Komission tiedonanto - Rakenneindikaattorit /* KOM/2002/0551 lopull. */
KOMISSION TIEDONANTO - Rakenneindikaattorit TIIVISTELMÄ Tiedonannossa esitetään komission ehdotus vuoden 2003 kevätraportissa käytettäväksi indikaattoriluetteloksi. // Tässä tiedonannossa esitetään komission ehdotus indikaattoriluetteloksi, jonka päätarkoituksena on taustoittaa vuoden 2003 kevätraportin pääaiheita. Tiedonannossa kuvataan myös komission yksiköiden edistymistä viimeksi kuluneen vuoden aikana uusien indikaattoreiden kehittämisessä, viimevuotisen rakenneindikaattoriluettelon laadun parantamisessa ja ehdokasmaiden integroimisessa rakenneindikaattoriprosessiin. Luetteloa on uusittu mahdollisimman vähäisin ja joustavin muutoksin. // Tämä on kolmas vuosi, jona komissio on valinnut tietyt rakenneindikaattorit. Luetteloa on muutettu vain vähän, jotta luettelo säilyisi mahdollisimman muuttumattomana. Tämä on tärkeää tavoitteiden saavuttamisessa tapahtuneen edistymisen vuosittaisen arvioinnin kannalta. Se mahdollistaa myös indikaattoreiden luotettavuuden ja laadun jatkuvan parantamisen. Luettelossa on kuitenkin pyritty myös joustavuuteen, ja siihen on otettu mukaan uusia poliittisia painopistealueita ilmentäviä indikaattoreita tai muuten entistä parempia indikaattoreita. Luettelo on edelleen lyhyt ja edustaa tasapainoisesti eri alueita. // Indikaattoriluettelo on myös pidetty lyhyenä eikä viimevuotisessa kevätraportissa käytettyjen 42 indikaattorin määrää ole lisätty. Lyhyen luettelon etuna on, että sen avulla indikaattoreiden ilmaisemat poliittiset viestit voidaan kohdentaa paremmin. Eri alojen välinen tasapaino on säilytetty ottamalla luetteloon kultakin alalta seitsemän indikaattoria. Tärkein muutos on ehdokasmaiden ottaminen mukaan prosessiin. // Kaikki 13 ehdokasmaata sisällytetään Göteborgin Eurooppa-neuvoston pyynnöstä tänä vuonna rakenneindikaattoreihin, jotta niitä voidaan arvioida komission kevätraportissa. Tiedonannossa esitetään arvio ehdokasmaita koskevien tietojen saatavuudesta seuraavan kevätraportin antamisen aikaan. Indikaattoreiden kehittämisessä ja parantamisessa on edistytty hyvin. // Komission yksiköt ovat edistyneet hyvin uusien indikaattoreiden kehittämisessä ja olemassa olevien indi-kaattoreiden laadun parantamisessa. Edistystä on tapahtunut muun muassa seuraavia aloja koskevien indikaattoreiden kehittämisessä: yhdistelmäindikaattorit, potentiaalinen tuotanto, efektiivinen marginaaliveroaste (ja keskimääräinen efektiivinen veroaste), lasten päivähoitojärjestelyt, sähköinen kaupankäynti, sähköiset viranomaispalvelut, yritysdemografia, yritysten rekisteröinti, rahoitusmarkkinoiden yhdentyminen sekä lajiteltujen ja vaarallisten jätteiden kierrätysaste. Tämän työn pohjalta luetteloon on lisätty kaksi uutta indikaattoria. Komission yksiköt jatkavat ensi vuonna useiden alojen indikaattoreiden kehittämistä. Komission yksiköissä on kehitetty kaksi osaamistaloutta kuvaavaa yhdistelmäindikaattoria, joita käytetään aihetta käsittelevissä poliittisissa keskusteluissa ja tiedonannoissa. Komissio pohtii myös jatkossa tapoja käyttää yhdistelmäindikaattoreita rakenneindikaattoreiden osana. RAKENNEINDIKAATTORIT I Taustaa 1. Lissabonissa pidetyn Eurooppa-neuvoston päätelmissä (36 kohta) komissiota kehotettiin ottamaan käyttöön yhteisesti sovittuja rakenteellisia indikaattoreita, joiden perusteella komissio laatii vuotuisen kevätraportin kevään Eurooppa-neuvostolle. Rakenneindikaattoreiden tarkoituksena on mahdollistaa Lissabonin Eurooppa-neuvostossa sovittujen, Göteborgissa laajennettujen ja Tukholmassa ja Barcelonassa täsmennettyjen tavoitteiden edistymisen objektiivinen arviointi. 2. Komissio on laatinut kahtena viime vuonna luettelon rakenneindikaattoreista ja päässyt siitä sopimukseen neuvoston kanssa. Indikaattorit kattavat kuusi alaa: yleinen talouden tilanne, työllisyys, innovaatio- ja tutkimustoiminta, talousuudistus, sosiaalinen yhteenkuuluvuus ja ympäristö. Indikaattorit ovat osoittautuneet hyödyllisiksi kevätraportin kannalta, sillä niillä voidaan osoittaa ne osa-alueet, joilla tarvitaan vielä lisätoimia, ja mitata Lissabonissa sovittujen tavoitteiden saavuttamisessa tapahtunutta edistymistä. 3. Tässä tiedonannossa esitetään komission suositus vuoden 2003 kevätraportissa keskeisessä asemassa olevien rakenneindikaattoreiden luetteloksi. Neuvoston kanssa sovittava lopullinen rakenneindikaattoriluettelo vahvistetaan Kööpenhaminassa joulukuussa 2002 kokoontuvassa Eurooppa-neuvostossa. II Tämänhetkinen tilanne 4. Rakenneindikaattoreihin liittyvää työtä on komission yksiköissä tehty viime vuonna annetusta tiedonannosta lähtien seuraavilla neljällä alalla: (i) Vuoden 2002 kevätraportissa käytettyyn luetteloon sisältyneiden indikaattoreiden laatua on parannettu. (ii) Ehdokasmaat on sisällytetty rakenneindikaattoreihin Göteborgin Eurooppa-neuvoston pyynnön mukaisesti. (iii) Sovittua kehitettävien indikaattoreiden luetteloa varten on laadittu täsmällisiä määritelmiä ja tietoja. (iv) On arvioitu, tulisiko indikaattoriluetteloa muuttaa siten, että siinä otetaan huomioon kehitettäviä indikaattoreita koskevan työn edistyminen ja viimeisimmissä Eurooppa-neuvostoissa päätetyt poliittiset painopistealueet. 5. Eurostat on tehnyt yhteistyötä komission muiden yksiköiden ja jäsenvaltioiden kansallisten tilastokeskusten kanssa luetteloon sisältyvien indikaattoreiden laadun parantamiseksi. Viime vuonna Eurostat paransi nykyisten rakenneindikaattoreiden kattavuutta, aikasarjoja ja tietojen laatua. Erityisesti on edistytty virallisten tietojen saamisessa sellaisia rakenneindikaattoreita varten, jotka laadittiin aiemmin epävirallisten tietolähteiden perusteella. Eurostat on jatkanut myös yleisön käyttöön tarkoitetun Internet-sivustonsa [1] kehittämistä. Sivusto sisältää nyt yksityiskohtaisia tietoja menetelmistä ja tietoja kaikista rakenneindikaattoreista. Parantamalla indikaattoreiden laatua voidaan parantaa kevätraportissa esitettävien poliittisten päätelmien painoarvoa. [1] www.europa.eu.int/comm/eurostat/structuralindicators 6. Tässä tiedonannossa esitetään komission viime vuoden aikana tekemän rakenneindikaattoreita koskevan työn tärkeimmät tulokset. Osassa III esitellään uutta indikaattoriluetteloa koskevat tärkeimmät periaatteet. Osassa IV esitellään uudet rakenneindikaattorit ja selitetään, miksi tämän vuotuiseen luetteloon on lisätty uusia indikaattoreita ja miksi joitakin indikaattoreita on jouduttu poistamaan. Osassa V selostetaan, kuinka ehdokasmaat sisällytetään rakenneindikaattoreihin tämän vuoden aikana. Osassa VI kuvaillaan komission yksiköiden viime vuodesta lähtien saavuttamaa edistystä uusien indikaattoreiden kehittämisessä. Tiedonannon liitteessä 1 on aiheesta lisätietoja ja uusi indikaattoriluettelo. III Uutta indikaattoriluetteloa koskevat periaatteet 7. Komissio valitsee nyt kolmantena vuonna peräkkäin rakenneindikaattoreita, joiden päätarkoituksena on taustoittaa vuoden 2003 kevätraportin pääaiheita. Indikaattoriluettelo on säilynyt pääosin muuttumattomana, jotta ajan mittaan tapahtuvaa edistystä voidaan mitata neuvoston kehotuksen mukaisesti. Muuttumattomuus on perusteltua myös siksi, että useimmat rakenneongelmat ovat yleensä varsin pitkäkestoisia. Se mahdollistaa myös indikaattoreiden luotettavuuden ja laadun jatkuvan parantamisen. Jos indikaattoreita vaihdettaisiin vuosittain, se vaikeuttaisi indikaattoreiden parantamista sekä Eurostatin että kansallisten tilastokeskusten kannalta. 8. Indikaattoriluettelolle on ominaista myös joustavuus, koska on todettu uusia painopistealueita ja saataville on tullut parempia indikaattoreita. Joustavuuden vastapainona on kuitenkin ollut tarve säilyttää tietty muuttumattomuus, jotta Lissabonin ja myöhempien Eurooppa-neuvostojen vahvistamissa tavoitteissa saavutettua edistystä voidaan arvioida johdonmukaisesti ja perustellusti vuosittaisissa kevätraporteissa. 9. Indikaattoriluettelo on pidettävä lyhyenä, jotta poliittiset viestit säilyvät selkeinä, yksinkertaisina ja oikein kohdistettuina, mutta myös tasapainoisena, jotta siitä näkyy, että Lissabonin ja Göteborgin Eurooppa-neuvostot pitivät (1) työllisyyttä, (2) innovaatio- ja tutkimustoimintaa, (3) talousuudistuksia, (4) sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja (5) ympäristöä yhtä tärkeinä. Lisäksi luettelossa on joitakin yleisiä talousindikaattoreita, joilla havainnollistetaan rakenneuudistusten taustalla olevaa taloudellista toimintaympäristöä. Tässä tiedonannossa esitellään 42 indikaattoria, joten niiden määrä on pysynyt muuttumattomana kevätraporttiin 2002 verrattuna. Kutakin alaa kuvataan seitsemällä indikaattorilla, jotta kaikkia aloja voidaan kuvata yhtä kattavasti. 10. Mahdolliset uudet indikaattorit olisi valittava komission yksiköiden viimevuotisen tiedonannon jälkeen kehittämien indikaattoreiden joukosta, tai niitä olisi voitava perustella Eurooppa-neuvoston sopimien uusien päätavoitteiden mukaisesti. Lisäksi uudet indikaattorit olisi saatava eri toimialoilla käynnissä olevista indikaattori- ja esikuva-analyysiprosesseista, sillä näin voidaan olla varmoja siitä, että indikaattorit on jo testattu. On tärkeää, että kaikki nämä toimialakohtaiset prosessit ovat johdonmukaisia kattavien rakenneindikaattoreiden kanssa. 11. Mahdollisten uusien indikaattoreiden on myös täytettävä indikaattoreiden alkuperäisessä valinnassa käytetyt kriteerit. Indikaattoreiden olisi oltava myös (1) helposti luettavia ja ymmärrettäviä, (2) poliittisesti tarkoituksenmukaisia, (3) keskenään johdonmukaisia, (4) saatavana ajoissa, (5) vertailukelpoisia eri jäsenvaltioiden kesken sekä mahdollisimman usein myös muiden maiden kanssa, (6) peräisin luotettavista lähteistä ja (7) niiden ei pitäisi aiheuttaa kohtuutonta vaivaa jäsenvaltioille eikä vastaajille. 12. Rakenneindikaattoreihin tänä vuonna tehtävä suurin muutos on, että ne laajennetaan kattamaan kaikki 13 ehdokasmaata Göteborgin Eurooppa-neuvoston esittämän pyynnön mukaisesti. Ehdokasmaat voivat näin tulla asteittain mukaan kevätraportin 2003 myötä alkavaan Lissabonin strategiaan. Eurostat on tehnyt yhteistyötä ehdokasmaiden tilastokeskusten kanssa parantaakseen rakenneindikaattoreiden saatavuutta ja laatua näissä maissa. Aihetta käsitellään yksityiskohtaisemmin osassa V. IV Uusi indikaattoriluettelo 13. Uusi indikaattoriluettelo on laadittu yllä olevien periaatteiden mukaisesti. Yhteensä 42 indikaattorin luetteloon on lisätty kolme indikaattoria ja kolme indikaattoria on jätetty pois. 14. Luetteloon on otettu uusia indikaattoreita, kun tietojen kehittämisessä on edistytty riittävästi, esimerkiksi "keskimääräinen työmarkkinoilta poistumisikä", "yritysten rekisteröinti" ja "rahoitusmarkkinoiden yhdentyminen". Luettelon laadinnassa on otettu huomioon myös uudet poliittiset painopistealueet. Esimerkiksi "T&K-menot" eritellään nyt "toimialan rahoittaman T&K-toiminnan" mukaan eikä "yritysten T&K-menojen" mukaan Barcelonan Eurooppa-neuvoston asettaman tavoitteen mukaisesti. Myös "keskimääräinen työmarkkinoilta poistumisikä" -indikaattori on sisällytetty luetteloon Barcelonan Eurooppa-neuvoston pyynnöstä. Kaikkien uusien indikaattoreiden täytyy täyttää osassa III esitetyt laatukriteerit. 15. Viimevuotisesta luettelosta on jouduttu jättämään pois joitakin indikaattoreita, koska luetteloon lisättiin uusia indikaattoreita. Indikaattoreiden valinta on yhä vaikeampi tehtävä, sillä saatavilla on yhä enemmän ja parempia indikaattoreita. Luetteloon otettiin uusia indikaattoreita, jos niiden poliittinen merkitys oli suurempi kuin luettelosta poistetun indikaattorin, jos uusia indikaattoreita koskevien tietojen laatu oli parempi tai jos aiemmat indikaattorit olivat osittain päällekkäisiä jonkin toisen indikaattorin kanssa. 16. Sukupuolen mukainen erittely on rakenneindikaattoreihin sovellettava yleisperiaate. Sukupuolen mukaisen erittelyn käyttöä onkin laajennettu tänä vuonna tapauksissa, joissa on käytettävissä laadukkaita tietoja ja joissa sukupuoleen perustuvan erittelyn käyttö on tarkoituksenmukaista. Sukupuolen mukaan eriteltyjä tietoja on todennäköisesti saatavilla kevätraporttiin 2003 mennessä seuraavista aiheista: "keskimääräinen työmarkkinoilta poistumisikä", "elinikäinen oppiminen", "työtapaturmat" (vakavat, muttei kuolemaan johtaneet tapaturmat), "köyhyysriski", "pitkäkestoisen köyhyyden riski", "alueellisten työllisyysasteiden väliset erot", "pitkäaikaistyöttömyys", "luonnontieteellisten ja teknisten alojen tutkinnot" ja "pelkän oppivelvollisuuskoulun suorittaneet". Yleiset talousindikaattorit 17. Yleiset talousindikaattorit kuvaavat sitä yleistä talouden tilaa, jossa rakenneuudistuksia toteutetaan. Sitä kuvaavia indikaattoreita ei ole muutettu. Potentiaalisen tuotannon kasvun mittaamiseksi on kehitetty uusi indikaattori, sillä se on rakenneuudistuksen lopullinen tavoite. Potentiaalisen tuotannon kasvu päätettiin kuitenkin jättää pois tämän vuoden luettelosta kyseisen indikaattorin käytössä mahdollisesti ilmenevien kysymysten ratkaisemiseksi. Työllisyys 18. Työllisyysindikaattorit vastaavat useita Lissabonin Eurooppa-neuvoston asettamia keskeisiä tavoitteita, muun muassa työllisyyden vahvistamista EU:ssa, sukupuolten yhtäläisiä mahdollisuuksia työelämässä ja aktiivisen työllisyyspolitiikan tärkeyttä, kuten panostusta elinikäiseen oppimiseen. On tärkeää huomata, että Barcelonan Eurooppa-neuvosto täsmensi Lissabonissa sovittuja työllisyyteen ja sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen liittyviä tavoitteita. 19. Indikaattori, joka koskee keskimääräistä työmarkkinoilta poistumisikää, on sisällytetty rakenneindikaattoreiden luetteloon, jotta voitaisiin seurata Barcelonan Eurooppa-neuvoston asettamaa tavoitetta nostaa vuoteen 2010 mennessä asteittain noin viidellä vuodella keskimääräistä ikää, jossa henkilöt poistuvat työmarkkinoilta Euroopan unionissa. Tämä indikaattori korvaa "ikääntyvien työntekijöiden työllisyysaste" -indikaattorin, joka sisältyy vastedes työllisyysasteindikaattoriin. Innovaatio- ja tutkimustoiminta 20. Innovaatio- ja tutkimustoimintaa kuvaavilla indikaattoreilla mitataan Lissabonin Eurooppa-neuvoston päätelmissä painotettua siirtymistä osaamistalouteen tehostamalla T&K-, koulutus- ja tietoyhteiskuntapolitiikkaa. Tähän alaan liittyviin indikaattoreihin ei ehdoteta muutoksia. T&K-menoja kuvaava indikaattori eritellään kuitenkin nyt rahoituslähteen eikä T&K-menot suorittaneen alan mukaan. Tämä muutos heijastaa Barcelonan Eurooppa-neuvostossa sovittua tavoitetta, jonka mukaan unionin T&K-kokonaismenoja olisi nostettava vuoteen 2010 mennessä noin 3 prosenttiin suhteessa BKT:hen ja T&K-toimintaa olisi tehostettava. Näistä investoinneista 2/3 pitäisi tulla yksityiseltä sektorilta. Tätä alaa varten kehitettyjä yhdistelmäindikaattoreita käytetään alkuvaiheessa alakohtaiseen politiikkaan liittyvissä prosesseissa. Talousuudistus 21. Talousuudistusta kuvaavilla indikaattoreilla mitataan Lissabonin Eurooppa-neuvoston painottamaa hyödyke- ja pääomamarkkinoiden uudistamista. Niillä tarkastellaan markkinoiden yhdentymistä, yhteysverkkoja tarvitsevien toimialojen vapauttamisen edistymistä ja mahdollisia julkisten toimien aiheuttamia vääristymiä hyödykemarkkinoiden toiminnassa. 22. Rakenneindikaattoreiden luetteloon on sisällytetty korkojen lähentymistä koskeva indikaattori, joka korvaa "arvopaperimarkkinoilta koottu pääoma" -indikaattorin. Tämän uuden indikaattorin avulla voidaan mitata paremmin rahoitusmarkkinoiden yhdentymisen etenemistä. Korkojen lähentyminen on arvopaperimarkkinoilta koottuun pääomaan verrattuna laaja-alaisempi indikaattori, sillä se kattaa monia eri rahoitusmarkkinoita eivätkä yksityistämisohjelmat tai arvopaperimarkkinoiden suhdannevaihtelut vääristä siitä. Lisäksi tiedot ovat saatavilla lyhyemmällä viipeellä ja korkojen lähentyminen on vakiintunut ja helposti tulkittava indikaattori. 23. Yritysten rekisteröintiä koskeva indikaattori on lisätty rakenneindikaattoriluetteloon Lissabonin Eurooppa-neuvoston pyynnöstä. Eurooppa-neuvosto kehotti komissiota seuraamaan yrityksen perustamiseen liittyvien määräaikoja ja kustannuksia. Uuden yrityksen rekisteröintimenettelyjen kokonaismäärä ja keskimääräinen kesto ovat indikaattoreita, joilla voidaan kuvata talousuudistuksen edistymistä. Tämä indikaattori korvaa "investoinnit" -indikaattorin, jolla ei päästä yhtä täsmällisiin tuloksiin talousuudistuksen edistymisen mittaamisessa. Sosiaalinen yhteenkuuluvuus 24. Sosiaalisen yhteenkuuluvuuden indikaattoreilla mitataan köyhyysriskiä ja pitkäkestoisen köyhyyden riskiä ja tulonjakoa sekä niihin liittyvää sosiaalisen syrjäytymisen riskiä, koska Lissabonin Eurooppa-neuvostossa korostettiin sosiaalisen yhteenkuuluvuuden merkitystä. Laekenin Eurooppa-neuvosto tuki avoimen koordinointimenetelmän soveltamista sosiaalisen yhteenkuuluvuuden alalla. Luetteloon on lisätty seitsemän Laekenissa sovituista kymmenestä ensisijaisesta indikaattorista. Muita, esimerkiksi "elinajanodote syntymästä" -indikaattoria käytetään toimialakohtaisissa prosesseissa. 25. Sosiaalisen yhteenkuuluvuuden osalta on tehty joitakin muutoksia tulonjaon epätasaisuuden, köyhyysriskin, pitkäaikaisen köyhyyden riskin ja työttömissä kotitalouksissa asuvan väestön määritelmiin. Alueellisen yhteenkuuluvuuden määritelmää on muutettu siten, että siinä viitataan alueellisten työttömyysasteiden vaihtelun sijaan alueellisten työllisyysasteiden vaihteluun ja nimi on muutettu muotoon "alueellisten työllisyysasteiden väliset erot". Ympäristö 26. Ympäristöindikaattoreissa on otettu huomioon kestävään kehitykseen liittyvät aiheet, jotka Göteborgin Eurooppa-neuvosto sisällytti Lissabonin prosessiin. Indikaattorit kattavat neljä Göteborgin Eurooppa-neuvostossa yksilöityä pääaihetta, jotka ovat ilmastonmuutos, kestävä liikenne, kansanterveyteen kohdistuvat uhat ja luonnonvarojen hallinta. 27. Ympäristöindikaattoreihin ei ehdoteta muutoksia tänä vuonna. Kasvihuonekaasupäästöjä koskevaa indikaattoria on kuitenkin muutettu sisällyttämällä siihen Kioton pöytäkirjassa ja EU:n rasitteiden jakamista koskevassa sopimuksessa määritetyt poliittiset tavoitteet. Joidenkin jäsenvaltioiden on näiden tavoitteiden mukaisesti vähennettävä päästöjään, kun taas toiset voivat lisätä päästöjään 1990-luvun päästötasoihin verrattuna. Nykyisten päästöjen ja kunkin jäsenvaltion tavoitearvojen välisen erotuksen vertaaminen on tehokas tapa arvioida ilmaston muutokseen sovelletun politiikan vaikutuksia. V Ehdokasmaiden sisällyttäminen rakenneindikaattoreihin 28. Göteborgin Eurooppa-neuvoston pyynnöstä 13 ehdokasmaata (Bulgaria, Kypros, Tsekin tasavalta, Viro, Unkari, Latvia, Liettua, Malta, Puola, Romania, Slovenia, Slovakia ja Turkki) otetaan asteittain mukaan rakenneindikaattoriprosessiin tästä vuodesta lähtien. Etusijalle asetetaan rakenneindikaattoreiden alaryhmän laaja kattavuus, joka mahdollistaa ehdokasmaiden sekä jäsenvaltioiden ja ehdokasmaiden asianmukaisen vertailun. Uusia rakenneindikaattoreita koskevissa ehdotuksissa olisi otettava huomioon tarve saada tietoja ehdokasmaista. 29 Eurostat on tehnyt yhteistyötä ehdokasmaiden tilastokeskusten kanssa parantaakseen rakenneindikaattoreiden saatavuutta ja laatua näissä maissa. Tässä työssä on edistytty huomattavasti. Eurostat on työskennellyt kevätraportin laadinnalle asetettujen määräaikojen mukaan. Tällä hetkellä rakenneindikaattoreissa käytettävien ehdokasmaita koskevien tietojen keruu ja laadullinen arviointi on vielä pääosin kesken. Ehdokasmaita koskevia tietoja ei tästä syystä ole sisällytetty tämän tiedonannon tilastoliitteisiin. 30. Ehdokasmaita koskevien tietojen odotettavissa olevaa saatavuutta kuvataan taulukossa 1. Tässä vaiheessa on vaikea antaa tarkkoja tietoja siitä, mitä maita ja vuosia koskevia tietoja kevätraportissa 2003 voidaan käyttää. Eurostat ja ehdokasmaiden kansalliset tilastokeskukset pyrkivät varmistamaan mahdollisimman hyvän kattavuuden ja samalla ottamaan huomioon, että tietojen on oltava laadukkaita ja että kyseisen maan tilastointijärjestelmiä ollaan kehittämässä. Ehdokasmaiden ottaminen mukaan rakenneindikaattoreiden kehittämiseen ei saa kuormittaa kohtuuttomasti näitä maita. >TAULUKON PAIKKA> >TAULUKON PAIKKA> 31. Taulukon mukaan suurin osa ehdokasmaista toimittanee joitakin tietoja useimmista indikaattoreista riittävän ajoissa, jotta tietoja voidaan käyttää kevätraportissa 2003. Tietoja on heikoimmin saatavilla talousuudistuksesta. Joitakin saatavilla olevia tietoja on tulkittava varovaisesti, sillä ne on kerätty äskettäin ja lisäksi on otettava huomioon joitakin ehdokasmaihin liittyviä erityispiirteitä. Joidenkin ehdokasmaat laajemmin kattavien rakenneindikaattoreiden arviointiprosessi on todennäköisesti pitkällinen, mutta kuuluu painopistealueisiin. 32. On lisäksi huomattava, että ETA-/EFTA-maat (Islanti, Liechenstein ja Norja) sisällytetään vuoden 2003 kevätraportin tilastoliitteeseen, jos niitä koskevia tietoja on saatavilla. VI Kehitteillä olevat indikaattorit 33. Komission viime vuonna antamassa rakenneindikaattoritiedonannossa esiteltiin 21 kehitteillä olevaa indikaattoria. Edellisen, lokakuussa 2001 julkaistun tiedonannon jälkeen komission yksiköt ovat edistyneet huomattavasti indikaattoreiden kehittämisessä. Erityisesti seuraavia aloja koskevien indikaattoreiden kehittämisessä on edistytty: potentiaalinen tuotanto, efektiivinen marginaaliveroaste (ja keskimääräinen efektiivinen veroaste), lasten päivähoitojärjestelyt, sähköinen kaupankäynti, sähköiset viranomaispalvelut, yritysdemografia, yritysten rekisteröinti, rahoitusmarkkinoiden yhdentyminen, myrkyllisten kemikaalien kulutus, resurssien tuottavuus sekä lajiteltujen ja vaarallisten jätteiden kierrätysaste. Liitteessä 1 esitetään lyhyesti kullakin alueella saavutettu edistyminen. 34. Komission yksiköt ovat edistyneet huomattavasti yhdistelmäindikaattoreiden kehittämisessä, erityisesti osaamistalouden, yrittäjyyden ja sisämarkkinoiden kaltaisilla aloilla. Yhdistelmäindikaattorit lasketaan painottamalla yhteen joukko tarkkaan valittuja osaindikaattoreita, jolloin saadaan yhteenveto kunkin jäsenvaltion edistymisestä tietyllä osa-alueella. Yhdistelmäindikaattoreiden etuna on, että niillä voidaan kattaa laajemmat tiedot kuin nykyisessä rakenneindikaattoriluettelossa ja ne mahdollistavat luettelossa olevien indikaattoreiden lukumäärän vähentämisen. Koska yhdistelmäindikaattoreiden perusteella tehdään kauaskantoisia poliittisia päätelmiä, niiden on oltava luotettavia ja perustuttava hyvään metodologiaan. 35. Komissio onkin lähtenyt työssään siitä, että yhdistelmäindikaattorit olisi arvioitava tapauskohtaisesti ja niiden olisi oltava seuraavien laatukriteerien mukaisia: Yhdistelmäindikaattoreiden olisi tuotettava lisäarvoa suhteessa yksinkertaisempien indikaattoreiden käyttöön, sisällettävä vain sellaisia alaindikaattoreita, jotka ovat merkityksellisiä tutkittavan ilmiön kannalta ja perustuttava kaikkia alaindikaattoreita koskeviin laadukkaisiin tietoihin. Lisäksi on tärkeää tutkia alaindikaattoreiden väliset korrelaatiosuhteet ja alaindikaattoreiden painotusmenetelmän olisi oltava avoin, yksinkertainen ja tilastollisesti vakaa. Yhdistelmäindikaattoreiden painoarvo ja herkkyys olisi testattava. 36. Viime vuoden aikana on kehitetty kaksi yhdistelmäindikaattoria, jotka kuvaavat investointeja osaamistalouteen ja osaamistalouteen siirtymisen edistymistä. Ulkopuoliset asiantuntijat ovat arvioineet yhdistelmäindikaattorit ja indikaattoreista on laadittu myös yksityiskohtainen katsaus ja herkkyysanalyysi. [2] Komissio ehdottaa nyt yhdistelmäindikaattoreiden käyttöä asiaa käsittelevissä poliittisissa keskusteluissa ja tiedonannoissa. Tämä ehdotus koskee myös muita komission yksiköiden kehittämiä yhdistelmäindikaattoreita. Tällä hetkellä kehitetään esimerkiksi indikaattoria, jolla mitataan eurooppalaisten yritysten valmiuksia harjoittaa sähköistä liiketoimintaa. Sisämarkkinoiden ja innovaatioiden alalla saavutetun edistymisen mittaamiseen käytetään jo nyt yhdistelmäindikaattoreita. Yhteenvetoraportin laadun parantamiseksi komissio voisi harkita yhdistelmäindikaattoreiden sisällyttämistä rakenneindikaattoreihin arvioimalla niiden käyttöä toimialakohtaisissa menettelyissä. [2] State-of-the-art Report on Current Methodologies and Practices for Composite Indicator Development, Yhteinen tutkimuskeskus - soveltavan tilastotieteen ryhmä, Ispra, kesäkuu 2002 (www.jrc.cec.eu.int/uasa/prj-comp-ind.asp). Taulukko 2: Kevätraporttiin 2003 ehdotetut 42 rakenneindikaattoria Yleiset talousindikaattorit a. BKT asukasta kohden (ostovoimastandardilla korjattuna) ja BKT:n määrän kasvu b. Työn tuottavuus c. Työllisyyden kasvu* d. Inflaatio e. Yksikkötyökustannusten nousu f. Julkisyhteisöjen rahoitusasema g. Julkinen velka I Työllisyys 1. Työllisyysaste* 2. Keskimääräinen työmarkkinoilta poistumisikä* 3. Naisten ja miesten palkkaero 4. Pienipalkkaisten veroaste 5. Elinikäinen oppiminen 6. Työtapaturmat* 7. Työttömyysaste* II Innovaatio- ja tutkimustoiminta 1. Henkilöstömenot (julkiset koulutusmenot) 2. T&K-menot (rahoituslähteen mukaan) 3. Internet-liittymien määrä 4. Luonnontieteellisten ja teknisten alojen tutkinnot* 5. Patentit 6. Pääomasijoittaminen 7. Tieto- ja viestintätekniikkamenot III Talousuudistus 1. Suhteellisten hintojen tasot ja hintojen lähentyminen 2. Hinnat yhteysverkkoja tarvitsevilla toimialoilla 3. Yhteysverkkoja tarvitsevien toimialojen markkinarakenne 4. Julkiset hankinnat 5. Ala- ja tapauskohtaiset valtiontuet 6. Korkojen lähentyminen 7. Yritysten rekisteröinti IV Sosiaalinen yhteenkuuluvuus 1. Tulonjaon epätasaisuus 2. Köyhyysriski* 3. Pitkäaikaisen köyhyyden riski* 4. Alueellisten työllisyysasteiden väliset erot* 5. Pelkän oppivelvollisuuskoulun suorittaneet, jotka eivät ole yleissivistävässä tai ammatillisessa jatkokoulutuksessa* 6. Pitkäaikaistyöttömyys* 7. Työttömissä kotitalouksissa asuva väestö V Ympäristö 1. Kasvihuonekaasupäästöt (tavoitteet mukaan luettuina) 2. Talouden energiavaltaisuus 3. Liikenteen määrä suhteessa BKT:hen (rahti- ja henkilöliikenne) 4. Liikennemuotojen välinen muutos 5. Kaupunki-ilman laatu 6. Kunnallinen jätehuolto 7. Uusiutuvien energialähteiden osuus Muutokset on lihavoitu. Indikaattorit, jotka eritellään sukupuolen mukaan, on merkitty asteriskilla (*). Taulukko 3: Rakenneindikaattoriluetteloon tehdyt muutokset* Yleiset talousindikaattorit Ei muutoksia. I Työllisyys "Ikääntyvien työntekijöiden työllisyysaste" -indikaattori on korvattu "keskimääräinen työmarkkinoilta poistumisikä" -indikaattorilla. "Ikääntyvien työntekijöiden työllisyysaste" -indikaattori on sisällytetty "työllisyysaste"-indikaattoriin. II Innovaatio- ja tutkimustoiminta T&K-menot eritellään nyt rahoituslähteittäin eikä T&K-menot suorittaneen alan mukaan. III Talousuudistus "Arvopaperimarkkinoilta koottu pääoma" -indikaattori on korvattu "korkojen lähentyminen" -indikaattorilla. "Investoinnit"-indikaattori on korvattu "yritysten rekisteröinti" -indikaattorilla. IV Sosiaalinen yhteenkuuluvuus "Alueellinen yhteenkuuluvuus" määritellään vastedes alueellisten työllisyysasteiden eikä työttömyysasteiden vaihtelun perusteella ja indikaattorin nimi on nyt "alueellisten työllisyysasteiden väliset erot". "Tulonjaon epätasaisuuden" ja "työttömissä kotitalouksissa asuvan väestön" määritelmiin on tehty muutoksia. V Ympäristö "Kasvihuonekaasupäästöt"-indikaattori sisältää nyt myös sovitut poliittiset tavoitteet. * Verrattuna Laekenin Eurooppa-neuvostossa hyväksyttyyn luetteloon. LIITE 1 - KEHITTEILLÄ OLEVAT INDIKAATTORIT 1. Lokakuussa 2001 julkaistun rakenneindikaattoreita koskevan tiedonannon jälkeen komission yksiköt ovat edistyneet huomattavasti indikaattoreiden kehittämisessä. Tässä liitteessä kuvaillaan aloja, joilla on edistytty, ja esitellään kehitteillä olevien uusien indikaattoreiden luettelo. Yhdistelmäindikaattorit 2. Komissio yksiköt ovat edistyneet viime vuodesta lähtien huomattavasti yhdistelmäindikaattoreiden kehittämisessä. [3] On kehitetty erityisesti kaksi yhdistelmäindikaattoria, jotka koskevat investointeja osaamistalouteen ja osaamistalouteen siirtymisen edistymistä. Komissio ehdottaa nyt näiden yhdistelmäindikaattoreiden käyttöä asiaa käsittelevissä poliittisissa keskusteluissa ja tiedonannoissa. Näin voidaan kartoittaa paremmin osaamistalouden eri ulottuvuuksia. [3] Yhdistelmäindikaattoreita arvioidaan niiden alakohtaisen käytön mukaan. 3. "Investoinnit osaamistalouteen" -yhdistelmäindikaattori kuvaa osaamistalouteen tehtävien investointien kahta pääosa-aluetta: luomista ja tulosten jakamista. Tämä yhdistelmäindikaattori koostuu seuraavista alaindikaattoreista: T&K-menot, luonnontieteellisten ja teknisten alojen tohtorintutkinnot, tutkijat, kiinteän pääoman bruttomuodostus, sähköiset viranomaispalvelut, koulutusmenot ja elinikäinen oppiminen. 4. "Osaamistalouteen siirtymisen edistyminen" -yhdistelmäindikaattori kuvaa neljää tärkeää tekijää: työn tuottavuutta, tieteellisiä ja teknisiä valmiuksia, tietoinfrastruktuurin käyttöä ja koulutusjärjestelmän tehokkuutta. Tämä yhdistelmäindikaattori rakentuu seuraavista alaindikaattoreista: työn tuottavuus, patentit, julkaisut, sähköinen kaupankäynti ja kouluopetuksen tulokset. Yleiset talousindikaattorit 5. Komission yksiköt ja neuvosto ovat kehittäneet yhteistyössä "potentiaalinen tuotanto" -indikaattorin käyttämällä tuotantofunktioon perustuvaa lähestymistapaa. Kuten edellä todettiin, potentiaalisen tuotannon kasvu päätettiin kuitenkin jättää pois tämän vuoden luettelosta kyseisen indikaattorin käytössä mahdollisesti ilmenevien kysymysten ratkaisemiseksi. Työllisyys 6. Komission yksiköt analysoivat parhaillaan tärkeimpiä naisten ja miesten palkkaeroihin vaikuttavia tekijöitä saadakseen lisätietoja näiden erojen analysointia varten. Komissio valmistelee aiheesta suuntaa-antavaa asiakirjaa. 7. Efektiivistä marginaaliveroastetta kuvaavien indikaattoreiden ja efektiivisen keskimääräisen veroasteen kehittämistä on jatkettu yhteistyössä OECD:n kanssa. Näillä indikaattoreilla voidaan mitata köyhyys- ja työttömyysloukkuja. Kyseisiä tietoja ei kuitenkaan todennäköisesti ehditä toimittaa ajoissa kevätraporttia 2003 varten. 8. Barcelonan Eurooppa-neuvosto määritteli lasten päivähoitojärjestelyihin liittyviä tavoitteita. Jonkin verran tietoja on nyt käytettävissä jäsenvaltioiden kansallisista työllisyyttä koskevista toimintasuunnitelmista. Tällä hetkellä on saatavilla 11:ä jäsenvaltiota koskevat tiedot, jotka eivät kuitenkaan ole täysin sovitun määritelmän mukaisia. Komission yksiköt työskentelevät yhteistyössä Eurostatin ja jäsenvaltioiden kanssa tietojen kattavuuden parantamiseksi. Koska kyse on poliittisesti erittäin tärkeästä indikaattorista, jäsenvaltioiden olisi lisättävä pyrkimyksiään lasten päivähoitojärjestelyitä koskevien tietojen toimittamiseksi. Innovaatio- ja tutkimustoiminta 9. Eurostat toteutti vuosina 2001 ja 2002 sähköistä kaupankäyntiä koskevan pilottitutkimuksen. Tutkimus ei kata tällä hetkellä kaikkia jäsenvaltioita. Komission yksiköt ovat keränneet samaan aikaan tietoja Eurobarometri-tutkimuksen kautta verkkokauppaa harjoittavien yritysten prosenttiosuuksista. Vuoden 2001 tutkimuksen tiedot ovat jo saatavilla. Vuoden 2002 tutkimustulosten odotetaan valmistuvan marraskuussa 2002. Sähköistä kaupankäyntiä koskevat tiedot otetaan vuodesta 2003 lähtien Eurostat-tutkimuksista. Koska Eurostatin keräämät tiedot eivät vielä kata kaikkia jäsenvaltioita, tämän indikaattorin kehittäminen jatkuu. 10. Lisäksi "sähköiset viranomaispalvelut" -indikaattori on määritelty 20 julkisen on-line-peruspalvelun keskimääräiseksi prosentuaaliseksi käytöksi. Ensimmäiset tähän indikaattoriin liittyvät tulokset saatiin vuonna 2001, ja niitä on käytetty menestyksekkäästi e-Europe-esikuva-analyyseissa. Vaikka kyseiset tiedot ovat jo saatavilla, komissio on päättänyt jättää sähköisiä viranomaispalveluita kuvaavan indikaattorin rakenneindikaattoreiden ulkopuolelle pitääkseen indikaattoriluettelon riittävän lyhyenä. Kyseinen indikaattori säilytetään kuitenkin kehitettävien indikaattoreiden luettelossa, sillä sen sisällyttäminen rakenneindikaattoriluetteloon voidaan ottaa tulevaisuudessa uudelleen harkittavaksi. Talousuudistus 11. Yritysdemografiaa koskevien tietojen keruun kehittämistä on jatkettu. Yhdenmukaistettuja tietoja yritysten perustamisesta, uusien yritysten selviytymisasteesta ja yritysten lakkauttamisesta lienee saatavilla useimpien jäsenvaltioiden osalta vuoden 2002 loppuun mennessä ja kaikkien jäsenvaltioiden osalta vuoteen 2003 mennessä. 12. Yritysten rekisteröintiä koskevat indikaattorit on nyt julkaistu osana BEST-menettelyä (yritysten toimintaolosuhteiden yksinkertaistaminen) monivuotisen yritysten ja yrittäjyyden edistämisohjelman puitteissa. Rakenneindikaattoreihin on tästä syystä sisällytetty osakeyhtiön rekisteröintiin tarvittavaa aikaa ja osakeyhtiön rekisteröintikustannuksia koskevia tietoja. 13. Komission yksiköt ovat kehittäneet kolme rahoitusmarkkinoiden yhdentymistä koskevaa indikaattoria Ecofin-neuvoston heinäkuussa 2000 esittämän pyynnön mukaisesti. Yksi näistä indikaattoreista (korkojen lähentyminen) on tästä syystä sisällytetty rakenneidnikaattoreiden luetteloon. Muiden rahoitusmarkkinoiden yhdentymistä koskevien indikaattoreiden (esimerkiksi kotimaisten varallisuuserien osuus pankkien tai eläkerahastojen arvopaperisalkuissa koskevien indikaattoreiden) kehittäminen jatkuu. Sosiaalinen yhteenkuuluvuus 14. Työllisyys- ja sosiaaliasioita käsittelevä neuvosto antoi 3. joulukuuta 2001 raportin köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä koskevista indikaattoreista. Tämän raportin jatkotoimenpiteenä on nyt kehitteillä esimerkiksi terveyttä ja sosioekonomista asemaa sekä asuin- ja elinolosuhteita koskevia indikaattoreita. Vuoden 2003 kevätraporttiin sisällytettävät tiedot useimmista sosiaalista yhteenkuuluvuutta koskevista indikaattoreista saadaan todennäköisesti Euroopan yhteisön kotitalouksien kyselytutkimuksesta (European Community Household Panel). Tulevaisuudessa tällaiset indikaattorit perustuvat uuteen tuloja ja elinolosuhteita kuvaavaan tilastoon (Statistics on Income and Living Conditions, EU-SILC), josta odotetaan saatavan tietoja lyhyemmällä (kahden vuoden) viipeellä. Lisäksi Eurostat toimittaa tietoja alueellisen BKT:n kehittymisestä suhteessa asukaslukuun alueellisia hintatasoja koskevien tietojen perusteella. Ympäristö 15. Viime vuoden tiedonantoon sisällytettiin kuusi kehitteillä olevaa ympäristöindikaattoria. Eurostatin tulevaan raporttiin ympäristöasioiden neuvostolle sisällytetään yksityiskohtaisempia tietoja näistä ja muista kehitteillä olevista ympäristöindikaattoreista. 16. Myrkyllisten kemikaalien kulutuksen osalta on vielä jäljellä paljon metodologista ja kehitystyötä. Eurostat on käynnistänyt hankkeen, jonka tarkoituksena on kehittää indikaattoreita, joissa otetaan huomioon myrkkyjen yleisimmät vaikutukset ihmisiin ja niiden vaikutukset ekosysteemiin. 17 Sähköntuotannon resurssien tuottavuutta koskevia tietoja on jo saatavilla, mutta rautamalmin todettavissa olevaa kulutusta koskevia tietoja on vielä parannettava puutteiden korjaamiseksi ja tietojen laadun ja ajankohtaisuuden parantamiseksi. 18. Lajiteltujen jätteiden kierrätysasteen ja vaarallisten jätteiden tuottamista kuvaavien indikaattoreiden osalta jätetilastoista annettavan asetuksen odotetaan mahdollistavan tilastojen yhdenmukaistamisen sekä kattavuuden, ajankohtaisuuden ja laadun parantamisen. Uusi kehitteillä olevien indikaattoreiden luettelo 19. Uuteen kehitteillä olevien indikaattoreiden luetteloon sisältyy viimevuotisesta luettelosta poimittuja indikaattoreita, joiden kehittely on vielä kesken tai joihin käyttö toimialakohtaisissa menettelyissä voisi vaikuttaa myönteisesti. Tällaisia indikaattoreita ovat seuraavat: yhdistelmäindikaattorit, potentiaalinen tuotanto, efektiivinen marginaaliveroaste (ja keskimääräinen efektiivinen veroaste), lasten päivähoitojärjestelyt, sähköinen kaupankäynti, sähköiset viranomaispalvelut, yritysdemografia sekä lajiteltujen ja vaarallisten jätteiden kierrätysaste. Joitakin indikaattoreita on lisäksi säilytetty viime vuodesta, koska niissä edistyttiin vain vähän sen vuoksi, että komission yksiköiden oli keskitettävä huomionsa hallittavissa olevan indikaattorimäärän kehittämiseen. Samassa yhteydessä olisi jatkettava pohdintoja kehitteillä olevan "terve elinikä"-indikaattorin ja "elinajanodote syntymästä" -indikaattorin välisestä suhteesta. 20. Kehitettävien indikaattoreiden luetteloon on lisätty myös alueellinen BKT asukasta kohden. Tämä indikaattori on keskeisessä asemassa taloudelliseen ja sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen sovellettavan politiikan määrittelyssä. Komissio on ehdottanut aiempina vuosina sen sisällyttämistä rakenneindikaattoriluetteloon, mutta neuvosto on hylännyt kyseisen ehdotuksen. Komission yksiköt jatkavat tästä syystä tämän indikaattorin kehittämistä ja sen ilmaisemista käyttämällä alueellisella tasolla mitattuja ostovoimapariteetteja. 21. Kehitteillä olevien indikaattoreiden luetteloon ei ole lisätty tänä vuonna muita uusia indikaattoreita. Indikaattoreiden kehittäminen on pitkä prosessi. Komissio onkin päättänyt keskittää huomionsa indikaattoreihin, joiden kehittämisestä on päätetty jo aiemmin. Toinen viime vuoden luetteloon tehty muutos on yritysten rekisteröinnin poistaminen ja sisällyttäminen rakenneindikaattoreihin. Taulukko 4: Kehitteillä olevien indikaattoreiden luettelo Yhdistelmäindikaattorit Talouden yleiset taustaindikaattorit 1. Potentiaalinen tuotanto 2. Tuotannontekijöiden kokonaistuottavuus I Työllisyys 3. Avoimet työpaikat 4. Työn laatu 5. Efektiivinen marginaaliveroaste (ja keskimääräinen efektiivinen veroaste) 6. Lasten päivähoitojärjestelyt II Innovaatio- ja tutkimustoiminta 7. Osaamistaloutta kuvaavat yhdistelmäindikaattorit 8. Julkiset ja yksityiset investoinnit inhimilliseen pääomaan 9. Sähköinen kaupankäynti 10. Sähköiset viranomaispalvelut 11. Tieto- ja viestintätekniikkainvestoinnit III Talousuudistus 12. Yritysdemografia 13. Pääomakustannukset 14. Rahoitusmarkkinoiden yhdentyminen IV Sosiaalinen yhteenkuuluvuus 15. Ostovoimakorjattu alueellinen BKT asukasta kohden Sosiaalisen suojelun komitea ja komission yksiköt jatkavat indikaattoreiden kehittämistä. V Ympäristö 16. Myrkyllisten kemikaalien kulutus 17. Terve elinikä 18. Biologinen monimuotoisuus 19. Resurssien tuottavuus 20. Valikoitujen materiaalien kierrätysnopeus 21. Vaarallisten jätteiden tuottaminen Indikaattorit, joihin on jo tehty parannuksia, on merkitty kursiivilla. LIITE 2 - Valittujen indikaattorien määritelmät, lähteet, saatavuus ja poliittinen tavoite Talouden yleiset taustaindikaattorit >TAULUKON PAIKKA> * Termillä "aikasarjat" viitataan vuosiin, joilta useimmista jäsenvaltioista on saatavilla tietoja. (i) Työllisyys >TAULUKON PAIKKA> (II) Innovaatio- ja tutkimustoiminta >TAULUKON PAIKKA> (III) Talousuudistus >TAULUKON PAIKKA> (IV) Sosiaalinen yhteenkuuluvuus >TAULUKON PAIKKA> (V) Ympäristö >TAULUKON PAIKKA>