(1)

Neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1342/2008 (1) vahvistetaan Kattegatin, Pohjanmeren, Skagerrakin ja itäisen Englannin kanaalin, Skotlannin länsipuolisen alueen ja Irlanninmeren turskakantoja sekä näitä kantoja hyödyntävää kalastustoimintaa koskeva pitkän aikavälin suunnitelma, jäljempänä ’turskasuunnitelma’. Turskasuunnitelman tarkoituksena on varmistaa näiden turskakantojen kestävä hyödyntäminen kestävän enimmäistuoton mukaisesti. Tähän tavoitteeseen on päästävä pitäen samalla turskan kalastuskuolevuus tietyllä tasolla asianomaisissa ikäryhmissä.

(2)

Jotta turskasuunnitelman tavoitteet voitaisiin saavuttaa, sen 7, 8, 9 ja 12 artiklaan sisältyy erityisiä sääntöjä, joissa kuvaillaan yksityiskohtaisesti menetelmät suurimpien sallittujen saaliiden (TAC) sekä pyyntiponnistuksen rajoitusten vuosittaista määrittelyä varten.

(3)

Tieteellis-teknis-taloudellisen kalastuskomitean (STECF) laatimassa turskasuunnitelman täytäntöönpanoa koskevassa tieteellisessä arvioinnissa on tullut esiin useita ongelmia, jotka liittyvät turskasuunnitelman suunnitteluun ja toimivuuteen. STECF ei kyseenalaistanut turskasuunnitelman tavoitteita, mutta se totesi, että ne tuskin toteutuvat niissä aikarajoissa, jotka noudattaisivat Johannesburgissa vuonna 2002 pidetyn maailman kestävän kehityksen huippukokouksen päätelmiä, ellei turskasuunnitelman suunnittelussa ilmenneitä, muun muassa sen 9 ja 12 artiklan soveltamiseen liittyviä puutteita korjata.

(4)

Turskasuunnitelman 9 artikla sisältää yksityiskohtaiset säännöt TACien vahvistamiseksi silloin, kun tiedot ovat puutteelliset eikä 7 ja 8 artiklan mukaisia TACien vahvistamista koskevia sääntöjä voida soveltaa riittävän perusteellisten ja edustavien tietojen puuttuessa. Vaikka TACeihin ilman eri toimenpiteitä tehtävä vuosittainen 25 prosentin vähennys oli tarkoitettu sovellettavaksi vain poikkeustilanteissa vuodesta 2009 vuoteen 2012, se on muodostunut säännöksi. Näin ollen turskasuunnitelman tultua voimaan TACit ovat asianomaisilla alueilla pienentyneet merkittävästi, ja uudet ilman eri toimenpiteitä tehtävät leikkaukset johtaisivat turskankalastuksen tosiasialliseen loppumiseen asianomaisilla alueilla. STECF:n laatima tieteellinen arviointi osoittaa, että turskasuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseksi olisi joissakin tapauksissa tarkoituksenmukaisempaa sallia suurempi joustavuus, jotta tieteelliset lausunnot voitaisiin ottaa tapauskohtaisesti huomioon. Osana tätä joustavuutta on sen vuoksi tarkoituksenmukaista sallia tietyin edellytyksin TACin vuosittaisesta vähennyksestä luopuminen tai vaihtoehtoisen TACin tason vahvistaminen turskasuunnitelman tavoitteita vaarantamatta.

(5)

Turskasuunnitelman 12 artikla sisältää yksityiskohtaiset säännöt sallitun pyyntiponnistuksen vahvistamiseksi. Olettaen että samoja prosenttiosuuden mukautuksia sovelletaan 12 artiklan 4 kohdan nojalla sallittuun pyyntiponnistukseen kalastuskuolevuuden vähentämiseksi ilman eri toimenpiteitä vuosittain (7 ja 8 artiklan mukaisesti) ja TACien vähentämiseksi ilman eri toimenpiteitä vuosittain (9 artiklan mukaisesti), sallittu pyyntiponnistus on pienentynyt vuosittain 25 prosenttia vuosien 2009 ja 2012 välisenä aikana niillä alueilla, joihin on sovellettu 9 artiklaa, ja pienentynyt merkittävästi niillä alueilla, joihin on sovellettu 8 artiklaa. Näin ollen turskasuunnitelman tultua voimaan suurimman sallitun pyyntiponnistuksen tasoa on tärkeimpien turskapyydysten osalta alennettu huomattavasti. Tieteellisten lausuntojen perusteella ei voida osoittaa, että tällaiset ilman eri toimenpiteitä tehtävät vuosittaiset vähennykset sallittuun pyyntiponnistukseen olisivat johtaneet kalastuskuolevuuden toivottuun vähentymiseen. Ilman eri toimenpiteitä tehtävät vuosittaiset vähennykset ovat käytännössä myös poistaneet kalastajilta kannustimet pienentää kalastuskuolevuutta muilla 13 artiklassa tarkoitetuilla keinoilla tai vähentäneet niitä. Pyyntiponnistusten ilman eri toimenpiteitä tehtävien vuosittaisten vähennysten jatkuva soveltaminen ei johtaisi turskasuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseen, vaan sillä saattaisi olla mittavia taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia niiden laivastonosien kannalta, jotka käyttävät samoja pyydyksiä mutta pyytävät pääosin muita lajeja kuin turskaa. Sen vuoksi on asianmukaista mahdollistaa joustavampi lähestymistapa, joka sallisi pyyntiponnistuksen ilman eri toimenpiteitä tehtävästä vuosittaisesta vähentämisestä luopumisen turskasuunnitelman tavoitteita vaarantamatta.

(6)

Edellä esitetyn perusteella on olennaisen tärkeää, että turskasuunnitelman 9 ja 12 artiklaa muutetaan kiireellisesti, jotta uusia sääntöjä voidaan soveltaa vuoden 2013 kalastusmahdollisuuksia vahvistettaessa.

(7)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 43 artiklan 2 kohdassa määrätään, että Euroopan parlamentti ja neuvosto säätävät tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen ja Euroopan talous- ja sosiaalikomiteaa kuultuaan kyseisen perussopimuksen 40 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta yhteisestä kalatalouden markkinajärjestelystä sekä muista yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteiden toteuttamisessa tarvittavista säännöksistä. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 43 artiklan 3 kohdassa määrätään, että neuvosto hyväksyy komission ehdotuksesta kalastusmahdollisuuksien vahvistamiseen ja jakamiseen liittyviä toimenpiteitä.

(8)

Turskasuunnitelman 9 ja 12 artiklaan tehtävissä muutoksissa määritetään yksityiskohtaiset säännöt TACeina ja pyyntiponnistuksen rajoituksina ilmaistujen kalastusmahdollisuuksien vahvistamiseksi. Niissä mukautetaan sääntöjä, joita nykyisin sovelletaan kalastusmahdollisuuksia vahvistettaessa, muuttamatta kuitenkaan turskasuunnitelman tavoitetta. Ne ovat näin ollen toimenpiteitä, jotka koskevat TACien ja pyyntiponnistuksen rajoitusten vahvistamista ja jakamista, eikä niitä voida pitää säännöksinä, joilla luodaan yhteinen kalatalouden markkinajärjestely, eikä muina säännöksinä, jotka ovat tarpeen yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteisiin pyrkimisen kannalta.

(9)

Asetus (EY) N:o 1342/2008 olisi näin ollen muutettava vastaavasti,

1)

Korvataan 9 artikla seuraavasti:

2)

Muutetaan 12 artikla seuraavasti: