KOMISSION TIEDONANTO eurooppalaisen ilmastonmuutosohjelman ensimmäisen vaiheen toteuttamisesta

SISÄLTÖ

1. JOHDANTO

2. KOMISSION EHDOTUKSET

2.1 1 jakso - Monia aloja koskevat kysymykset

2.1.1 Ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämistä koskevan direktiivin tehokkaan täytäntöönpanon edistäminen

2.1.2 Ehdotus direktiiviksi hankekohtaisten mekanismien kuten yhteistoteutuksen ja puhtaan kehityksen mekanismien yhdistämisestä EY:n päästökauppajärjestelmään

2.1.3 Valvontamekanismien tarkistusta koskeva ehdotus

2.2 2 jakso - Energiakysymykset

2.2.1 Ehdotus puitedirektiiviksi loppukäyttöön tarkoitettujen laitteiden vähimmäistehokkuutta koskevista vaatimuksista

2.2.2 Ehdotus direktiiviksi energian kysynnän ohjauksesta

2.2.3 Ehdotus direktiiviksi sähkön ja lämmön yhteistuotannon edistämisestä

2.2.4 Muut kuin lainsäädäntöön kuuluvat ehdotukset

2.2.4.1 Julkisten hankintojen energiatehokkuutta lisäävät aloitteet

2.2.4.2 Valistuskampanja ja vauhdittamiskampanja

2.3 3 jakso - Liikenne

2.3.1 Liikennemuotojen välisen tasapainon korjaamista koskeva ehdotus

2.3.2 Infrastruktuurien käytön ja veloituksen parantamista koskeva ehdotus

2.3.3 Biopolttoaineiden käytön edistäminen liikenteessä

2.4 Teollisuus

2.4.1 Ehdotus puitedirektiiviksi fluoratuista kaasuista

3. EUROOPAN ILMASTOMUUTOSOHJELMA - SEURAAVA VAIHE

1. JOHDANTO

Poliittinen tausta

Göteborgin Eurooppa-neuvostoon kesäkuussa 2001 kokoontuneet valtionpäämiehet ja hallitusten päämiehet määrittelivät ilmastonmuutoksen torjumisen Euroopan unionin kestävän kehityksen strategian ensisijaiseksi painopistealueeksi. He vakuuttivat unionin päättäneen vakaasti täyttää Kioton pöytäkirjan mukaiset sitoumuksensa ja ratifioida kyseisen pöytäkirjan mahdollistaakseen sen voimaantulon vuoteen 2002 mennessä.

Bonnissa heinäkuussa 2001 jatkunut YK:n ilmastosopimuksen sopimuspuolten kuudes konferenssi (COP6) astui merkittävän edistysaskeleen pääsemällä maailmanlaajuiseen poliittiseen yhteisymmärrykseen Kioton sopimuksen täytäntöönpanoon liittyvistä, siihen asti ratkaisemattomista kysymyksistä. Marrakechissa marraskuussa 2001 pidettävässä ilmastosopimuksen seitsemännessä konferenssissa on tarkoitus viimeistellä tämä merkittävä sopimus oikeudelliseen muotoon.

EU:n johtava asema jatkuneessa COP6-konferenssissa on ollut ratkaiseva tekijä neuvottelujen onnistumisen kannalta. EU on myös tukenut voimakkaasti monenvälisen lähestymistavan valintaa maailmanlaajuisten ympäristöuhkien ratkaisemiseen. Nyt on erittäin tärkeää pitää yllä aktiivista mielialaa ja toimia päättäväisesti valtioiden ja hallitusten päämiesten Kööpenhaminassa esittämien suuntaviivojen mukaisesti. Tässä tiedonannossa käsitellään komission työohjelmassa tulevien 24 kuukauden aikana ehdotettavia konkreettisia täytäntöönpanotoimenpiteitä. Tiedonanto on osa pakettia, johon kuuluu ehdotus Kioton pöytäkirjan ratifioimiseksi kaikissa EY:n jäsenvaltioissa sekä ehdotus EU:ssa käytävää päästökauppaa koskevaksi direktiiviksi.

Ehdotuspaketti annetaan viime hetkellä. Ratifioinnille asetettu määräaika - vuosi 2002 - tulee pian. Kokemus on myös osoittanut, että politiikan muuttamista koskevien ehdotusten laatiminen lainsäädännöksi sekä saattaminen osaksi jäsenvaltioiden kansallista lainsäädäntöä on pitkällinen prosessi. Lisäksi säädösten vaikutus päästöjen tosiasialliseen vähenemiseen näkyy yleensä vasta vuosien kuluttua. Tämän vuoksi Kioton pöytäkirjan ensimmäinen sitoumuskausi, joka alkaa vuonna 2008, edellyttää välittömiä poliittisia toimia erityisesti EU:n kannalta uusien toimintatapojen kuten päästökaupan osalta.

Kioton pöytäkirjasta ja sen merkityksestä EU:n kannalta on tehty useita taloudellisia analyyseja. Pöytäkirjan sitoumusten täyttämisestä aiheutuvat kokonaiskustannukset ovat melko epävarmat, mutta niiden osuus bruttokansantuotteesta saattaa olla vähimmillään arvioidut 0,06 prosenttia vuoteen 2010 mennessä, jos kustannustehokkaita toimintatapoja painotetaan ensisijaisina [1], ja enimmillään 0,3 prosenttia. Vaikka COP6-jatkokonferenssin päätösten taloudellisia vaikutuksia ei ole vielä arvioitu kattavasti, kaikki viittaa siihen, että sitoumusten noudattamisesta aiheutuvat kulut saattavat olla pienempiä kuin on ennakoitu. Syynä tähän on se, että erilaisten hiilidioksidinieluluokkien entistä laajempi hyväksyntä ja täydentävyyden laajuutta koskevista määräyksistä luopuminen ovat tuoneet edullisiin toimintavaihtoehtoihin lisää joustavuutta ja näin myös lisänneet niiden määrää. Toisaalta ylimääräisiä kustannuksia saattaa aiheutua toimenpiteistä, joiden toteuttaminen on perusteltua muista kuin kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen tähtäävistä syistä. Tällaiset toimenpiteet liittyvät tyypillisimmin energiahuollon turvaamiseen.

[1] Economic Evaluation of Quantitative Objectives for Climate Change (http://europa.eu.int/comm/environment/enveco/studies2.htm

5

Vielä on kuitenkin jäljellä monia epävarmuustekijöitä, koska seuraavan vuosikymmenen taloudellisen ja poliittisen kehityksen ennustaminen on vaikeaa. Yhdysvaltain päätökseen palata Kioton pöytäkirjan taakse suhtauduttaisiin luonnollisesti myönteisesti kaikkialla maailmassa ja erityisesti EU:ssa, koska se tehostaisi pöytäkirjan ympäristövaikutuksia merkittävästi. Päätös myös poistaisi kilpailuhaitat niiltä toimialoilta, jotka ovat suuntautuneet nimenomaan kansainvälisille markkinoille.

Tulevaisuus

Neuvoston päätöksen 99/296/ETY nojalla vuonna 2001 annettavan toisen seurantakertomuksen mukaan kasvihuonepäästöt ovat vähentyneet Euroopan unionissa 4 prosenttia vuodesta 1990. Tilanne kaikkialla EU:ssa oli vuonna 1999 siis sekä vuodeksi 2000 että vuosiksi 2008-2012 asetettujen tavoitteiden mukainen. Jäsenvaltioiden ja komission arvioiden mukaan kasvihuonepäästöjen uskotaan kuitenkin vain vakiintuvan vuoden 1990 tasolle, ellei jo toteutettujen ja valmisteilla olevien toimien lisäksi ryhdytä muihinkin poliittisiin toimiin. Tämä merkitsisi 8 prosentin (noin 340 miljoonan hiilidioksidiekvivalenttitonnin) vajausta vähennystavoitteesta; jäsen valtioiden ja EU:n on kurottava vajaus umpeen lisätoimien avulla. Koska muun muassa talouskasvun tasoon ja suunniteltujen toimenpiteiden tosiasialliseen vaikutukseen liittyy vielä runsaasti epävarmuustekijöitä, on odotettavissa, että 8 prosentin vähennys on pikemminkin vähimmäistavoite kuin enimmäistavoite.

Kun otetaan huomioon nämä epävarmuustekijät ja useimpien jäsenvaltioiden vaikeudet täyttää taakanjakosopimuksen mukaiset velvollisuutensa, voimakkailla ja oikein ajoitetuilla EU:n toimenpiteillä on ratkaiseva merkitys Euroopan laajuisen ilmastonmuutosstrategian kehittämisessä.

Komissio on toistuvasti vakuuttanut sitoutuneensa Kioton pöytäkirjan toteuttamiseen ja on määritellyt lisätoimet, jotka on tarkoitus sisällyttää osaksi ympäristöalan kuudetta toimintaohjelmaa sekä kestävän kehityksen strategiaa, jonka komissio esitteli Göteborgin Eurooppa-neuvostolle. Viime vuonna laaditun Euroopan ilmastonmuutosohjelman [2] avulla on tarkoitus määritellä ja valmistella EU:n tason yhteiset ja yhteensovitetut politiikat ja toimenpiteet yhdessä jäsenvaltioiden sidosryhmien, yritysten ja kansalaisjärjestöjen kanssa.

[2] KOM(2000)88 lopullinen.

Lopullinen kertomus julkaistiin vuoden 2001 kesäkuussa. Siinä esitellään kahden erilaisen lähestymistavan avulla saadut tulokset: EU:n päästövähennystavoitteiden kustannustehokkuutta arvioiva monialainen keskitetysti johdettu tutkimus sekä eri alojen asiantuntijatyöryhmien hajautettu arviointi politiikoista ja toimenpiteistä. Työryhmät määrittelivät kustannustehokkuusperusteiden [3], päästöjen vähentämismahdollisuuksien, aikahorisontin ja poliittisen hyväksyttävyyden perusteella noin 40 mahdollista toimenpidettä, jotka yhdessä voisivat vähentää päästöjä 664-765 miljoonalla hiilidioksidi ekvivalentti tonnilla.

[3] ECCP:n tilaaman laajan analyysin perusteella kustannushyötyperusteeksi arvioidaan enintään 20 euroa hiilidioksidiekvivalenttitonnia kohden.

Brysselissä heinäkuussa 2001 järjestetyssä merkittävässä konferenssissa suhtauduttiin myönteisesti eurooppalaisen ilmastonmuutosohjelman (ECCP) lähestymistapaan. Samalla komissiota kehotettiin esittämään mahdollisimman pian konkreettisia toimintatapaehdotuksia.

ECCP-ohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden luetteloa on tarkasteltava myös EU:n laajentumisen kannalta, koska monet näistä toimenpiteistä ovat erityisen tärkeitä ehdokasmaille. ECCP-konferenssiin osallistui asiantuntijoita lukuisista ehdokasmaista. Konferenssissa käsiteltiin keskeisiä yhteistyöaloja, kuten biopolttoaineita, sähkön ja lämmön yhteistuotantoa, rakennusten energiatehokkuutta, uusiutuvia energialähteitä sekä ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämisestä annetun direktiivin (IPPC-direktiivin) täytäntöönpanoa. Ehdokasmaat osallistuivat päästökaupasta annettua direktiiviehdotusta koskevaan keskusteluun.

2. KOMISSION EHDOTUKSET

Tässä tiedonannossa mainitaan joukko toimenpiteitä, jotka komissio aikoo esittää seuraavien 24 kuukauden aikana. Ne on jaettu neljään kohdealaan: monialaiset toimet, energia, liikenne ja teollisuus.

Toimenpiteillä aikaansaatava kustannustehokas vähentämispotentiaali on noin 122-178 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Eurooppalaisessa ilmastonmuutosohjelmassa painotettiin kuitenkin myös sellaisten toimenpiteiden merkitystä, joiden tulokset ovat erityisen lupaavia pitkällä aikavälillä ja joiden osalta kustannustehokkuuden rajana pidettyä 20 euron määrää hiilidioksidiekvivalenttitonnia kohden pitää mukauttaa. Nämä seikat huomioon ottaen päästöjä voitaisiin vähentää vielä 100 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia lisää sähkön ja lämmön yhteistuotannon ja biopolttoaineiden alalla harjoitettavan aktiivisen politiikan avulla. Päästöjen vähentämismahdollisuuksia osoittaviin lukuihin on kuitenkin suhtauduttava varovasti. Näiden lukujen ilmaiseminen osoittautui osassa tapauksia hankalaksi. Tämä koskee erityisesti liikenteen alalla toteutettavia toimia. Kyseiset toimenpiteet esitetään yhteisestä liikennepolitiikasta äskettäin annetussa valkoisessa kirjassa [4]. Valkoisessa kirjassa ehdotetaan yhteensä 60:ta toimenpidettä, joista joidenkin avulla voidaan myös vähentää kasvihuonekaasupäästöjä.

[4] Euroopan liikennepolitiikka vuoteen 2010: valintojen aika, KOM(2001) 370.

Tässä tiedonannossa ehdotettujen toimenpiteiden luetteloa on tarkasteltava ottaen huomioon komission tämänhetkiset ponnistelut ympäristönäkökohtien sisällyttämiseksi muihin politiikan aloihin. Viimeaikaisista aloitteista voidaan mainita sähkö- ja maakaasumarkkinoiden vapauttamisen jatkamista EU:ssa koskeva direktiivi [5], direktiivi uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön käytön edistämisestä sähkön sisämarkkinoilla [6], toimintasuunnitelma energiatehokkuuden parantamiseksi yhteisössä [7], energiahuoltostrategiaa Euroopassa koskeva vihreä kirja [8], ympäristönsuojeluun myönnettävää valtiontukea koskevien suuntaviivojen tarkistus [9] sekä Euroopan laajuisen verkon suuntaviivojen tarkistus. Aiempi mutta asian kannalta edelleen hyvin merkityksellinen ehdotus direktiiviksi energiatuotteiden verotusta koskevan yhteisön järjestelmän uudistamisesta [10] on otettu uudelleen esiin neuvostossa, ja komissio on edelleen hyvin sitoutunut siinä esitettyyn lähestymistapaan.

[5] Ehdotus direktiiviksi sähkön ja maakaasun sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä annettujen direktiivien 96/92/EY ja 98/30/EY muuttamisesta, KOM(2001) 125 lopullinen.

[6] KOM(2000)279. Direktiivillä pyritään tavoitteeseen, että uusiutuvien energiamuotojen osuus Euroopan bruttoenergiankulutuksesta kaksinkertaistuu nykyisistä 6 prosentista 12 prosenttiin vuoteen 2010 mennessä, kuten uusiutuvia energialähteitä koskevaa yhteisön strategiaa ja toimintasuunnitelmaa käsittelevässä vuonna 1997 julkaistussa valkoisessa kirjassa (KOM(97)599) ennakoitiin.

[7] Toimintasuunnitelma energiatehokkuuden parantamiseksi Euroopan yhteisössä, KOM(2000) 247 lopullinen.

[8] Vihreä kirja Energiahuoltostrategia Euroopalle, KOM(2000) 769 lopullinen.

