Komission päätös,

tehty 5 päivänä kesäkuuta 2002,

valtiontuesta, jonka Saksa on myöntänyt Eisenguss Torgelow GmbH:lle

(tiedoksiannettu numerolla K(2002) 2008)

(Ainoastaan saksankielinen teksti on todistusvoimainen)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2003/791/EY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 88 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan,

ottaa huomioon sopimuksen Euroopan talousalueesta ja erityisesti sen 62 artiklan 1 kohdan a alakohdan,

on mainittujen artiklojen mukaisesti kehottanut asianomaisia esittämään huomautuksensa(1) ja ottanut huomioon nämä huomautukset,

sekä katsoo seuraavaa:

I MENETTELY

(1) Saksa ilmoitti komissiolle 29 päivänä joulukuuta 1999 faksitse rahoitustoimenpiteistä Torgelowissa Mecklenburg-Vorpommernin osavaltiossa sijaitsevan Eisenguss Torgelow GmbH:n (jäljempänä "EGT") hyväksi. Komissio kirjasi asian 3 päivänä tammikuuta 2000 tukinumerolla NN 6/2000. Koska tuet oli kyseisenä ajankohtana jo myönnetty yritykselle, ne kirjattiin EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan mukaisesti ilmoittamattomina tukina. Komissio pyysi lisätietoja 31 päivänä tammikuuta ja 26 päivänä toukokuuta 2000 sekä 15 päivänä kesäkuuta, 16 päivänä heinäkuuta ja 13 päivänä syyskuuta 2001 päivätyillä kirjeillä. Saksa vastasi 23 päivänä maaliskuuta, 24 päivänä toukokuuta, 4 päivänä heinäkuuta sekä 1 ja 5 päivänä syyskuuta 2000 ja 17 päivänä huhtikuuta sekä 10 ja 28 päivänä elokuuta päivätyillä kirjeillä 2001.

(2) Komissio ilmoitti Saksalle 5 päivänä marraskuuta 2001 päivätyllä kirjeellä päätöksestään aloittaa kyseistä tukea koskeva EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu menettely. Asia kirjattiin rekisteriin numerolla C 77/2001. Saksan huomautukset otettiin vastaan 21 päivänä tammikuuta 2002.

(3) Komission päätös menettelyn aloittamisesta on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä(2). Komissio on pyytänyt asianomaisia esittämään huomautuksensa kyseisestä tuesta. Asianomaisten huomautukset otettiin vastaan 10 päivänä huhtikuuta 2002.

II KUVAUS

(4) EGT jatkaa entisen valtionyhtiön Gießerei Torgelow GmbH:n (jäljempänä "GT") toimintaa. GT yksityistettiin vuonna 1993 ja se jätti konkurssihakemuksen vuonna 1997. Myös EGT jätti konkurssihakemuksen 1 päivänä toukokuuta 2001.

(5) EGT:n toimialana oli valimoteollisuus. Sen toiminta perustui valimoteollisuuden tuotteiden valmistukseen ja jalostukseen. Yrityksen päätuotteita olivat moottorien valmistuksessa sekä koneiden ja laitteiden tuotannossa käytettävät osat.

(6) Vuonna 1999 EGT:n palveluksessa oli 87 työntekijää ja sen liikevaihto oli 5592000 Saksan markkaa.

1. Yksityistäminen

(7) Treuhandanstalt (jäljempänä "THA") yksityisti GT:n 17 päivänä kesäkuuta 1993 ja myi sen 1 Saksan markan kauppahinnalla Helmut Schumannille. Vuonna 1996 ET:llä oli 80 työntekijää ja 8771000 Saksan markan liikevaihto. Syyskuussa 1997 GT joutui selvitystilaan.

2. Rakenneuudistus

(8) Yhtiön liiketoimintaa päätettiin pitää yllä selvitystilamenettelyn aikana, jotta yritykselle löydettäisiin uusia sijoittajia.

(9) Saksan antamien tietojen mukaan 12 potentiaalisesta sijoittajasta vain yksi sijoittajaryhmä teki ostotarjouksen. Uudet sijoittajat perustivat 6 päivänä huhtikuuta 1998 EGT:n jatkamaan entisen GT:n toimintaa. EGT vuokrasi 1 päivästä toukokuuta 1998 alkaen toiminnassa tarvittavat laitokset. Laitosomaisuudesta tehtiin elokuussa 1998 kauppasopimus, joka tuli voimaan kesäkuussa 1999. Kauppahinta oli 500000 Saksan markkaa.

(10) Uudet sijoittajat olivat:

a) Neue Harzer Werke (jäljempänä "NHW") 20 prosentin osuudella;

b) Dieter Brunke 20 prosentin osuudella;

c) Saparmet 20 prosentin osuudella;

d) Allgemeine Industrie Beteiligungs- und Produktionsgesellschaft mbH (jäljempänä "AIP"), jonka ainoa omistaja on Dierk Behrmann, 20 prosentin osuudella; ja

e) Unitool GmbH, jonka ainoa omistaja on herra Lüpertz, 20 prosentin osuudella.

(11) Käytettävissä olevien tietojen mukaan sijoittajien väliset suhteet olivat seuraavat:

a) Dieter Brunke oli NHW:n toimitusjohtaja;

b) Saparmet oli Metallwerke Harzgeroden (jäljempänä "MWH") holdingyhtiö;

c) Dierk Behrmann oli EGT:n, MWH:n ja maaliskuusta 1999 myös NHW:n toimitusjohtaja. Hän omisti myös 24 prosenttia NHW:stä ja 38 prosenttia MWH:sta.

(12) Sekä NHW että MWH toimivat samalla alalla kuin EGT. Käytettävissä olevien tietojen mukaan NHW:llä, jossa on myös toteutettu vuoden 1996 jälkeen rakenneuudistus(3), oli vuosina 1996-1998 palveluksessaan 173-176 työntekijää ja sen liikevaihto oli 13,4-20 miljoonaa Saksan markkaa. NHW jätti konkurssihakemuksen syyskuussa 2000. MWH:lla oli 1998 (1999) noin 400 työntekijää ja sen taseen loppusumma oli 116 miljoonaa Saksan markkaa (144 miljoonaa Saksan markkaa) sekä liikevaihto 112 miljoonaa Saksan markkaa (104 miljoonaa Saksan markkaa).

(13) Joitakin keskeisiä taloudellisia tunnuslukuja vuosilta 1998-2001:

>TAULUKON PAIKKA>

(14) EGT jätti konkurssihakemuksen 1 päivänä toukokuuta 2001. Konkurssimenettelyn aikana yrityksen liiketoiminta jatkui ja sen käyttöomaisuus myytiin uudelle sijoittajalle, CHL Handels- und Projektierungsgesellschaft mbH:lle (jäljempänä "CHL"), joka ei Saksan antamien tietojen mukaan ole millään tavoin yhteydessä vanhaan yhtiöön. Saksan antamien tietojen mukaan tärkeimpänä myyntiperusteena oli hinta, ja CHL, joka jatkaa nyt yrityksen liiketoimintaa nimellä Eisengießerei Torgelow GmbH, teki parhaan tarjouksen.

3. Rakenneuudistus

(15) Rakenneuudistusvaihe toteutettiin vuosina 1998-2000. EGT:n piti rakenneuudistussuunnitelman mukaan keskittyä markkinoiden pieniin osa-alueisiin, kuten valmistamaan pieninä määrinä erityisesti asiakkaan tarpeisiin valmistettuja valettuja osia. Jotta vältettäisiin EGT:n riippuvuus tietystä markkinalohkosta tai yksittäisistä asiakkaista, sen liikevaihdosta enintään 30 prosenttia sai olla peräisin tietyltä markkinalohkolta ja enintään 20 prosenttia tietyltä asiakkaalta. EGT:n oli määrä toimia läheisessä yhteistyössä uusien sijoittajiensa kanssa. Vuonna 2000 sen liikevaihdon piti kasvaa 30 prosenttia. Saksan toimittamien tietojen mukaan liikevaihdon oli määrä kasvaa vuonna 2001 vielä 100 prosenttia.

(16) Rakenneuudistuksen kustannukset ilmoitettiin seuraavasti:

>TAULUKON PAIKKA>

4. Julkiset rahoitustoimenpiteet yrityksen pelastamiseksi ja rakenneuudistuksen toteuttamiseksi

(17) GT:n pelastamista ja EGT:n rakenneuudistuksen toteuttamista varten myönnettiin seuraavat julkiset rahoitustuet:

>TAULUKON PAIKKA>

5. Muista lähteistä saatu rahoitustuki

(18) Saksan toimittamien ensimmäisten tietojen mukaan rakenneuudistuksen rahoitus sisälsi seuraavat tuensaajayritykseltä itseltään ja yksityisistä lähteistä peräisin olevat rahoitusosuudet:

a) Kauppahinnan rahoitus 500000 Saksan markalla ja yhteensä 1500000 Saksan markan osakaslaina.

