Ehdotus: neuvoston asetus yhteisön vesialueilla ja yhteisön aluksiin sellaisilla muilla vesialueilla, joilla sovelletaan saalisrajoituksia, sovellettavien eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien kalastusmahdollisuuksien ja niihin liittyvien edellytysten vahvistamisesta vuodeksi 2000 ja asetuksen 66/98 muuttamisesta /* KOM/99/0700 lopull. */

Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS yhteisön vesialueilla ja yhteisön aluksiin sellaisilla muilla vesialueilla, joilla sovelletaan saalisrajoituksia, sovellettavien eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien kalastusmahdollisuuksien ja niihin liittyvien edellytysten vahvistamisesta vuodeksi 2000 ja asetuksen 66/98 muuttamisesta

(komission esittämä)

PERUSTELUT

Tässä ehdotuksessa neuvoston asetukseksi vahvistetaan vuodeksi 2000 yhteisön kalastusmahdollisuudet monilla kalastusvesillä ja kolmansien maiden kalastusmahdollisuudet yhteisön vesialueilla sekä edellytykset, joilla näitä kalastusmahdollisuuksia voidaan käyttää. Kalastusmahdollisuuksien vahvistaminen ja jakaminen kuuluu yhteisön yksinomaiseen toimivaltaan ja perustuu 20 päivänä joulukuuta 1992 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3760/92 8 artiklan 4 kohdassa säädettyihin velvollisuuksiin.

Ehdotuksen sisältyy pääasiassa samoja asioita kuin vuoden 1999 TAC-ehdotukseen. Joitakin tietoja on mahdollisuuksien mukaan ajantasaistettu uusimman tieteellisen tiedon perustella. Asetusehdotuksessa säädetään tällä kertaa myös kalastusmahdollisuuksista kolmansien maiden vesialueilla ja alueellisten kalastusjärjestöjen hallinnoimilla vesialueilla sekä kolmansien maiden kalastusmahdollisuuksista yhteisön vesialueilla. Tällä tavoin voidaan koota yhteen asetukseen kaikki kalastusmahdollisuudet ja niihin liittyvät edellytykset, joista aikaisemmin säädettiin yli kahdessakymmenessä eri asetuksessa.

Autonomisten kantojen osalta ehdotetut TACit perustuvat neuvoa-antavan kalatalouskomitean (ACFM) analyyttisiin tutkimuksiin perustuvaan lausuntoon sekä EY:n tieteellis-teknis-taloudellisen kalatalouskomitean (STECF) lausuntoon, jossa tarkastellaan myös ACFM:n lausuntoa.

Jos kyseessä ovat autonomiset kannat, joista ei ole saatavilla analyyttisia tutkimuksia, TACit (varo-TACit) annetaan ehdotuksena. Tällaisissa tapauksissa komissio perustaa ehdotuksensa joko ACFM:n tai STECF:n lausuntoihin, mikäli nämä ovat antaneet TACille selkeän määrän. Jos selkeää määrää ei ole annettu, ehdotettu määrä on sama kuin neuvoston edellisenä vuonna hyväksymä.

Eräitä kantoja hoidetaan alueellisissa kalastusjärjestöissä tai kolmansien maiden kanssa käytyjen kahdenvälisten neuvottelujen mukaisesti. Näiden kantojen osalta ehdotuksessa noudatetaan näissä järjestöissä tai neuvotteluissa tehtyjä päätöksiä.

ACFM:n viimeisin kertomus, jonka STECF on hyväksynyt, osoittaa, että alueilla 1 ja 2 monia bentaalisia kantoja ja eräitä pelagisia kantoja kalastetaan liikaa ja niiden tila on tosiasiallisesti tai mahdollisesti turvallisten biologisten rajojen ulkopuolella. Myös monista alueen 3 kalakannoista on olemassa analyyttisia tutkimuksia. Kyseessä olevasta kannasta riippuen ACFM on suositellut hallintotoimia, joihin kuuluu rajoittavia TACeja, ja nämä suositukset tulevat esiin tässä ehdotuksessa.

Koska eräitä teknisiä toimenpiteitä olisi sovellettava 1 päivästä tammikuuta 2000 ja koska vastaavia asetuksia ei ole vielä muutettu, nämä toimenpiteet on sisällytetty ehdotukseen tilapäisinä poikkeuksina tai lisäyksinä sääntöihin.

TACien ja kiintiöiden vuosittaiseen hallinnoimiseen liittyvien lisäedellytysten käyttöönottamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 847/96 mukaan neuvosto päättää, mihin kalakantoihin siinä säädettyjä toimenpiteitä sovelletaan. Ehdotuksen liitteessä III käsitellään tätä asiaa.

EY:n ja Grönlannin sopimus

Euroopan yhteisö ja Tanskan kuningaskunta ja Grönlannin maakuntahallitus sopivat kolmannesta kalastuspöytäkirjasta, joka kattaa vuodet 1995-2000 ja jossa vahvistetaan ehdot ja edellytykset, joilla yhteisön alukset voivat kalastaa Grönlannin vesillä ja erityisesti yhteisön pyyntikiintiöt kullekin pöytäkirjan soveltamisvuodelle. Sopimuspuolet sopivat myös sallivansa yhteisyritysten ja väliaikaisten yhteenliittymien perustamisen.

Sopimuksessa sallitaan, että alukset, jotka eivät purjehdi yhteisön jäsenvaltioiden lipun alla, voivat käyttää näitä kiintiöitä siinä määrin kuin on yhteisön muiden kolmansien maiden kanssa tekemien kalastussopimusten toimivuuden kannalta tarpeen.

Kolmannen kalastuspöytäkirjan määräysten mukaisesti Grönlannista vastaavat viranomaiset sitoutuivat tarjoamaan yhteisölle kunkin vuoden 15 päivään marraskuuta mennessä sopimuksen 8 artiklassa tarkoitetut lisäpyyntimahdollisuudet, joiden kyseisellä hetkellä odotetaan oleva käytettävissä seuraavana vuonna. Grönlannin maakuntahallituksen viranomaiset tarjosivat 12 päivänä marraskuuta 1999 seuraavat lisäkiintiöt vuodeksi 2000:

>TAULUKON PAIKKA>

Riippuen yhteisön ja Norjan välisten neuvottelujen tuloksesta ja ottaen huomioon kolmannen kalastuspöytäkirjan mukaisesti vuonna 2000 yhteisön käytettävissä jo olevat kyseisten lajien määrät, voitaisiin katsoa olevan yhteisön edun mukaista hyväksyä yksi tai useampi Grönlannin maakuntahallituksen tarjoamista lisäkiintiöistä. Komissio viimeistelee ehdotuksensa tätä tarkoitusta varten mahdollisimman pian.

Tämän vuoksi komissio ehdottaa, että neuvosto toimisi aiheellisella tavalla edellä tarkoitettujen lisäpyyntikiintiöiden osalta ja jakaisi Grönlannin vesillä olevat vuotuiset pyyntikiintiöt hyväksymällä liitteenä olevan neuvoston asetuksen.

Ehdotus:

NEUVOSTON ASETUS

yhteisön vesialueilla ja yhteisön aluksiin sellaisilla muilla vesialueilla, joilla sovelletaan saalisrajoituksia, sovellettavien eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien kalastusmahdollisuuksien ja niihin liittyvien edellytysten vahvistamisesta vuodeksi 2000 ja asetuksen 66/98 muuttamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon yhteisön kalastus- ja vesiviljelyjärjestelmän perustamisesta 20 päivänä joulukuuta 1992 annetun asetuksen (ETY) N:o 3760/92 [1] ja erityisesti sen 8 artiklan 4 kohdan,

[1] EYVL L 389, 31.12.1992, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1181/98 (EYVL L 164, 9.6.1998, s. 1).

ottaa huomioon tietyistä Etelämantereella harjoitettavaan kalastustoimintaan sovellettavista säilyttämis- ja valvontatoimenpiteistä ja asetuksen (EY) N:o 2113/96 kumoamisesta 18 päivänä joulukuuta 1997 annetun asetuksen (EY) N:o 66/98 [2] ja erityisesti sen 21 artiklan,

[2] EYVL L 6, 10.1.1998, s. 1.

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1) Asetuksen (ETY) N:o 3760/92 4 artiklassa säädetään, että neuvosto toteuttaa saatavilla olevien tieteellisten lausuntojen ja erityisesti tieteellis-teknis-taloudellisen kalastuskomitean laatiman mietinnön perusteella tarvittavat toimenpiteet varojen järkiperäisen ja vastuullisen hyväksikäytön varmistamiseksi kestävällä tavalla.

(2) Asetuksen (ETY) N:o 3760/92 8 artiklan 4 kohdan mukaan kullekin kalastukselle tai kalastusryhmälle suurimman sallitun saaliin (TACin) määrittäminen 4 artiklan mukaisesti kuuluu neuvostolle. Kalastusmahdollisuudet olisi jaettava jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden kesken kyseisen asetuksen 8 artiklan 4 kohdan ii ja iii alakohdan mukaisesti.

(3) Näiden TACien ja kiintiöiden tehokkaan hallinnon varmistamiseksi olisi määriteltävä kalastustoimintaa koskevat erityisedellytykset.

(4) On tarpeen vahvistaa periaatteet ja tietyt kalastusta koskevat hallintomenettelyt yhteisön tasolla niin, että jäsenvaltiot voisivat varmistaa lippunsa alla purjehtivien alusten hallinnon.

(5) TACien ja kiintiöiden vuosittaiseen hallintoon liittyvien lisäedellytysten käyttöönottamisesta 6 päivänä toukokuuta 1996 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 847/96 [3] 2 artiklan säännösten mukaisesti on välttämätöntä tuoda julki, mihin kantoihin sovelletaan siinä vahvistettuja toimenpiteitä.

[3] EYVL L 115, 9.5.1996, s. 3.

(6) Kalastussuhteita koskevissa sopimuksissa ja pöytäkirjoissa määrätyn menettelyn mukaisesti Euroopan yhteisö on neuvotellut kalastusoikeuksista Norjan kuningaskunnan [4], Tanskan hallituksen sekä Färsaarten maakuntahallituksen [5] ja Grönlannin maakuntahallituksen [6], Islannin tasavallan [7], Viron tasavallan [8], Latvian tasavallan [9] ja Liettuan tasavallan kanssa [10].

[4] EYVL L 226, 29.8.1980, s. 48.

[5] EYVL L 226, 29.8.1980, s. 12.

[6] EYVL L 29, 1.2.1985, s. 9.

[7] EYVL L 161, 2.7.1993, s. 1.

[8] EYVL L 332, 20.12.1996, s. 16.

[9] EYVL L 332, 20.12.1996, s. 1.

[10] EYVL L 332, 20.12.1996, s. 6.

(7) Itävallan, Suomen ja Ruotsin liittymisasiakirjan 122 artiklan mukaan liittymisen yhteydessä myönnettyjen kiintiöiden hyväksikäyttöedellytykset ovat samat kuin välittömästi ennen Itävallan, Suomen ja Ruotsin liittymissopimuksen voimaantuloa sovelletut edellytykset.

(8) Vuoden 1994 liittymisasiakirjan 124 artiklan mukaisesti yhteisö hallinnoi Ruotsin kuningaskunnan kolmansien maiden kanssa tekemiä kalastussopimuksia. Näiden sopimusten nojalla yhteisö on neuvotellut Puolan tasavallan ja Venäjän federaation kanssa.

(9) Yhteisö on sopimuspuolena useissa alueellisissa kalastusjärjestöissä. Nämä kalastusjärjestöt ovat suositelleet eräiden lajien osalta pyyntirajoitusten ja muiden säilyttämistä koskevien sääntöjen vahvistamista. Sen vuoksi ne olisi pantava täytäntöön yhteisössä.

(10) Kalakantojen säilyttämiseksi Amerikan trooppisten tonnikalojen suojelukomissio (IATTC) on sopinut eräiden tonnikalan kaltaisten kalojen Tyynenmeren kantojen pyyntirajoituksista. Yhteisön on syytä osallistua näiden kantojen säilyttämiseen noudattamalla kyseisiä rajoituksia.