[9] Ympäristönsuojeluun myönnettävää valtiontukea koskevat yhteisön suuntaviivat, EYVL C 37, 3.2.2001, s. 3.

[10] KOM (1997) 30 lopullinen.

ECCP-ohjelmassa vahvistetaan myös ilmastoa koskevan jatkuvan tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja innovaation tarve. Lisätoimet ovat tarpeen ilmastonmuutosilmiön kehityksen ja sen erityisesti Eurooppaan kohdistuvien mahdollisten vaikutusten määrittelemiseksi aiempaa täsmällisemmin ja luotettavammin. Tutkimus on tärkeää myös tulevaisuuden kustannustehokkaiden ja yhteiskunnallisesti hyväksyttävien energia- ja liikennetekniikoiden ja niihin liittyvien ilmastonmuutosta lieventävien toimien ja menetelmien määrittelemiseksi.

On tärkeää jatkaa investointeja ilmastoon liittyvään tutkimukseen. Tätä kysymystä tarkastellaan eurooppalaisen tutkimusalueen perustamista koskevassa komission aloitteessa [11] ja uudessa puiteohjelmassa [12]. Nämä sekä ympäristön ja turvallisuuden maailmanlaajuista valvontajärjestelmää (GMES) koskeva aloite tarjoavat keinot edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

[11] KOM (2000) 612, 4.10.2000.

[12] KOM (2001) 94, 26.10.2001.

Komission tärkeänä tavoitteena on myös saada tutkijat osallistumaan aiempaa lähemmin politiikan laatimiseen tarjoamalla tieteellistä tukea. Eurooppalaisen "tieteellisen palvelupisteen" perustaminen voi edistää samalla sekä ECCP-ohjelman toteuttamista että luotettaviin tieteellisiin tutkimustuloksiin perustuvien politiikkojen kehittämistä.

2.1 1 jakso - Monia aloja koskevat kysymykset

2.1.1 Ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämistä koskevan direktiivin tehokkaan täytäntöönpanon edistäminen

Tausta

Ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämistä käsittelevä IPPC-direktiivi sisältää yhtenäisen lähestymistavan ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi suurissa teollisuus- ja maatalouslaitoksissa. Direktiivin mukaan toiminnanharjoittajien ja viranomaisten on määriteltävä toimenpiteet, joiden avulla saadaan aikaan parhaat tulokset koko ympäristön kannalta. IPPC-direktiivissä keskitytään pilaantumisen ehkäisemiseen. Siinä suositaan tuotantovaiheen toimenpiteitä (kuten puhtaita teknologioita) pikemmin kuin putkenpäätekniikoita.

ECCP-ohjelmassa suositellaan painokkaasti käyttämään hyväksi voimassa olevaa IPPC-direktiiviä. Direktiiviä ei ole laadittu erityisesti ilmastonmuutosta silmällä pitäen. Siinä asetetaan kuitenkin velvollisuus ehkäistä kaikkia ympäristön pilaantumisen muotoja ja käyttää energiaa tehokkaasti. EU:n tasolla laadittujen parhaita käytettävissä olevia tekniikoita koskevien viiteasiakirjojen (BREF) avulla on tarkoitus pystyä vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä ja tehostaa energiankäyttöä asianomaisilla aloilla. Luvat myöntävien kansallisten viranomaisten on taattava, että kasvihuonekaasupäästöjä ehkäistään tai vähennetään, jollei niihin sovelleta tulevaa kasvihuonekaasujen päästökauppajärjestelmää.

Komission toimet

- Ehdotusten pääkohdat

Komissio aikoo pyytää Sevillassa sijaitsevan Euroopan IPPC-toimiston koordinoimaa teknistä IPPC-asiantuntijaryhmää laatimaan erityisen monialaisen BREF-asiakirjan, joka koskee yleisiä energiatehokkuutta lisääviä tekniikoita. Lisäksi komissio kannustaa BREF-asiakirjojen ensimmäisen laitoksen tarkistuksessa asianomaisia teknisiä asiantuntijaryhmiä keskittymään aiempaa enemmän tietojen toimittamiseen ja sitovien päätelmien tekemiseen prosessikohtaisista energiatehokkaista tekniikoista.

Jäsenvaltioita kannustetaan kehittämään kansallisia strategioita energiatehokkuutta koskevien vaatimusten noudattamiseksi IPPC-lupien yhteydessä ja huolehtimaan siitä, että nykyiset IPPC-laitokset ovat tietoisia vaatimuksista hyvissä ajoin ennen täytäntöönpanon määräajan päättymistä lokakuussa 2007, jotta toiminnanharjoittajilla on riittävästi aikaa ottaa käyttöön parhaat käytettävissä olevat energiatehokkaat tekniikat.

- Ympäristötehokkuus ja kustannukset

Eurooppalaisessa ilmastonmuutosohjelmassa ei arvioida näiden toimien ympäristötehokkuutta ja kustannuksia. Ympäristöasioiden pääosaston suorittamassa energiahuoltoa ja teollisuustoimien optimointia koskevassa tutkimuksessa [13] todetaan kuitenkin kustannustehokkuuteen perustuvien säästöjen olevan merkittäviä: 60-70 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia vuodessa kaikkien IPPC-direktiivin soveltamisalaan kuuluvien teollisuuslaitosten osalta. Luvut eivät sisällä sähkön ja lämmön yhteistuotannon toteuttamista.

[13] http://europa.eu.int/comm/environment/ippc/index.htm (kohta "IPPC-related documents")

- Aikataulu

Komissio aikoo edistää jatkuvasti IPPC-direktiivin tehokasta täytäntöönpanoa, mutta korostaa erityisesti vuosien 2002 ja 2003 osalta edellä esitettyjä toimia.

2.1.2 Ehdotus direktiiviksi hankekohtaisten mekanismien kuten yhteistoteutuksen ja puhtaan kehityksen mekanismien yhdistämisestä EY:n päästökauppajärjestelmään

Tausta

Ehdotettu direktiivi täydentää päästökauppaa koskevaa puitedirektiiviä. Ehdotuksessa täsmennetään ne edellytykset, joiden mukaisesti hankekohtaisten mekanismien mukainen kasvihuonekaasujen päästökauppaa koskeva "hyvitys" voidaan lisätä kiintiöihin. Direktiivin on tarkoitus tulla voimaan samanaikaisesti EY:n päästökauppajärjestelmän kanssa vuonna 2005.

Komission toimet

- Ehdotusten pääkohdat

Ehdotus on kaikilta osin Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen (UNFCCC) määräysten mukainen. Hankekohtaiset mekanismit kattavat Kioton pöytäkirjan liitteessä B mainittujen sopimuspuolten väliset hankkeet (yhteistoteutus) sekä sopimuksen liitteessä B mainittujen ja muiden sopimuspuolten väliset hankkeet (puhtaan kehityksen mekanismi). Lisäksi ne yhteisön alat, joita päästökauppajärjestelmä ei kata, voivat osallistua päästövähennyshankkeisiin ehdotuksen ansiosta. Yhteistoteutusta ja puhtaan kehityksen mekanismeja koskevista päätöksistä neuvotellaan edelleen kansainvälisellä tasolla, mutta ne on tarkoitus saattaa lopulliseen muotoonsa COP7-kokouksessa Marrakechissa marraskuussa 2001.

Ehdotus laaditaan yhdenmukaiseksi yhteisön kehityspolitiikan kanssa kehitysmaiden ja siirtymätalouden maiden kestävän kehityksen yleisen tavoitteen saavuttamiseksi.