b) Deutsche Bank AG:n (jäljempänä "Deutsche Bank") 940000 Saksan markan suuruinen 20 prosentin omavelkainen takaus 7,75 prosentin vuotuisella korolla myönnetylle 2700000 Saksan markan luotolle ja 3,75 prosentin vuotuisella korolla heinäkuussa 1999 myönnetylle 1955830 Saksan markan ERP-lainalle (KfW:n jälleenrahoittama, toimenpide nro 4).

c) Deutsche Bankin heinäkuussa 1999 myöntämä julkisen investointiavustuksen maksamista edeltävälle ajalle myönnetty 485000 Saksan markan välirahoituslaina 7,75 prosentin vuotuisella korolla ja kesäkuussa 2000 päättyvällä laina-ajalla.

d) Deutsche Bankin 1600000 Saksan markan lainat, jotka myönnettiin elokuussa 2000 ja jotka KfW jälleenrahoitti elokuussa 2000 (toimenpide 10).

e) Työntekijöiden osittainen luopuminen palkoistaan vuosina 1999 ja 2000, yhteensä 1550000 Saksan markkaa.

f) 161000 Saksan markan kassavirta.

(19) Deutsche Bankin vuonna 1999 myöntämille rahoitusosuuksille annettiin 80-prosenttiset julkiset takaukset (toimenpide 3) ja tuensaajayrityksen sekä sijoittajien myöntämät vakuudet, joita olivat EGT:n kiinteistökiinnitys (5 miljoonaa Saksan markkaa), koneiden, laitteiden ja tavaravarastojen panttaaminen, vaateista luopuminen ja henkilökohtainen vastuu.

6. Päätös EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdan mukaisen menettelyn aloittamisesta

(20) Menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä EGT:n katsottiin myös hyötyneen pelastustoimenpiteistä, jotka oli alun perin myönnetty selvitystilassa olevan Gießerei Torgelowin hyväksi. Tätä näkemystä perustellaan sillä, että kyseisten toimenpiteiden varsinaisena tavoitteena oli mahdollistaa EGT:n uudelleen perustaminen ja sen jälkeen toteutettava rakenneuudistus.

(21) Myös Deutsche Bankin KfW:n kautta 6 prosentin vuotuisella korolla myöntämä 622 085 Saksan markan laina (toimenpide 12) katsottiin tueksi, koska toimenpide oli julkisen laitoksen myöntämä ehdoilla, joita yksityistaloudellinen rahoittaja ei olisi todennäköisesti hyväksynyt.

(22) Tuen soveltuvuutta yhteismarkkinoille arvioidessaan komissio epäili, että

a) tuen vastaanottajiksi olisi mahdollisesti katsottava EGT:n, NHW:n ja MWH:n muodostama koko yritysryhmä, johon EGT liitettiin, sillä joitakin näistä yhtiöistä yhdisti eri sijoittajien vaikutusvalta niihin, ja toisaalta ne toimivat keskenään yhteistyössä. Näin ollen tuen vastaanottaja voisi olla EGT:tä suurempi yritys;

b) neljä ilmoituksen mukaan hyväksyttyjen tukiohjelmien mukaisesti myönnettyä toimenpidettä, eli 1955830 Saksan markan (toimenpide 4) ja 977915 Saksan markan (toimenpide 10) lainojen KfW:n välityksellä toteutettu jälleenrahoitus, 3760000 Saksan markan investointiavustukset (GA-varat) (toimenpide 5) ja 1660000 Saksan markan investointiavustus (toimenpide 6) eivät olisi kyseisten ohjelmien ehtojen mukaisia. Vaikuttaa näet kyseenalaiselta, onko investointiavustuksille asetettuja enimmäisintensiteettejä ja tukien kasautumista koskevia enimmäismääriä noudatettu;

c) tukien maksaminen ei olisi rajoittunut ajanjaksoon, joka oli rakenneuudistussuunnitelman valmistelemiseksi välttämätön, toisin sanoen siirtymäkauteen ennen rakenneuudistustukien myöntämistä, koska pelastustuki oli maksettu vain osittain takaisin 16 kuukauden kuluessa sen myöntämisestä eli 12 kuukautta rakenneuudistuksen alkamisen jälkeen;

d) tukia ei olisi myönnetty vaikeuksissa olevalle yritykselle, koska on epävarmaa, voidaanko EGT katsoa rakenneuudistustukien ainoaksi vastaanottajaksi;