(11) Kalastusmahdollisuuksien toteuttamisen pitäisi olla mahdollista alaa koskevan yhteisön lainsäädännön ja erityisesti seuraavien asetusten mukaisesti: yhteiseen kalastuspolitiikkaan sovellettavasta valvontajärjestelmästä 12 päivänä lokakuuta 1993 annettu neuvoston asetus (ETY) N:o 2847/93 [11], tietyistä Välimeren kalavarojen teknisistä säilyttämistoimenpiteistä 27 päivänä kesäkuuta 1994 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1626/94 [12], erityiskalastuslupia koskevista yleisistä säännöksistä 27 päivänä kesäkuuta 1994 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1627/94 [13], tietyistä Etelämantereella harjoitettavaan kalastustoimintaan sovellettavista säilyttämis- ja valvontatoimenpiteistä ja asetuksen (EY) N:o 2113/96 kumoamisesta 18 päivänä joulukuuta 1997 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 66/98 [14], tietyistä Itämeren, Belttien ja Juutinrauman vesialueiden kalavarojen teknisistä säilyttämistoimenpiteistä 18 päivänä joulukuuta 1997 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 88/98 [15] ja kalavarojen säilyttämisestä nuorten meren eliöiden suojelemiseksi toteutettavien teknisten toimenpiteiden avulla 30 päivänä maaliskuuta 1998 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 850/98 [16] .

[11] EYVL L 261, 20.10.1993, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 2846/98 (EYVL L 358, 31.12.1998, s. 5).

[12] EYVL L171, 6.7.1994, s. 1

[13] EYVL L 171, 6.7.1994, s. 7.

[14] EYVL L 6, 10.1.1998, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o &

[15] EYVL L 9, 15.1.1998, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o &

[16] EYVL L 125, 27.4.1998, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o &

(12) Kalavarojen suojeluun osallistumiseksi eräitä täydentäviä valvontatoimenpiteitä ja kalastuksen teknisiä edellytyksiä olisi pantava täytäntöön vuonna 2000.

(13) Yhteisen edun mukaisista pakottavista syistä tätä asetusta sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2000 ja eräiden CCAMLR-alueen kalastusmahdollisuuksien osalta liitteessä 1g mainitusta päivämäärästä,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

SOVELTAMISALA JA MÄÄRITELMÄT

1 artikla

1. Tässä asetuksessa vahvistetaan vuodeksi 2000 ja Etelämantereen kalakantojen osalta vuoteen 2000 rajoittuviksi ajanjaksoiksi eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien kalastusmahdollisuudet, joita sovelletaan

(i) jäsenvaltion lipun alla purjehtiviin ja jäsenvaltioissa rekisteröityihin aluksiin, jäljempänä 'yhteisön alukset' tai 'EY:n alukset', alueilla, joilla vaaditaan pyyntirajoituksia, ja

(ii) kolmansien maiden lipun alla purjehtiviin ja kolmansissa maissa rekisteröityihin aluksiin, jäljempänä 'kolmansien maiden alukset', jäsenvaltioiden suvereniteettiin kuuluvilla vesialueilla, jäljempänä 'yhteisön vesialueet' tai 'EY:n vesialueet',

1. sekä erityiset edellytykset näiden kalastusmahdollisuuksien käytöstä.

2. Tässä asetuksessa kalastusmahdollisuuksilla tarkoitetaan:

a) TACeja tai sellaisten alusten määrää, joilla on lupa kalastaa ja/tai näiden lupien voimassaoloaikaa,

b) yhteisön käytettävissä olevia osuuksia TACeista,

c) yhteisölle kolmansien maiden vesialueilla annettuja kiintiöitä,

d) edellä olevassa b ja c alakohdassa tarkoitetuista yhteisön kalastusmahdollisuuksista jäsenvaltioille annettuja kiintiöitä,

e) kolmansille maille yhteisön vesialueilla annettuja kiintiöitä.

2 artikla

1. ICESin [17], CECAFin [18] (Itäinen Keski-Atlantti tai FAOn pääasiallinen kalastusalue 34), NAFOn [19] ja CCAMLR:n [20] määritelmät annetaan Koillis-Atlantilla kalastavien jäsenvaltioiden saaliiden määriä koskevien tilastojen toimittamisesta 17 päivänä joulukuuta 1991 annetussa asetuksessa (ETY) N:o 3880/91 [21], muualla kuin Pohjois-Atlantilla kalastavien jäsenvaltioiden nimellissaaliiden määriä koskevien tilastojen toimittamisesta 23 päivänä lokakuuta 1995 annetussa asetuksessa (EY) N:o 2597/95 [22], Luoteis-Atlantilla kalastavien jäsenvaltioiden saaliiden määriä ja kalastustoimia koskevien tilastojen toimittamisesta 30 päivänä kesäkuuta 1993 annetussa asetuksessa (ETY) N:o 2018/93 [23] sekä asetuksessa (EY) N:o 66/98.

[17] Kansainvälinen merentutkimusneuvosto.

[18] Itäisen Keski-Atlantin kalastuskomitea.

[19] Luoteis-Atlantin kalastusjärjestö.

[20] Etelämantereen meren elollisten luonnonvarojen säilyttämistä koskeva yleissopimus.

[21] EYVL L 365, 31.12.1991, s. 1.

[22] EYVL L 270, 13.11.1995, s. 1.

[23] EYVL L 186, 28.7.1993, s. 1.

2. Tässä asetuksessa sovelletaan seuraavia määritelmiä:

a. NAFO-sääntelyaluella tarkoitetaan NAFO-yleissopimuksen alueen sitä osaa, joka ei kuulu rantavaltioiden suvereniteettiin tai lainkäyttövaltaan.

b. Skagerrak rajoittuu lännessä linjaan Hanstholmin majakasta Lindesnesin majakkaan, ja etelässä linjaan Skagenin majakasta Tistlarnan majakkaan, sekä linjaan tästä pisteestä lähimpään pisteeseen Ruotsin rannikolla.

c. Kattegat rajoittuu pohjoisessa linjaan Skagenin majakasta Tistlarnan majakkaan, ja tästä pisteestä lähimpään pisteeseen Ruotsin rannikolla sekä etelässä linjoihin Hasenøresta Gniben Spidsiin, Korshagesta Spodsbjergiin ja Gilbjerg Hovedista Kulleniin.

d. Pohjanmereen kuuluu ICES-suuralue IV ja se osa ICES-alueesta IIIa, jota tässä artiklassa annettu Skagerrakin määritelmä ei kata.

e. Hallintoalue 3 muodostuu ICES-osa-alueista 30 ja 31 sekä osa-alueen 29 linjan 59°30' pohjoista leveyttä pohjoispuolella sijaitsevasta osasta.

II LUKU

YHTEISÖN ALUSTEN KALASTUSMAHDOLLISUUDET JA NIIHIN LIITTYVÄT EDELLYTYKSET

3 artikla

1. Yhteisön alusten kalastusmahdollisuudet yhteisön vesialueilla tai kansainvälisillä vesialueilla vahvistetaan liitteissä 1 ja 2.

2. Yhteisön aluksilla on oikeus kalastaa liitteessä 1 vahvistettujen kiintiöiden rajoissa Viron, Färsaarten, Grönlannin, Islannin, Liettuan, Latvian ja Norjan kalastusta koskevaan lainkäyttövaltaan kuuluvilla vesialueilla ja Jan Mayenin ympärillä sijaitsevalla kalastusvyöhykkeellä sekä Puolan ja Venäjän federaation kalastusta koskevaan lainkäyttövaltaan kuuluvilla vesialueilla 7 ja 12 artiklassa säädetyillä edellytyksillä.

3. Euroopan yhteisön ja Viron, Latvian ja Liettuan tasavaltojen välisten kalastussuhteita koskevien sopimusten nojalla vuonna 2000 maksettavat määrät ovat seuraavat:

Valtio // Korvaus

Latvia // EUR 252000

Liettua // EUR 546000

Nämä korvaukset maksetaan kyseisen valtion viranomaisten ilmoittamille tileille.

4 artikla

Kalastusmahdollisuuksien jakaminen jäsenvaltioiden kesken ei rajoita seuraavien soveltamista:

a. asetuksen (ETY) N:o 3760/92 9 artiklan 1 kohdan mukaisesti tehdyt vaihdot,

b. asetuksen (ETY) N:o 2847/93 21 artiklan 4 kohdan, 23 artiklan 1 kohdan ja 32 artiklan 2 kohdan mukaisesti suoritetut kiintiöiden uudelleen jakamiset,

c. asetuksen (EY) N:o 847/96 3 artiklan säännösten mukaisesti sallitut lisäsaaliiden purkamiset aluksesta,

d. asetuksen (EY) N:o 847/96 4 artiklan mukaisesti pidätettävät määrät,

e. asetuksen (EY) N:o 847/96 5 artiklan mukaisesti tehdyt vähennykset.

5 artikla

Kiintiöitä koskeva jousto

Kannat, joihin sovelletaan varo-TACia tai analyyttista TACia, kannat joihin ei sovelleta asetuksen (EY) N:o 847/96 3 ja 4 artiklassa säädettyjä vuosittaisen jouston edellytyksiä, ja kannat, joihin sovelletaan saman asetuksen 5 artiklan 2 kohdassa säädettyjä rangaistuskertoimia, vahvistetaan vuodeksi 2000 liitteessä 3.

6 artikla

Saaliiden ja sivusaaliiden aluksesta purkamista koskevat edellytykset

1. Aluksella ei saa säilyttää eikä aluksesta saa purkaa sellaisiin kantoihin kuluvia kaloja, joille on vahvistettu kalastusmahdollisuudet, paitsi jos:

(i) saaliit on pyydetty sellaisen jäsenvaltion tai kolmannen maan aluksilla, joille on olemassa kiintiö, eikä tämä kiintiö ole täyttynyt, tai

(ii) jos yhteisölle myönnettyä osuutta TACista ei ole jaettu jäsenvaltioiden kesken kiintiöiksi, osuus ei ole täyttynyt, tai

iii) kaikkien muiden kuin sillin ja silakan sekä makrillin osalta saaliit sisältävät muita kalalajeja ja ne on pyydetty verkoilla, joiden silmäkoko on enintään 32 millimetriä alueilla 1 ja 2 tai enintään 40 millimetriä alueella 3 asetuksen (EY) N:o 850/98 4 artiklan 1 kohdan mukaisesti, ja saaliita ei ole lajiteltu aluksella eikä purkauksen yhteydessä, tai

iv) sillin ja silakan osalta saaliit täyttävät erityisedellytyksistä, joilla silliä ja silakkaa voidaan purkaa aluksesta muihin tarkoituksiin kuin suoraan ihmisravinnoksi, 29 päivänä kesäkuuta 1998 annetun asetuksen (EY) N:o 1434/98 [24] 2 artiklan säännökset, tai

[24] EYVL L 191, 7.7.1998, s. 10.

v) makrillin osalta saaliiden joukossa on piikkimakrilleja ja sardiineja, makrillin osuus on enintään 10 prosenttia aluksella olevien makrillien, piikkimakrillien ja sardiinien kokonaispainosta ja saaliita ei ole lajiteltu, tai

vi) saaliit on pyydetty asetuksen (EY) N:o 850/98 mukaisesti tehdyn tieteellisen tutkimuksen yhteydessä.

Kaikki alukselta puretut määrät on luettava kiintiöön tai, jos yhteisön osuutta ei ole jaettu jäsenvaltioiden kesken kiintiöiksi, yhteisön osuuteen, paitsi jos saalis on pyydetty iii, iv, v ja vi alakohdan säännösten mukaisesti.

2. Sen estämättä, mitä 1 kohdassa säädetään, kun jokin tämän asetuksen liitteessä 2 ilmoitetuista kalastusmahdollisuuksista on käytetty, sellaista kalastustyyppiä, johon sovelletaan asiaa koskevia pyyntirajoituksia, harjoittavat alukset eivät saa purkaa lajittelemattomia, silliä ja silakkaa sisältäviä saaliita.