- Ympäristötehokkuus ja kustannukset

Se, että hankekohtaisten mekanismien, yhteistoteutus ja puhtaan kehityksen mekanismit mukaan luettuina, mukaiset "hyvitykset" voidaan ottaa käyttöön, auttaa vähentämään velvoitteiden täyttämisestä aiheutuvia kustannuksia Euroopan yhteisössä. Hyvitystapahtumien kustannusten arvellaan olevan huomattavia järjestelmän käynnistysvaiheessa, muun muassa luotaessa institutionaalista kehystä liitteen B sopimuspuolina olevissa maissa ja muissa maissa (erityisesti kehitysmaissa), laadittaessa tarvittavia hankeasiakirjoja ja luotaessa suhteita sijoittajan ja isäntämaan välille. Tämä saattaa johtaa hyvitysten optimaalista kysyntää alhaisempaan kysyntään. Tämän vuoksi komissio tutkii samanaikaisesti, voidaanko nämä opetteluvaiheessa esiin tulevat alkuvaikeudet voittaa julkisten kannustustoimenpiteiden avulla (esimerkiksi institutionaalisten valmiuksien kehittämiseen kumppanuusmaissa varten myönnettävä tuki, avustusohjelman sovittaminen hankkeiden valmistelutoimiin, yhteistoteutusta ja puhtaan kehityksen mekanismeja varten perustettava käynnistysväline, päästövähennyshyvitysten vapaaehtoinen merkitseminen). Tällaisten kannustustoimenpiteiden olisi periaatteessa oltava väliaikaisia, ja niiden on oltava valtiontukea koskevien säännösten mukaisia.

- Aikataulu

Komissio aikoo antaa hankekohtaisten mekanismien, yhteistoteutus ja puhtaan kehityksen mekanismit mukaan luettuina, yhdistämistä EY:n päästökauppajärjestelmään koskevan direktiiviehdotuksen vuoden 2003 ensimmäisen puoliskon aikana.

2.1.3 Valvontamekanismien tarkistusta koskeva ehdotus

Tausta

Yhteisön hiilidioksidipäästöjen ja muiden kasvihuonekaasupäästöjen valvontajärjestelmästä annetussa neuvoston päätöksessä 93/389/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä 99/296/EY, vaaditaan komissiota arvioimaan, onko jäsenvaltioissa ja EU:n tasolla saavutettu edistyminen riittävää Kiotossa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi sopivien toimintatapojen ja toimenpiteiden avulla. Vuosikertomus kattaa päästöluettelojen kehityksen vuodesta 1990 alkaen ja sisältää arvion nykyisistä ja tulevista politiikoista ja toimenpiteistä. Voimassa olevassa päätöksessä esitetyt vaatimukset ovat riittämättömiä kattamaan COP6-jatkokokouksessa Bonnissa hyväksytyt Kioton pöytäkirjan mukaista raportointia koskevat päätökset sekä ne päätökset, jotka on tarkoitus tehdä COP7-kokouksessa Marrakechissä. Neuvoston päätöstä 93/389/ETY on tämän vuoksi tarkistettava. Seurantakomitea, jossa kaikki jäsenvaltiot ovat edustettuina, avustaa komissiota seurantamekanismin mukaisesti.

Komission toimet

COP6-jatkokokouksen Bonnissa tekemien Kioton pöytäkirjaa (5 artiklan 1 kohta) koskevien päätösten mukaisesti tulevassa valvontamekanismissa on oltava määräyksiä muun muassa EU:n kasvihuonekaasujen luettelojärjestelmää ja nieluja (hiilidioksidin sitomista metsä- ja maataloustoiminnan avulla) koskevien ilmoitusvaatimusten Kioton pöytäkirjan mukaisesta laajentamisesta.

Lisäksi kansallisista politiikoista ja toimenpiteistä sekä suunnitelmista ilmoittamista koskevat säännökset ovat osoittautuneet riittämättömiksi tarjoamaan komissiolle tarvittavat tiedot ilmastonmuutospolitiikkojen ja -toimenpiteiden kehityksen ja tehokkuuden valvomiseksi riittävän tarkasti. Voimassa olevien säännösten tarkistus on tarpeen EU:n valvontajärjestelmän luotettavuuden lisäämiseksi. Tämä on erityisen tärkeää, jotta voidaan arvioida riittävän ajoissa, noudattavatko jäsenvaltiot "taakanjakosopimuksen" mukaisia valtiokohtaisia tavoitteitaan. EU:n päästökauppajärjestelmää koskevan direktiiviehdotuksen osalta komissio kehittää yhdessä seurantakomitean kanssa erityiset suuntaviivat ja esittää niitä koskevan ehdotuksen. Kauppajärjestelmän mukaiset seurantatoimet liittyvät itse asiassa läheisesti kasvihuonekaasupäästöjen valvonta järjestelmään, jonka kanssa niitä on koordinoitava kattavasti.

- Aikataulu

Komissio aikoo laatia valvontajärjestelmää koskevan neuvoston päätöksen 93/389/ETY muutoksen ennen vuoden 2002 jälkimmäistä puolivuotiskautta.

2.2 2 jakso - Energiakysymykset

Tässä toisessa jaksossa käsitellään kotitalouksien ja teollisuuden energiankulutusta. Komissio on hiljattain julkaissut energiahuoltostrategiasta vihreän kirjan, joka toimii puitteina kaikelle energiaan liittyvälle toiminnalle. Viime kuukausina on jo laadittu kaksi ehdotusta: uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön käytön edistämistä sähkön sisämarkkinoilla koskeva direktiivi ja rakennusten energiatehokkuutta koskeva direktiiviehdotus [14]. Sen tiedostaminen, että yli 40 prosenttia EU:n energiankulutuksesta tapahtuu rakennuksissa, on voimakas kannustin johdonmukaisten ja tehokkaiden toimenpiteiden ehdottamiseksi. Lisäksi ehdotetaan tukitoimenpiteitä.

[14] Ehdotus direktiiviksi rakennusten energiatehokkuudesta, KOM(2001) 226 lopullinen.

2.2.1 Ehdotus puitedirektiiviksi loppukäyttöön tarkoitettujen laitteiden vähimmäistehokkuutta koskevista vaatimuksista

Tausta

Energiatehokkuustoimenpiteet, joita sovelletaan kaupan pidettäviin tavaroihin, on vahvistettava yhteisön laajuisesti, jolloin estetään sisämarkkinoiden vääristyminen, jota kansalliset tehokkuusvaatimukset saattavat aiheuttaa. Ehdotus kattaa kaikentyyppiset EU:n markkinoilla myytävät ja käytettävät loppukäyttöön tarkoitetut laitteet, jotka käyttävät merkittäviä määriä energiaa, vakiokomponentit mukaan luettuina (esimerkiksi jännitetasausmuuntajat, sähkömoottorit, virtalähteet ja niin edelleen) ja joissa merkittävät energiasäästöt ovat mahdollisia. Myös kotitalouslaitteet, valaisimet, kompressorit, pumput, rakennusvälineet kuten lämmitys- ja kuumavesikattilat, ilmastointilaitteet ja niin edelleen voivat kuulua ehdotuksen piiriin. Lisäksi huolehditaan siitä, ettei laitteiden tehoa heikennetä ja että valmistajiin kohdistuvat vaikutukset otetaan huomioon.

Komission toimet

- Ehdotuksen pääkohdat

Haasteelliset ja kustannustehokkaat energiatehokkuustavoitteet saavutetaan täytäntöönpanodirektiiveissä käyttöön otettujen vähimmäistehokkuutta koskevien vaatimusten avulla. Tämän työn suorittaa jäsenvaltioiden asiantuntijoista koostuva sääntelykomitea, jolle annetaan valtuudet puitedirektiivissä. Vähimmäistehokkuutta koskevien vaatimusten käyttöönotolla täydennetään tärkeällä tavalla tuotemerkintöjä (neuvoston direktiivi 92/75/ETY) ja teollisuuden vapaaehtoista sitoutumista.

- Ympäristötehokkuus ja kustannukset

Ehdotus koskee ainoastaan sellaisia tehokkuusvaatimuksia, jotka voidaan täyttää heti toteutettavissa olevien suunnittelua koskevien ja teknisten kustannustehokkaiden parannusten avulla. Tämän toimenpiteen avulla saavutettavien hiilidioksidipäästöjen vähennysten odotetaan lisääntyvän asteittain ja olevan merkittäviä vuodesta 2008 eteenpäin.

- Aikataulu

Komissio aikoo antaa ehdotuksen vuonna 2002.

2.2.2 Ehdotus direktiiviksi energian kysynnän ohjauksesta

Tausta

Energia-alan sisämarkkinoiden toteuttaminen kehittämällä ja kannustamalla energiatehokkuutta kysyntäpuolella, erityisesti julkisten laitosten ja niihin liittyvien palveluyritysten energiapalvelujen muodossa tarjoaman energian osalta, on tärkeä tekijä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä.

Komission toimet

- Ehdotuksen pääkohdat

Jäsenvaltioiden on asetettava tavoitteet energian kysynnän ohjauksen edistämiseksi ja tukemiseksi tehokkaan teknologian sekä uusien palvelujen ja ohjelmien avulla, jotka on tarkoitettu erityisesti energian pienkuluttajille, kuten kotitalouksille sekä pienille ja keskisuurille yrityksille. Tähän sisältyy energiapalvelujen tehostamista koskevien tavoitteiden saavuttamista, rahoitusta ja valvontaa koskeva tukikehys, joka on mukautettu kunkin jäsenvaltion vapautettuihin markkinoihin. Direktiivissä esitetään myös tietty energiatehokkuuden ja kysynnän ohjauksen parantamiseksi pääasiallisesti liiketoimintavetoisten toimien avulla tehtävien investointien vähimmäistaso. Investoinnit toteutetaan yleensä viranomaisten rahoittamien energiatehokkuutta parantavien nykyisten toimien ohella.

Jäsenvaltioiden on tuettava energiatehokkaan teknologian ja kysynnänohjauspalvelujen markkinoiden kehittämistä. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava investointien ja säästetyn energian määrä ja mikäli mahdollista investointien kustannustehokkuus Euroopan komissiolle vuosittain. On tarkoitus, että jäsenvaltiot käyttävät standardoituja arviointimenetelmiä valvoessaan toteutettujen toimien avulla aikaansaatuja energiasäästöjä ja kyseisten toimien kustannustehokkuutta sekä raportoidessaan Euroopan komissiolle.

- Ympäristötehokkuus ja kustannukset

Mikäli näitä periaatteita aletaan noudattaa vuoteen 2006 mennessä, toimenpiteen avulla voidaan saavuttaa 40-55 miljoonan hiilidioksidiekvivalenttitonnin säästöt vuoteen 2010 mennessä.

- Aikataulu

Komissio aikoo antaa aiheesta ehdotuksen vuonna 2002.

2.2.3 Ehdotus direktiiviksi sähkön ja lämmön yhteistuotannon edistämisestä

Tausta

Direktiivillä pyritään täydentämään ja lujittamaan yhteisön tavoitteen mukaisesti, joka koskee nykyisiä toimenpiteitä yhteistuotannon edistämiseksi sähkön ja lämmön yhteistuotannon osuuden kaksinkertaistamista EU:n sähköntuotannossa 9 prosentista (1994) 18 prosenttiin vuoteen 2010 mennessä. Koska uusien laitosten toimintavalmiuden saavuttaminen vaatii aikaa, tämän tavoitteen saavuttaminen kaikilta osin suunnitellun aikataulun mukaisesti saattaa olla vaikeaa.

Komission toimet

- Ehdotusten pääkohdat

Sähkön ja lämmön yhteistuotantoa koskevaa direktiiviä annettaessa on jossain määrin tarkoitus noudattaa uusiutuvilla energialähteillä tuotettua sähköä koskevan direktiivin mallia. Direktiivissä olisi määriteltävä sähkön ja lämmön yhteistuotantoa koskevat laatuvaatimukset sekä sähkön ja lämmön yhteistuotannon sertifiointi sen takaamiseksi, että kannustimia tarjotaan ainoastaan tehokkaille sähkön ja lämmön yhteistuotantojärjestelmille. Lisäksi direktiivissä on käsiteltävä aiheita, jotka koskevat verkkoon liittymistä, kytkentäkustannuksia ja hallintomenettelyjen tehostamista, ja sen on sisällettävä säännöksiä, joissa jäsenvaltiot velvoitetaan asettamaan kansalliset tavoitteet EU:n laajuista sähkön ja lämmön yhteistuotantoa koskevan, vuodelta 1997 peräisin olevan tavoitteen mukaisesti.

Sähkön ja lämmön yhteistuotantoa koskeva direktiivi kattaa sekä pienimuotoista yhteistuotantoa asunto- ja palvelualoilla koskevat teknologiat että yhteistuotantoa teollisuudessa ja kaukolämmitystä varten koskevat teknologiat. Lisäksi se sisältää erityissäännöksiä pienimuotoisen yhteistuotannon sekä uusiutuviin energialähteisiin perustuvan yhteistuotannon edistämiseksi.

Ehdotuksen yhteydessä voidaan esittää, että sähkön ja lämmön yhteistuotantoa koskeva EU:n aloite sisällytetään osaksi energiatehokkuuden edistämiseen pyrkivää yleistä kampanjaa, joka on samankaltainen kuin uusiutuvien energialähteiden kehittämisen edistämistä koskeva kampanja.

- Ympäristötehokkuus ja kustannukset

Sähkön ja lämmön yhteistuotannon ansiosta päästöjä voidaan vähentää jopa 65 miljoonalla hiilidioksidiekvivalenttitonnilla, mikä vastaa sähköntuotannolle asetettua tavoitetta (18 prosenttia sähköntuotannosta). Tästä enintään 12 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia voitaisiin vähentää kustannuksilla, jotka olisivat 20-50 euroa tonnia kohti. Nykyisiin vähennyksiin liittyy kuitenkin epävarmuutta, koska ehdotettu sähkön ja lämmön yhteistuotantoa koskeva direktiivi on puitedirektiivi, jossa täytäntöönpanostrategian ja erityisten tukimekanismien valinta sähkön ja lämmön yhteistuotannon edistämiseksi jätetään jäsenvaltioiden tehtäväksi.

- Aikataulu

Komissio aikoo antaa ehdotuksen vuonna 2002.

2.2.4 Muut kuin lainsäädäntöön kuuluvat ehdotukset

2.2.4.1 Julkisten hankintojen energiatehokkuutta lisäävät aloitteet

Taustaa

Aloitteen tarkoituksena on edistää energiatehokkaan tekniikan kysyntää julkisella sektorilla. Aloitteella pyritään opastamaan julkisia hankintoja tekeviä tahoja energiatehokkaan tekniikan kysymyksissä.