e) rakenneuudistussuunnitelma ei soveltuisi palauttamaan yrityksen kannattavuutta, koska

i) rakenneuudistussuunnitelmassa edellytetään yhteistyötä NHW:n kanssa, joka on yksi vuodesta 1996 vuonna 2000 tapahtuneeseen konkurssiinsa saakka jatkuvasti vaikeuksissa olleista sijoittajayrityksistä,

ii) on syytä epäillä, että rakenneuudistussuunnitelman mukaista resurssien jakoa sektorin eri lohkoille ei toteutettu,

iii) suunnitelman perustana olevien oletusten realistisuus on kyseenalainen;

f) tuki ei olisi rajoittunut rakenneuudistuksen kannalta välttämättömään vähimmäismäärään, koska tuen vastaanottajan omista varoistaan tai ulkoisen rahoituksen turvin maksama osuus oli komission mielestä vain 2000000 Saksan markkaa tai 11,5 prosenttia rakenneuudistuksen kustannuksista.

(23) Näin ollen komissio epäili, että tuet eivät täyttäneet vuonna 1999 annettuja vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseen ja rakenneuudistukseen myönnettävää valtiontukea koskevia yhteisön suuntaviivoja(4).

III SAKSAN HUOMAUTUKSET

(24) Menettelyn aloittamista koskevaan päätökseen antamassaan vastauksessa Saksa esittää, että EGT täyttäisi pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä 3 päivänä huhtikuuta 1996 annetussa komission suosituksessa 96/280/EY(5) asetetut ehdot, koska EGT ei omista osuuksia muista yhtiöistä eikä kukaan yksityishenkilö omista enempää kuin 25 prosenttia EGT:n pääomasta tai äänivallasta. Saksa toteaa myös, että EGT, NHW ja MWH ovat itsenäisiä yrityksiä, joilla on oma rahoituskierto ja joilla ei ole ollut yhteistä tuotantoa. Niinpä esimerkiksi EGT:n ja MWH:n keskinäiset toimittajasuhteet käsittävät vain 12,1 prosenttia EGT:n koko liikevaihdosta.

(25) Pelastustuen osalta Saksa painottaa, että myönnetyt lainat on sittemmin maksettu kokonaan takaisin. Takaisinmaksun viivästyminen oli johtunut siitä, että varat takaisinmaksua varten oli saatava konkurssitilassa olevan edeltäjäyhtiö GT:n myynnistä.

(26) Deutsche Bankin 6 prosentin vuotuisella korolla myöntämän 622085 Saksan markan lainan jälleenrahoitus KfW:n välityksellä (toimenpide 12) johtuu siitä, että Deutsche Bank otti itse vastuun kantaakseen, koska se katsoi Saksan käsityksen mukaan takaisinmaksuriskin kohtuulliseksi. Näin ollen määrä voitaisiin katsoa ulkopuoliseksi rahoitukseksi.

(27) Kysymykseen rakenneuudistussuunnitelman soveltuvuudesta palauttamaan EGT:n kannattavuus todetaan, että suunnitelmaan kuuluvat suhteet NHW:n kanssa olivat merkitykseltään vähäiset ja että asiakaskunta koostui tosiasiassa noin yhdeksästä pääasiakkaasta, joista yhdenkään osuus EGT:n liikevaihdosta ei ylittänyt 15:tä prosenttia. Saksa esittää myös, että suunnitelman perustana oli asiakaskohtaisen liikevaihdon huomioon ottava yksityiskohtainen suunnittelu ja että tilausmäärä oli jatkuvasti lisääntynyt.

(28) Tuen vastaanottajan omista varoistaan tai ulkoisen rahoituksen turvin rahoittamista osuuksista Saksa esittää seuraavaa:

a) sijoittajien itse käytettäväksi asettama yrityksen pääoma käsittää 500000 Saksan markan osakepääomaosuuden ja 2200000 Saksan markan lainat;

b) Deutsche Bankin 9,25 prosentin vuotuisella korolla myöntämä 660000 Saksan markan laina, joka käytettiin lopulta myöntämättä jääneen julkisen lainan ennalta rahoittamiseen, on katsottava ulkopuoliseksi rahoitukseksi;

c) kassavirta on tuensaajan omaa rahoitusosuutta, sillä vaikka tarvittavaa määrää ei voida taata kassavirran myötä kertyväksi, sijoittajat joutuisivat kuitenkin rahoittamaan kyseisen määrän, mikäli yritys ei saisi sitä kokoon toimintansa tuottona. Saksan antamien tietojen mukaan EGT:n tapauksessa kävi juuri näin, ja sijoittajat joutuivat korottamaan pääomaa 264000 Saksan markalla;

d) Deutsche Bankin 20-prosenttinen omavelkainen takaus 7,75 prosentin vuotuisella korolla myönnetylle 2700000 Saksan markan luotolle on riippumaton julkisesta takauksesta ja sitä on pidettävä ulkopuolisena rahoituksena, koska koko lainalle oli annettu yrityksen toimittamat vakuudet jo ennen takauksen myöntämistä. Saksa korostaa myös, että 7,5 prosentin korko ei ollut kiinteä vaan vaihtuva korko, joka oli vuoden 2000 loppuun mennessä korotettu 9,26 prosenttiin;

e) Deutsche Bankin 1956000 Saksan markan lainaan sisältyvän koronalennuksen suuruuden laskemisessa ei pitäisi käyttää perustana yrityksen taloudellista tilannetta ennen rakenneuudistusta, vaan lähinnä sen tilannetta tervehdyttämisnäkymien jälkeen.

(29) Saksa antoi myös toimenpiteiden soveltamista koskevia lisätietoja, joiden mukaan rakenneuudistuskustannukset ylittävät ennakoidut kustannukset suurempien investointien ja kalliimpien T & K-toimenpiteiden vuoksi ja ovat itse asiassa 18965000 Saksan markkaa.

IV ASIANOMAISTEN HUOMAUTUS

(30) Nykyinen Eisengießerei Torgelow GmbH esitti tukea koskevan huomautuksen. Se toteaa huomautuksessaan saaneensa tiedon käyttöomaisuuden myynnistä vasta Frankfurter Allgemeine Zeitung- ja Handelsblatt -nimisissä sanomalehdissä julkaistusta myyntiä koskevasta virallisesta ilmoituksesta. Sen jälkeen se oli päättänyt ilmoituksen sisällön tutkittuaan osallistua muiden tarjoajien mukana kilpailuun tekemällä tarjouksen.

V TUEN ARVIOINTI

(31) EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdan mukaan muodossa tai toisessa myönnetyt valtiontuet, jotka vääristävät tai uhkaavat vääristää kilpailua suosimalla jotain yritystä, eivät sovellu yhteismarkkinoille siltä osin, kuin ne vaikuttavat jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.

1. Valtiontuet

(32) EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohtaa sovelletaan kaikkiin rahoitustoimenpiteisiin, jotka Saksa on toteuttanut tuen vastaanottajayrityksen hyväksi. Kaikki toimenpiteet merkitsivät tietylle yritykselle myönnettyä taloudellista etua, jota se ei olisi saanut markkinaehdoin toimivilta yksityisiltä yrityksiltä. Mainitut toimenpiteet ovat näin ollen tukia. Kyseisen kaltaiset tuet ovat luonteeltaan sellaisia, että ne ovat omiaan vääristämään kilpailua. Ottaen huomioon kyseisten tukien ominaispiirteet ja tosiasia, että tuensaajayrityksen toimialalla käydään yhteisön sisäistä kauppaa, myönnetyt rahoitustoimenpiteet kuuluvat EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan.

(33) Ilmoituksen mukaan hyväksyttyjen ohjelmien mukaisesti myönnetyistä valtiontuista komissio toteaa, että kyseisiä ohjelmia ei enää tämän päätöksen yhteydessä arvioida. Näin ollen komission ei tarvitse päättää, onko EGT katsottava pieneksi vai keskisuureksi yritykseksi.

(34) Pelastamistukena myönnetyt 500000 Saksan markkaa (toimenpide 2) ja rakenneuudistusta varten myönnetty 2000000 Saksan markan avustus (toimenpide 11) ovat toimenpiteitä, joista vaikeuksissa oleva yritys ei olisi voinut saada samanlaisin ehdoin yksityisistä rahoituslähteistä. Sen vuoksi niitä on tätä päätöstä tehtäessä arvioitava tapauskohtaisina tukina.

(35) Deutsche Bankin 6 prosentin vuotuisella korolla myöntämästä 1600000 Saksan markan lainasta on todettava, että KfW jälleenrahoitti sen kokonaan ja kantoi lisäksi 50 prosenttia takausriskistä. Jälleenrahoitus on 978000 Saksan markan määrään (toimenpide 10) saakka hyväksytyn tukiohjelman mukainen, eikä sitä tarvitse näin ollen arvioida tämän päätöksen yhteydessä.

(36) Loput 622085 Saksan markkaa (toimenpide 12) kyseisestä lainasta ei ollut minkään ohjelman mukainen. Näin ollen ohjelman ulkopuolelle jäävälle jälleenrahoitusosuudelle myönnetty 50 prosentin takaus, määrältään 311042 Saksan markkaa, on katsottava tapauskohtaiseksi tueksi, koska EGT oli tuen myöntämisajankohtana vaikeuksissa oleva yritys eikä olisi voinut saada samanlaista tukea yksityisestä rahoituslähteestä.

(37) Menettelyn aloittamista koskevaan päätökseen annetussa Saksan vastauksessa esitetystä kannasta poiketen komissio katsoo myös, ettei EGT olisi voinut saada Deutsche Bankilta kyseistä lainaa 6 prosentin korolla ilman julkista jälleenrahoitusta. Deutsche Bankin päätöstä myöntää laina 6 prosentin korolla ei voida pitää riskin suuruutta koskevana riippumattomana arviona, jota tehtäessä julkista jälleenrahoitusta ei olisi otettu huomioon. Päinvastoin, jos Deutsche Bankin osuus arvioidaan Saksan tapaan osaksi kokonaissuunnitelmaa, on pääteltävä, että 6 prosentin korko itse asiassa johtuikin lainan julkisesta jälleenrahoituksesta. Näin ollen tosiasiallisten kustannusten ja markkinaehtoisten korkojen mukaisten kustannusten välistä eroa on arvioitava tapauskohtaisena tukena. Koska näiden ehtojen vertailu kyseisen ajankohdan tosiasiallisiin markkinaehtoihin ei ollut mahdollista, vertailussa käytetään komission antaman viite- ja diskonttokorkojen vahvistamismenetelmää koskevan tiedonannon(6) mukaisesti 4 prosentilla korotettua komission viitekorkoa. Lainan myöntämisajankohtana vuonna 2000 viitekorko oli 5,7 prosenttia, josta saadaan 9,7 prosentin korko käytettäväksi perustana vertailussa markkinaehtoihin. Näin ollen komissio katsoo, että näiden kahden koron välinen erotus, toisin sanoen 622085 Saksan markalle laskettu 3,7 prosentin vuotuinen korko, on myös katsottava rakenneuudistukselle myönnetyksi tapauskohtaiseksi tueksi.

(38) Komissio toteaa myös, että Saksa on laiminlyönyt sitä koskevan EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan mukaisen velvoitteen noudattamisen. Muodollisesti katsoen mainitut toimenpiteet ovat näin ollen sääntöjenvastaisia tukia. Tuki voitaisiin kuitenkin katsoa soveltuvaksi yhteismarkkinoille, jos EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 2 ja 3 kohdassa määrättyjen poikkeusten ehdot täyttyisivät.

2. EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdassa määrätyt poikkeukset

(39) EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut toimenpiteet, jotka eivät ole voimassa olevaa tukea, eivät tavallisesti sovellu yhteismarkkinoille, ellei niihin voida soveltaa 87 artiklan 2 tai 3 kohdassa määrättyjä poikkeuksia. Saksa ei ole väittänyt, että tuki täyttäisi EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 2 kohdan ehdot. Esitetyistä tosiasioista käy myös ilmi, että kyseistä määräystä ei ole tässä yhteydessä mahdollista soveltaa. Tarkasteltavana olevaa tukea on siksi arvioitava EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan mukaisesti, jossa määrätään, että komissio voi hyväksyä valtiontuet tietyissä tarkoin määritellyissä olosuhteissa. Tässä asiassa ei ole myöskään vedottu EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan b, d ja e alakohdan poikkeuksiin, eivätkä ne ole tässä yhteydessä myöskään sovellettavissa. EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaisesti komissio voi hyväksyä valtiontukia taloudellisen kehityksen edistämiseen alueilla, joilla elintaso on poikkeuksellisen alhainen tai joilla vajaatyöllisyys on vakava ongelma. Mecklenburg-Vorpommernin osavaltio on kyseisessä määräyksessä tarkoitettu alue. Tässä tapauksessa tuki oli kuitenkin lähinnä tarkoitettu tietyn tuotannonalan hyväksi eikä määrätyn alueen taloudellisen kehityksen edistämiseen. Esitetyn rakenneuudistussuunnitelman mukaista rakenneuudistustukea on näin ollen arvioitava EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan eikä 87 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaisesti.

(40) Vuonna 1999 antamissaan valtiontukea vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi koskevissa suuntaviivoissa (jäljempänä "suuntaviivat") komissio on määritellyt tarkat ehdot, joiden mukaisesti se päätyy tuensaajan kannalta myönteiseen tulokseen käyttäessään EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisia arviointivaltuuksiaan. Vuoden 1999 suuntaviivojen 7.5 kohdan mukaisesti komissio tutkii ilmoittamattomien tukien soveltuvuuden yhteismarkkinoille kyseisten suuntaviivojen perusteella, jos tuki tai osa siitä on myönnetty sen jälkeen, kun suuntaviivat on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä. Vaikka EGT:n rakenneuudistussuunnitelma tehtiin jo vuonna 1998, jotkin tässä yhteydessä tutkittavista tuista myönnettiin vasta vuonna 1999 tai sitäkin myöhemmin. Näin ollen suuntaviivoja on käytettävä tutkimuksen perustana.

a) Pelastamistuki

(41) Arvioidessaan sitä, onko pelastamistukien (toimenpide 2) takaisinmaksulle asetetut määräajat ylitetty, komissio ottaa huomioon menettelyn aloittamista koskevaan päätökseen annetussa Saksan vastauksessa olevan huomautuksen, jonka mukaan pelastamistuet on jo maksettu kokonaan takaisin ja takaisinmaksun viivästyminen johtui siitä, että siihen käytettiin konkurssitilassa olevan vanhan GT:n myynnistä saatuja tuloja. Vastaavissa aikaisemmissa asioissa noudattamansa käytännön(7) mukaisesti komissio katsoo, että pelastamistukien hyväksymiselle asetetut edellytykset täyttyvät.

b) Rakenneuudistustuet

(42) Komissio toteaa aluksi, että rakenneuudistustukien arvioinnissa on suuntaviivojen mukaisesti käytettävä ratkaisevana ajankohtana rakenneuudistussuunnitelman valmistumisajankohtaa.

(43) Toimenpidettä 11, 50-prosenttista takausta ja toimenpiteeseen 12 liittyvää korkotukea on arvioitava rakenneuudistusta varten myönnettyinä tapauskohtaisina tukina.

(44) Menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä komissio ilmoitti myös epäilevänsä seuraavien suuntaviivoissa rakenneuudistustukien hyväksymiselle asetettujen edellytysten täyttymistä:

1. Yrityksen tukikelpoisuus

(45) Ottaen huomioon nyt käytettävissä olevat tiedot, joiden mukaan EGT ei ollut osa suurempaa taloudellista kokonaisuutta, komissio katsoo, että sen epäilykset EGT:n asemasta vaikeuksissa olevana yrityksenä ovat poistuneet.

2. Kannattavuuden palauttaminen

(46) Arvioidessaan epäilyksiään rakenneuudistussuunnitelman soveltuvuudesta palauttamaan EGT:n kannattavuus komissio ottaa huomioon Saksan ilmoituksen, jonka mukaan asiakaskuntaa laajennettiin käsittämään useita asiakkaita ja suhteet NHW:hen olivat merkitykseltään vähäiset.

(47) Väite, että suunnitelma perustuisi asiakaskohtaisen liikevaihdon huomioon ottavaan yksityiskohtaiseen suunnitteluun, ei kuitenkaan poistanut suunnitelman pohjana olevien oletusten realistisuuteen kohdistuvaa pääepäilystä. Komissio katsoo edelleen, että suunniteltu myynnin ja voittojen merkittävä lisäys, joka ei vastaa markkina-analyysin mukaisia alakohtaisia markkinatietoja, on epärealistinen. Saksan mukaan EGT:n myynninlisäykseksi vuodelle 2000 on suunniteltu 30 prosenttia ja vuodelle 2001 vielä 100 prosenttia. Markkina-analyysiin sisältyvät tiedot osoittavat, että myyntimäärät ovat taantumassa rautavalosten tuotannon alalla yleensä ja moottorien ja vetokoneistojen osien osa-alueella erityisesti. Vaikka tämä seikka on mainittu myös menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä, Saksan toimittamissa tiedoissa ei ilmoiteta, miksi EGT:n myynti kasvaisi vastoin ennusteiden mukaista kehitystä niin markkinoilla kuin myös EGT:n omalla toiminta-alueella. On myös todettava, että toimitettujen tietojen mukaan henkilöstökulut työntekijää kohti ovat merkittävästi kasvaneet. Edellä kuvatuissa olosuhteissa tämä heikentää entisestään suunnitelman toteutettavuutta. Näin ollen komissio katsoo edelleen, että suunnitelma ei sovellu palauttamaan yrityksen kannattavuutta. Tätä päätelmää tukee myös tosiasia, että yritys joutui vuonna 2001 jättämään konkurssihakemuksen.

3. Vähimmäismäärään rajoitetut tuet

(48) Suuntaviivoissa edellytetään, että tuen vastaanottajan on osallistuttava rakenneuudistussuunnitelmaan merkittävällä määrällä omia varojaan tai markkinaehtoista ulkopuolista rahoitusta.

(49) Rakenneuudistuksen kustannukset ovat 18965000 Saksan markkaa.

(50) Komissio toteaa, että Saksan toimittamien uusimpien tietojen mukaan tuen vastaanottajan omista varoista tai ulkopuolisesta rahoituksesta peräisin olevat rahoitusosuudet ovat 3900000 Saksan markkaa ja niiden kokoonpano on seuraava:

>TAULUKON PAIKKA>

Huom.

Lukuja on pyöristetty ylöspäin, joten ne eivät ole aritmeettisesti loogisia.

(51) Muista määristä, jotka myös olisi Saksan mukaan katsottava tuen vastaanottajan omiksi varoiksi tai ulkopuoliseksi rahoitukseksi, komissio vahvistaa menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessään tehdyt päätelmät ja katsoo edelleen, että niitä ei voida katsoa kuuluviksi tuen vastaanottajan rahoitusosuuteen.

(52) Ottaen kuitenkin huomioon tosiasia, että uusimpien tietojen mukaan tuen vastaanottajan omista varoista tai ulkoisesta rahoituksesta peräisin olevat osuudet ovat merkittävästi suurempia kuin alustavassa arviossa on ilmoitettu, komissio päättelee, että sen alun perin esittämät tuen vastaanottajan merkittävää osuutta rakenneuudistuksen rahoittamisessa koskevat epäilykset ovat poistuneet.

VI PÄÄTELMÄT

(53) Komissio toteaa, että Saksa on myöntänyt kyseisen tuen EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan vastaisesti. Tämän arvion perusteella komissio päättelee myös, ettei rakenneuudistusta varten myönnetty tapauskohtainen tuki sovellu yhteismarkkinoille, koska se ei täytä suuntaviivoissa asetettuja edellytyksiä.

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Valtiontuki, jonka Saksa on myöntänyt Eisenguss Torgelow GmbH:lle, Torgelow, Mecklenburg-Vorpommern, ja joka koostuu 2000000 Saksan markan (1022583 euron) avustuksesta, Kreditanstalt für Wiederaufbaun myöntämästä 311 042 Saksan markan (159033 euron) takauksesta Deutsche Bank AG:n myöntämälle 622085 Saksan markan (318067 euron) lainalle ja samalle lainalle myönnetyistä 3,7 prosentin korkotuesta, ei sovellu yhteismarkkinoille.

2 artikla

1. Saksan on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet 1 artiklassa tarkoitetun ja tuensaajalle sääntöjenvastaisesti maksetun tuen perimiseksi takaisin.

2. Tuki on maksettava takaisin viipymättä kansallisen oikeuden mukaisten menettelyjen mukaisesti, jos niissä mahdollistetaan päätöksen välitön ja tehokas täytäntöönpano. Takaisinperittävään tukeen sisällytetään korko alkaen siitä, kun tuki asetettiin tuensaajan käyttöön, tuen todelliseen takaisinperintään asti. Korko perustuu aluetukien avustusekvivalenttien laskennassa käytettyyn viitekorkoon.

3 artikla

Saksan on ilmoitettava komissiolle kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen tiedoksiantamisesta sen noudattamiseksi toteuttamansa toimenpiteet.

4 artikla

Tämä päätös on osoitettu Saksan liitotasavallalle.

Tehty Brysselissä 5 päivänä kesäkuuta 2002.

Komission puolesta

Mario Monti

Komission jäsen

(1) EYVL C 63, 12.3.2002, s. 4.

(2) Ks. alaviite 1.

(3) NHW:n vastaanotettua tuet komissio kirjasi ne vuonna 1999 rekisteriin numerolla NN 38/99. Muodollinen tutkintamenettely aloitettiin 16 päivänä toukokuuta 2000.

(4) EYVL C 228, 9.10.1999, s. 2.

(5) EYVL L 107, 30.4.1996, s. 4.

(6) EYVL C 273, 9.9.1997, s. 3.

(7) Ks. komission päätös 83/252/ETY, (Cematex) (EYVL L 140, 31.5.1987, s. 27).