3. Sivusaaliiden prosenttiosuus ja niiden käyttö määritellään asetuksen (ETY) N:o 850/98 4 artiklan mukaisesti.

7 artikla

Pääsyrajoitukset

1. Yhteisön alukset eivät saa kalastaa Skagerrakissa 12 meripeninkulman etäisyydellä Norjan kuningaskunnan perusviivoista. Tanskan tai Ruotsin lipun alla purjehtivat alukset saavat kuitenkin kalastaa enintään 4 meripeninkulman päässä Norjan kuningaskunnan perusviivoista.

2. Islannin lainkäyttövaltaan kuuluvilla vesialueilla yhteisön alukset saavat kalastaa ainoastaan seuraavat koordinaatit yhdistävien suorien linjojen rajaamalla alueella:

Lounaisalue

1. 63°12' pohjoista leveyttä ja 23°05' läntistä pituutta - koordinaattien 62°00' pohjoista leveyttä ja 26°00' läntistä pituutta kautta

2. 62°58' pohjoista leveyttä ja 22°25' läntistä pituutta

3. 63°06' pohjoista leveyttä ja 21°30' läntistä pituutta

4. 63°03' pohjoista leveyttä ja 21°00' läntistä pituutta - siitä 180°00' eteläistä leveyttä

Kaakkoisalue

1. 63°14' pohjoista leveyttä ja 10°40' läntistä pituutta

2. 63°14' pohjoista leveyttä ja 11°23' läntistä pituutta

3. 63°35' pohjoista leveyttä ja 12°21' läntistä pituutta

4. 64°00' pohjoista leveyttä ja 12°30' läntistä pituutta

5. 63°53' pohjoista leveyttä ja 13°30' läntistä pituutta

6. 63°36' pohjoista leveyttä ja 14°30' läntistä pituutta

7. 63°10' pohjoista leveyttä ja 17°00' läntistä pituutta - siitä 180°00' eteläistä leveyttä

8 artikla

Pohjanmeren silliä koskevat erityiset edellytykset

Liitteessä 4 vahvistettuja toimenpiteitä sovelletaan Pohjanmerellä, Skagerrakissa ja Kattegatissa pyydettyihin silleihin sekä niiden lajitteluun ja aluksesta purkamiseen.

9 artikla

Muut tekniset ja valvontaa koskevat toimenpiteet

Liitteessä 5 vahvistettuja teknisiä toimenpiteitä sovelletaan vuonna 2000 asetuksissa (EY) N:o 850/99, 88/98 ja 1626/94 säädettyjen toimenpiteiden lisäksi.

III LUKU

KOLMANSIEN MAIDEN ALUSTEN KALASTUSMAHDOLLISUUDET JA NIIHIN LIITTYVÄT EDELLYTYKSET

10 artikla

Barbadoksen, Viron, Guayanan, Japanin, Etelä-Korean, Liettuan, Latvian, Norjan, Puolan, Venäjän federaation, Surinamin, Trinidadin ja Tobagon sekä Venezuelan lipun alla purjehtivat alukset ja Färsaarilla rekisteröidyt alukset saavat pyytää yhteisön vesialueilla saaliita liitteessä 1 asetettujen kiintiöiden rajoissa ja 11 ja 13 artiklassa säädettyjen edellytysten mukaisesti.

11 artikla

Jäljempänä sanotun kuitenkaan rajoittamatta yhteisön lainsäädännössä ilmoitettuja vesialueelle pääsyn rajoituksia, seuraavien valtioiden lipun alla purjehtivien alusten harjoittamaa kalastusta koskevat seuraavat rajoitukset:

(i) Norjan lipun alla purjehtivat tai Färsaarille rekisteröidyt alukset saavat kalastaa 200 meripeninkulman vyöhykkeen niissä osissa, jotka sijaitsevat vähintään 12 meripeninkulman etäisyydellä jäsenvaltioiden perusviivoista Pohjanmerellä, Kattegatissa, Itämerellä ja Atlantin valtamerellä linjan 43°00' pohjoista leveyttä pohjoispuolella; Norjan lipun alla purjehtivat alukset saavat kalastaa Skagerrakissa vähintään neljän meripeninkulman etäisyydellä Tanskan perusviivoista.

(ii) Viron, Latvian ja Liettuan lipun alla purjehtivat alukset saavat kalastaa 200 meripeninkulman vyöhykkeen niissä osissa, jotka sijaitsevat vähintään 12 meripeninkulman etäisyydellä jäsenvaltioiden perusviivoista Itämerellä linjan 59°30' pohjoista leveyttä pohjoispuolella.

(iii) Puolan tai Venäjän federaation lipun alla purjehtivat alukset saavat kalastaa 200 meripeninkulman vyöhykkeen niissä osissa, jotka sijaitsevat vähintään 12 meripeninkulman etäisyydellä Ruotsin perusviivoista Itämerellä.

(iv) Barbadoksen, Guayanan, Surinamin, Trinidadin ja Tobagon, Japanin, Etelä-Korean ja Venezuelan lipun alla purjehtivat alukset saavat kalastaa 200 meripeninkulman vyöhykkeen niissä osissa, jotka sijaitsevat vähintään 12 meripeninkulman etäisyydellä Ranskan departementin Guayanan perusviivoista.

IV LUKU

YHTEISÖN ALUSTEN LISENSSIMENETTELYT

12 artikla

1. Sen estämättä, mitä kalastuslisensseistä ja erityiskalastusluvista säädetään asetuksessa (EY) N:o 1627/94 annetuissa yleisissä säännöissä, kolmansien maiden vesialueilla kalastamisen edellytyksenä on kyseisen kolmannen maan viranomaisten antama lisenssi. Näitä säännöksiä ei kuitenkaan sovelleta seuraaviin aluksiin, jotka kalastavat Norjan vesialueilla Pohjanmerellä:

a) alukset, joiden vetoisuus on enintään 200 bruttotonnia,

b alukset, jotka kalastavat muita lajeja kuin makrillia ihmisravinnoksi,

c) Ruotsin alukset, jotka noudattavat vahvistettuja käytäntöjä.

2. Lisenssien enimmäismäärä ja muut edellytykset vahvistetaan liitteen 6 mukaisesti. Jäsenvaltioiden viranomaisten on osoitettava komissiolle lisenssihakemukset, joissa on ilmoitettava kalastustyypit sekä aluksen, jolle lisenssiä haetaan, nimi ja ominaisuudet. Komissio toimittaa hakemukset asianomaisen kolmannen maan viranomaisille.

3. Yhteisön alusten on noudatettava säilytys- ja valvontatoimenpiteitä sekä kaikkia muita säännöksiä, joita sovelletaan alueella, jolla ne kalastavat.

4. Yhteisön alukset, jotka saavat lisenssin mukaan harjoittaa kohdennettua kalastusta Färsaarten vesillä, voivat vaihtaa kohdelajia edellyttäen, että ne ilmoittavat tästä vaihdoksesta ennakolta Färsaarten viranomaisille.

V LUKU

KOLMANSIEN MAIDEN ALUSTEN LISENSSIMENETTELYT

13 artikla

1. Kolmannen maan viranomaisen komissiolle toimittaman lisenssi- tai erityiskalastuslupahakemuksen mukana on oltava seuraavat tiedot:

(a) aluksen nimi,

(b) rekisterinumero,

(d) rekisteröintisatama,

(e) omistajan tai rahtaajan nimi ja osoite,

(f) bruttovetoisuus ja kokonaispituus,

(g) koneteho,

(h) radiokutsutunnus ja -taajuus,

(i) aiottu kalastusmenetelmä,

(j) suunniteltu kalastusalue,

(k) kalalajit, joita aiotaan pyytää,

(l) ajanjakso, jolle lisenssiä haetaan.

2. Sen estämättä, mitä neuvoston asetuksen (EY) N:o 2847/93 28 b artiklassa säädetään, alle 200 bruttotonnin vetoiset Norjan alukset on vapautettu lisenssiä ja erityiskalastuslupaa koskevasta velvollisuudesta.

2. Lisenssi ja erityiskalastuslupa on pidettävä aluksella. Färsaarille rekisteröidyt alukset on vapautettu tästä velvollisuudesta.

3. Lisenssien lukumäärä ja muut edellytykset vahvistetaan liitteen 6a mukaisesti.

4. Kolmansien maiden alukset, joilla on lupa kalastaa 31 päivänä joulukuuta 1999, saavat jatkaa kalastusta vuoden 2000 alusta siihen asti, kun luettelo kalastamaan oikeutetuista aluksista on toimitettu komissiolle ja komissio on sen hyväksynyt.

5. Lisenssit ja erityiskalastusluvat voidaan peruuttaa uusien lisenssien ja erityiskalastuslupien myöntämistä varten. Tällainen peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää edeltävänä päivänä, jona komissio myöntää uudet lisenssit ja erityiskalastusluvat. Uudet lisenssit ja erityiskalastusluvat tulevat voimaan niiden myöntämispäivänä.

6. Lisenssit ja erityiskalastusluvat peruutetaan kokonaan tai osittain ennen niiden päättymispäivää, jos 1 liiteessä vahvistettu kyseistä kantaa koskeva kiintiö käytetään loppuun ennen tätä.

7. Lisenssit ja erityiskalastusluvat peruutetaan, jos tässä asetuksessa säädettyjä velvollisuuksia ei noudateta.

8. Alukselle, joka ei noudata tässä asetuksessa säädettyjä velvollisuuksia, ei myönnetä lisenssiä tai erityiskalastuslupaa enintään 12 kuukauteen.

9. Komissio toimittaa asianomaisen kolmannen maan viranomaisille niiden alusten nimet ja tiedot, joilla ei ole seuraavassa kuussa tai seuraavina kuukausina lupaa kalastaa yhteisön kalastusvyöhykkeellä sääntöjen rikkomisen vuoksi.

14 artikla

1. Kolmansien maiden alusten on noudatettava säilytys- ja valvontatoimenpiteitä ja muita säännöksiä, joita sovelletaan yhteisön aluksiin alueella, jolla ne kalastavat, mukaan luettuina asetuksen (EY) N:o 2847/93, asetuksen (EY) N:o 1627/94, asetuksen (EY) N:o 88/98, asetuksen (EY) N:o 850/98 sekä kalastusalusten merkitsemistä ja asiakirjoilla todistamista koskevista yksityiskohtaisista erityissäännöistä 20 päivänä toukokuuta 1987 annetun komission asetuksen (ETY) N:o 1381/87 [25] säännökset.

[25] EYVL L 132, 21.5.1987, s. 9.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen alusten on pidettävä kalastuspäiväkirjaa, johon on merkittävä liitteessä 7 säädetyt tiedot.

3. ICES-alueella IIIa kalastavia Norjan aluksia lukuun ottamatta kolmansien maiden alusten on toimitettava komissiolle liitteessä 8 säädetyt tiedot kyseisessä liitteessä vahvistettujen sääntöjen mukaisesti.

VI LUKU

ALUEELLISTEN KALASTUSJÄRJESTÖJEN SÄÄNTELYALUEILLA KALASTAVIA YHTEISÖN ALUKSIA KOSKEVAT ERITYISET SÄÄNNÖKSET

NAFO-alue

15 artikla

Yhteisön osallistuminen

1. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle luettelo kaikista lippunsa alla purjehtivista aluksista tai alueelleen rekisteröidyistä aluksista, jotka aikovat osallistua kalastustoimintaan NAFO-sääntelyalueella, viimeistään 20 päivänä tammikuuta 2000 tai sen jälkeen viimeistään kolmekymmentä päivää ennen sitä päivämäärää, jolloin alukset aikovat aloittaa tällaisen toiminnan. Toimitettaviin tietoihin on sisällyttävä:

(a) aluksen nimi,

(b) aluksen virallinen, toimivaltaisten kansallisten viranomaisten antama rekisterinumero;

(d) aluksen omistajan tai rahtaajan nimi;

(e) ilmoitus siitä, että aluksen päällikölle on toimitettu NAFO-sääntelyalueella voimassa olevat säännökset;

(f) tärkeimmät lajit, joita alus pyytää NAFO-sääntelyalueella;

(g) osa-alueet, joilla aluksella on aikomus kalastaa.

2. Jäsenvaltion lipun alla väliaikaisesti purjehtivien (ilman miehistöä rahdattujen) alusten osalta toimitettaviin tietoihin on sisällyttävä:

(a) päivämäärä, josta alkaen aluksella on lupa purjehtia jäsenvaltion lipun alla;

(b) päivämäärä, josta alkaen aluksella on jäsenvaltion lupa kalastaa NAFO-sääntelyalueella;

(c) sen valtion nimi, jossa alus on rekisteröity tai jossa se on ollut aikaisemmin rekisteröitynä sekä päivämäärä, josta alkaen se ei enää purjehdi kyseisen valtion lipun alla;

(d) aluksen nimi;

(e) aluksen virallinen, toimivaltaisten kansallisten viranomaisten antama rekisterinumero;

(f) aluksen kotisatama siirron jälkeen;

(g) aluksen omistajan tai rahtaajan nimi;

(h) ilmoitus siitä, että aluksen päällikölle on toimitettu NAFO-sääntelyalueella voimassa olevat säännökset;

(i) tärkeimmät lajit, joita alus pyytää NAFO-sääntelyalueella;

(j) osa-alueet, joilla aluksella on aikomus kalastaa.

16 artikla

Grönlanninpallaksen kalastus

Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle NAFO-sääntelyalueella tapahtuvaa grönlanninpallaksen kalastusta koskeva kalastussuunnitelmansa viimeistään 20 päivänä tammikuuta 2000 tai sen jälkeen viimeistään 30 päivää ennen kyseisen toiminnan aloittamista. Kalastussuunnitelmassa on ilmoitettava muun muassa kyseiseen kalastukseen osallistuva alus tai alukset. Kalastussuunnitelman on edustettava kyseisen kalastuksen osalta käytettävissä olevaa kokonaispyyntiponnistusta suhteessa ilmoituksen tekevän jäsenvaltion kalastusmahdollisuuteen.

Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2000 kalastussuunnitelmiensa täytäntöönpanoa koskevat tiedot, joihin on sisällyttävä tiedot kyseiseen kalastukseen tosiasiallisesti osallistuvista aluksista ja kalastukseen käytettävien päivien kokonaismäärästä.

17 artikla

Tekniset toimenpiteet

1. Silmäkoot

Troolien, joiden jossakin osassa on alle 130 millimetrin silmät, käyttö on kielletty liitteessä 9 tarkoitettujen lajeihin kohdennetun kalastuksen osalta. Lyhyteväiseen kalmariin kohdistetun kalastuksen osalta tämä silmäkoko on 60 millimetriä.

Katkaravun (Pandalus borealis) pyyntiä harjoittavien alusten on käytettävä verkkoja, joiden vähimmäissilmäkoko on 40 millimetriä.

2. Välineiden kiinnittäminen verkkoihin

Muiden kuin tässä kohdassa mainittujen välineiden tai menetelmien, joilla tukitaan verkon silmiä tai pienennetään niiden kokoa, käyttö on kielletty.

Troolin perän alle voidaan kiinnittää purjekangasta, verkkoa tai muita materiaaleja sen vahingoittumisen vähentämiseksi tai estämiseksi.

Troolin perän yläosaan saa kiinnittää välineitä jos ne eivät tuki troolin perän silmiä. Suojien käyttö rajoitetaan liitteessä 10 kuvattuihin suojiin.

Katkaravun (Pandalus borealis) pyyntiä harjoittavien alusten on käytettävä lajitteluritilöitä, joiden tankojen väli on enintään 22 millimetriä.

3. Sivusaaliit

- Liitteessä I lueteltujen lajien, joiden osalta yhteisö ei ole vahvistanut kiintiötä NAFO-sääntelyalueen osalle, kyseisessä osassa kaikkien seuraavien lajien kohdennetun kalastuksen yhteydessä pyydetyt sivusaaliit:

saavat kunkin aluksella olevan lajin osalta olla enintään 2 500 kilogrammaa tai 10 prosenttia kaikkien aluksella olevien kalojen painosta, jos jälkimmäinen määrä on suurempi. Kuitenkin sääntelyalueen sellaisessa osassa, jossa tiettyjen lajien kohdennettu kalastus on kielletty, kunkin liitteessä 1e mainitun lajin sivusaaliit saavat olla enintään 1 250 kilogrammaa tai 5 prosenttia.

Edellä olevat prosenttiosuudet perustuvat saaliisiin kalakanta-alueittain ja ne on laskettu sen mukaan mikä on kunkin lajin osuus koko saaliin painosta, lukuun ottamatta sellaisten lajien saaliita, joihin sovelletaan samoja sivusaaliiden pyyntirajoituksia.

Katkaravun (Pandalus borealis) pyyntiä harjoittavien alusten on, jos aluksen kaikkien liitteessä 1e lueteltujen lajien sivusaaliiden kokonaismäärä on suurempi kuin 10 prosenttia yhden vetokerran painosta, vaihdettava välittömästi kalastusvyöhykettä (vähintään 5 meripeninkulman päähän) välttääkseen näiden lajien uudet sivusaaliit.

Katkarapusaaliita ei oteta huomioon laskettaessa pohjakalalajien sivusaaliiden määriä.

4. Kalojen vähimmäiskoko

NAFO-sääntelyalueelta tulevia kaloja, joiden koko ei vastaa liitteen 11 vaatimuksia, ei saa jalostaa, säilyttää aluksella, jälleenlaivata, purkaa aluksesta, kuljettaa, varastoida, myydä, pitää esillä tai tarjota myyntiin, vaan ne on heti heitettävä takaisin mereen. Jos jollakin kalastusalueella pyydettyjen alamittaisten kalojen määrä on yli 10 prosenttia kokonaismäärästä, aluksen on siirryttävä vähintään 5 meripeninkulman päähän kyseisestä paikasta ennen kalastuksen jatkamista. Jalostetun kalan, jonka lajin vähimmäiskoko vahvistetaan liitteessä 11 ja joka on liitteessä 12 esitettyä vastaavaa pituutta lyhyempi, katsotaan olevan peräisin vähimmäiskokoa pienemmästä kalasta.

18 artikla

Valvontatoimenpiteet

1. Sen lisäksi, että alusten päälliköiden on toimittava asetuksen (ETY) N:o 2847/93 6, 8, 11 ja 12 artiklan mukaisesti, heidän on kirjattava kalastuspäiväkirjaan tämän asetuksen liitteessä 13 luetellut tiedot.

Mainitun asetuksen 15 artiklan mukaisesti jäsenvaltioiden on myös ilmoitettava komissiolle kiintiöttömien lajien saaliista.

2. Yhden tai useamman liitteessä 9 mainitun lajin kohdennetun kalastuksen aikana aluksella ei saa olla verkkoja, joiden silmäkoko on pienempi kuin 17 artiklan 1 kohdassa säädetty koko. Kuitenkin alukset, jotka saman kalastusmatkan aikana kalastavat muilla alueilla kuin NAFO-sääntelyalueella, voivat säilyttää aluksella tällaisia verkkoja, jos verkot on kiinnitetty ja järjestetty tukevasti ja jos ne eivät ne ole välittömästi käyttövalmiita, eli:

(a) verkot on irrotettava trooliovistaan, veto- tai hinausköysistään tai -vaijereistaan;

(b) kannella tai kannen yläpuolella olevat verkot on kiinnitettävä tukevasti johonkin kansirakenteen osaan.

3. Yhteisön alusten päälliköiden on pidettävä liitteessä 1e lueteltujen lajien saaliiden osalta:

(a) kalastuspäiväkirjaa, johon merkitään kertyvä tuotanto lajin ja jalostetun tuotteen mukaan tai

(b) jalostetuista tuotteista lajikohtaista varastointisuunnitelmaa, jossa ilmoitetaan tuotteiden sijainti ruumassa.

Päälliköiden on annettava tarvittavaa apua kalastuspäiväkirjassa ilmoitettujen määrien ja aluksella varastoitujen jalostettujen tuotteiden todentamiseksi.

4. Niiden yhteisön alusten päälliköiden, jotka kalastavat puna simppua vyöhykkeellä 3M, on joka toinen maanantai ilmoitettava joko sen jäsenvaltion, jonka lipun alla alus purjehtii tai sen jäsenvaltion, jossa alus on rekisteröity, toimivaltaisille viranomaisille vyöhykkeellä 3M edellisenä sunnuntaina kello 24.00 päättyvän kahden viikon kauden aikaan pyydetyn punasimpun määrät.

5. Yhteisön alukset eivät saa osallistua jälleenlaivaustoimiin NAFO:n sääntelyalueella, elleivät ne ole saaneet siihen ennakolta lupaa sen jäsenvaltion toimivaltaisilta viranomaisilta, jonka lipun alla alus purjehtii tai johon alus on rekisteröity.

19 artikla

Punasimpun kalastus

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle joka toinen tiistai ennen klo 12 keskipäivällä edellisenä sunnuntaina kello 24 keskiyöllä päättyvän kahden viikon kauden osalta alustensa NAFO-sääntelyalueen 3M-alueella pyytämien puna simppusaaliiden määrät.

20 artikla

Tieteelliset ja tilastolliset tiedot

1. Jäsenvaltioiden on toimitettava lippunsa alla purjehtivista tai alueellaan rekisteröidyistä aluksista, jotka kalastavat liejukampelaa tai ruostekampelaa NAFO-sääntelyalueen osassa 3LNO, seuraavat tiedot:

(a) kalastuspäiväkirjaan 18 artiklan 1 kohdan mukaisesti merkittyjen asiaa koskevien tietojen perusteella kuukausittaiset nimellissaaliit ja kuukausittain poisheitetyt määrät enintään 1 leveysasteen ja 1 pituusasteen kokoisiin alueisiin jaoteltuna;

(b) kuukausittainen kokonäyte nimellissaaliista ja poisheitetyistä määristä a kohdassa tarkoitetulla jaottelutavalla.

2. Jäsenvaltioiden on toimitettava lippunsa alla purjehtivien tai alueellaan rekisteröityjen sellaisten alusten osalta, jotka kalastavat puna simppua ja kampelakaloja Flemish Capin alueella, seuraavat tiedot:

(a) tavallisten tietojen lisäksi kalastuspäiväkirjaan 18 artiklan 1 kohdan mukaisesti merkittyjen asiaa koskevien tietojen perusteella kuukausittaiset tilastot poisheitetyn turskan määristä;

(b) kuukausittaiset turskan kokonäytteet kummankin kalastustyypin osalta erikseen; kuhunkin näytteeseen on liitettävä tiedot syvyydestä.

3. Kokonäytteet on otettava jokaisen asianomaisen lajin saaliin kaikista osista, siten että vähintään yksi tilastollisesti merkittävä näyte otetaan kunkin päivän ensimmäisestä troolin vetokerrasta. Kalan koko on mitattava suun kärjestä pyrstöevän kärkeen.

Ensimmäisen alakohdan mukaisesti otettuja kokonäytteitä pidetään kaikkia kyseisen lajin saaliita edustavina.

Kansainväliset vesialueet NEAFC-yleissopimuksen alueella

21 artikla

1. Jäsenvaltioiden on viimeistään 20 päivänä tammikuuta 2000 annettava komissiolle luettelo niiden lipun alla purjehtivista ja niiden alueelle rekisteröidyistä aluksista, joilla on oikeus kalastaa silliä ICES-suuralueilla I ja II ja puna simppua NEAFC-yleissopimuksen [26] alueella; tämän jälkeen niiden on toimitettava kaikki luettelon muutokset, mukaan luettuina lisäykset, viimeistään 30 päivää ennen kuin alus aloittaa toimintansa. Ainoastaan kyseisessä luettelossa nimetyille aluksille saa antaa luvan kalastaa puna simppua.

[26] Koillis-Atlantin kalastuskomissio.

2. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle joka keskiviikko keskipäivään kello 12 mennessä alustensa edellisenä sunnuntaina kello 12 keskiyöllä päättyneellä viikolla pyytämien puna simppusaaliiden määrät sekä kalastukseen osallistuneiden alusten lukumäärä.

Kansainvälisten kalastusjärjestöjen alaan kuuluvien laajasti vaeltavien lajien kalastus

22 artikla

1. Niiden kalastustoimien osalta, joita asetuksen (ETY) N:o 2847/93 6 ja 8 artiklan velvoitteet eivät koske, jäsenvaltioiden on:

- otettava käyttöön rekisteröinti- ja näytteenottojärjestelmiä, joiden perusteella voidaan arvioida kuukausittain liitteessä mainittujen kalakantojen ne kokonaismäärät, jotka niiden lipun alla purjehtivat tai niiden alueella rekisteröidyt alukset ovat purkaneet ja jälleenlaivanneet sekä jonkin toisen jäsenvaltion lipun alla purjehtivista tai sen alueella rekisteröidyistä aluksista niiden satamiin puretut kokonaismäärät;

- ilmoitettava komissiolle ennen kunkin kuukauden 15 päivää liitteessä mainittujen kalakantojen osalta kokonaismäärät, jotka niiden lipun alla purjehtivat tai niiden alueella rekisteröidyt alukset ovat purkaneet tai jälleenlaivanneet edeltävän kuukauden aikana, sekä jonkin toisen jäsenvaltion lipun alla purjehtivista tai sen alueella rekisteröidyistä aluksista niiden satamiin puretut kokonaismäärät.

2. Tonnikalan pyytäminen saartopyydyksillä on kiellettyä:

- aluksilta, jotka toimivat yksinomaan tai pääasiassa Adrianmerellä, 1 päivästä 31 päivään toukokuuta koko Välimerellä ja 16 päivästä heinäkuuta 15 päivään elokuuta Välimerellä lukuun ottamatta Adrianmerta,

- aluksilta, jotka toimivat yksinomaan tai pääasiassa Välimerellä Adrianmerta lukuun ottamatta, 16 päivästä heinäkuuta 15 päivään elokuuta koko Välimerellä ja 1 päivästä 31 päivään toukokuuta Adrianmerellä.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikkiin niiden lipun alla purjehtiviin tai niiden alueella rekisteröityihin aluksiin sovelletaan edellä mainittuja sääntöjä.

Tässä asetuksessa Adrianmeren etelärajana pidetään linjaa Albanian ja Kreikan väliseltä rajalta Santa Maria-Leucan niemelle.

3. Poiketen siitä mitä asetuksessa (EY) N:o 1626/94 säädetään, vuonna 2000 sovelletaan seuraavia vähimmäiskokoja:

Laji // Vähimmäiskoko

Thunnus thynnus // 70 cm tai 6,4 kg (*)

(*) Edellä asetuksen (EY) N:o 1626/94 8 artiklan 3 kohdassa vahvistettuja sääntöjä ei kuitenkaan sovelleta vahingossa pyydettyihin kaloihin, joiden lukumäärä muodostaa enintään 15 prosenttia ja joiden paino on 3,2-6,4 kilogrammaa."

4. Poiketen siitä mitä asetuksessa (EY) N:o 850/98 säädetään, vuonna 2000 sovelletaan seuraavia vähimmäiskokoja:

Laji // Vähimmäiskoko

Tonnikala (Thunnus thynnus)(5) // 6,4 kg tai 70 cm

(5) Edellä asetuksen (EY) N:o 850/98 19 artiklan 1 kohdassa vahvistettuja sääntöjä ei kuitenkaan sovelleta vahingossa pyydettyihin kaloihin, joiden lukumäärä muodostaa enintään 15 prosenttia ja joiden paino on 3,2-6,4 kilogrammaa."

CCAMLR-alue

23 artikla

Muutetaan asetus (EY) N:o 66/98 seuraavasti:

1. Korvataan 4 artikla seuraavasti:

"4 artikla

Liitteessä VI lueteltujen lajien kohdennettu kalastus on kiellettyä siinä mainituilla alueilla ja mainittuina aikoina."

2. Korvataan 5 artiklassa olevat vastaavat tiedot liitteessä 1g ilmoitetuilla TAC-luvuilla, soveltamisajanjaksoilla ja muilla edellytyksillä.

3. Lisätään liite VI sellaisena kuin se on liitteessä 14.

VII LUKU

Loppusäännös

24 artikla

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2000. Ennen 1 päivää tammikuuta alkaviksi ajanjaksoiksi vahvistettujen CCAMLR-alueen TACien osalta 23 artiklan 2 kohtaa sovelletaan kuitenkin vastaavan ajanjakson alusta.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

LIITE 1

Yhteisön aluksiin ja kolmansien maiden aluksiin yhteisön vesillä sovellettavat kalastusmahdollisuudet alueilla, joilla on pyyntirajoituksia, lajeittain ja alueittain (tonneina elopainoa ellei ole toisin mainittu). Kaikkia tässä liitteessä säädettyjä pyyntirajoituksia pidetään 7 artiklan soveltamiseksi kiintiöinä, ja niihin sovelletaan sen vuoksi asetuksen (EY) N:o 2847/93 ja erityisesti sen 14 ja 15 artiklan säännöksiä.

Lukemisen helpottamiseksi liite on jaettu 7 osaan kalastusalueen tai kalastustyypin mukaan:

· Liite 1a: Itämeri

· Liite 1b: Pohjanmeri, Skagerrak ja Kattegat

· Liite 1: Koillis-Atlantti, myös Grönlannin vedet (ICES-alueet I, II, IIIa, IV, V, XII, XIV ja NAFO 0,1 (Grönlannin vedet)

· Liite 1d: Yhteisön läntiset vedet (ICES-alueet Vb (EY:n vedet), VI, VII, VIII, IX, X, CECAF-alue (EY:n vedet) ja Ranskan Guayanan vedet.

· Liite 1e: Luoteis-Atlantti (NAFO-alue)

· Liite 1f: Laajasti vaeltavat kalakannat (kaikki alueet)

· Liite 1g: Antarktis (CCAMLR-alue)

Kalakannat mainitaan lajin latinalaisen nimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä. Seuraavassa taulukossa annetaan suomenkielisten nimien ja latinalaisten nimien vastaavuudet tämän asetuksen soveltamiseksi:

Suomenkielinen nimi // Tieteellinen nimi

Gobionotothen gibberifrons -jääahven // Gobionotothen gibberifrons

Grönlanninpallas // Reinhardtius hippoglossoides

Hammasjääahven // Dissostichus eleginoides

Harmaaturska // Trisopterus esmarki

Hietakampela // Limanda limanda

Isolestikala // Coryphaenoides rupestris

Isosilmätonnikala // Thunnus obesus

Jääkala // Chaenocephalus aceratus

Jäämerenseiti // Boreogadus saida

Jättiläishai // Cetorhinus maximus

Kampela // Platichthys flesus

Keisarihummeri // Nephrops norvegicus

Keltaevätonnikala // Thunnus albacares

Kielikampela // Solea solea

Kilohaili // Sprattus sprattus

Kolja // Melanogrammus aeglefinus

Krilli // Euphausia superba

Kummeli turska // Merluccius merluccius

Lasi kampelat // Lepidorhombus spp.

Lepidonotothen squamifrons -jääahven // Lepidonotothen squamifrons

Liejukampela // Hippoglossoides platessoides

Lohi // Salmo salar

Lyhyteväinen kalmari // Ilex illeocebrossus

Lyyraturska // Pollachius pollachius

Makrilli // Scomber scombrus

Makrillijääkala // Champsocephalus gunnari

Merikissa // Anarchicas lupus

Merikrotit // Lophiidae

Miekkakala // Xiphias gladius

Molva // Molva macrophthalma

Mustaeväkampela // Glyptocephalus cynoglossus

Mustakitaturska // Micromesistius poutassou

Notothenia rossi -jääahven // Notothenia rossi

Penaeus-katkaravut // Penaeus spp

Piikkihai // Squalus acanthias

Piikkikampela // Psetta maxima

Piikkimakrillit // Trachurus spp

Pikkupääkampela // Microstomus kitt

Pohjankatkarapu // Pandalus borealis

Puna kampela // Pleuronectes platessa

Puna simput // Sebastes spp

Rauskut // Rajidae

Ruijanpallas // Hippoglossus hippoglossus

Ruostekampela // Limanda ferruginea

Sardelli // Engraulis encrasicolus

Seiti // Pollachius virens

Silli ja silakka // Clupea harengus

Sillihai // Lamna nasus

Taskuravut // Paralomis spp.

Tonnikala // Thunnus thynnus

Tummajääkala // Pseudochaenichthys georgianus

Turska // Gadus morhua

Tuulen kalat // Ammodytidae

Tylppäpyrstömolva // Molva dypterygia

Valko turska // Merlangius merlangus

Valokala // Electrona carlsbergi

Villakuore // Mallotus villosus

LIITE 1a - ITÄMERI

Kaikki tämän alueen TAC:it, puna kampelaa lukuun ottamatta, hyväksytään IBSFC:n puitteissa.

>TAULUKON PAIKKA>

LIITE 1b - SKAGERRAK JA KATTEGAT JA POHJANMERI

>TAULUKON PAIKKA>

LIITE 1c - KOILLIS-ATLANTTI ja GRÖNLANTI

ICES-alueet I, II, IIIa, IV, V, XII, XIV ja NAFO 0,1 (Grönlannin vedet)

>TAULUKON PAIKKA>

LIITE 1d - YHTEISÖN LÄNTISET VEDET

(ICES-alueet Vb (EY:n vedet), VI, VII, VIII, IX, X, CECAF (EY:n vedet) ja Ranskan Guayana

>TAULUKON PAIKKA>

LIITE 1e - LUOTEIS-ATLANTTI

NAFO-alue

Kaikki TAC:it ja niihin liittyvät edellytykset annetaan NAFO:n puitteissa.

>TAULUKON PAIKKA>

LIITE 1f - LAAJASTI VAELTAVAT KALAKANNAT

Kaikki alueet

Kaikki tämän alueen TAC:it vahvistetaan kansainvälisten tonnikalajärjestöjen, kuten ICCAT:in tai IATTC:n puitteissa.

>TAULUKON PAIKKA>

LIITE 1g - ANTARKTIS

(CCAMLR-alue)

Näitä CCAMLR:n hyväksymiä TAC:eja ei myönnetä CCAMLR:n jäsenille, joten yhteisön osuus on määrittelemätön. CCAMLR:n sihteeristö valvoo saaliita ja ilmoittaa, milloin kalastus on lopetettava TAC:in täyttymisen vuoksi.

Korvataan tämän liitteen luvuilla vastaavat, asetuksen (EY) N:o 66/98 5 artiklassa annetut luvut.

>TAULUKON PAIKKA>

LIITE 2

Vuonna 2000 sovellettavat lajittelemattomana aluksesta purettavan sillin kalastusmahdollisuudet (tonneina elopainoa). Kaikkia tässä liitteessä säädettyjä pyyntirajoituksia pidetään tämän asetuksen 7 artiklassa tarkoitettuina kiintiöinä, ja niihin sovelletaan asetuksen (EY) N:o 2847/93, erityisesti sen 14 ja 15 artiklan, säännöksiä.

>TAULUKON PAIKKA>

LIITE 3

Kalakannat, joihin sovelletaan asetuksessa (EY) N:o 847/96 säädettyjä eri toimenpiteitä

>TAULUKON PAIKKA>

LIITE 4

Pohjanmeren silliä koskevat erityistoimenpiteet

1. Jäsenvaltioiden on pyyntirajoitusten noudattamisen varmistamiseksi toteutettava erityisiä toimenpiteitä, jotka liittyvät Pohjanmereltä tai Skagerrakista tai Kattegatista pyydetyn sillin pyyntiin, lajitteluun ja saaliin purkamiseen. Näihin toimenpiteisiin kuuluvat erityisesti:

· erityiset valvonta- ja tarkastusohjelmat;

· pyyntiponnistusta koskevat suunnitelmat, joihin kuuluvat kalastamaan oikeutettujen alusten luettelot ja tarvittaessa kiintiön hyödyntämisasteen noustessa yli 70 prosentin, alusten toimintaa koskevat rajoitukset;

· jälleenlaivauksen sekä saaliiden poisheittämistä aiheuttavien käytäntöjen valvonta;

· mahdollisuuksien mukaan väliaikaiset kalastuskiellot alueilla, joilta tiedetään saatavan sillin ja erityisesti nuoren sillin suuria sivusaalismääriä.

2. Jäsenvaltioiden, joissa silliä puretaan aluksesta lajittelemattomana muusta saaliista, on varmistettava, että riittäviä näytteenotto-ohjelmia käytetään kaikkien sillin sivusaaliiden purkamisen tehokkaaksi valvomiseksi. On kiellettyä purkaa lajittelematonta silliä sisältäviä kalasaaliita satamissa, joissa ei ole näytteenotto-ohjelmaa.

3. Komission katsoessa sen 1 ja 2 kohdan mukaisesti tarpeelliseksi komission tarkastajat suorittavat asetuksen (ETY) N:o 2847/93 29 artiklan mukaisesti itsenäisiä tarkastuksia toimivaltaisten viranomaisten toteuttamien näytteenotto-ohjelmien ja 1 kohdassa mainittujen yksityiskohtaisten toimenpiteiden valvomiseksi.

4. Komissio kieltää sillisaaliiden purkamisen jos todetaan, että 1 ja 2 kohdassa mainittujen toimenpiteiden täytäntöönpanolla ei saada aikaan kaikessa kalastuksessa sillin kalastuskuolleisuuden tiukka valvonta.

5. Kaikki sillin purkamiset, joita ovat tehneet ICES-alueilta III a, IV ja VII d alukset, jotka kuljettavat ainoastaan hinattavia verkkoja, joiden silmäkoko on 32 mm tai suurempi, ja pyytävät nämä saaliit kyseisiltä alueilta, lasketaan kuuluviksi asianomaiseen kiintiöön, siten kuin se on määritelty tämän asetuksen liitteessä 1.

6. Kaikki sillin purkamiset, joita ovat tehneet ICES-alueilta III a, IV ja VII d alukset, jotka kuljettavat hinattavia verkkoja, joiden silmäkoko on alle 32 mm, ja pyytävät nämä saaliit kyseisiltä alueilta, lasketaan kuuluviksi asianomaiseen kiintiöön, siten kuin se on määritelty tämän asetuksen liitteessä 2. Sellaisista aluksista, jotka toimivat mainittujen edellytysten mukaisesti, purettua silliä ei tarjota myyntiin ihmisravinnoksi.

LIITE 5

Siirtymäkauden tekniset toimenpiteet

1) Valikointipaneelit Itämerellä

Sen estämättä, mitä neuvoston asetuksen (EY) N:o 88/98 liitteessä V olevissa edellytyksissä säädetään, ja kyseisen asetuksen liitteessä IV tarkoitettujen troolien, ankkuroitujen kierrenuottien ja vastaavien verkkopyydysten valikoivuuden varmistamiseksi, vuonna 2000 sallitaan tämän liitteen lisäyksessä I kuvatut kaksi valikointipaneelia.

2) Itämeren turskan kesäkauden kalastuskielto

Turskan kalastus on kiellettyä Itämeren, Belttien ja Juutinrauman vesialueilla 1 päivästä heinäkuuta 20 päivään elokuuta molemmat päivät mukaan luettuina.

3) Bornholmin syvänteen sulkeminen

Kaikenlainen kalastus on kielletty 15 päivästä toukokuuta 31 päivään elokuuta 2000 alueella, jonka rajat ovat seuraavat:

- 55°30' pohjoista leveyttä, 15°30' itäistä pituutta

- 55°30' pohjoista leveyttä, 16°10' itäistä pituutta

- 55°15' pohjoista leveyttä, 16°10' itäistä pituutta

- 55°15' pohjoista leveyttä, 15°30' itäistä pituutta

4) Tuulen kalan pyyntiä koskevat rajoitukset

Vuonna 2000 on kiellettyä purkaa aluksesta tai pitää aluksella tuulen kalaa, joka on pyydetty Englannin ja Skotlannin itärannikon ja seuraavien koordinaattien rajaamalla maantieteellisellä alueella:

- Englannin itärannikko 55°30' pohjoista leveyttä,

- 55°30' pohjoista leveyttä, 1°00',

- 58°00' pohjoista leveyttä, 1°00' itäistä pituutta,

- 58°00' pohjoista leveyttä ja 2°00' läntistä pituutta,

- Skotlannin itärannikko 2°00' läntistä pituutta.

5) Sardellin pyyntiä koskevat rajoitukset

On kiellettyä purkaa aluksesta tai pitää aluksella sardellia 1 tammikuuta ja 30 heinäkuuta välisenä aikana, joka on pyydetty seuraavien koordinaattien rajaamalla maantieteellisellä alueella:

- Pohjois-Espanjan rannikolla piste 1°35 läntistä pituutta,

- 44°45' pohjoista leveyttä, 1°35' läntistä pituutta,

- 44°45' pohjoista leveyttä, 1°45' läntistä pituutta,

- 46°00' pohjoista leveyttä, 1°45' läntistä pituutta,

- Länsi-Ranskan rannikolla piste 46°00 pohjoista leveyttä,

6) Kielikampela ja kiinteät pyydykset

Sen estämättä, mitä asetuksen (EY) N:o 850/98 liitteessä VI säädetään, 90 millimetrin pienintä sallittua silmäkokoa sovelletaan kielikampelaan (Solea solea) ICES-alueilla IV c ja VII d vuoden 2000 aikana.

7) Kurenuotat ja merinisäkkäät

Sen estämättä, mitä neuvoston asetuksen (EY) N:o 850/98 33 artiklan 1 kohdassa säädetään, seuraaville aluksille sallitaan Washingtonissa 15 päivänä toukokuuta 1998 allekirjoitetussa kansainvälistä delfiinien suojeluohjelmaa koskevassa sopimuksessa sovituilla edellytyksillä delfiiniparvien tai -ryhmien saartaminen kurenuotilla tonnikalaa tai muita kalalajeja pyydystettäessä:

Aluksen nimi: AURORA B; ulkoiset tunnukset: BI-2-5-97; radiokutsutunnus: EAQT

Aluksen nimi: ALBACORA; ulkoiset tunnukset: CA-3-1099; radiokutsutunnus: EGDY

Aluksen nimi: ALMIRANTE; ulkoiset tunnukset: CA-3-1069; radiokutsutunnus: EAYN

Lisäys I liitteeseen 5

Valikointipaneeli (malli 1)

Kaksi valikointipaneelia, joiden auki pakotetut vinoneliösilmät on päällystetty muovilla, kiinnitetään troolien ja ankkuroitujen kierrenuottien perään turskan pyyntiä varten. Silmäkoon on oltava vähintään 105 mm. Valikointipaneelit kiinnitetään erillistä havaskappaletta käyttäen (tavallisten vinoneliösilmien ja valikointipaneelin silmien väliin). Tämän erillisen havaskappaleen silmäkoko on yhtä suuri kuin valikointi-paneelin silmätangon pituus kertaa kahden neliöjuuri.

Valikointipaneeli kiinnitetään perän molemmille puolille, ja verkon takimmaisen kohdan ja valikointipaneelin välinen etäisyys on 40-50 senttimetriä. Paneelin pituus on 80 prosenttia perän kokonaispituudesta ja sen korkeus on 50 senttimetriä (kaavio 1). Paneeli kiinnitetään niin, että paneelin ylä- ja alajameen väliin jää 15-20 senttimetrin väli.

Valikointipaneeli (malli 2)

Paneelin tunnistus

Paneelit ovat nelikulmaisia verkon perään kiinnitettyjä havaskappaleita. Perää kohti on kaksi paneelia.

Paneelin koko

Kaikki paneelit ovat vähintään 45 senttimetriä leveitä koko pituudeltaan. Kaikki paneelit ovat vähintään 3,5 metriä pitkiä niiden sivuja pitkin mitattuna (kaavio 2), ja paneelin pituuden on oltava vähintään 80 prosenttia pyydyksen perän kokonaispituudesta.

Paneelin silmäkoko

Paneelin vähimmäissilmäkoko on 105 mm. Silmät ovat neliösilmiä, toisin sanoen paneelihavaksen kaikki neljä reunaa muodostuvat silmistä, joiden molemmat silmätangot on leikattu. Havaskappale kiinnitetään niin, että silmien reunat ovat perän pituussuuntaan nähden samansuuntaisesti ja kohtisuorassa. Paneelin leveys on kahdeksan auki pakotettua neliösilmää.

Paneelin sijainti

Pyydyksen perä jaetaan ylempään ja alempaan paneeliin jameilla, jotka ovat aluksen kulkusuuntaan nähden perän vasemman ja oikean puoleisilla sivuilla. Molemmat valikointipaneelit sijoitetaan alempaan paneeliin aivan jameiden viereen niiden alapuolelle. Valikointipaneelit sijoitetaan 40-50 senttimetrin päähän pyydyksen perästä Kuva 2

Valikointipaneelin etuosa kiinnitetään kahdeksaan silmään, jotka ovat perän tavallisen havaksen levyisiä. Valikointipaneelin etuosa kiinnitetään 8 silmään, jotka ovat perän tavallisen havaksen levyisiä. Yksi reuna kiinnitetään jameeseen tai aivan jameen viereen ja toinen reuna kiinnitetään perän alaosaan tavalliseen havakseen sellaisten silmien muodostamaa suoraa pitkin, joiden molemmat silmätangot on leikattu.

Koko perän silmäkoko

Pyydyksen perän kaikkien osien vähimmäissilmäkoko on 105 millimetriä.

>VIITTAUS KAAVIOON>

LIITE 6

Kolmansien maiden vesillä pyytävien yhteisön alusten lisenssejä ja kalastuslupia koskevat määrälliset rajoitukset. Nämä tiedot on tarkoitettu ainoastaan tiedoksi. Ne viittaavat neuvottelutilanteeseen vuoden 1999 lopulla ja saattavat muuttua kolmansien maiden lainsäädännön muutosten johdosta.

>TAULUKON PAIKKA>

LIITE 6 a

Yhteisön vesillä pyytävien kolmansien maiden alusten lisenssejä ja kalastuslupia koskevat määrälliset rajoitukset

>TAULUKON PAIKKA>

LIITE 7

Kalastuspäiväkirjaan merkittävät tiedot

Kalastettaessa vyöhykkeillä, jotka ulottuvat 200 meripeninkulman päähän yhteisön jäsenvaltioiden rannikoista ja joita koskevat yhteisön kalastusta koskevat säännöt, kalastuspäiväkirjaan on merkittävä seuraavat tiedot välittömästi seuraavien tapahtumien jälkeen:

Jokaisen nostokerran jälkeen:

1.1 jokaisen pyydetyn lajin määrä (elopaino kilogrammoina),

1.2 nostokerran päivämäärä ja kellonaika,

1.3 maantieteellinen sijainti saalista pyydettäessä,

1.4 käytetty kalastusmenetelmä.

Jokaisen toiseen alukseen tai toisesta aluksesta tapahtuneen jälleenlaivauksen jälkeen:

2.1 merkintä "saatu ..:lta" tai "siirretty ...:lle",

2.2 jokaisen jälleenlaivatun kalalajin määrä (elopaino kilogrammoina),

2.3 sen aluksen nimi, ulkoiset tunnuskirjaimet ja -numerot, josta tai johon jälleenlaivaus tehtiin,

2.4 turskan jälleenlaivaus ei ole sallittua.

Jokaisen yhteisön satamassa tapahtuneen lastin purkamisen jälkeen:

3.1 sataman nimi,

3.2 jokaisen puretun lajin määrä (elopaino kilogrammoina).

Jokaisen Euroopan yhteisöjen komissiolle lähetetyn tiedonannon jälkeen:

4.1 lähetyksen päivä ja aika,

4.2 viestin tyyppi: IN, OUT, ICES, WKL tai 2 WKL,

4.3 jos viesti lähetetään radioteitse: radioaseman nimi.

LIITE 8

Komissiolle annettavat tiedot ja niiden lähettämistä koskevat yksityiskohtaiset säännöt

1. Euroopan yhteisön komissiolle toimitetaan seuraavat tiedot seuraavina ajankohtina:

1.1. Aina kun alus saapuu kalastusvyöhykkeelle, joka ulottuu 200 meripeninkulman päähän yhteisön jäsenvaltioiden rannikosta ja jota koskee yhteisön kalastusta koskevat säännöt:

(a) jäljempänä 1.5 kohdassa esitetyt tiedot,

(b) aluksella pidettyjen saaliiden määrät lajeittain (kilogrammoina),

Jos kalastus edellyttää tiettynä päivänä useaa saapumista 1.1 kohdassa tarkoitetulle vyöhykkeelle, yksi, ensimmäisen kerran saavuttaessa annettava ilmoitus riittää.

1.2. Aina kun alus poistuu 1.1 kohdassa tarkoitetulta vyöhykkeeltä:

(a) jäljempänä 1.5 kohdassa esitetyt tiedot,

(b) aluksella pidettyjen saaliiden määrät lajeittain (elopaino kilogrammoina);

(d) ICES-alue, jolla saaliit on pyydetty,

(e) toisille aluksille ja/tai toisilta aluksilta vyöhykkeelle saapumisen jälkeen jälleenlaivatut saalismäärät lajeittain (elopaino kilogrammoina) sekä sen aluksen tunnukset, jolle jälleenlaivaus tehtiin,

(f) yhteisön satamassa aluksen vyöhykkeelle saapumisen jälkeen puretut saaliiden määrät jokaisen lajin osalta (elopaino kilogrammoina).

Jos kalastus edellyttää tiettynä päivänä useaa saapumista 1.1 kohdassa tarkoitetulle vyöhykkeelle, yksi, viimeisen kerran poistuttaessa annettava ilmoitus riittää.

1.3. Sillin, silakan ja makrillin osalta joka kolmas päivä alkaen kolmannesta päivästä sen jälkeen, kun alus saapuu ensimmäisen kerran 1.1 kohdassa tarkoitetulle vyöhykkeelle ja muiden kuin sillin, silakan ja makrillin osalta viikoittain alkaen seitsemännestä päivästä sen jälkeen, kun alus saapuu ensimmäisen kerran 1.1 kohdassa tarkoitetulle vyöhykkeelle:

(a) jäljempänä 1.5 kohdassa esitetyt tiedot,

(b) kunkin edellisen ilmoituksen jälkeen pyydettyjen kalalajien määrät (elopaino kilogrammoina);

1.4. Aina aluksen siirtyessä ICES-alueelta toiseen:

(a) jäljempänä 1.5 kohdassa esitetyt tiedot,

(b) kunkin edellisen ilmoituksen jälkeen pyydettyjen kalalajien määrät (elopaino kilogrammoina);

1.5. (a) Aluksen nimi, radiokutsutunnus, ulkoiset tunnuskirjaimet ja -numerot sekä päällikön nimi,

(b) lisenssin numero, jos aluksella on lisenssi,

(d) viestityypin tunnus;

(e) päivämäärä, kellonaika ja aluksen maantieteellinen sijainti.

2.1. Edellä 1 kohdassa esitetyt tiedot on toimitettava Euroopan yhteisöjen komissiolle Brysseliin (teleksi: 24189 FISEU-B) jonkin 3 kohdassa mainitun radioaseman kautta ja 4 kohdassa esitetyssä muodossa.

2.2. Jos alus ei ylivoimaisen esteen takia voi lähettää tietoja, toinen alus voi lähettää sanoman sen puolesta.

3. Radioaseman nimi Radioaseman kutsutunnus

Skagen OXP

Blåvand OXB

Rønne OYE

Norddeich DAF DAK

DAH DAL

DAI DAM

DAJ DAN

Scheveningen PCH

Oostende OST

North Foreland GNF

Humber GKZ

Cullercoats GCC

Wick GKR

Portpatrick GPK

Anglesey GLV

Ilfracombe GIL

Niton GNI

Stonehaven GND

Portishead GKA

GKB

GKC

Land's End GLD

Valentia EJK

Malin Head EJM

Boulogne FFB

Brest FFU

Saint-Nazaire FFO

Bordeaux-Arcachon FFC

Torshavn OXJ

Bergen LGN

Farsund LGZ

Florø LGL

Rogaland LGQ

Tjøme LGT

Ålesund LGA

Blåvand OXB

Norddeich DAF DAK

DAH DAL

DAI DAM

DAJ DAN

Gryt (ei kutsutunnusta)

Göteborg SOG

Maarianhamina OHM

Helsinki OHG

4. Tiedonantojen muoto

Edellä 1 kohdassa määritettyihin tietoihin on sisällyttävä seuraavat osat ja ne on lähetettävä seuraavassa järjestyksessä:

- aluksen nimi,

- kutsutunnus,

- ulkoiset tunnuskirjaimet ja -numerot,

- kyseistä pyyntimatkaa koskevan viestin järjestysnumero,

- viestityypin tunnus seuraavan koodin mukaisesti:

- sanoma saavuttaessa johonkin 1.1 kohdassa tarkoitetuista vyöhykkeistä: "IN",

- sanoma poistuttaessa joltakin 1.1 kohdassa tarkoitetuista vyöhykkeistä: "OUT",

- sanoma siirryttäessä ICES-alueelta toiselle: "ICES",

- viikoittainen sanoma: "WKL",

- joka kolmas päivä lähetettävä sanoma: "2 WKL",

- päivämäärä, kellonaika ja maantieteellinen sijainti,

- ICES-alueet/suuralueet, jolla pyynti aiotaan aloittaa,

- päivä, jona pyynti aiotaan aloittaa,

- aluksella pidettyjen lajien määrät (elopaino kilogrammoina) 5 kohdassa mainittua koodia käyttäen,

- kaikkien edellisen ilmoituksen jälkeen pyydettyjen kalalajien määrät (elopaino kilogrammoina) 5 kohdassa mainittua koodia käyttäen,

- ICES-alueet/suuralueet, joilla saaliit on pyydetty,

- edellisen ilmoituksen jälkeen muille aluksille/muilta aluksilta jälleenlaivatut saaliit kalalajeittain (elopaino kilogrammoina),

- sen aluksen nimi ja kutsutunnus, jolle/jolta jälleenlaivaus suoritettiin,

- edellisen ilmoituksen jälkeen yhteisön satamassa puretut saalismäärät kalalajeittain (elopaino kilogrammoina),

- aluksen päällikön nimi.

Aluksella olevien lajien 4 kohdassa tarkoitettuun ilmoittamiseen käytettävä koodi:

Liejukampela (Hippoglossoides platessoides) // PLA

Sardelli (Engraulis encrasicholus) // ANE

Merikrotit (Lophius spp.) // MNZ

Hopeakuore (Argentina sphyraena) // ARG

Merilahna (Brama brama) // POA

Jättilaishai (Cetorinhus maximus) // BSK

Tylppäpyrstömolva (Molva dypterygia) // BLI

Mustakitaturska (Micromesistius poutassou) // WHB

Turska (Gadus morhua) // COD

Katkarapu (Crangon crangon) // CSH

Kalmarit (Loligo spp.) // SQC

Piikkihai (Squalus acanthias) // DGS

Grönlanninpallas (Reinhardtius hippoglossoides) // GHL

Kolja (Melanogrammus aeglefinus) // HAD

Kummeli turska (Merluccius merluccius) // HKE

Ruijanpallas (Hippoglossus hippoglossus) // HAL

Silli ja silakka (Clupea harengus) // HER

Piikkimakrilli (Trachurus trachurus) // HOM

Molva (Molva molva) // LIN

Makrilli (Scomber scombrus) // MAC

Lasi kampelat (Lepidorhombus spp.) // LEZ

Pohjankatkarapu (Pandalus borealis) // PRA

Keisarihummeri (Nephrops norvegicus) // NEP

Harmaaturska (Trisopterus esmarkii) // NOP

Muut // OTH

Punakampela (Pleuronectes platessa) // PLE

Lyyraturska (Pollachius pollachius) // POL

Sillihai (Lamma nasus) // POR

Puna-ahvenet (Sebastes spp.) // RED

Lestikala (Coryphaenoides rupestris) // RNG

Seiti (Pollachius virens) // POK

Lohi (Salmo salar) // SAL

Tuulen kala (Ammodytes spp.) // SAN

Sardiini (Sardina pilchardus) // PIL

Katkaravut (Penaeidae) // PEZ

Kilohaili (Sprattus sprattus) // SPR

Kalmarit (Illex spp.) // SQX

Tonnikalat (Thunnidae) // TUN

Keila (Brosme brosme) // USK

Valko turska (Merlangius merlangus) // WHG

Keltapyrstökampela (Limanda ferruginea) // YEL

LIITE 9

NAFOn sääntelyalueen lajien luettelo

Suomenkielinen nimi // Tieteellinen nimi

Pääasialliset bentaaliset lajit (paitsi kampelakalat)

Turska

Kolja

Puna simput

Puna simppu

Hopeakummeli turska

Suomuturska

Seiti //

Gadus morhua

Melanogrammus aeglefinus

Sebastes spp

Sebastes marinus

Sebastes mentella

Merluccius bilinearis

Urophycis chuss

Pollachius virens

Kampelakalat

Liejukampela

Mustaeväkampela

Ruostekampela

Grönlanninpallas

Ruijanpallas

Mustaselkäkampela

Kesäkampela

Silokampela

Kampelakalat (e.m.l.) //

Hippoglossoides platessoides

Glyptocephalus cynoglossus

Limanda ferruginea

Reinhardtius hippoglossoides

Hippoglossus hippoglossus

Pseudopleuronectes americanus

Paralichtys dentatus

Scophtalmus aquosus

Pleuronectiformes

Muut bentaaliset kalat

Merikrotti

Kurnusimput

Jäätruska

Mustakitaturska

Huulikala

Keila

Grönlanninturska

Tylppäpyrstömolva

Molva

Rasvakala

Pohjanrumpukala

Pallokala

Kivinilkat (e.m.l.)

Kivinilkka

Jäämerenseiti

Isolestikala

Tuulen kalat

Tuulen kala

Simput

Amerikanhammasahven

Huulikala

Tiilikala

Suomuturska

Merikissat (e.m.l.)

Merikissa

Kirjomerikissa

Bentaaliset kalat (e.m.l.) //

Lophius americanus

Prionotus spp.

Microgadus tomcod

Micromesistius poutassou

Tautogolabrus adspersus

Brosme brosme

Gadus ogac

Molva dypterygia

Molva molva

Cyclopterus lumpus

Menticirrhus saxatilis

Sphoeroides maculatus

Lycodes spp.

Macrozoarces americanus

Boreogadus saida

Coryphaenoides rupestris

Marcourus berglax

Ammodytes spp.

Myoxocephalus spp.

Stenotomus chrysops

Tautoga onitis

Lopholatilus chamaeleonticeps

Urophycis tenuis

Anarchicas spp.

Anarchicas lupus

Anarchicas minor

. . . .

LIITE 10

Troolien yläosassa sallitut suojat

4. ICNAF-tyyppinen suoja

Suorakulmainen troolin perän yläosaan troolin perän vahingoittumisen vähentämiseksi tai estämiseksi kiinnitetty verkon osa, joka täyttää seuraavat edellytykset:

(a) osan silmien koko ei saa olla pienempi kuin varsinaisen troolin silmäkoko;

(b) osa saa olla kiinnitetty troolin perään vain etu- ja sivuosistaan.Se on kiinnitettävä siten, että se ulottuu enintään neljä silmää troolin perän köyden yli ja päättyy vähintään neljän silmän päässä sulkuköysistä. Jos troolin perän köyttä ei ole, verkon osa saa peittää enintään kolmasosan troolin perän pinta-alasta, mitattuna vähintään neljän silmän päästä sulkuköysistä;

(c) verkon osan silmien määrän on leveyssuunnassa oltava vähintään puolitoista kertaa peittoon jäävän perän osan silmien määrä leveyssuunnassa; molemmat mitat otetaan suorassa kulmassa troolin perän pituusakseliin nähden.

5. Moniosainen suoja (multiple flap)

Verkon osat, joissa kaikissa on silmiä, jotka kosteina tai kuivina mitattuina ovat vähintään samankokoisia kuin troolin, johon ne on kiinnitetty, silmät, jos:

(i) kukin verkon osa:

(a) on kiinnitetty troolin perään vain etuosastaan suorassa kulmassa troolin perän pituusakseliin nähden;

(b) on vähintään yhtä leveä kuin troolin perä (leveys mitataan kiinnityskohdasta suorassa kulmassa troolin perän pituusakseliin nähden);

(ii) tällä tavoin kiinnitettyjen verkon osien kokonaispituus on enintään kaksi kolmasosaa troolin perän pituudesta.

6. Suurisilmäinen suoja (muunneltu puolalainen malli)

Samasta kierremateriaalista kuin troolin perä valmistettu tai yksinkertaisella, paksulla ja solmuttomalla kierteellä valmistettu nelikulmainen verkon osa, joka on kiinnitetty troolin perän yläosaan siten, että se peittää troolin perän kokonaan tai osittain, jonka koko pinta-alalla silmien koko kosteina mitattuina on kaksinkertainen troolin perän silmiin verrattuna, ja joka on kiinnitetty troolin perään vain etu-, sivu- ja takareunoistaan siten, että jokainen verkon osan silmä osuu täsmälleen päällekkäin neljän troolin perän silmän kanssa.

LIITE 11

Aluksesta purettavien kalojen vähimmäiskoot

>TAULUKON PAIKKA>

LIITE 12

Aluksesta purettavien käsiteltyjen kalojen vähimmäiskoot

>TAULUKON PAIKKA>

(*) Pienempi koko koskee tuoretta, suolattua kalaa.

LIITE 13

Merkinnät, jotka kalastuspäiväkirjassa on oltava

Merkinnät // Koodi

Aluksen nimi

Aluksen kansallisuus

Aluksen rekisterinumero

Rekisteröintisatama

(Päivittäin) käytetyn pyydyksen tyyppi

Pyydyksen tyyppi

Päivämäärä:

- päivä

- kuukausi

- vuosi

Sijainti:

- leveysaste

- pituusaste

- tilastollinen vyöhyke

Pyydyksen vetojen määrä vuorokauden aikana (1)

Pyydyksiä käyttäen kalastettujen tuntien määrä vuorokauden aikana (1)

Lajien nimet

Päivittäiset saaliit lajeittain (elopainona tonneina)

Ihmisravinnoksi tarkoitetut päivittäiset saaliit lajeittain

Päivittäin poisheitetyt määrät lajeittain

Jälleenlaivauspaikka

Jälleenlaivauspäivämäärä(t)

Päällikön allekirjoitus // 01

2(2)

(1) Jos yhden vuorokauden aikana käytetään kahta tai useampaa pyydystyyppiä, on toimitettava erilliset merkinnät kunkin pyydystyypin osalta.

(2) Koodia on täydennettävä jollakin tämän liitteen loppuosassa olevista lyhenteistä.

NAFO-alueen tärkeimpien lajien standardilyhenteet

>TAULUKON PAIKKA>

Pyydysten standardilyhenteet

Lyhenteet // Pyydykset

OTB

OTB 1

OTB 2

OTM

OTM 1

OTM 2

PTB

PTM

GNS

LLS

LLD

MIS

NK // Pohjatrooli (sivutrooli tai perätrooli, ei määritelty)

Pohjatrooli (sivutrooli)

Pohjatrooli (perätrooli)

Pelaginen trooli (sivutrooli tai perätrooli, ei määritelty)

Pelaginen trooli (sivutrooli)

Pelaginen trooli (perätrooli)

Paritrooli (kaksi alusta)

Pelaginen paritooli (kaksi alusta)

Ankkuroidut verkot (ei määritelty)

Ankkuroidut verkot (kiinteät)

Pitkäsiimat (ankkuroidut tai ajosiimat, ei määritelty)

Pitkäsiimat (ankkuroidut)

Pitkäsiimat (ajosiimat)

Sekalaiset pyydykset

Tuntemattomat pyydykset

LIITE 14

Kalastuskielto CCAMLR-alueella

>TAULUKON PAIKKA>

RAHOITUSSELVITYS

1. Toimenpiteen nimi

Ehdotus neuvoston asetukseksi yhteisön vesialueilla ja yhteisön aluksiin sellaisilla muilla vesialueilla, joilla sovelletaan saalisrajoituksia, sovellettavien eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien kalastusmahdollisuuksien ja niihin liittyvien edellytysten vahvistamisesta vuodeksi 2000 ja asetuksen 66/98 muuttamisesta

2. Budjettikohta/-kohdat

B7-800

3. Oikeusperusta

Neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3760/92 8 artiklan 4 kohta

4. Toimenpiteen kuvaus

4.1 Yleistavoite

- yhteisön kalastajien perinteisen Liettuan ja Latvian vesillä tapahtuvan toiminnan ylläpitäminen ja kehittäminen

- hankinta yhteisön markkinoille

- kalastusponnistuksen vähentäminen yhteisön vesillä

- Norjalle Grönlannin vesillä tarjottavat lopulliset kalastuskiintiöt niiden järjestelyjen tasapainottamiseksi, jotka koskevat yhteisön ja Norjan vastavuoroisia kalastusoikeuksia vuodeksi 2000.

4.2 Toimenpiteen kesto ja sen uusiminen

1.1.-31.12.2000

5. Menojen ja tulojen luokitus

5.1 Pakolliset menot

5.2 Jaksotetut määrärahat

6. Meno-/tulolaji

Taloudellinen korvaus, joka maksetaan kalastusmahdollisuuksista Liettuan ja Latvian vesillä sekä Euroopan talousyhteisön sekä Tanskan hallituksen ja Grönlannin maakuntahallituksen välisen kalastussopimukse an perusteella Grönlannin tarjoamista lisäpyyntimahdollisuuksista. Kalastusmahdollisuuksista Viron vesillä vuonna 2000 ei päästy sopimukseen.

7. Rahoitusvaikutukset

Liettuan ja Latvian kanssa tehdyt sopimukset: EUR 798,200

Euroopan yhteisön ja Liettuan tasavallan välisiä kalastussuhteita koskevan sopimuksen 4 artiklassa määrätty taloudellinen korvaus (546,200 euroa) ja Euroopan yhteisön ja Latvian tasavallan välisiä kalastussuhteita koskevan sopimuksen 4 artiklassa määrätty taloudellinen korvaus (252,200 euroa) on neuvoteltu yhteisön Itämerellä sijaitsevien satamien vuoden 1998 keskimääräisten purkaushintojen perusteella. Laivaston arvioitujen käyttökulujen osalta on tehty jokaista lajia koskeva vähennys.

Grönlannin kanssa tehty sopimus: Vähimmäismäärä: EUR 639,160

Enimmäismäärä: EUR 1,757,690

Vuodeksi 2000 sidottavan määrän laskeminen perustuu 319,58 euron suuruiseen korvaukseen tonnilta turskaekvivalenttia.

7.1 Toimenpiteen kokonaiskustannusten laskutapa (yksittäisten ja yhteenlaskettujen kustannusten välinen suhde)

Liettuan ja Latvian kanssa tehdyt sopimukset:

>TAULUKON PAIKKA>

1 633 tonnia myönnetty Liettuan ja Latvian vesille ja 667 tonnia siirretty yhteisön vesille.

Korvaus yhteensä: 798,200 euroa (pyöristetty ylöspäin 200 eurolla )

Keskimääräinen hinta euroa tonnilta: 52,6

Grönlannin kanssa tehty sopimus:

Vähimmäismäärä:

2 000 tonnia turskaekvivalenttia x 319,58 = EUR 639,160

Enimmäismäärä:

5 500 tonnia turskaekvivalenttia x 319,58 = EUR 1,757,690

8. Petostenvastaiset toimenpiteet

Yhteisön maksama taloudellinen korvaus käytetään Liettuassa ja Latviassa niiden kalatalousalan kehittämiseen kyseisten sopimusten 4 artiklan mukaisesti. Määrää hallinnoivat Liettuan osalta maa- ja metsätalousministeriö ja Latvian osalta maatalousministeriön kalastusosasto.

Yhteisön ja Grönlannin välisen kalastussopimuksen mukaisesti komission myöntämään taloudelliseen korvaukseen ei sovelleta varojen loppukäyttöä koskevia erityisiä määräyksiä.

9. Kustannustehokkuusanalyysi

Liettuan ja Latvian kanssa tehdyt sopimukset:

Yhteisön Itämerellä toimivaa kalastuslaivastoa on koetellut ankarasti pyyntimahdollisuuksien eritoten biologisista tekijöistä johtuva väheneminen (matala suolapitoisuus ja M-74 -tauti) sekä veden saastuminen. Kalastusmahdollisuuksien kasvu nykyisen kriittisen pyyntirajan yläpuolelle auttaa estämään laivaston ja siitä riippuvaisen teollisuuden ja palveluiden romahduksen ja katoamisen. Täten pystytään myös tietyssä määrin välttämään seisonnasta ja sosiaalisista ohjelmista johtuvia maksuja.

Kokemus on osoittanut, että edellisinä vuosina maksetun kaltainen rahallinen korvaus käytetään Liettuassa ja Latviassa pääasiassa kalastuksen tieteellisen tutkimuksen parantamiseen, kalastusasioista vastaavien henkilöiden koulutukseen ja valvontatoimiin. Tämä on merkinnyt Liettuan ja Latvian kalastusvyöhykkeiden tieteellisen arvioinnin ja valvonnan tehostumista, jolloin kalakantoja on hyödynnetty järkevämmin kaikkien Itämeren maiden eduksi.

Ehdotetut menot on otettu huomioon kyseisen jakson talousarvion suunnittelussa.

Grönlannin kanssa tehty sopimus:

Yhteisön ja Norjan välistä kahdenvälisiä vastavuoroisia kalastusoikeuksia koskevaa sopimusta hallinnoidaan vuotuiselta pohjalta laskemalla yhteisöllä Norjan vesillä olevien ja Norjalla yhteisön vesillä olevien pyyntimahdollisuuksien välinen erotus eri lajien osalta. Järjestelyä voidaan muuttaa vuosittain eri kalalajien tilan perusteella. Vuodeksi 2000 Norjan kanssa tehtävät järjestelyt on vaikea saattaa päätökseen yhteisön vesillä olevien tärkeimpien kalakantojen heikon tilan vuoksi. Kansainvälinen merentutkimusneuvosto (ICES) kehottaa pienentämään turskan, koljan ja seitin suurimpia sallittuja saaliita (TAC) vuodeksi 2000 40 prosentilla. Tämän vuoksi on vaikeaa korvata yhteisön alusten pääsy Norjan kalavaroihin Norjan alusten pääsyllä heikkoihin yhteisön varoihin. Toisaalta jäämerenseitin TACia on vähennetty. Samalla tavalla yhteisön osuus "koheesioturskasta" laskee vuonna 2000, mutta on kuitenkin korvattava. Yhteisön kalastusalukset ovat riippuvaisia jatkuvasta mahdollisuudesta kalastaa arvolajeja Norjan vesillä, kuten turskaa, koljaa ja seitiä Barentsinmerellä.

Tämän vuoksi on tarpeen antaa Norjalle korvauksena joitakin pyyntimahdollisuuksia, jotka ovat yhteisön käytettävissä Grönlannin kanssa tehdyn kalastussopimuksen perusteella. Jotta ei vaaranneta kalakantojen suojelua yhteisön vesillä samalla kuin säilytetään parhaalla mahdollisella tavalla jäsenvaltioiden kalastustoiminta, lisäpyyntimahdollisuuksien ostaminen Grönlannilta on ainoa keino päästä tasapainoisiin järjestelyihin vastavuoroisista kalastusoikeuksista Norjan kanssa vuonna 2000.

10. Hallintomenot (talousarvion a osan iii jakso)

Ehdotus ei edellytä uutta komission henkilöstöä tai hallinnollisia lisäkuluja.

51999PC0700