Komission toimet

- Aloitteiden pääkohdat

Komissio aikoo jatkaa julkisiin hankintoihin sovellettavasta yhteisön lainsäädännöstä ja mahdollisuuksista ottaa ympäristönäkökohdat huomioon julkisissa hankinnoissa julkaisemansa tulkitsevan tiedonannon [15] viitoittamalla tiellä. Tarkoituksena on ottaa mukaan erityisesti energiatehokkuutta koskevaa ohjausta. Ohjeisiin tulee kuulumaan suuntaviivoja ja esimerkkejä hyvistä toimintatavoista, joilla energiatehokkuusnäkökohdat voidaan sisällyttää hankintamenettelyihin julkisella sektorilla. Parhaillaan valmisteilla oleva käsikirja vihreistä julkisista hankinnoista sisältää esimerkkejä siitä, miten voidaan laatia vihreitä tarjouspyyntöjä yhteisön lainsäädännön mukaisesti.

[15] KOM(2001)274 lopullinen. Vihreiden julkisten hankintojen käsikirja mainitaan myös yhdennetystä tuotepolitiikasta julkaistussa vihreässä kirjassa, KOM(2001) 68 lopullinen.

Kun ehdotettujen vihreiden julkisten hankintojen suuntaviivojen ja hyvien toimintatapojen esimerkkien vaikutuksia on ensin tarkasteltu, harkitaan, tarvitaanko energiatehokkaiden julkisten hankintojen alalta mahdollisesti uusia säädösehdotuksia.

- Ympäristötehokkuus ja kustannukset

Kustannustehokkaita säästömahdollisuuksia on vaikeata arvioida, sillä tämä aloite on tukitoimi.

- Aikataulu

Aloitteita esitetään vuonna 2002.

2.2.4.2 Valistuskampanja ja vauhdittamiskampanja

Tausta

Kysynnän ohjausta koskevien tietojen levittäminen, edistyksen seuranta ja vertailukohtien tarjoaminen tätä varten ovat olennaisia tekijöitä energiatehokkuuden parantamisen kannalta. Huomion keskittämiseksi ja edistyksen seuraamisen helpottamiseksi aloitetaan vuonna 2002 valistuskampanja ja samanaikainen vauhdittamiskampanja. Vauhdittamiskampanja asettaa ohjeelliset tavoitteet edistyksen mittaamiseksi, tarjoaa vertailukohtia päätöksentekijöille ja suunnittelijoille sekä lujittaa uusiutuvia energialähteitä koskevaa nykyistä kampanjaa hyödyntäen samalla siitä saatuja kokemuksia.

Kampanjalla pyritään levittämään kokeilutoimien tuloksia, levittämään parhaita käytäntöjä ja lisäämään tietoisuutta asiasta. Tämä kannustaa Euroopan kansalaisia investoimaan sellaisiin tuotteisiin ja rakennuksiin ja käyttämään sellaisia tekniikoita, joiden avulla voidaan säästää rahaa ja joilla on myönteisiä ympäristövaikutuksia. Kampanja määrittelee sidosryhmienroolin ja helpottaa hiilidioksidipäästöjen kustannustehokkaimpien vähentämis tekniikoiden käyttöönottoa. Komissio koordinoi kampanjaa, kun taas jäsenvaltiot hallinnoivat sitä kansallisella ja paikallisella tasolla.

Komission toimet

- Ehdotusten pääkohdat

Jäsenvaltioiden kansallisen tason ja paikallistason osallistujille ehdotetaan huolellisesti valittuja kampanjatavoitteita. Tällaisiin tavoitteisiin saattaa sisältyä esimerkiksi tietty osuus "A"-merkinnällä varustettuja laitteita EU:n kotitalouksissa, tietty määrä sellaisia vähittäismyyntipisteitä, joiden myynnissä energiatehokkailla laitteilla on suuri osuus, ja tietty määrä energiansäästölamppuja kotitaloutta kohden.

- Ympäristötehokkuus ja kustannukset

Vauhdittamiskampanja ja valistuskampanja ovat tukitoimia. Niiden vaikutusten mittaaminen on sellaisenaan vaikeaa. Samankaltaisista kampanjoista saatujen kokemusten perusteella voidaan kuitenkin odottaa, että niiden vaikutukset ovat merkittäviä. Samalla tavoin kuin uusiutuvia energiamuotoja koskeva vauhdittamiskampanja ja yhdessä sen kanssa myös energiatehokkuuskampanja saa aikaan yksityisiä investointeja, joissa käytetään rajallista julkista rahoitusta.

- Aikataulu

Komissio aikoo antaa ehdotuksen vuonna 2002.

2.3 3 jakso - Liikenne

Yhteistä liikennepolitiikkaa koskeva valkoinen kirja [16] sisältää noin 60 yhteisön tasolla toteutettavaa toimenpidettä, joista useat edistävät kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä vuoteen 2010 mennessä.

[16] KOM(2001) 370.

Liikennealaa koskevat valkoisen kirjan mukaiset toimenpiteet:

2.3.1 Liikennemuotojen välisen tasapainon korjaamista koskeva ehdotus

Tausta

Jos kehitys jatkuu samansuuntaisena kuin viime vuosina, liikenteestä peräisin olevat kasvihuonekaasupäästöt kasvavat todennäköisesti noin 50 prosenttia vuosien 1990 ja 2010 välisenä aikana. Pelkän tieliikenteen osuus on tällä hetkellä 84 prosenttia kaikista liikenneperäisistä hiilidioksidipäästöistä. Lentoliikenteestä aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt taas lisääntyvät kaikkia muita kasvihuonekaasupäästöjä nopeammin. Siirtyminen tie- ja lentoliikenteestä puhtaampiin liikennemuotoihin - rautatie- ja vesiliikenteeseen - on tämän vuoksi tärkeä tavoite kasvihuonekaasupäästöjen kasvun hillitsemisessä.

Komission toimet

Tieliikennealan kasvua olisi rajoitettava toimenpidekokonaisuudella, jotta vuonna 1998 vallinnut kuljetusmuotojen välinen tasapaino saavutetaan uudelleen vuonna 2010. Tärkeimpien toimien tavoitteena on

* rautateiden elvyttäminen markkinoiden avaamista, turvallisuuden parantamista, yhteentoimivuuden lisäämistä ja palvelujen laadunvarmistusta koskevalla toimenpidekokonaisuudella, jota komission on tarkoitus esittää vuoden 2001 loppuun mennessä,

* sisävesiliikenteen parantaminen standardoimalla teknisiä vaatimuksia, yhdenmukaistamalla todistuksia ja yhdenmukaistamalla työoloja; komission on tarkoitus ehdottaa kaikkia näitä toimia vuonna 2002,

* lyhyen matkan merenkulun edistäminen parantamalla satamapalvelujen laatua ja kehittämällä "merten valtateiden" rakentamiseen tarvittavia infrastruktuureja,

* intermodaalisuuden edistäminen vuonna 2003 käyttöön otettavan uuden tukiohjelman (Marco Polo) avulla vaihtoehtoisten ratkaisujen löytämiseksi tieliikenteelle ja yhteisön uusien logistiikkaintegraattoreita sekä kuljetusyksiköiden ja lastaustekniikoiden standardoimista koskevien puitteiden laatiminen; komission on määrä ehdottaa näitä puitteita vuonna 2003.

- Ympäristötehokkuus ja kustannukset

Monien paikallisten tai yrityskohtaisten intermodaalisten järjestelmien ja logistiikkaa koskevien parannusten ansiosta hiilidioksidipäästöjä on pystytty vähentämään tietyillä aloilla jopa 50 prosenttia. Laajentamalla nämä tulokset EU:n laajuisiksi sovelluksiksi saavutetaan merkittäviä vähentämis mahdollisuuksia.

2.3.2 Infrastruktuurien käytön ja veloituksen parantamista koskeva ehdotus

Tausta

Ruuhkat heikentävät liikenteen tehokkuutta ja lisäävät turhaan myös kasvihuonekaasupäästöjä. Ruuhkia vähentämällä voidaan näin ollen edistää hiilidioksidipäästöjen vähenemistä. Liikenteen hinnat eivät osoita todellisia kokonaiskustannuksia, ja hintojen määräytyminen eri kuljetusmuotojen välillä on epäyhtenäistä. Ulkoisten kustannusten sisällyttäminen hintoihin aiempaa selkeämmin ja kuljetusmuotojen asianmukainen ja tasapainoinen hinnoittelu hillitsevät todennäköisesti liikenteen kasvua ja tasapainottavat liikennemuotojen välistä jakaumaa.

Komission toimet

* Komissio ehdottaa vuonna 2002 infrastruktuurien käytön veloitusjärjestelmän periaatteita ja rakennetta koskevaa puitedirektiiviä ja yhteisiä menetelmiä hintatason ja ristikkäisrahoituksen määrittämiseksi.

* Komissio ehdottaa yhdenmukaista polttoainehinnoittelua kaupallista tieliikennettä varten vuonna 2003.

- Ympäristötehokkuus ja kustannukset

Eurooppalaisen ilmastonmuutosohjelman liikenteen alan työryhmä on määritellyt, että infrastruktuurien käyttöä ja veloitusta parantavien toimenpiteiden avulla hiilidioksidipäästöjä voidaan vähentää 40-60 miljoonalla ekvivalenttitonnilla vuodessa.

2.3.3 Biopolttoaineiden käytön edistäminen liikenteessä

Tausta

Perustavoitteena on tarjota yhteisön kehys, joka edistää biopolttoaineiden käyttöä EU:n liikenteessä. Direktiiviluonnos on uusiutuvien energialähteiden käyttöä koskevaa yhteisön strategiaa ja vuoden 1997 toimintasuunnitelmaa koskevan valkoisen kirjan tavoitteiden mukainen.

Komission toimet

- Ehdotusten pääkohdat

Komissio tarkastelee ensimmäistä direktiiviehdotusta varten, pitäisikö jäsenvaltiot velvoittaa antamaan lainsäädäntöä ja toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet biopolttoaineiden osuuden kasvattamiseksi liikenteessä. Tiettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi toteutettavat toimenpiteet voitaisiin esittää jäsenvaltioiden komissiolle luovuttamissa vuosikertomuksissa.

Lisäksi komissio tarkastelee toista direktiiviehdotusta varten, voisivatko jäsenvaltiot myöntää vapautuksen valmisteverosta tietyille biopolttoaineita sisältäville mineraaliöljyille ja biopolttoaineille.

- Ympäristötehokkuus ja kustannukset

Energiahuoltostrategiaa koskevassa vihreässä kirjassa [17] esitetään, että diesel- ja bensiinienergiaa voidaan säästää vuoteen 2010 mennessä noin 17,5 miljoonaa öljyekvivalenttitonnia. Hiilidioksidipäästöjen osalta tämä merkitsisi 35-40 miljoonan ekvivalenttitonnin säästöjä, ja kustannukset olisivat 100 euroa tonnilta.

[17] KOM(2000) 769 lopullinen.

- Aikataulu

Komission odotetaan antavan ehdotuksen direktiiviksi biopolttoaineiden edistämisestä liikenteen alalla vuoden 2001 toisella puolivuotiskaudella.

2.4 Teollisuus

2.4.1 Ehdotus puitedirektiiviksi fluoratuista kaasuista

Tausta

Fluorattujen kaasujen osuus on ainoastaan noin 2 prosenttia EU:n kokonais kasvihuonekaasupäästöistä, mutta niiden suhteellinen kasvihuonevaikutus on kuitenkin huomattava. Vuonna 1995 niiden määrä oli 64 miljoonaa hiilidioksidi ekvivalenttitonnia, ja määrän ennustetaan nousevan noin 96 miljoonaan hiilidioksidi ekvivalenttitonniin vuonna 2010. Tämä suuntaus on kestämätön, ja ECCP ehdotti monia toimenpiteitä, jotka olisi toteutettava EU:n tasolla päästöjen vähentämiseksi ja valvonnan parantamiseksi. Tämän tilanteen synnystä ovat vastuussa varsinkin jäähdytys- ja ilmastointialat.

Komission toimet

- Ehdotuksen pääkohdat

Komission mielestä olisi asianmukaista kehittää näitä poliittisia suosituksia edelleen osana fluorattuja kaasuja koskevaa puitedirektiiviä, jonka tavoitteena on päästöjen vähentäminen kaikilla aloilla. Direktiivin olisi tarkoitus täydentää jäsenvaltioiden fluorattujen kaasujen eristämisen ja valvonnan osalta toteuttamia toimia. Myös fluorihiilivetyjen käyttöön perustumattomien vaihtoehtoisten teknologioiden kehityksen ja käytön edistämistä tarkastellaan edelleen.

Direktiiviehdotuksen pääkohdat olisivat seuraavat:

eristäminen: kaikki mahdolliset toimenpiteet on toteutettava päästöjen minimoimiseksi laitteiden suunnittelun, valmistuksen, asentamisen, käytön ja hävittämisen yhteydessä,

valvonta: valmistajien, maahantuojien, viejien ja tiettyjen käyttäjien on ilmoitettava vuosittain markkinoille saatettujen, maasta vietyjen ja käytettyjen fluorattujen kaasujen määristä,

markkinointi- ja käyttörajoitukset fluorattujen kaasujen joidenkin käyttötarkoitusten osalta.

- Ympäristötehokkuus ja kustannukset

Euroopan ilmastonmuutosohjelmaa varten laaditun laajan analyysin perusteella kustannusten arvioidaan olevan noin 20 euroa hiilidioksidi ekvivalentti tonnilta päästö vähennysten ollessa noin 21 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia vuodessa vuoteen 2010 mennessä.

- Aikataulu

Komissio arvioi saattavansa ehdotuksen lopulliseen muotoonsa vuoden 2002 ensimmäisellä puolivuotiskaudella.

3. EUROOPAN ILMASTOMUUTOSOHJELMA - SEURAAVA VAIHE

Tässä tiedonannossa valotetaan lähivuosina toteutettavia tärkeitä toimia. Näiden toimenpiteiden päästöjä vähentävät vaikutukset tuskin kuitenkaan riittävät Kioton tavoitteen - 8 prosentin vähennyksen - saavuttamiseksi. Tämän vuoksi on tärkeää tutkia, mitä muita toimenpiteitä tarvitaan. Toimenpiteet valitaan ECCP:ssä yksilöityjen 42 toimenpiteen joukosta ottaen asianmukaisesti huomioon komissiossa jo laaditut periaatteelliset suuntaviivat. Komissio arvioi tässä yhteydessä edelleen politiikkojen ja toimenpiteiden ympäristövaikutuksia ja taloudellisia vaikutuksia erityisesti EU:n teollisuuden kilpailukykyyn.

Tuleviin yhteisön toimiin voisivat kuulua muun muassa seuraavat toimenpiteet, joiden päästöjenvähennyspotentiaalia ja kustannustehokkutta on kuitenkin vielä tutkittava tarkemmin:

* uusiutuviin energialähteisiin perustuvan lämmöntuotannon edistämistä koskeva aloite

* energia-asioiden hallinta- ja auditointijärjestelmä E2MAS

* moottorien haasteita koskeva ohjelma-aloite

* autoteollisuuden kanssa tehtävä kevyitä hyötyajoneuvoja koskeva ympäristösopimus

* henkilöautoja koskevien verotoimenpiteiden puitteet yhteisön strategian mukaisesti, jonka tavoitteena on päästömäärä 120 g CO2/km

* hiilidioksidin sitomista metsänistutuksen, uudelleenmetsityksen ja metsänhoidon avulla edistäviä metsäpolitiikkoja koskevien kysymysten seuranta Bonnin sopimuksen jälkeen

* kehyksen luominen hankekohtaisille mekanismeille.

Tämä merkitsee sitä, että ECCP:n ensimmäisessä vaiheessa käytetyn alakohtaisen lähestymistavan sijaan nyt valitaan pikemminkin kysymyskohtainen lähestymistapa. Teknisiä kokouksia järjestetään osapuolten kanssa noudattaen joustavaa ja ongelmakeskeistä lähestymistapaa.

ECCP:n ohjauskomitea, jossa kaikki asiasta kiinnostuneet komission pääosastot ovat edustettuina, koordinoi toimintaa. Vuoden 2002 loppuun mennessä laaditaan kesäkuussa 2001 laaditun seurantakertomuksen kaltainen kertomus.

SÄÄDÖKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

Politiikan ala(t): energia

Toiminnan ala(t): Energiatehokkuutta koskeva valistuskampanja ja vauhdittamiskampanja

Toimenpiteen nimi: Energiatehokkuutta koskeva valistuskampanja ja vauhdittamiskampanja

1. BUDJETTIKOHTA/-KOHDAT:

B4-1031:SAVE

2. NUMEROTIEDOT

2.1. Toimenpiteen kokonaismäärärahat (B osa):

2,8 miljoonaa euroa maksusitoumusmäärärahoina

2.2. Toimenpiteen soveltamisaika:

2001-2004

2.3. Monivuotinen kokonaismenoarvio:

a) Maksusitoumusmäärärahojen/maksumäärärahojen (rahoitustoimien) aikataulu (vrt. kohta 6.1.1)

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

>TAULUKON PAIKKA>

b) Tekninen ja hallinnollinen apu ja tukimenot (vrt. kohta 6.1.2)

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

c) Henkilöstö- ja muiden hallintomenojen kokonaisvaikutus rahoitukseen (vrt. kohdat 7.2 ja 7.3)

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

2.4. Yhteensopivuus ohjelmasuunnitelman ja rahoitusnäkymien kanssa

Ehdotus on tehdyn ohjelmasuunnitelman mukainen.

2.5. Vaikutukset tuloihin:

Ei vaikuta tuloihin.

3. BUDJETTITIEDOT

>TAULUKON PAIKKA>

4. OIKEUSPERUSTA

SAVE-päätös 647/2000/EY

5. KUVAUS JA PERUSTELUT

5.1. Yhteisön toiminnan tarve

5.1.1. Toiminnan tavoitteet

Ehdotuksessa käsitellään kysynnän ohjausta koskevien tietojen levittämistä, tarjotaan vertailukohtia ja ohjeellisia tavoitteita päättäjille ja suunnittelijoille ja mahdollistetaan edistymisen seuranta sovittujen määrällisten ja mitattavien tavoitteiden perusteella. Siinä kiinnitetään myös sidosryhmien huomiota energiatehokkuuteen liittyviin keskeisiin kysymyksiin. Lisäksi kampanjan tavoitteena on levittää tietoa yhteisön ohjelmien kokeilutoimista saaduista tuloksista ja edistää parhaiden käytettävissä olevien käytäntöjen soveltamista. Kampanja toteutetaan samanaikaisesti käytössä olevien uusiutuvia energiamuotoja koskevan vauhdittamiskampanjan kanssa, jota se tukee. Kampanjassa käytetään myös hyväksi vauhdittamiskampanjan aikana saatua asiantuntemusta. Arvioinnissa mitataan kampanjan vaikutuksia käyttäytymiseen, tiedostamiseen jne.

5.1.2. Ennakkoarviointiin liittyvät toimenpiteet

Käytetään hyväksi uusiutuvien energiamuotojen arvioinnissa käytettyä metodologiaa, kuten esimerkiksi tietoisuuden ja asenteiden arviointia ennen kampanjaa ja sen jälkeen.

5.2. Suunnitellut toimet ja yhteisön rahoitustukea koskevat yksityiskohtaiset säännöt

- Kohdeyleisö: Kampanjaan osallistuvat monet yritykset, kunnat, korkeakoulut, alan organisaatiot jne.

- Erityistavoitteet: Tavoitteiden saavuttaminen sekä tietojen ja parhaiden käytäntöjen levittäminen; huomion kiinnittäminen energiatehokkuuteen ja tavoitteisiin sekä samalla yleisön tietoisuuden lisääminen ja eri aloilla saatujen tulosten esille tuominen.

- Konkreettiset toimenpiteet: Osallistuvat kumppanit allekirjoittavat sopimukset sellaisten toimien toteuttamisesta, joilla saavutetaan teknologian levittämistä koskevat tavoitteet.

- Kunkin toimen välittömät tulokset: Mitataan vaikutukset energiatehokkuuteen. Väliaikaisarvioinnin yhteydessä tarkastellaan sidosryhmiä, joihin vauhdittamiskampanjalla on ollut vaikutusta.

- Odotettava vaikutus: Lopullinen tavoite on tavoitteiden saavuttaminen, minkä avulla parannetaan energiatehokkuutta EU:ssa.

.5.3. Toteutusta koskevat yksityiskohtaiset säännöt

Komissio hallinnoi toteutettavia toimia suoraan käyttäen sekä omaa henkilöstöään että ulkopuolista henkilöstöä. Toimien hallinnoimiseen osallistuvat myös jäsenvaltiot - kansalliset, alueelliset ja paikalliset elimet -- ja myös konsulttipalveluja käytetään. Tukea maksetaan tiedotusmateriaaliin sekä sen suunnitteluun, valmisteluun ja levittämiseen.

6. RAHOITUSVAIKUTUKSET

6.1. Kokonaisrahoitusvaikutus, B osa (koko ohjelmakaudeksi)

6.1.1. Rahoitustuki

Maksusitoumusmäärärahat milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

>TAULUKON PAIKKA>

6.1.2. Tekninen ja hallinnollinen apu, tukimenot ja tietotekniikkakustannukset (maksusitoumusmäärärahat)

>TAULUKON PAIKKA>

6.2. Toimenpidekohtainen kustannuslaskelma, B osa (koko ohjelmakaudeksi) [18]

[18] Lisätietoja erillisessä ohjeasiakirjassa.

Maksusitoumusmäärärahat milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

>TAULUKON PAIKKA>

7. VAIKUTUKSET HENKILÖSTÖÖN JA HALLINTOMENOIHIN

7.1. Vaikutus henkilöstöön

>TAULUKON PAIKKA>

7.2. Henkilöstön taloudellinen kokonaisvaikutus

>TAULUKON PAIKKA>

Määrät vastaavat 12 kuukauden kokonaismenoja.

7.3. Muut toimesta johtuvat hallintomenot

>TAULUKON PAIKKA>

Määrät vastaavat 12 kuukauden kokonaismenoja.

I Yhteensä vuodessa (7,2 + 7,3)

II Toimen kesto

III Toimen kokonaiskustannukset (I x II) // 33 000EUR

4 vuotta

132 000

8. SEURANTA JA ARVIOINTI

8.1. Seurantajärjestelmä

Määriteltävä

8.2. Arvioinnin yksityiskohtaiset säännöt ja arviointijaksot

Yksityiskohdat on vielä määriteltävä uusiutuvia energiamuotoja koskevan vauhdittamiskampanjan perusteella.

9. PETOSTEN TORJUNTATOIMET

Tavanomaiset tarjouskilpailu- ja sopimusmenettelyt ja tarkistukset.