa asetusta (EY) N:o 2062/94 viraston ja sen hallintorakenteiden tehokkuuden ja toimivuuden säilyttämiseksi.

[22] KOM(2004)50 lopullinen.

(7) Euroopan parlamentti on kehottanut komissiota tarkastelemaan uudelleen erillisvirastojen hallintoneuvostojen kokoonpanoa ja työtapoja ja antamaan asiaa koskevia ehdotuksia. [23]

[23] A5-0079/2003, 28 kohta.

(8) Viraston, Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen ja Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön hallintoneuvostot ovat toimittaneet komissiolle yhteisen lausunnon hallintoneuvostojen tulevasta hallintotavasta ja toiminnasta.

(9) Viraston, Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen ja Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön kolmikantaisuuteen perustuva hallintotapa, jossa hallitukset, työnantajajärjestöt ja työntekijäjärjestöt ovat edustettuina, on kyseisten elinten toiminnan onnistumisen kannalta olennaisen tärkeää.

(10) Työmarkkinaosapuolten osallistuminen näiden kolmen yhteisön elimen hallintotapaan on erityiskäytäntö, joka edellyttää niiden toimivan yhteisten sääntöjen mukaisesti.

(11) Hallitusten, työnantajien ja työntekijöiden muodostaman kolmen ryhmän esiintyminen hallintoneuvostossa sekä koordinaattorin nimeäminen sekä työnantajien että työntekijöiden ryhmälle on osoittautunut olennaisen tärkeäksi. Kyseinen järjestelmä olisi siksi vahvistettava virallisesti sekä laajennettava koskemaan myös hallitusten ryhmää. Kun otetaan huomioon yhteisön elinten tulevaa kehittämistä koskevat suuntaviivat [24] ja erityisesti sidosryhmien tarpeellinen edustus kyseisten elinten hallintoneuvostoissa sekä valtion- ja hallitusten päämiesten sopima periaate, joka koskee työmarkkinaosapuolten aiempaa aktiivisempaa osallistumista sosiaalipoliittiseen ohjelmaan, kaikilla hallintoneuvoston jäsenillä olisi oltava yhtäläisesti yksi ääni.

[24] KOM (2002) 718 lopullinen.

(12) Kunkin jäsenvaltion kansallisen kolmikantaedustuksen säilyttämisellä varmistetaan kaikkien tärkeimpien sidosryhmien osallistuminen sekä se, että sosiaalialan kysymyksille ominainen etunäkökohtien ja toimintamallien moninaisuus otetaan huomioon.

(13) On tarpeen ennakoida unionin tulevan laajentumisen käytännön vaikutuksia virastoon. Hallintoneuvoston kokoonpanoa ja toimintaa olisi mukautettava uusien jäsenvaltioiden liittymisen huomioon ottamiseksi.

(14) Puheenjohtajistoa, josta määrätään hallintoneuvoston työjärjestyksessä, on tarpeen lujittaa viraston toiminnan jatkuvuuden ja päätöksenteon tehokkuuden varmistamiseksi. Puheenjohtajiston kokoonpanon olisi edelleen vastattava hallintoneuvoston kolmikantarakennetta.

(15) Komission tavoitteena on perustamissopimuksen 3 artiklan mukaisesti poistaa epätasa-arvo ja edistää naisten ja miesten tasa-arvoa kaikissa toimissa. Siksi on aiheellista antaa säännökset, joilla edistetään miesten ja naisten tasapuolista edustusta hallintoneuvoston kokoonpanossa.

(16) Asetus (EY) N:o 2062/94 olisi näin ollen muutettava vastaavasti.

(17) EY:n perustamissopimuksessa ei ole muuta tämän asetuksen antamiseen valtuuttavaa määräystä kuin 308 artikla,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetus (EY) N:o 2062/94 seuraavasti:

1) Korvataan 2 artikla seuraavasti:

"2 artikla

Tavoite

Edistääkseen erityisesti työympäristön parantamista työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden suojelemiseksi siten kuin siitä määrätään perustamissopimuksessa ja myöhemmissä työturvallisuutta ja -terveyttä koskevissa yhteisön strategioissa ja toimintaohjelmissa, viraston tavoitteena on antaa yhteisön elimille, jäsenvaltioille ja muille asianomaisille tarvittavia teknisiä, tieteellisiä ja taloudellisia tietoja työturvallisuuden ja -terveyden alalla."

2) Muutetaan 3 artikla seuraavasti:

(a) Muutetaan 1 kohta seuraavasti:

(i) Korvataan a ja b kohta seuraavasti:

"a) kerätä, analysoida ja jakaa jäsenvaltioita koskevia teknisiä, tieteellisiä ja talouteen liittyviä tietoja ja välittää niitä yhteisön laitoksille, jäsenvaltioille ja muille asianomaisille; tämän tietojen keruun tarkoituksena on selvittää kansallisen tason toimien tärkeysjärjestys ja olemassa olevat kansalliset ohjelmat sekä hankkia tarvittavat tiedot yhteisön toimien tärkeysjärjestyksestä ja ohjelmista;

b) kerätä ja analysoida teknisiä, tieteellisiä ja talouteen liittyviä tietoja työturvallisuutta ja -terveyttä koskevasta tutkimuksesta sekä muusta tutkimustoiminnasta, johon kuuluu työturvallisuuteen ja -terveyteen liittyviä näkökohtia, sekä jakaa tietoa tutkimusten tuloksista ja tutkimustoiminnasta;"

(ii) Korvataan h ja i kohta seuraavasti:

"h) antaa teknisiä, tieteellisiä ja taloudellisia tietoja ennaltaehkäisevien toimien toteuttamiseen käytettävistä menetelmistä ja välineistä, määritellä hyviä toimintatapoja ja edistää ennalta ehkäiseviä toimia kiinnittäen erityistä huomiota pienten ja keskisuurten yritysten erityisongelmiin;

i) osallistua työturvallisuuden ja -terveyden edistämistä koskevien tulevien yhteisön strategioiden ja toimintaohjelmien kehittämiseen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta komission toimivaltaa;"

(iii) Lisätään j kohta seuraavasti:

"j) Virasto varmistaa, että jaettavat tiedot ovat loppukäyttäjien kannalta ymmärrettäviä, ja tekee tämän tavoitteen saavuttamiseksi tiivistä yhteistyötä 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen kansallisten tietokeskusten kanssa."

(b) Korvataan 2 kohta seuraavasti:

"2. Virasto toimii päällekkäisen työn välttämiseksi mahdollisimman tiiviissä yhteistyössä olemassa olevien yhteisön laitosten, säätiöiden, erityiselinten ja ohjelmien kanssa. Virasto varmistaa, että se tekee asianmukaista yhteistyötä erityisesti Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön kanssa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta sen omia tavoitteita."

3) Korvataan 4 artiklan 2 kohdan toinen alakohta seuraavasti:

"Toimivaltaiset kansalliset viranomaiset tai niiden nimeämä toimielin vastaavat virastolle kansallisella tasolla toimitettavien tietojen yhteensovittamisesta ja/tai välittämisestä. Kansalliset viranomaiset ottavat huomioon kansallisella tasolla toimivien työmarkkinaosapuolten näkökannat kansallisen lainsäädännön ja/tai toimintatapojen mukaisesti."

4) Lisätään seuraava (uusi) 7 a artikla:

"7 a artikla (uusi)"

Hallinto- ja johtamisrakenteet

Säätiöön kuuluu:

a) johtokunta;

b) puheenjohtajisto;

c) johtaja."

5) Korvataan 8 artikla seuraavasti:

"8 artikla

Johtokunta

1. Johtokuntaan kuuluu:

a) yksi kunkin jäsenvaltion hallitusta edustava jäsen;

b) yksi kunkin jäsenvaltion työnantajajärjestöjä edustava jäsen;

c) yksi kunkin jäsenvaltion työntekijäjärjestöjä edustava jäsen;

d) kolme komissiota edustavaa jäsentä."

2. Neuvosto nimittää 1 kohdan a, b ja c kohdassa tarkoitetut jäsenet työturvallisuuden ja työterveyden neuvoa-antavan komitean jäsenten ja varajäsenten keskuudesta komiteassa edustettuina olevien hallitusten, työnantajien ja työntekijöiden järjestöjen ehdotuksen perusteella.

Neuvosto nimittää varsinaisen jäsenen kanssa samanaikaisesti ja samoin edellytyksin varajäsenen, joka osallistuu johtokunnan kokouksiin ainoastaan varsinaisen jäsenen poissa ollessa.

Komissio nimittää sitä edustavat varsinaiset jäsenet ja varajäsenet itse.

Kun jäsenvaltiot, työnantajajärjestöt ja työntekijäjärjestöt laativat neuvostolle ehdokasluettelonsa, niiden on pyrittävä varmistamaan, että johtokunnan kokoonpanossa otetaan huomioon asiaan liittyvät eri taloudenalat ja että naisten ja miesten edustus on tasapuolinen.

Neuvosto julkaisee tiedoksi johtokunnan jäsenten luettelon Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

3. Johtokunnan jäsenten toimikausi on kolme vuotta. Sama jäsen voidaan nimittää uudeksi toimikaudeksi.

Jos jäsenen toimikausi päättyy tai jäsen eroaa tai erotetaan, hän jatkaa tehtävässään, kunnes hänet on nimitetty uudeksi toimikaudeksi tai hänen tilalleen on nimitetty uusi jäsen.

4. Hallitusten, työntekijäjärjestöjen ja työnantajajärjestöjen edustajien on kunkin muodostettava johtokunnan sisällä toimiva ryhmä. Kunkin ryhmän on nimettävä koordinaattori. Työntekijä- ja työnantajaryhmien koordinaattorit edustavat kukin järjestöään Euroopan tasolla ja osallistuvat johtokunnan kokouksiin ilman äänioikeutta.

Johtokunta valitsee edellä tarkoitettujen kolmen ryhmän sekä komission edustajien keskuudesta yhdeksi vuodeksi puheenjohtajansa ja kolme varapuheenjohtajaa, jotka voidaan valita uudeksi toimikaudeksi.

5. Puheenjohtaja kutsuu johtokunnan koolle kerran vuodessa. Puheenjohtaja kutsuu koolle lisäkokouksia, kun vähintään kolmasosa johtokunnan jäsenistä sitä pyytää.

6. Johtokunta tekee päätöksensä jäsentensä äänten ehdottomalla enemmistöllä. Kullakin jäsenellä on yksi ääni.

7. Johtokunta vahvistaa työjärjestyksensä, joka tulee voimaan, kun neuvosto on komission lausunnon saatuaan hyväksynyt sen.

8. Johtokunta asettaa puheenjohtajiston. Puheenjohtajisto koostuu johtokunnan puheenjohtajasta ja kolmesta varapuheenjohtajasta sekä kunkin 4 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun ryhmän koordinaattorista ja yhdestä komission edustajasta.

9. Puheenjohtajisto toteuttaa johtokunnan antamin valtuuksin kaikki viraston asianmukaisen johtamisen edellyttämät toimenpiteet johtokunnan kokousten välillä lukuun ottamatta 10, 13, 14 ja 15 artiklassa tarkoitettuja tehtäviä ja sanotun kuitenkaan rajoittamatta 11 artiklassa vahvistettuja johtajan velvollisuuksia.

10. Johtokunta päättää puheenjohtajiston vuotuisesta kokousaikataulusta. Puheenjohtaja kutsuu koolle puheenjohtajiston lisäkokouksia sen jäsenten pyynnöstä.

11. Puheenjohtajiston päätökset tehdään yksimielisesti. Jos yksimielisyyteen ei päästä, puheenjohtajisto antaa asian johtokunnan päätettäväksi."

6) Lisätään 9 artiklaan seuraava alakohta:

"Johtokunnan puheenjohtaja ja Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön johtaja voivat osallistua johtokunnan kokouksiin tarkkailijoina."

7) Korvataan 10 artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

Johtokunta hyväksyy viraston vuosittaisen työohjelman ja nelivuotisen toimintaohjelman 11 artiklassa tarkoitetun johtajan laatiman esityksen perusteella komission yksiköitä ja työturvallisuuden ja työterveyden neuvoa-antavaa komiteaa kuultuaan."

8) Korvataan 11 artiklan 2 kohta seuraavasti:

"2. Johtaja on viraston laillinen edustaja.

Hän vastaa:

(a) johtokunnan ja puheenjohtajiston tekemien päätösten ja hyväksymien ohjelmien asianmukaisesta valmistelusta ja täytäntöönpanosta,

(b) viraston johtamisesta ja yleisestä hallinnosta,

(c) edellä 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun kertomuksen valmistelusta ja julkaisemisesta,

(d) säädettyjen tehtävien suorittamisesta,

(e) kaikista henkilöstöön liittyvistä asioista,

(f) johtokunnan ja puheenjohtajiston kokousten valmistelusta."

9) Korvataan artikloissa esiintyvä termi 'hallintoneuvosto' termillä 'johtokunta'.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä [...] päivänä [...]kuuta

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja